-
Kirjanpito
- IAS-standardit
- Kehittämismenot
- Kirjaaminen
- Kirjaamisperuste
- Kirjanpitolautakunta
- Kirjanpitorikos
- Käyttöomaisuus
- Liikevaihto
- Määräysvalta
- Taloushallinto
- Tilinpäätös
- Tulon ja menon jaksottaminen
- Vaihto-omaisuus
- Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
- Avustuksen väärinkäyttö
- Avustuspetos
- Avustusrikkomus
- Kilpailumenettelyrikos
- Kirjanpitorikos
- Kuluttajaluottorikos
- Kurssin vääristäminen
- Markkinoiden manipulointi
- Matkapalvelurikos
- Rahanpesu
- Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
- Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
- Säännöstelyrikos
- Tapaturmavakuutusmaksupetos
- Tilintarkastusrikos
- Työeläkevakuutusmaksupetos
- Velallisen epärehellisyys
- Velallisen petos
- Velallisen rikos
- Velallisen vilpillisyys
- Velallisrikkomus
- Velkojansuosinta
- Veronkierto
- Veropetos
- Verorikkomus
- Yrityssalaisuuden rikkominen
- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
- Yritysvakoilu
Kirjanpitorikos
- Uutiset
26.9.2017 10.10
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden määräämää 4 vuoden liiketoimintakieltoa törkeissä velallisen epärehellisyydessä ja törkeässä kirjanpitorikoksessaA:n syyksi oli kohdissa 3 ja 4 luettu törkeä velallisen epärehellisyys, jonka enimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta. Teoilla oli tavoiteltu yli 280.000 euron hyötyä ja niillä oli aiheutettu yhtiöiden velkojille huomattavaa vahinkoa. A oli syyllistynyt elinkeinotoimintaan liittyviin rikoksiin kahden eri yhtiön toiminnassa ja rikoksia voitiin pitää suunnitelmallisina. A:n toimintaa oli myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden sekä terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. Hovioikeus katsoi sen vuoksi käräjäoikeuden tavoin, että liiketoimintakiellon määräyksen edellytykset täyttyivät. Käräjäoikeuden määräämä 4 vuoden liiketoimintakiellon kesto ylitti vain vuodella lain mukaisen vähimmäiskeston eikä sen lyhentämiseen ollut syytä. (Vailla lainvoimaa 26.9.2017) - Uutiset
20.9.2017 12.43
Hovioikeus: Kirjanpitorikosten uusijaa ja liiketoimintakieltoja rikkonutta ei voitu enää kolmatta kertaa tuomita vain yhdyskuntapalveluun – rangaistusta kuitenkin alennettiinNyt kysymyksessä olevat teot olisi voitu käsitellä yhdessä Pirkanmaan käräjäoikeuden 8.10.2014 A:n syyksi lukemien tekojen kanssa. Rangaistuksen pituus huomioon ottaen A:ta ei tällöin olisi voitu tuomita yhdyskuntapalveluun. Tämä puhui jossain määrin A:n yhdyskuntapalveluun nyt tuomitsemista vastaan. Nyt käsiteltävinä olevat rikokset olivat luonteeltaan täysin samantyyppisiä kuin A:n syyksi aikaisemmin luetut rikokset. A oli siten hänelle tuomituista rangaistuksista huolimatta jatkanut samanlaista rikollista menettelyään pitkään. Tekojen laatu, samankaltaisuus ja niiden jatkuminen pitkään osoittivat A:ssa ilmeistä piittaamattomuutta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. Nämä seikat puhuivat vahvasti yhdyskuntapalveluun tuomitsemista vastaan. Lausuttuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus päätyi siihen, että edellä mainitut yhdyskuntapalveluun tuomitsemista vastaan puhuvat seikat muodostivat esteen yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. Rangaistuksen pituus muodosti esteen A:n tuomitsemiselle valvontarangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 20.9.2017) - Uutiset
18.9.2017 10.10
Hovioikeus muutti törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi ja kumosi neljän vuoden liiketoimintakiellonKäräjäoikeus oli tuominnut A:n 1. luottamusaseman väärinkäytöstä ja 2. törkeästä kirjanpitorikoksesta yhteiseen 11 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä määrännyt hänet liiketoimintakieltoon 4 vuodeksi. Kohdan 1. osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeus katsoi kirjanpitoa koskevien A:n laiminlyöntien johtuneen keskeisesti hänen taitamattomuudestaan. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös sen, että A:n tekemäksi väitetyn kirjanpitoaineiston hävittämisen tai kätkemisen katsottiin jääneen näyttämättä, hovioikeus ei pitänyt A:n menettelyä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli siten kohdassa 2 syyllistynyt kirjanpitorikokseen. A:lle tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta oli sen vuoksi alennettava. Hovioikeus katsoi oikeudenmukaisen seuraamuksen A:n syyksi luetuista rikoksista olevan viisi kuukautta vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena. A:n toimintaa ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. A:lle määrätty liiketoimintakielto oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 18.9.2017) - Uutiset
5.9.2017 15.30
Yli 99 prosenttia rikosperusteista vahingonkorvausvelkaa - velkajärjestely voitiin aloittaa esteestä huolimattaA oli tuomittu lainvoimaisella tuomiolla törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta vankeusrangaistukseen ja liiketoimintakieltoon. A oli em. tuomiolla velvoitettu maksamaan Verohallinnolle vahingonkorvausta 1.593.681 euroa korkolain mukaisine korkoineen 11.1.2007 lukien. Velka vanhenee 25.1.2027. Vahingonkorvaus on yhteisvastuullinen B:n kanssa. HO katsoi toisin kuin KO, että velkajärjestelyn esteperusteen painavuudesta huolimatta yleisen yhteiskunta- ja maksumoraalin ylläpitämiseen liittyvät seikat eivät edellyttäneet velkajärjestelyn epäämistä. Velkajärjestely oli siten VJL 10 a §:ssä tarkoitettujen painavien syiden perusteella esteestä huolimatta myönnettävä. - Uutiset
3.7.2017 13.39
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi neljä henkilöä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ns. Kultalampi-asiassaHelsingin hovioikeus antoi 3. heinäkuuta 2017 tuomion As Oy Espoon Leppävaaran Kultalammen RS-kohteen rakentamiseen liittyneessä rikosasiassa. Käräjäoikeus oli tuomiollaan 1.10.2015 hylännyt kaikki syytteet ja vastaajia vastaan ajetut korvausvaatimukset. Asia oli syyttäjän ja eräiden asianomistajien valitusten johdosta lähes koko laajuudessaan kuuden vastaajan osalta hovioikeuden käsiteltävänä. Hovioikeus hyväksyi syyttäjän Harri Bergströmiä, Matti Hyvöstä, Ilkka J. Karia ja Petri Temisevää vastaan ajetut rangaistusvaatimukset kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja kahdesta törkeästä velallisen epärehellisyydestä sekä Bergströmiä, Hyvöstä ja Karia vastaan ajetun syytteen törkeästä velallisen petoksesta ja lisäksi Karia vastaan ajetun syytteen törkeästä petoksesta. Kari tuomittiin vankeuteen viideksi vuodeksi, Bergström neljäksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi, Hyvönen neljäksi vuodeksi yhdeksäksi kuukaudeksi ja Temisevä neljäksi vuodeksi seitsemäksi kuukaudeksi. Lisäksi heidät tuomittiin usean miljoonan euron korvausvastuuseen. Kahden vastaajan osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. - Uutiset
12.6.2017 10.30
KKO:n ratkaisu avunannosta törkeään veropetokseen, törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään työeläkevakuutusmaksupetokseen tuomitun rangaistuksen mittaamisestaHO oli alentanut A:lle tuomitun 2 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen 1 vuoteen 10 kuukauteen vankeutta. KKO korotti A:lle tuomitun yhteisen vankeusrangaistuksen 1 vuodeksi 11 kuukaudeksi vankeutta. Asiassa luettujen rikosten vakavuus, niistä ilmenevä hänen syyllisyytensä sekä hänen aikaisempi rikollisuutensa edellyttivät ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. - Uutiset
31.5.2017 15.15
Hovioikeus arvioi törkeää velallisen epärehellisyyttä ja törkeää kirjanpitorikosta syyksilukemisen ja rangaistuksen osalta samoin kuin käräjäoikeusHovioikeus katsoi muun muassa, että A oli yhdessä toisen henkilön kanssa syyllistynyt käräjäoikeuden tuomiossa hänen syykseen luettuun törkeään velallisen epärehellisyyteen kuitenkin siten, että ilman liiketaloudellista perustetta yhtiöstä siirrettyjen varojen määrä oli yhteensä 207.089,72 euroa. (Vailla lainvoimaa 31.5.2017) - Uutiset
31.5.2017 12.51
Helsingin käräjäoikeuden tuomio GSM Suomi Oyj:hin liittyvässä laajassa, muun muassa petossyytteitä sisältävässä kokonaisuudessaHelsingin käräjäoikeus ratkaisi 31. toukokuuta 2017 tuomiollaan laajan syytekokonaisuuden, joka liittyi ict-kokonaisratkaisuja vuosina 2007 ja 2008 myyneeseen GSM Suomi Oyj -nimiseen yritykseen. Ratkaistussa kokonaisuudessa oli kyse neljästä eri syytekokonaisuudesta: 1) rekisterimerkintärikossyytteistä ym., 2) rahoituspetos- ja kirjanpitosyyteasiasta, 3) pankkipetosasiasta sekä 4) erään GSM Suomi Oyj:n johtoon kuuluneen henkilön taloudellisiin asioihin liittyvistä epäselvyyksistä. Näistä asioista niin sanotut rahoituspetos- ja kirjanpitosyytteet sekä pankkipetosasia muodostivat oikeudenkäynnin keskiön. Niiden osalta pääkäsittelyssä vastaanotettiin laajasti kirjallista todistelua ja henkilötodistelua. - Uutiset
29.5.2017 13.31
Hovioikeus muutti törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi, alensi ehdollista vankeusrangaistusta ja kumosi liiketoimintakiellonVeropetosta on pidettävä törkeänä, jos teolla on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja veropetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. A:n menettely oli koskenut 23.824 euroa. Näin suurta määrää voitiin pitää rikoslain 29 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla huomattavana. Kun A:n menettely oli lisäksi jatkunut kolmen vuoden ajan, oli veropetosta pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeus katsoi, että L Oy:n kirjanpidon virheitä ei voitu pitää sen laatuisina, että kirjanpitorikosta olisi myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Näin ollen A syyksi jäi kirjanpitorikos. Hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta oli 5 kuukauden 15 päivän pituinen ehdollinen vankeusrangaistus. A:n toimintaa ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. Näin ollen A:lle määrätty 4 vuoden liiketoimintakielto oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 29.5.2017) - Uutiset
18.5.2017 13.25
Hovioikeus muutti törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi ja kumosi liiketoimintakiellonHovioikeus totesi, että kohdassa 1 (kirjanpitorikos) A:n rikollinen menettely oli jatkunut usean vuoden ajan. Kohdassa 2 (törkeä kavallus) rikollisen menettelyn kohteena oli ollut huomattava määrä omaisuutta, 587.853 euroa. A:n rikollista menettelyä ei voitu pitää vähäisenä. Tässä tapauksessa A:n syyksi oli luettu kaksi tekoa. Rikollisesta menettelystä oli kuitenkin kulunut monta vuotta. Asiassa ei esitetty, että A olisi aiemmin, tai sittemminkään, syyllistynyt muuhun rangaistavaan menettelyyn liiketoiminnassa. Asiassa ei myöskään tuotu esille, että A olisi laiminlyönyt muita lakisääteisiä velvollisuuksiaan. A:n menettelystä oli aiheutunut vahinkoa ainoastaan C Oy:lle. A:n menettelystä ei näytetty aiheutuneen vahinkoa C Oy:n sopimuskumppaneille, julkiselle taloudelle tai terveelle ja toimivalle taloudelliselle kilpailulle. Näin ollen A:n menettely ei kokonaisuutena arvioiden ollut niin vahingollista, että liiketoimintakiellon määräämistä hänelle voitaisiin pitää perusteltuna. Käräjäoikeuden A:lle määräämä liiketoimintakielto kumottiin. (Vailla lainvoimaa 18.5.2017) - Uutiset
18.5.2017 11.04
KHO kumosi törkeästä kirjanpitorikoksesta ja apteekkimaksurikkomuksesta tuomitun apteekkarin apteekkiluvan peruuttamisesta tehdyt HAO:n ja Fimean päätökset suhteellisuusperiaatteen vastaisinaApteekkiluvan peruuttamisessa ei ollut kysymys kaksoisrangaistavuudesta apteekkarin teon tai laiminlyönnin moitittavuuden perusteella. KHO katsoi, että arvioitaessa, oliko apteekkaria pidettävä ilmeisen sopimattomana harjoittamaan apteekkitoimintaa, voitiin huomiota kiinnittää siihen, antavatko apteekkarin laiminlyönnit ja teot aihetta katsoa, että apteekkari on myös tulevaisuuteen nähden ilmeisen sopimaton toimimaan apteekkarina. Kokonaisarvioinnin perusteella laiminlyöntiä ei ollut tullut pitää niin vakavana, että hänen apteekkilupansa peruuttamiselle olisi enää Fimean asiasta päättäessä ollut riittäviä perusteita. (Ään. 4-1) - Uutiset
8.5.2017 12.30
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota törkeää kirjanpitorikosta ja törkeää velallisen epärehellisyyttä koskevassa asiassaSyyttäjä oli vaatinut käräjäoikeudessa rangaistusta A:lle 1. törkeästä velallisen epärehellisyydestä, 2. törkeästä kirjanpitorikoksesta, 3. törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja 4. törkeästä kirjanpitorikoksesta, sekä B:lle kohdista 2. ja 4. Käräjäoikeus oli hylännyt A:n osalta syytteet kohdissa 2, 3 ja 4, ja tuominnut A:n törkeästä velallisen epärehellisyydestä 5 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. B:n syytteet oli hylätty. Hovioikeus totesi, että ottaen huomioon A:n ja B:n rikoksilla tavoiteltu huomattava hyöty sekä rikollisen menettelyn pitkä kesto ja suunnitelmallisuus, oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetuista rikoksista 1–4 oli yksi vuosi kolme kuukautta vankeutta ja B:n syyksi luetuista rikoksista 2 ja 4 kymmenen kuukautta vankeutta. A:n ja B:n syyksi luetut rikokset eivät niiden vakavuuden tai niistä ilmenevän syyllisyyden vuoksi edellyttäneet vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. A:ta ja B:tä ei ollut aikaisemmin rikoksista rekisteröity. Näin ollen vankeusrangaistus A:lle ja B:lle määrättiin ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 8.5.2017) - Uutiset
4.5.2017 10.10
Hovioikeus lievensi törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi, hylkäsi syytteet törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kumosi liiketoimintakiellon – ehdolliset vankeudet muutettiin sakoiksiHovioikeus totesi, että puutteet olivat olleet siinä määrin vähäisiä, ettei tekoa kokonaisuutena arvostellen voitu pitää törkeänä. Näillä perusteilla syyksilukeminen kohdassa 1 oli lievennettävä perusmuotoiseksi kirjanpitorikokseksi. Kun syyttäjä ei ollut osoittanut, että kysymys olisi polttoaine-, rengas- ja korjausmenojen osalta liiketoimintakaupan jälkeen syntyneistä suoriteperusteista ja siten perusteettomista yhtiön velvoitteiden lisäämisestä, syyte velallisen epärehellisyydestä oli jäänyt tältä osin näyttämättä ja se oli hylättävä. Väite velan maksamisesta ilman hyväksyttävää syytä oli jäänyt selvittämättä, mistä seurasi, että syyte oli myös tältä osin hylättävä. AH:n ja BH:n syyksi luetun menettelyn ei ollut väitettykään aiheuttaneen vahinkoa velkojille tai muille tahoille. Ottaen huomioon erityisesti kirjanpidon puutteiden laadusta todetut seikat, hovioikeus totesi, ettei AH:n ja BH:n toiminta kokonaisuutena arvioiden ollut niin vahingollista, että heidän määräämiselleen liiketoimintakieltoon olisi perusteita. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
3.5.2017 12.07
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden törkeästä kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta tuomitulle määräämän liiketoimintakiellonHovioikeus totesi, että vaikka liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset täyttyisivätkin, voidaan kielto jättää kuitenkin määräämättä, jos vaaraa sopimattoman liiketoiminnan jatkamisesta ei selvästi ole, esimerkiksi asianomaisen korkean iän tai sairauden vuoksi. A on 64-vuotias. Valituksesta ilmeni myös, että hän on luopumassa ammatinharjoittamisesta. Vaaraa siitä, että A jatkaisi tämäntyyppistä lainvastaista menettelyä, oli näin ollen pidettävä vähäisenä. Liiketoimintakiellon määrääminen ei siten ollut tarpeen sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi. A:lle määrätty liiketoimintakielto kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.5.2017) - Uutiset
24.4.2017 8.05
Hovioikeus arvio kirjanpitorikoksen törkeyttä ja mittasi rangaistusta – käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta korotettiinMitattaessa A:lle rangaistusta törkeän kirjanpitorikoksen osalta oli otettava huomioon, että kirjanpidon pitäminen ja tilinpäätöksen laatiminen oli laiminlyöty kokonaan, mutta melko lyhyeltä ajalta. Lisäksi kirjanpitoaineisto oli hävitetty tai kätketty kokonaan. Useamman kvalifiointiperusteen täyttyessä ja ottaen huomioon, että kirjanpitoaineisto oli hävitetty ja kätketty kokonaan, mikä oli haitannut rikoksen tutkimista, menettelyyn oli suhtauduttava ankarasti. A:n syyksi luettu menettely oli tehnyt erittäin vaikeaksi ellei mahdottomaksi saada tietoja yhtiön toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta. Lisäksi kirjanpitorikoksella oli luotu edellytykset muiden rikosten tekemiselle tai peittämiselle ottaen huomioon, että yhtiön tilin kautta oli kulkenut merkittävä määrä varoja. Edellä mainituissa olosuhteissa A:n teoista ankarammin arvosteltava oli törkeä kirjanpitorikos, joka on otettava rangaistuksen mittaamisessa pohjaksi. Hovioikeus katsoi, että oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n syyksi luettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, vaikuttimiin sekä rikoksista ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen nähden oli pidettävä yhden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistusta. Rangaistus oli käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla ehdoton. (Vailla lainvoimaa 21.4.2017) - Uutiset
28.3.2017 12.10
Hovioikeus muutti törkeät kirjanpitorikoksen ja velallisen epärehellisyyden perusmuotoisiksi, alensi rangaistusta ja poisti liiketoimintakiellonOttaen huomioon teon verraten lyhyt kesto sekä se, että A oli tänäkin aikana säilyttänyt tarkemmin selvittämättä jääneen määrän kuitteja, laskuja ja muuta yrityksen kirjanpitoon liittyvää asiakirja-aineistoa, tekoa ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:n syyksi luettiin kirjanpitorikos. Ei ollut väitettykään, että A olisi ohjatessaan yhtiölle tulevat maksut henkilökohtaiselle tililleen tavoitellut itselleen suurempaa taloudellista hyötyä kuin mikä hänelle oli yhtiölle kuuluvien velvoitteiden hoitamisen jälkeen jäänyt. Tämä määrä oli ollut 14.185 euroa. Määrää ei ole oikeuskäytännössä vielä pidetty lainkohdan tarkoittamana huomattavana taloudellisena hyötynä. A:n syyksi luettava menettely ei siten täyttänyt törkeän velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistöä, vaan kyseessä oli velallisen epärehellisyys. (Vailla lainvoimaa 28.3.2017) - Uutiset
24.2.2017 13.28
Tulli paljasti osakeyhtiön törkeän veropetoksen, törkeän tulliselvitysrikoksen ja törkeän kirjanpitorikoksenTulli epäilee tekemänsä yritystarkastuksen perusteella suomalaisen osakeyhtiön vastuuhenkilöiden syyllistyneen vuosina 2013‒2015 törkeään veropetokseen, törkeään tulliselvitysrikokseen ja törkeään kirjanpitorikokseen. Tullin jälkikantopäätöksenä osakeyhtiöltä peritään Suomen valtiolle maksamattomia veroja yhteensä yli 2 000 000 euroa. Osakeyhtiön vastuuhenkilöiden omaisuutta on määrätty vakuustakavarikkoon yli 1 500 000 euroa. - Uutiset
15.2.2017 8.02
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi neljän vuoden liiketoimintakiellonKun otettiin huomioon A:n syyksi luettujen rikosten laatu ja ajallinen kesto sekä se, että A oli kätkenyt tai hävittänyt kahta tilikautta koskevan yhtiön kirjanpitoaineiston kokonaisuudessaan, hovioikeus katsoi, että A:n menettelyä oli kokonaisuutena arvioituna pidettävä siinä määrin sopimattomana ja vahingollisena, että hänet oli määrättävä liiketoimintakieltoon. (Vailla lainvoimaa 15.2.2017) - Uutiset
6.2.2017 15.15
Hovioikeus: Siinäkin tapauksessa että vastaajalla olisi ollut oikeus nostaa palkkaa tekemästään työstä, sitä ei voitu katsoa rangaistusta lieventäväksi seikaksi velallisen epärehellisyys, kirjanpitorikos ja veropetos -rikoksissaKäräjäoikeus oli tuominnut A:n kahdesta törkeästä velallisen epärehellisyydestä, kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta yhteiseen ehdolliseen 1 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistukseen ja oheisrangaistuksena 90 tunnin yhdyskuntapalveluun. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun rangaistusseuraamuksen osalta muutoin, mutta totesi että siinäkin tapauksessa, että A:lla katsottaisiin olleen oikeus nostaa palkkaa tekemästään työstä, sitä ei voitu katsoa rangaistusta lieventäväksi seikaksi. (Vailla lainvoimaa 6.2.2017) - Uutiset
3.2.2017 13.45
Hovioikeus: Toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen joka ei tosiasiallisesti osallistunut yhtiön toimintaan ei syyllistynyt velallisen epärehellisyyteen mutta kylläkin kirjanpitorikokseenA oli ollut X Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Yhtiön toiminnasta oli tosiasiallisesti vastannut B. A oli sinänsä suhtautunut välinpitämättömästi yhtiön varainhoidon valvontaan uskoessaan yhtiön johtamiseen kuuluvat tehtävät täysin B:lle, jolla ei ollut muodollista vastuuasemaa yhtiössä. Suhtautumista ei ollut pidettävä sellaisena teolla, toimella tai kehotuksella tapahtuvana osallistumisena omaisuuden luovuttamiseen, että rikosvastuu olisi kohdistettava A:han, kun lisäksi otettiin huomioon, että A:n ei ollut näytetty saaneen teosta välitöntä tai välillistä hyötyä. Syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä oli A:n osalta hylättävä. Se, että A ei ollut tosiasiallisesti osallistunut yhtiön toimintaan, ei ollut vapauttanut häntä kirjanpidon valvontavastuusta. Koska hän oli laiminlyönyt valvoa, että yhtiön kirjanpito olisi 1.8. - 30.11.2010 pidetty, hän oli syyllistynyt kirjanpitorikokseen. (Vailla lainvoimaa 3.2.2017)