-
Testamentti
- Keskinäinen testamentti
- Yleisjälkisäädös
Keskinäinen testamentti
- Uutiset
10.1.2022 14.30
Uusi ohje: Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään pääasiassa lesken hallintaoikeutta puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon ja sen perusteella tehtävää hallintaoikeusvähennystä perintöverotuksessa. Ohjeessa kerrotaan myös testamenttiin perustuvasta hallintaoikeudesta ja eräistä erityistilanteista, kuten legaateista ja ennakkoperinnöistä, jotka vaikuttavat hallintaoikeusvähennysten toteuttamiseen. Ohjeessa on esimerkkilaskelmien avulla kuvattu, miten vähennys verotuskäytännössä toteutetaan yleisimmissä perimystilanteissa sekä joissakin erityistilanteissa. Perintöverot on esimerkeissä laskettu vuoden 2021 perintöveroasteikon mukaisesti. Vuonna 2021 sovellettava perintöveroasteikko on ollut voimassa sisällöltään samanlaisena 1.1.2017 alkaen. Yksinkertaisuuden vuoksi laskelmissa ei ole huomioitu muita mahdollisia veron määrään vaikuttavia vähennyksiä. Ohje on voimassa 5. tammikuuta 2022 lukien toistaiseksi. - Uutiset
29.11.2021 8.00
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että testamentti oli peruutettu ja se vastasi testaattorin tahtoa ilman painostamistaPelkästään se, että perillinen on tuonut perittävän tietoon mahdollisesti voimakkaitakin ilmauksia käyttäen näkemyksensä siitä, miten perintö tulisi jakaa, ei vielä sellaisenaan ole epäasiallista taivuttelua tai painostamista. Näin ollen hovioikeus katsoi, että testamentin kumoamista koskeva tahdonilmaisu vastasi keskinäisen testamentin toisen testaattorin tahtoa. Kysymyksessä oleva testamentti oli siten katsottava peruutetuksi siltä osin kuin testaattori oli voinut sen omalta osaltaan puolisonsa kuoleman jälkeen peruuttaa. (Vailla lainvoimaa 29.11.2021) - Uutiset
11.3.2019 16.00
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja puolison perintöoikeuttaHovioikeus katsoi, ettei A:n ja K:n välisessä keskinäisessä testamentissa annettu määräyksiä sen tilanteen varalta, että A K:n kuoleman jälkeen solmisi avioliiton. Tällaisia määräyksiä siihen ei voitu sisällyttää testamentin tulkinnallakaan eikä edes keskinäistä testamenttia täydentämällä. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, ettei keskinäisen testamentin perusteella voitu sivuuttaa puolison perintöoikeutta. Näin ollen A:n jäämistö oli jaettava perintökaaren 3 luvun säännösten mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019) - Uutiset
19.10.2018 15.00
Hovioikeuskin piti testamenttia pätemättömänäKysymys oli siitä, oliko I:n ja S:n keskinäinen testamentti julistettava pätemättömäksi, koska sitä ei ollut tehty laissa säädetyssä muodossa. Ottaen huomioon, ettei kumpikaan asiassa kuulluista testamentin todistajista ollut muistanut testamentin allekirjoittamista, ei I:n kertomusta tapahtumista voitu hänen testamentinsaajan asemansa vuoksi pitää riittävänä näyttönä siitä, että todistajat olisivat olleet PK 10 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla yhtaikaa läsnä testamenttia allekirjoitettaessa. Asiassa mainituilla ja muutoin KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota ollut. (Vailla lainvoimaa 19.10.2018) - Uutiset
15.1.2018 10.30
KHO:n ratkaisu toimeentulotuen takaisinperinnästä - kuolinpesäosuusA:n oikeutta C:n jälkeen testamentilla saamaansa omaisuuteen rajoitti lesken käyttö- ja hallintaoikeus kaikkeen pesän omaisuuteen. Vasta leskenkin kuoltua A:lle tulee kuolinpesän varoista osuus, jota edelleenkin rasittaa D:n elinikäinen hallintaoikeus. KHO katsoi, ettei A:lla näissä olosuhteissa ollut toimeentulotukea myönnettäessä sellaista oikeutta varoihin, joista toimeentulotuet olisi voitu periä takaisin. HAO:n päätös kumottiin ja E:n lautakunnan hakemus toimeentulotuen takaisinperinnästä hylättiin. - Uutiset
29.6.2017 12.40
KKO:n vuosikirjaratkaisu keskinäistä testamenttia koskevassa asiassaPuolisot A ja B olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan toisen heistä kuoltua kaikki omaisuus jää täydellä omistusoikeudella eloonjääneelle puolisolle. Testamentissa ei ollut toissijaismääräystä. A:n kuoltua testamentti annettiin tiedoksi hänen rintaperillisilleen ja hänen omaisuutensa siirtyi testamentin nojalla B:lle. B:n kuoltua 16 vuotta myöhemmin hänen sisarensa C otti jäämistön hallintaansa. A:n rintaperilliset vaativat C:tä vastaan ajamassaan kanteessa vahvistettavaksi, että A:n ja B:n tarkoituksena oli ollut, että molempien puolisoiden kuoltua puolisoiden omaisuus jaetaan kummankin puolison perintökaaren mukaisten perillisten kesken. Korkein oikeus katsoi, että A:n rintaperilliset eivät olleet menettäneet kanneoikeuttaan, vaikka testamentin tulkintaa koskevaa kannetta ei ollut nostettu vielä A:n kuoleman jälkeen. Tulkintakanne katsottiin ajoissa nostetuksi, kun se oli pantu vireille kohtuullisessa ajassa siitä, kun rintaperilliset olivat havainneet, että C oli B:n kuoltua ottanut B:n koko jäämistön hallintaansa. Kysymys myös testamentin tulkinnasta. - Uutiset
24.11.2016 13.25
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan toimittaman perinnönjaonLapseton aviopari A ja B olivat 21.5.1977 tekemällään keskinäisellä testamentilla määränneet, että ensiksi kuolleen kuoleman jälkeen eloonjäänyt sai täysin omistusoikeuksin kaiken toisen jäämistön. Puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. A kuoli 16.4.1995. B oli 2.7.2000 tehnyt testamentin, jossa hän määräsi, että eräiden legaattien luovuttamisen jälkeen hänen jäljelle jäävä jäämistönsä oli jaettava hänen veljentyttärelleen C:lle, veljenpojalleen D:lle, A:n sisarenpojalle E:lle ja Suomen Pelastusarmeijan Säätiölle siten, että kunkin jako-osuus on yksi neljäsosa jäämistöstä. B kuoli 9.7.2011. Hovioikeus katsoi, että B:n ylitettyä testamenttausvaltansa hänen 2.7.2000 tekemänsä testamentti oli tehoton ensiksi kuolleen puolison toissijaiseen perilliseen E:hen nähden siltä osin kuin testamentilla oli määrätty E:lle perillisenä kuuluvasta A:n pesäosuudesta. Kun puolisoilla oli ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen, A:n pesäosuus oli ollut puolet puolisoiden omaisuudesta. E:n osuus B:n kuolinpesästä oli siten viisi kahdeksasosaa. (Vailla lainvoimaa 24.11.2016) - Uutiset
1.10.2015 13.48
Hovioikeus tulkitsi testamenttia – käräjäoikeuden tuomio kumottiinHovioikeus katsoi muun muassa, ettei asiassa esitetty näyttö, minkä osalta oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on vaadittu vahvaa näyttöä, kokonaisuudessaan riittänyt osoittamaan, että A:n ja B:n tahtona olisi ollut jokin muu kuin mitä testamentin sanamuoto osoitti. Näin ollen testamenttia oli pidettävä sanamuodon mukaisesti keskinäisenä täytenä omistusoikeustestamenttina, jossa ei ole perintökaaren 12 luvun 1 §:ssä tarkoitettua toissijaismääräystä. Tämän vuoksi kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 1.10.2015) - Uutiset
2.7.2015 15.02
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja hallintaoikeudella-sanan yliviivausta – käräjäoikeuden tuomio kumottiinHovioikeus katsoi, että kantaja ei kyennyt näyttämään, että kyseessä olisi ollut hallintaoikeustestamentti. Näin ollen testamenttia oli pidettävä sanamuodon mukaisesti keskinäisenä omistusoikeustestamenttina. B oli saanut omistusoikeuden kiinteistöön ja hänellä oli ollut oikeus myydä se G:lle ja H:lle. G:n ja H:n saantoa ei rasittanut väitetty virhe eikä kauppaa ja sen ehtojen muuttamista koskevaa sopimusta ollut julistettavaksi mitättömäksi tai pätemättömäksi. (Vailla lainvoimaa 2.7.2015) - Uutiset
12.6.2013 17.05
KHO: Avio-oikeuden nojalla saadun kiinteistön puoliosuuden omistusaika ja hankintameno oli laskettava lesken saantoa edeltäneestä saannostaVaikka A:n, jonka katsottiin saaneen kiinteistön osittain perintönä ja osittain avio-oikeuden nojalla, puolison kuoleman jälkeen ei ollut toimitettu eikä olisi edes voitu toimittaa ositusta, A:n avio-oikeuden nojalla saaman kiinteistön puoliosuuden omistusaika ja hankintameno oli laskettava A:n saantoa edeltäneestä saannosta. - Uutiset
11.7.2011 12.46
KKO:n ratkaisu testamenttia ja pesänselvitystä koskevassa asiassaYhdistys X:llä oli testamentin saajana oikeus perintökaaren 14 luvun 5 §:ssä säädetystä määräajasta riippumatta vaatia, että pesänjakaja ratkaisee perinnönjaon yhteydessä kysymyksen C:n hyväksi tehdyksi väitetyn testamentin olemassaolosta ja pätevyydestä. X:llä oli myös oikeus moittia pesänjakajan asiassa tekemää ratkaisua. Korkein oikeus katsoi, että A:n laatima asiakirja ei ollut testamentti, vaan ainoastaan asianajajalle annettu toimeksianto testamentin laatimiseksi.