Käyttöoikeus
- Uutiset
7.6.2023 11.00
KKO äänesti: Yli 100 vuotta omistettujen rakennusten käyttöoikeutta ei ollut oikeutta irtisanoaA omisti nykyisin vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset, jotka olivat sijainneet yli sata vuotta X Oy:n nykyisin omistamalla kiinteistöllä. A:n vastikkeeton oikeus pitää rakennuksiaan kiinteistöllä perustui vähintään suostumuksen nojalla konkludenttisesti syntyneeseen sopimukseen. X Oy vaati kanteellaan A:n velvoittamista poistamaan rakennukset kiinteistöltä vetoamalla kanteensa perusteena siihen, että sillä oli oikeus irtisanoa A:n käyttöoikeus.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että X Oy:llä ei ollut oikeutta irtisanoa käyttöoikeutta. (Ään.) - Uutiset
9.8.2019 14.32
Toisin kuin AVI, HAO ei myöntänyt käyttöoikeutta vesialueeseen pienvenesataman laiturirakenteita vartenHallinto-oikeus katsoi, että perusoikeusmyönteinen tulkinta edellytti asiaan sovellettavan vesilain 2 luvun 13 §:n 1 momentin säännöksen ahdasta tulkintaa, mikä johti kysymyksessä olevassa tapauksessa tulkintaan, jonka mukaan noin 75 %:n osuutta laiturirakenteita varten tarvittavasta käyttöoikeuspinta-alasta ei ollut pidettävä riittävänä hallintana käyttöoikeuden myöntämiseen. Koska vesilain 3 luvun 4 §:n 3 momentin mukainen hallintavaatimus ei täyttynyt ja koska hakija ei ollut esittänyt luotettavaa selvitystä siitä, miten oikeus alueeseen järjestetään, haettua käyttöoikeutta ei voitu myöntää. - Uutiset
17.6.2019 14.30
Hovioikeuden ratkaisu työntekijän osin virka-aikanaan kehittämän tietokoneohjelmiston tekijänoikeus- ja käyttökorvauksistaA oli osin virkavapaalla, osin virka-aikanaan ja osin vapaa-ajallaan luonut tietokoneohjelman. Koska tietokoneohjelman tekijänoikeudet ja sen käyttöön liityvät olivat olleet epäselvät, olivat osapuolet ryhtyneet neuvottelemaan ohjelman tekijänoikeuksista ja sen mahdollisesta käytöstä maksettavista korvauksista. A oli käyttänyt ohjelmaa työnsä apuna, mutta puolustusvoimat ei ollut hyväksynyt sitä virallisesti käyttöön. Hovioikeus katsoi, että koska puolustusvoimien virallinen hyväksyntä sopimuksen selväsanaisten kirjausten mukaan oli korvauksen edellytyksenä, ei A:n oma käyttö oikeuttanut tätä korvaukseen. Ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeus hylkäsi myös valituksen sopimuksen kohtuullistamista koskevin osin todeten, ettei A:n alisteinen työntekijäasema sinänsä merkinnyt sopimuksen kohtuuttomuutta, kun asiassa ei käynyt ilmi, että Puolustusvoimat olisi tätä asemaa käyttänyt hyödyksi. Myöskään näyttöä Puolustusvoimien saamasta perusteettomasta edusta ei hovioikeuden mukaan ollut. (Vailla lainvoimaa 17.6.2019) - Uutiset
21.5.2019 16.00
Unionin tuomioistuimen suuri jaosto: Unkari ei noudattanut velvoitteitaan kun se poisti lailla sellaiset Unkarissa sijaitsevien maatalousmaiden käyttö- ja tuotto-oikeudet, jotka oli aiemmin perustettu muiden kuin lähiomaisten välilläUnionin tuomioistuin totesi, että koska Unkari oli antanut riidanalaisen lainsäädännön ja siten lakkauttanut ex lege muiden jäsenvaltioiden kansalaisten hallussa suoraan tai välillisesti olevat Unkarissa sijaitsevaan maatalousmaan käyttö- ja tuotto-oikeudet, se oli jättänyt noudattamatta SEUT 63 artiklan ja perusoikeuskirjan 17 artiklan mukaisia velvoitteitaan. - Uutiset
9.5.2019 10.53
KHO: Koulu- ja päiväkotikuvauksia koskevassa kaupungin järjestämässä kilpailutuksessa oli kysymys julkisesta hankinnastaAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko koulu- ja päiväkotikuvauksia koskevassa kaupungin järjestämässä kilpailutuksessa kysymys julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) tarkoitetusta julkisesta hankinnasta.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, kuten markkinaoikeus, että kaupungin ja puitejärjestelyyn valitun palveluntuottajan välistä sopimusta oli pidettävä julkisista hankinnoista annetun lain 5 §:n 6 kohdassa tarkoitettuna palveluja koskevana käyttöoikeussopimuksena.
Esillä olleen asian olosuhteissa kuvauspalvelujen järjestämisessä oli kysymys kaupungin hoitaakseen ottamasta tehtävästä. Palveluihin liittyi kaupungin intressi siitä, että palvelut järjestettiin ja ne hankittiin hinnan ja laadun suhteen kokonaistaloudellisesti edullisesti siten kuin kaupunki oli tarjouspyynnössään määrittänyt. Julkisia hankintoja koskevan sopimuksen määritelmään sisältyvä vastikkeellisuuden edellytys täyttyi, ja palveluntuottaja otti vastatakseen palveluiden hyödyntämiseen liittyneen riskin. - Uutiset
7.5.2019 9.15
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu yhteistoimistopalvelujen arvonlisäverostaArvonlisävero, Yhteistoimistopalvelu, Työpisteen vuokraus, Toimistotilan vuokraus, Kiinteän omaisuuden vuokraus, Palvelukokonaisuus (Ei lainvoim. 7.5.2019. Huom, ks. KHO:2020:99) - Uutiset
28.11.2017 14.40
Keskusverolautakunnan lainvoimainen ennakkoratkaisu varastointipalvelujen arvonlisäverostaA Oy tarjosi kahdenlaisia varastointiin liittyviä palveluja. KVL katsoi, ettei kummassakaan palvelukonseptissa ollut kyse AVL 27 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta vaan arvonlisäverollisesta palvelun suorittamisesta. (Lainvoimainen) - Uutiset
16.5.2017 16.00
KHO:n ratkaisu lakanneen lossin suojavalliin kohdistuvista käyttöoikeuksista: Vesioikeuden päätöksessä ei ollut mitään sellaista seikkaa, mitä olisi tarpeen selventääItä-Suomen vesioikeuden päätöksessä n:o 86/I/67 ei ollut myönnetty vesilain (264/1961) 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettua käyttöoikeutta lossin suojapenkereen rakentamiseen Vuolenkosken osakaskunnan yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1. Päätöksessä ei tältä osin ole epäselvyyttä. Vesioikeuden päätöksestä ei ilmene, onko suojapenkereen rakentaminen yhteiselle vesialueelle mahdollisesti perustunut jonkinlaiseen sopimukseen tai suostumukseen vesialueen omistajan taholta. Sittemmin lossitoiminta oli päättynyt, eikä luvalla tai käyttöoikeudella ollut enää merkitystä lossin kannalta. Suojapenger oli aikanaan vesialueiden päätöksessä määrätty lossin kaltureiden suojaamiseksi, ei esimerkiksi rannalla sijaitsevan kiinteistön suojaamiseksi. Päätöksessä ei siten ollut mitään sellaista seikkaa, mitä olisi tarpeen selventää. Kun otettiin huomioon vesilain (587/2011) 18 luvun 8 ja 9 §, asiassa ei myöskään ollut kysymys hallinto-oikeuden toimivaltaan kuuluvasta, käyttö- tai omistusoikeutta koskevasta tai muusta erimielisyydestä. - Uutiset
21.12.2016 15.22
Vesilain käyttöoikeussääntelyyn esitetään uudistuksiaVesilain säännökset pakkolunastuksesta ja käyttöoikeuden perustamisesta esitetään uudistettaviksi. Tarkoituksena on saattaa vesilaki sopusointuun perustuslain kanssa siten, että aikoinaan poikkeuslakina säädetty valtuuslaki voidaan kumota. Esityksen mukaan alueen pakkolunastus sekä vaikutuksiltaan siihen rinnastuva käyttöoikeuden perustaminen edellyttäisi jatkossa sitä, että vesitaloushanke on yleisen tarpeen vaatima. Yleinen tarve voisi liittyä yhteiskunnan kannalta merkittäviin hankkeisiin, kuten energia- tai vesihuollon, tietoliikenteen tai kulkuyhteyksien turvaamiseen. Kyse voisi olla myös virkistyskäytön tai luonnonsuojelun edistämisestä tai esimerkiksi sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöihin varautumisesta. - Uutiset
3.3.2016 13.19
Työryhmän mietintö vesilain käyttöoikeussääntelyn uudistamisestaTyöryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus vesilainsäädännön kiinteän omaisuuden lunastamista ja käyttöoikeuksien perustamista koskevan sääntelyn tarkistamiseksi siten, että säännökset ovat sopusoinnussa perustuslain 2 luvun säännösten kanssa. Työryhmän tuli laatia ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. - Uutiset
26.2.2016 15.30
KHO: Valtioneuvoston päätös lunastusluvasta ei ollut lainvastainenKHO:n muussa päätöksessä 627/2016 oli kyse valtioneuvoston päätöksestä myöntää Y Oy:lle lunastusoikeus sähkönsiirtojohtoja ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin alueisiin. KHO:n mukaan valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä ei valituksissa esitetyillä perusteilla ollut lainvastainen. - Uutiset
17.2.2016 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi etteivät myyjät olleet luopuneet elinikäisestä asumisoikeudestaan konkludenttisesti kun eivät asuntoa käyttäneetKiinteistöön kohdistuvasta käyttö- ja hallintaoikeudesta on mahdollista luopua nimenomaisesti tai konkludenttisesti. Myyjät olivat vuonna 2012 nimenomaisesti ilmoittaneet, että he eivät halua luopua asuntoon kohdistuvasta käyttö- ja hallintaoikeudestaan. Pelkästään se, että myyjät olivat muuttaneet ainakin osaksi sosiaalisten syiden vuoksi kiinteistöltä pois, ei tarkoittanut sitä, että he olisivat luopuneet käyttö- ja hallintaoikeudestaan pysyvästi. Hovioikeus katsoi, että myyjien käyttäytymisestä ei ollut pääteltävissä, että he olisivat myöskään konkludenttisesti luopuneet käyttö- ja hallintaoikeudestaan. Sopimus ei pelkästään sen vuoksi, että myyjät olivat asuneet talossa 10 vuoden ajan ja olleet sen jälkeen viisi ja puoli vuotta käyttämättä nautintaoikeuttaan, ollut muuttunut ostajalle kohtuuttomaksi. Asiassa ei esitetty muitakaan syitä sille, että käyttö- ja hallintaoikeutta koskeva sopimusehto olisi ostajan kannalta kohtuuton. (Vailla lainvoimaa 17.2.2016) - Uutiset
7.5.2015 13.31
Vesilain käyttöoikeussääntelyn uudistaminen alkaaOikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen vesilain käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi. Hankkeessa on kyse nykyisen vesilain käyttöoikeuksien perustamista koskevan sääntelyn saattamisesta perustuslain mukaiseksi. Vesitaloushankkeen toteuttaminen - esimerkiksi laitteen tai rakennelman sijoittaminen toisen vesialueelle tai vesialueen täyttäminen - saattaa eräissä tilanteissa edellyttää käyttöoikeutta toisen alueeseen tai omaisuuteen tai niiden lunastamista. Perustuslain omaisuudensuojaa koskevan säännöksen mukaan yksityiseen tarpeeseen tapahtuva lunastaminen ei ole mahdollista. - Uutiset
16.4.2015 10.40
Hallinto-oikeuden ennakkoratkaisu lakisääteistä koulutusta tarjoavan säätiön hakeutumisesta arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisestaHallinto-oikeus kumosi Verohallinnon ennakkoratkaisun ja lausui uutena ennakkoratkaisuna, että säätiö A:lla on oikeus hakeutua AVL 30 §:n nojalla arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta myös ennakkoratkaisuhakemuksessa mainituissa rakennuksissa sijaitsevien tilojen osalta, kun säätiö luovuttaa näissä rakennuksissa sijaitsevia koulutus- ja kokoustiloja B Oy:lle. - Uutiset
12.12.2014 15.15
Julkishallinnon avoimelle datalle suositellaan yhtenäistä käyttölupaaJulkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) suosittelee kuntien ja valtion avoimien tietoaineistojen käyttöluvaksi kansainvälistä Creative Commons 4.0 –käyttölupaa (CC BY 4.0) eli lisenssiä. Käyttölupasuosituksella halutaan helpottaa julkishallinnon avointen tietoaineistojen hyödyntämistä ja yhtenäistää avoimen datan lisensoinnin käytäntöjä. - Uutiset
13.8.2014 10.01
KHO:n ratkaisu käyttöoikeudesta laiturin ja poijujen tarvitsemaan toisen alueeseenVesilain 2 luvun 13 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna vähäisenä rakennelmana pidettiin merialueella 12 metriä pitkää ja 2,4 metriä leveää ponttonilaituria ja siihen liittyviä veneiden tilapäiseen kiinnittämiseen tarvittavia poijuja. Kun laiturin ja poijujen rakentaminen ei muuttanut huomattavasti vesistöä, käyttöoikeus laiturin tarvitsemaan ja poijujen rajaamaan 900 m²:n alueeseen oli voitu perustaa mainitun lainkohdan nojalla. - Uutiset
6.6.2014 10.24
KKO:n ratkaisu kulkuyhteyden myöntämisen edellyksistä saarikiinteistöjen hyväksiSaarikiinteistöjen omistaja vaati, että kiinteistöjen hyväksi perustetaan kulkuyhteyden järjestämiseksi tie-, autopaikka- ja venevalkamaoikeudet mantereelle. Maaoikeus määräsi kulkuyhteyden järjestettäväksi asemakaavaan merkityn venevalkama-alueen (LV) kautta. KKO katsoi muun muassa, että asiassa oli jäänyt tarkemmin selvittämättä se, että paikkakunnalla olisi saarissa sijaitsevien lomakiinteistöjen osalta yleisenä käytäntönä ja mahdollisuutena vuokrata auto- ja venepaikkoja mantereelta. Edellytykset tieoikeuden sekä autopaikka- ja venevalkama-alueita koskevien käyttöoikeuksien myöntämiselle maaoikeuden määräämään paikkaan olivat olemassa. Oikeuksien perustamisella ei vaikeutettu kaavan toteutumista. - Uutiset
28.4.2014 14.18
TkT, HTM Hannu Majuri: Pysyvä käyttöoikeus vesilain mukaisissa hankkeissaTkT, HTM, yli-insinööri Hannu Majurin Edilex-artikkelissa tarkastellaan pysyvän käyttöoikeuden käsitettä erityisesti Suomen vesilainsäädännössä. Tutkimuksessa selvitetään pysyvän käyttöoikeuden tarvetta vesiluvan myöntämisen edellytyksenä, pysyvän käyttöoikeuden myöntämisen edellytyksiä yleisemmin sekä pysyvään käyttöoikeuteen liittyvän vesilain sääntelyn perustuslain mukaisuutta. Käsitettä ei ole määritelty vanhassa eikä uudessa vesilaissa, ja se on määrittelemättä myös muussa kansallisessa lainsäädännössä. Majurin mielestä vesilain yhden olennaisen käsitteen määrittelemättömyys ja lisäksi sen vaihteleva tulkinta on ilmeisesti aiheuttanut mittavia oikeudenloukkauksia vesialueiden omistajille. - Uutiset
13.9.2013 15.24
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaSyksyn 2013 ensimmäinen Ruotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu koskee asianosaisasemaa kiinteistötoimitusasiassa. Kun käyttöoikeuden olemassaolosta oli epäselvyyttä, mahdollisen käyttöoikeuden haltijaa tuli kohdella asianosaisena. - Uutiset
30.8.2013 13.06
KHO korotti Iijoen vesivoimaoikeudesta Metsähallitukselle aiemmin määrättyjä korvauksia yli yhdeksällä miljoonallaKorkein hallinto-oikeus on korottanut Iijoen vesivoimaoikeudesta maanomistajalle eli Metsähallitukselle aiemmin määrättyjä korvauksia. KHO:n 26. elokuuta antaman päätöksen mukaan PVO-Vesivoima Oy velvoitetaan suorittamaan Metsähallitukselle pysyvästä käyttöoikeudesta vesivoimaan korvauksena yhteensä 11,5 miljoonaa euroa.