-
Rikosoikeus
- Kriminologia
- Rikostaloustiede
Kriminologia
- Uutiset
15.2.2024 11.47
Vierashuoneessa kriminologian professori Janne Kivivuori ja kehittämisneuvos Aarne Kinnunen: Rikoksentorjuntaa on kehitettävä kriminologiseen tutkimukseen ja koulutukseen nojatenPerinteinen omaisuus- ja väkivaltarikollisuus vähentyivät kehittyneissä länsimaissa 1990-luvun alusta näihin päiviin. Tutkimuksessa kehitys on liitetty muun muassa rikostilanteisiin puuttumiseen ja paikallisen rikoksentorjunnan kehittymiseen. Rikollisuutta on vähennetty esimerkiksi vaikeuttamalla rikosten tekoa ja lisäämällä valvontaa, kriminologisen tutkimustiedon ohjaamana. Myös väestön ikääntyminen on vaikuttanut kehitykseen. Tilanne ei kuitenkaan ole tyydyttävä, kirjoittavat kriminologian professori Janne Kivivuori ja kehittämisneuvos Aarne Kinnunen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
20.12.2023 11.11
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti: Rikoslakiin kirjatut rikokset vähenivät viime vuonna noin prosentillaRikollisuuden taso pysyi suhteellisen muuttumattomana, rikoslajeista vuodesta 2021 vähenivät esimerkiksi liikenne- ja huumausainerikokset. Sen sijaan omaisuusrikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna. Viranomaisten tietoon tulleen rikollisuuden taso on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut pääosin laskusuuntainen. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta julkaisusta. - Uutiset
16.11.2023 8.00
Hallinto-oikeus velvoitti Poliisihallituksen antamaan pyydetyt tiedot Krimolle ilman erillistä tietolupapäätöstä ja siihen liitettyjä määräyksiä, rajoituksia ja ehtojaHelsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) oli 19.2.2021 päivätyllä tietopyynnöllä pyytänyt Poliisihallitukselta oikeuden saada rikosasioihin liittyviä tietoja rikosten ja seuraamusten tutkimusrekisterin päivittämiseksi pyynnössä tarkemmin yksilöityjen väkivaltarikosten osalta. Tietopyynnön mukaan rikosten ja seuraamusten tutkimusrekisterin ylläpito on osa Krimon lakisääteistä tehtävää ja tutkimusrekisteriä käytetään instituutin tutkimusohjelmassa mainituissa hankkeissa käytettävien tutkimusaineistojen tausta-aineistona. HAO kumosi Poliisihallituksen päätöksen kokonaisuudessaan ja palautti asian Poliisihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. HAO velvoitti Poliisihallituksen antamaan pyydetyt tiedot Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutille ilman erillistä tietolupapäätöstä ja siihen liitettyjä määräyksiä, rajoituksia ja ehtoja. Pyydetyt tiedot on annettava viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ssä säädetyllä tavalla sen jälkeen, kun HAO:n päätös on saanut lainvoiman. (Ei lainvoim. 16.11.2023) - Uutiset
6.10.2023 11.54
Vierashuoneessa professorit Kimmo Nuotio ja Sakari Melander sekä OTM, VTM, väitöskirjatutkija Esko Yli-Hemminki: Tieteellistä ja arvovapaata kriminaalipolitiikan tutkimusta?Janne Kivivuori ja Miikka Vuorela käsittelivät ansiokkaassa kirjoituksessaan tieteellisen kriminaalipolitiikan tutkimuksen vaatimuksia korostaen sitä, että empiirisenä tutkimuksena sen tulee olla neutraalia vaikutustutkimusta, jossa vältetään edeltävät sitoumukset. - Uutiset
2.10.2023 11.54
Vierashuoneessa VTT Janne Kivivuori ja OTT Miikka Vuorela: Onko kriminaalipolitiikan tutkimus osa kriminologiaa?Kriminologia on tieteenalana ollut viime vuosina voimakkaassa nousussa maassamme. Kriminologian nousu liittyy alan kansainväliseen, empiiriseen ja monitieteiseen kehitykseen. Nopea kasvu on kuitenkin saattanut herättää eräitä sekaannuksia. Erityisesti vaikuttaa olevan tarvetta selventää kriminaalipolitiikan ja kriminologian suhdetta, kirjoittavat kriminologian professori, VTT Janne Kivivuori ja kriminologian ja yleisen oikeustieteen yliopistonlehtori, OTT Miikka Vuorela Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
30.11.2022 10.40
Kriminologia-lehden uusi numero on julkaistuNumero sisältää kattauksen tutkimusartikkeleita sekä puheenvuoroja, lektion ja kirja-arvion. Kaikki artikkelit ovat avoimesti luettavissa. - Uutiset
8.11.2021 11.40
OTT Eelis Paukku: Rikollista vai ei – kriminalisointien poistaminen rikoslaista kokonaisuudistuksen jälkeenOTT, KTM, DI, Lapin yliopiston vierailevan tutkijan Eelis Paukun Edilexin Lakikirjastossa julkaistun tutkimuksen mukaan dekriminalisoinnille voidaan nimetä seuraavat edellytykset:
Kriminalisoinnin suojeluvaatimus. Kriminalisoinnin on suojeltava yhteiskunnassa riittävän tärkeänä pidettävää oikeushyvää
Vaihtoehtojen puute eli se, ettei kyseistä yhteiskunnallista ongelmaa voida ratkaista tehokkaasti muilla keinoilla.
Kriminalisoinnin humaaniusvaatimus eli vaatimus siitä, että kriminalisointi ei aiheuta suhteettomasti kärsimystä tai loukkaa ihmisarvoa.
Suhteellisuusvaatimus eli vaatimus siitä, että kriminalisoinnilla suojeltavat oikeushyvät ovat järkevässä suhteessa kriminalisoinnin aiheuttamaan haittaan.
Tarpeellisuusvaatimus eli vaatimus siitä, että kriminalisointi on tarpeen tietyn haitallisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi.
Toimeenpantavuus eli vaatimus siitä, että oikeusjärjestelmä kykenee resursseillaan panemaan kriminalisoinnit tehokkaasti toimeen ilman, että sen muut tehtävät kärsivät. - Uutiset
18.2.2021 13.00
Krimo: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020 – nuorten tekemät rikokset ovat vakiintuneet ennätyksellisen matalalle tasolleRaportissa esitellään uusimman, vuonna 2020 tehdyn nuorisorikollisuuskyselyn tuloksia ja tarkastellaan nuorten rikoskäyttäytymisen muutoksia vuodesta 1995 lähtien. Raportissa käsitellään myös nuorten joutumista rikosten uhriksi, uhrikokemusten muutoksia vuodesta 1998 lähtien sekä nuorten rikollisuutta koskevia asenteita. - Uutiset
17.11.2020 11.50
Väitös: Hyvinvointiyhteiskunnan kehitys johti lievempiin rangaistuksiinVahva hyvinvointivaltio ja poliittinen järjestelmä joka tukee kompromissien tekemistä ja sovittelua eri ryhmien välillä luo edellytyksiä maltilliselle kriminaalipolitiikalle, uusi väitöstutkimus osoittaa. OTM Esko Häkkisen väitöstutkimus ”Institutionalistinen kriminaalipolitiikan teoria ja suomalaisen rikosoikeuden muotoutuminen 1910-luvulta 2010-luvulle” tarkastelee kriminaalipolitiikan ankaruuden suhdetta hyvinvointivaltioon ja poliittiseen järjestelmään, sekä itsenäisen Suomen rikosoikeuden historiallista kehitystä. - Uutiset
13.11.2020 12.06
Yliopisto-lehti: Rikollisetkin osaavat poimia Raamatusta oikeutuksen teoilleenAnteeksiantoa kannattaa varmuuden vuoksi rukoilla jo etukäteen, ryöstäjä selitti kriminologille tutkimushaastattelussa.
Tieteellinen tutkimus voi toisinaan kääntää jostakin asiasta vallitsevat vakiintuneet mielikuvat jokseenkin päälaelleen. Näin on tietokirjailijalle Tommi Uschanoville tehnyt esimerkiksi tutkimus, jota kriminologi Volkan Topalli on vuosikymmenten ajan tehnyt Georgian valtionyliopistossa Yhdysvalloissa. - Uutiset
6.11.2020 12.00
Krimon katsauksia: Rikollisuustilanne 2019. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossaVuonna 2019 rikosten ja rikkomusten kokonaismäärä laski kuudella prosentilla edellisvuoteen nähden. Lasku selittyy pitkälti liikennerikosten ja -rikkomusten vähenemisellä. Rikoslakirikokset kokonaisuutena lisääntyivät kahdella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Seksuaalirikokset lisääntyivät 14 prosenttia, huumausainerikokset 11 prosenttia ja omaisuusrikokset neljä prosenttia. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä sen sijaan oli edellisvuoden tasolla.
Henkirikollisuuden taso on viime vuosina ollut historiallisen matala. Vuonna 2019 kirjattiin 83 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta, rikollisuustason ollessa 1,5 rikosta 100 000 asukasta kohti. Kuolemaan johtaneiden väkivaltarikosten taso on puolittunut kahden vuosikymmenen takaisesta tasosta. Pahoinpitelyrikosten taso nousi vuoteen 2011 asti, mutta on viime vuosina pysynyt lähes muuttumattomana. Vuonna 2019 pahoinpitelyrikosten taso oli 613 pahoinpitelyä 100 000 asukasta kohti. - Uutiset
16.10.2020 11.45
Vierashuoneessa LT, ylilääkäri Petteri Joelsson ja LT, ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen: Oikeuspsykiatrilta ei pitäisi kysyä syytetyn vaarallisuudestaOikeus saattaa tuomita rikoksenuusijan kärsimään tuomionsa kokonaan vankilassa. Tämän edellytyksenä muun muassa on, että asianosainen on todettu ”erittäin vaaralliseksi toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle” (RL 2c:11). Vastuu tämän asian arvioimisesta on langetettu oikeuspsykiatreille. Työnjako ei ole ihanteellinen. - Uutiset
21.9.2020 10.14
Krimon henkirikoskatsaus 2020Vuonna 2019 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen poliisitilaston mukaan 83 (–13 %) uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 1,5. Henkirikosseurannan, johon rikokset kirjataan vasta esitutkinnan päätyttyä, viimeisen arvion (15.1.2020) mukaan henkirikosten määrä vuonna 2019 oli 88 (+2 %). Lopullinen määrä tulee olemaan pienempi. Henkirikosten määrä ei siten vuonna 2019 eronnut merkittävästi edellisvuodesta. Vuoden 2018 kasvutrendi ei enää jatkunut, mutta rikosmäärä ei myöskään palannut vuosien 2016–2017 tasolle. Toisaalta se jäi selvästi alle 1990-luvun ja 2000-luvun keskitason. - Uutiset
14.12.2015 10.10
Haaste-lehden teemana historia: Opettaako historiaRikoksentorjuntaneuvoston ja oikeusministeriön julkaiseman Haaste-lehden 4/2015 on teemana historia. Lehdessä katsotaan menneisyyteen ja tarkastellaan, miten yhteisöt ja yhteiskunnat ovat aiemmin selvinneet historiallisten muutosten tuomista haasteista. Verkkolehteen poimitut jutut käsittelevät muun muassa henkirikollisuuden kehitystä historian saatossa, rikoslain muutoksia ja väkivallan ehkäisyä. - Uutiset
2.10.2013 10.05
Katsaus toistuvaan rikoksen uhriksi joutumiseen ja sen ehkäisyynRikollisuus ei jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti, sillä pieni vähemmistö sekä tekee että kokee rikoksia huomattavasti enemmän kuin muut. Esimerkiksi aikaisempi väkivaltakokemus ennustaa voimakkaasti tulevaa väkivaltaa. Tämä pätee sekä väkivallan tekemiseen että väkivallan uhriksi joutumiseen. Samankaltaisia havaintoja on tehty myös murto-, omaisuus- ja seksuaalirikoksista. Mainittujen syiden vuoksi moni kriminologi katsoo, että tehokkaimmat rikoksentorjuntastrategiat keskittyvät rikoksen tekijän sijasta rikoksen uhriin. - Uutiset
26.3.2013 11.49
Haaste-lehden teemana tiede - mitä annettavaa luonnontieteellisellä tutkimuksella voi olla kriminaalipoliittiseen päätöksentekoonKriminologinen tutkimus on viime vuosikymmeninä ollut valtaosin yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä tutkimusta. Rikoksentorjuntaneuvoston ja oikeusministeriön julkaiseman Haaste-lehden numerossa 1/2013 tuodaan esiin joitakin esimerkkejä siitä, mitä annettavaa myös luonnontieteellisellä tutkimuksella voi olla kriminaalipoliittisen päätöksenteon kannalta. Janne Kivivuori toteaa kolumnissaan, että tälläkin tutkimusalueella on pyrittävä aitoon tieteidenvälisyyteen. - Uutiset
15.12.2010 12.36
Ulkomailta – Tanska: Rikollisten tilastointi kansallisen alkuperän perusteella epäilyttää TanskassaDanmarks Statistikin julkaisemassa tilastossa niin ylinopeussakoista kuin väkivaltarikoksista tuomitut on niputettu yhteen ja jaoteltu tekijän etnisyyden mukaan omiksi ryhmikseen. Monet ovat ihmetelleet, mitä kyseisenlaisten tilastojen julkaisemisella saavutetaan. - Uutiset
21.12.2009 13.30
Tuomioiden kansainvälinen vertailu vaikeaaVaikka esimerkiksi Suomen ja Ruotsin lainsäädäntö on monin paikoin identtistä, rangaistusten vertailu ei ole yksinkertaista. Vertailu on vielä vaikeampaa kansainvälisesti. Yhteen sovittamattomat tekijät, kuten poikkeavat tilastointiperusteet, erilaiset teonkuvaukset, toisistaan poikkeavat rangaistuslajit ja täytäntöönpanotavat sekä erot tavassa, jolla rikokset karsiutuvat prosessin eri vaiheissa, haittaavat tuomioiden vertailua, kirjoittaa LakimiesUutiset. - Uutiset
11.8.2008 14.46
Väitös kriminalisoinneistaOTK Sakari Melander väittelee 5.9.2008 kello 12.15 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Kriminalisointiteoria - Rangaistavaksi säätämisen oikeudelliset rajoitukset". - Uutiset
17.4.2008 15.50
Joensuun yliopisto käynnistää kriminaalipolitiikan ja rikollisuuden tutkimuksen pääainekoulutuksenJoensuun yliopisto vahvistaa oikeustieteiden koulutustaan käynnistämällä syksyllä 2008 kriminaalipolitiikan ja rikollisuuden tutkimuksen pääainekoulutuksen. Uusi pääainekoulutus on ainutlaatuinen Suomessa. Opinnot johtavat hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin.