Kaavoitus
- Uutiset
20.7.2017 12.10
KHO:n vuosikirjaratkaisu kaavapäätösasiassaMuutokset maanomistussuhteissa olivat tapahtuneet sukulaisten välillä rantaosayleiskaavaehdotuksen ensimmäisen nähtävilläolon jälkeen. Kaava-alueella sijaitsevien maa-alueiden luovutukset oli siten tehty tietoisena kaavaehdotuksen sisällöstä, eikä maanomistusmuutosten johdosta siirrettyjen rakennuspaikkojen sijoittumista saman maanomistajan maiden sijaan sukulaisille siirtyneille maa-alueille voitu tässä tilanteessa pitää kohtuuttomana. Tähän nähden kaavapäätös ei ollut lainvastainen, vaikka maanomistusoloissa kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tapahtuneet muutokset oli jätetty huomioon ottamatta. - Uutiset
5.7.2017 11.00
KHO:n ratkaisu asemakaavan muutosasiassa – muutos perustui riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä täytti sisältövaatimuksetKaupunginvaltuusto oli hyväksynyt asemakaavan muutoksen, joka koski yhdeksää tonttia Helsingin Kruununhaan kaupunginosassa. Asemakaavan hissien rakentamista koskevan kaavamääräyksen mukaan hissien rakentaminen sallittiin porraskäynteihin, mikäli se oli teknisesti ja rakennettuun ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja turmelematta mahdollista. KHO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, perustuiko asemakaavan muutos riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ja täyttikö asemakaava MRL 54 §:n 2 momentissa säädetyn rakennetun ympäristön vaalimista koskevan sisältövaatimuksen. Kun otettiin huomioon asemakaavan perusteena olevat selvitykset sekä kaavamääräyksen sisältö, asemakaavan muutos perustui MRL 9 §:ssä tarkoitettuihin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kun lisäksi otettiin huomioon hissien rakentamista arvokkaisiin porraskäytäviin koskevat kaavamääräykset kokonaisuudessaan, sekä se seikka, että jokaiseen kaavamuutoksen kohteena olevaan rakennukseen oli asiassa esitetyn selvityksen perusteella löydettävissä hissin toteuttamisen osalta porrashuoneiden arvon säilyttämisen mahdollistava ratkaisu, asemakaava täytti MRL 54 §:n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen. - Uutiset
13.6.2017 14.20
KHO:n kaksi ratkaisua koskien tuulivoimaosayleiskaavojaKHO julkaisi 13. kesäkuuta 2017 kaksi tuulivoimaosayleiskaavaa koskevaa ratkaisua (muu päätös). Toinen päätös koskee Alajärven Möksyn ja toinen Alajärven Louhukankaan tuulivoimaosayleiskaavaa. - Uutiset
2.6.2017 14.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 28.4.–1.6.2017 koskevat muun muassa tuomion purkamista, seksuaalista häirintää, velkajärjestelyä koskevan päätöksen uudelleen käsittelemistä, huumausaineen hallussapidon ja käyttörikoksen välistä suhdetta sekä valitusoikeutta asemakaavaa koskevasta päätöksestä. - Uutiset
27.4.2017 14.38
Hallitus esittää: Rakentamis- ja ympäristöasioista valittamiseen korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan jatkossa valituslupa – muutokset tarkoitus saada voimaan vuoden 2018 alustaHallitus antoi 27. huhtikuuta eduskunnalle esityksen muutoksenhausta ympäristöasioissa. Esityksen mukaan valitettaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaadittaisiin jatkossa valituslupa lähes kaikissa ympäristönsuojelulain, vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukaisissa päätöksissä. Lakiesitys perustuu hallitusohjelmaan, jonka mukaan valituslupajärjestelmän soveltamisalaa tulee laajentaa ja ottaa se laajamittaisesti käyttöön rakentamis- ja ympäristöasioissa. - Uutiset
27.4.2017 11.05
KHO kumosi kaupunginvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätökset ranta-asemakaavan hyväksymisestäRanta-asemakaava ei ollut KHO:n ratkaisussa lausutuilta osin perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla sellaisiin kaavan edellyttämiin selvityksiin, joiden perusteella olisi voitu arvioida kaupunginvaltuuston päätöksellä hyväksytyn kaavaratkaisun lainmukaisuutta. Kaupunginvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä ja hallinto-oikeuden päätös, jolla sille tehdyt valitukset oli hylätty, kumottiin. - Uutiset
13.4.2017 11.00
KHO hylkäsi tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeneen valituksenPihtiputaan kunnanvaltuusto on 26.10.2015 tekemällään päätöksellä (§ 71) hyväksynyt Ilosjoen tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. - Uutiset
4.4.2017 13.10
KHO kumosi hallinto-oikeuden asemakaavoitusta koskevan päätöksen siltä osin kuin Savonlinnan kaupunginvaltuuston päätös oli kumottu selvitysten puutteellisuutta koskevilla valitusperusteillaKun otettiin huomioon kirjastorakennuksesta ja Nälkämäen alueesta tehdyt selvitykset kokonaisuudessaan, kaavaa valmisteltaessa oli riittävästi selvitetty kirjastorakennuksen rakennushistoriallista ja rakennustaiteellista arvoa ja Nälkälinnanmäen alueen kaupunkikuvallista merkitystä. Selvitykset olivat riittävät sen arvioimiseksi, täyttikö asemakaavan muutos rakennetun ympäristön vaalimista koskevan kaavan sisältövaatimuksen. Näin ollen hallinto-oikeuden päätös oli kumottava. - Uutiset
30.3.2017 13.40
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä kaukolämpöverkkoon liittymistä koskevassa asiassaA ja B olivat hakeneet lupaa omakotitalon pääasiallisen lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi kaukolämmöstä maalämmöksi ja maalämpökaivon poraamiseksi. Alueella voimassa olevan asemakaavan yleisissä määräyksissä oli määrätty, että rakennukset on liitettävä maankäyttö- ja rakennuslain 57 a §:n edellytysten mukaisesti kaukolämpöverkkoon. Maalämpöjärjestelmä oli sellainen uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä, jota maankäyttö- ja rakennuslain 57 a §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettiin. Asemakaavassa annettu määräys kaukolämpöverkkoon liittymisestä ei siten tullut sovellettavaksi. Maalämpöjärjestelmän pitäminen vähäpäästöisenä lämmitysjärjestelmänä ei säännöksen sanamuoto huomioon ottaen edellyttänyt vertailua maalämpöön perustuvan lämmitysjärjestelmän ja kysymyksessä olevalla paikkakunnalla tarjolla olevan kaukolämmön päästöjen välillä. Kunta ei näin ollen ollut voinut hylätä A:n ja B:n hakemusta tällaiseen päästövertailuun perustuen. - Uutiset
22.3.2017 9.31
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä Tuusulan kunnan Focus-alueen osayleiskaavastaHallinto-oikeus totesi, että kunnanvaltuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös ei ollut valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen, joten valitukset oli hylättävä. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. - Uutiset
15.3.2017 10.11
Hervannan ja Ruskon kaupunginosien asemakaavasta tehdyt valitukset muun muassa virkamiehen esteellisyyden ja liito-oravien perusteella eivät menestyneet hallinto-oikeudessaHallinto-oikeus totesi johtopäätöksinään, että kaupungilla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää, millainen kaava alueelle laaditaan. Kaupunginvaltuuston päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voitu kumota sillä perusteella, että se ei valittajien käsityksen mukaan ole tarkoituksenmukainen. (Vailla lainvoimaa 15.3.2017) - Uutiset
8.3.2017 11.15
Lakiluonnokset valitusluvan käytön laajentamisesta ympäristöasioissa lausunnolleYmpäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee muutoksenhakua ympäristöasioissa. Ehdotuksen mukaan valitettaessa KHO:een vaadittaisiin jatkossa valituslupa lähes kaikissa ympäristönsuojelulain, vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukaisissa päätöksissä. Lausuntoja pyydetään 28. maaliskuuta 2017 mennessä. - Uutiset
8.3.2017 9.02
KHO: Kuopion Savilahden osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös ei ollut lainvastainenKaupunginvaltuuston päätös, jolla Savilahden osayleiskaava oli hyväksytty, ei ollut syntynyt A:n valituksessa esitetyillä perusteilla esteellisyyden johdosta virheellisessä järjestyksessä eikä osayleiskaava perustunut A:n valituksessa esitetyillä perusteilla puutteelliseen selvitykseen eikä ollut muutoinkaan A:n ja (---) valituksissa esitetyillä perusteilla MRL:ssa säädettyjen yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen eikä muutoinkaan lainvastainen. HAO:n toimivaltaan ei kuulunut tutkia kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuutta, kuten sitä, olisiko kaupungilla ollut käytettävissään meluntorjunnan kannalta parempia vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja kuin valtuuston hyväksymä kaavaratkaisu. - Uutiset
8.3.2017 8.00
KHO: Asemakaavan hyväksymisen jälkeen tehty uusi liito-oravaselvitys voitiin ottaa huomioon arvioitaessa Kalajoen hiekkasärkkiä koskevan kaavaratkaisun lainmukaisuutta - asemakaavaa ei pidetty lainvastaisenaPerusteena sille, että valitusasian yhteydessä ei voisi vedota kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen tehtyyn uuteen liito-oravaselvitykseen, ei voinut olla yksinomaan se, että asemakaava ja asemakaavan muutos oli hyväksytty siihen nähden ristiriitaisen selvityksen perusteella. Asiassa ei ollut esitetty sellaista muutakaan perustetta, jonka nojalla selvitystä ei olisi tullut ottaa huomioon. Asemakaavaa ei asiassa lausuttu huomioon ottaen ollut pidettävä valituksen kohteena olevilta osiltaan lainvastaisena sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että luonnonympäristöä ja siihen liittyviä erityisiä arvoja ei olisi liito-oravasta tehtyjen havaintojen johdosta otettu asianmukaisesti huomioon. - Uutiset
6.3.2017 9.49
KHO:n päätös maakuntakaavan perustaksi laadittujen turvetuotantoa koskevien selvitysten riittävyydestä ja arvioinnistaKHO totesi, että selvitysten pohjalta oli riittävästi arvioitavissa, että tu-2 -merkinnällä turvetuotantoon pääosin soveltuvat suoalueet soveltuivat merkinnän selityksen mukaisesti ainakin pääosin turvetuotantoon. Maakuntakaavan tu-2 -merkintöjen perustana olevan selvityksen merkitys tuli arvioitavaksi ympäristölupamenettelyssä, jossa turvetuotannon sijoituspaikan valintaa ja lupaharkintaa ohjasivat YSL 11–13 §:t ja 49 §. (Ään.) - Uutiset
2.3.2017 9.42
KHO:n ratkaisu asemakaavan sisältövaatimuksistaKun otettiin huomioon kyseessä olevalla pienialaisella asemakaavan muutoksella sallittava rakentamisen määrän merkittävä lisäys yhdellä korttelialueella, olisi vastaavan rakentamisen määrän, etenkin kun se ei yksiselitteisesti ilmennyt asemakaavasta, osoittamisen mahdollisuudet ja vaikutukset tullut selvittää kaavamuutosta laadittaessa laajemmin. Asemakaavan muutosta varten laadittujen selvitysten perusteella ei näin ollen ollut mahdollista arvioida, täyttikö asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä tarkoitetut kaavan sisältövaatimukset tai perustuslain 6 §:n vaatimuksen maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. - Uutiset
8.2.2017 11.00
KHO ei muuttanut Tahkon osayleiskaava koskevan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta – kaavaa laadittaessa oli otettu huomioon alueen liito-oravaesiintymään liittyvät luonnonarvotKHO totesi muun muassa, että Luo-1-alueen toteuttaminen alueen pääkäyttötarkoituksen mukaisesti kerrostalovaltaisena alueena ei ole mahdollista kaavan hyväksymisajankohtana tiedossa olleen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan vuoksi. Kyseessä on kuitenkin yleispiirteinen yleiskaava, jonka maankäyttöratkaisut täsmentyvät asemakaavaa laadittaessa. Kun tämän lisäksi otettiin huomioon C-6-alueen koko, luo-1-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen velvoittavuus ja se, että luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin hävittämis- ja heikentämiskielto on voimassa luo-1-aluerajauksen ulkopuolellakin, yleiskaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin sisältövaatimusten vastainen. Yleiskaavaa laadittaessa oli otettu huomioon alueen liito-oravaesiintymään liittyvät luonnonarvot. Yleiskaava suunnittelumääräyksineen ohjaa riittävällä tavalla asemakaavan laatimista. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ELY-keskuksen valituksesta ei ollut perusteita. - Uutiset
7.2.2017 12.10
Ympäristöministeriöltä kirje liito-oravan huomioimisesta kaavoituksessaYmpäristöministeriö on lähettänyt kuntiin, maakunnan liittoihin ja ELY-keskuksiin kirjeen liito-oravan huomioon ottamisesta kaavoituksessa. Siinä annetaan tarpeellista tietoa liito-oravaa koskevasta lainsäädännöstä, elintavoista sekä kaavoitustyön yhteydessä tarpeellisista selvityksistä ja vaikutusarvioinneista. Kyseessä on päivitys vuonna 2005 annettuun vastaavanlaiseen kirjeeseen. - Uutiset
5.1.2017 14.00
KHO kumosi tuulivoimayleiskaavojen melua koskevan määräyksen Urjalassa ja HumppilassaKunnanvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätökset kumottiin yleiskaavamääräyksen "Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joille voi aiheutua ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)" osalta. - Uutiset
4.1.2017 14.00
Hallinto-oikeus: Kaavan toteuttamisen vaikutukset voimaloiden mahdollisten tutkavaikutusten osalta olisi tullut selvittää jo kaavaa laadittaessaKaavamääräys tarkoitti myös sitä, että vastoin sitä, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä ja lupaa koskevasta päätöksenteosta, Puolustusvoimille oli annettu oikeus ratkaista, voidaanko kaavan mukaisille tuulivoimaloille myöntää rakennuslupa. Yleiskaavaan ei voida liittää kaavamääräystä, joka tosiasiallisesti merkitsee sitä, että kaavan salliman tuulivoimarakentamisen toteuttamisedellytykset ratkaistaan vasta voimaloiden rakennuslupamenettelyssä. Kysymyksessä oleva osayleiskaava ei siten maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n edellyttämällä tavalla riittävästi ohjannut rakentamista. Kaavan toteuttamisen vaikutukset myös voimaloiden mahdollisten tutkavaikutusten osalta olisi tullut selvittää jo kaavaa laadittaessa ja näiden selvitysten perusteella ratkaista, olisiko kaava ollut laadittavissa siten, että se myös edistää maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeita koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
2.1.2017 12.10
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä jolla se oli kumonnut kaupunkirakennelautakunnan päätöksen ja hylännyt poikkeamista koskevan hakemuksen kaavoitukselle aiheutuvan haitan vuoksi JyväskylässäJyväskylän yleiskaavapäätös ei ollut lainvoimainen, eikä sillä ollut oikeudellisesti sitovaa merkitystä. Kyseinen päätös kuitenkin osoitti, että aluetta oli tarpeen suunnitella laajemmin kuin yksittäisellä ratkaisulla. Asian ratkaisemisessa oli myös otettava huomioon maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaate. Hakemukseen suostuminen merkitsisi, että myös muiden vastaavankokoisten vapaa-ajankiinteistöjen käyttötarkoituksen saisi muuttaa. Tämä tarkoittaisi tehokkaamman rakentamisen sallimista lähellä rantaviivaa. Tältä osin oli vielä otettava huomioon, että haettu rakentaminen lisää kiinteistön rakennusoikeutta merkittävästi. Ei ollut varmaa, että edes asemakaavassa rakennuspaikalle voitaisiin osoittaa haetun kaltaista rakentamista. Hanke aiheutti haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hakemus ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:ssä säädettyjä poikkeamisen edellytyksiä, minkä vuoksi hallinto-oikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen ja hylkäsi poikkeamista koskevan hakemuksen. - Uutiset
30.12.2016 15.15
KHO ei pitänyt vesialtaan ja kasvihuoneen rakentamista asemakaavan vastaisena Helsingin KäpylässäRakennuslupahakemuksen tarkoittama hanke ei ollut asemakaavan suojelumääräyksen vastainen eikä muutoinkaan asemakaavan vastainen. Hanke soveltuu ympäristöönsä ja täyttää muutoinkin maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n, 118 §:n ja 135 §:n sekä Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Asiaa ei ollut arvioitava toisin myöskään muiden suunnitelmissa esitettyjen, ennen luvan myöntämistä toteutettujen toimenpiteiden osalta. Hankkeelle myönnettyä lupaa ei ollut naapurikiinteistön omistajan valituksesta kumottava myöskään sillä perusteella, että lupahakemus oli toimenpidelupa-asian sijaan käsitelty rakennuslupa-asiana. - Uutiset
28.12.2016 10.10
Väitös: Rakennusoikeuden sääntely – tutkimus kunnan kaavoitustehtävästä ja rakentamisen edellytyksistä maanomistajan oikeusasemaa silmällä pitäenOTM, KTM Martti Häkkäsen tutkimustehtävänä oli analysoida rakennusoikeutta erilaisissa oikeudellisissa konteksteissa sekä muodostaa tältä pohjalta sen sääntelyä koskevat yleiset opit erityisesti kunnan ja yksityisen maanomistajan välistä oikeussuhdetta silmällä pitäen. Keskiössä ovat kaavoituksen, rakentamisen ja maanomistuksen keskeiset käsitteet kuten kunnan kaavoitusmonopoli ja rakennusoikeus, joita tarkastellaan aineellisoikeudellisen sääntelyn valossa. Tutkimuksen keskeinen kritiikki kohdistuu tapaan, jossa maanomistajan mahdollisuus rakentamiseen monitahoisessa järjestelmässä on joissakin tapauksissa saatettu johtaa pääasiassa subjektiivisen oikeuden taikka kaavoitusmonopolin käsitteistä. Tutkimuksessa osoitetaan, että esimerkiksi vastausta kysymykseen maanomistajan oikeudesta korvaukseen rakentamisen estyessä ei tulisi päätellä kunnalla olevasta kaavoitusmonopolista taikka toteamuksesta, jonka mukaan maanomistajalla ei ole subjektiivista oikeutta rakentamiseen. - Uutiset
22.12.2016 15.15
KHO: ELY-keskuksen olisi tullut jättää rakentamisen poikkeamishakemus tutkimattaHakemuksessa mainittu rakennuspaikan muodostaminen ei itsessään tarkoittanut sellaista rakentamista, joka olisi edellyttänyt rantavyöhykettä koskevasta rakentamisrajoituksesta tai muustakaan maankäyttö- ja rakennuslain säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai rajoituksesta poikkeamista. Kun tämän lisäksi otettiin huomioon, että maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakennuspaikka on ilman konkreettista rakennushanketta mahdollista muodostaa vain kaavoituksella, rakennuspaikan muodostamista koskevaan poikkeamishakemukseen ei ollut voitu antaa oikeudellisesti merkityksellisellä tavalla hyväksyvää eikä hylkäävää ratkaisua ELY-keskuksen tai muunkaan viranomaisen päätöksellä. Tämän vuoksi ELY-keskuksen olisi tullut jättää poikkeamishakemus tutkimatta. - Uutiset
22.12.2016 14.10
KHO:n ratkaisu teknisen lautakunnan ranta-asemakaavan muutospäätöksen muutoksenhakukelpoisuudestaTeknisen lautakunnan päätöksessä oli kyse maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:ssä tarkoitetun maanomistajan toimesta laadittavan ranta-asemakaavan sellaisesta käsittelystä, jota oli pidettävä asian valmisteluna. Teknisellä lautakunnalla oli päätöstä tehdessään käytettävissä ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavakarttaluonnos. Koska kaavaehdotusta, kaavaehdotukseksi käsitettävää materiaalia tai kaavaselostusta ei ollut teknisen lautakunnan saatavilla, lautakunnan päätöksessä ei ollut voinut olla kyse maanomistajan ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen hylkäämisestä. Kaavahankkeen luonne ja vaihe huomioon ottaen teknisen lautakunnan päätöksessä ei ollut voinut olla kyse myöskään asemakaavan muutoksen vireillepanoa koskevan esityksen käsittelemisestä. Lautakunta ei siten ollut tehnyt kuntalain (365/1995) 91 §:ssä tarkoitettua muutoksenhakukelpoista ratkaisua. Maanomistajalla oli mainitusta ratkaisusta riippumatta oikeus saada laatimansa kaavaehdotus käsiteltäväksi kunnassa. - Uutiset
15.12.2016 10.23
KHO:n ratkaisu osayleiskaavastaOsayleiskaavassa oli osoitettu at-merkinnällä kuusi laajaa kyläaluetta, joilla yleiskaavaa voitiin käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava mahdollisti näille alueille sellaista uutta rakentamista, joka määränsä ja tehokkuutensa johdosta edellytti asemakaavan laatimista. Osayleiskaavan kyläaluemerkinnät eivät soveltuneet tähän tarkoitukseen rakentamisen suunnitteluvälineenä kysymyksessä olevalla alueella. - Uutiset
29.11.2016 15.14
KHO: Metsähallituksessa metsurina työskennellyt kaupunginhallituksen jäsen oli palvelussuhdejäävi kaupungin päättäessä tuulivoimayleiskaavasta Metsähallituksen hallinnoimalle valtionmaalleKaupunginvaltuusto oli hyväksynyt tuulivoimayleiskaavan Metsähallituksen hallinnoimalle valtionmaalle. Kaavahanke oli käynnistynyt Metsähallituksen Laatumaa-tulosalueen esityksestä. A, joka työskenteli metsurina Metsähallituksen Metsätalous-tulosalueen palveluksessa, oli osallistunut kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa. Laatumaa-tulosalue ja Metsätalous-tulosalue olivat kuuluneet samaan Metsähallituksen liiketoiminta-alueeseen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tässä tilanteessa tulosalueiden erillisyydelle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa A:n esteellisyyttä. Palvelussuhteen perusteella syntyvä esteellisyys ei edellyttänyt, että A olisi saanut asiassa itselleen hyötyä, tai että hänen osallistumisensa asian käsittelyyn olisi vaikuttanut asiassa tehtävään ratkaisuun. Esteellisyyden arvioinnin kannalta ei myöskään ollut merkitystä sillä, oliko A itse kokenut olevansa asiassa esteellinen tai mikä hänen asemansa oli Metsähallituksen liiketoiminta-alueen organisaatiossa. Kaupunginvaltuuston päätös oli syntynyt A:n esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. - Uutiset
24.11.2016 15.21
Kaavoituksen ja rakentamisen sääntely keveneeHallitus antoi 24. marraskuuta eduskunnalle esityksen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lakiin on tulossa useita muutoksia, jotka helpottavat kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta. Keskeiset uudistukset koskevat vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä, hajarakentamista, asemakaavoitusta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia. - Uutiset
17.11.2016 13.03
KHO kumosi Lempäälän Kuokkalan–Hakkarin–Herralan osayleiskaavan energiahuollon alueen osalta lainvastaisenaYleiskaavassa oli osoitettu noin viiden hehtaarin suuruinen energiahuollon alue (EN) maantien varteen ja olemassa olevan asutuksen läheisyyteen. Alue sijaitsi maakuntakaavassa osoitetulla taajamatoimintojen alueella (A). Maakuntakaavan merkinnällä (A) oli osoitettu asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. KHO katsoi, että maakuntakaava ei ollut EN-alueen osalta ollut riittävästi ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä oli kysymyksessä olevan EN-alueen osalta lainvastainen. Hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset oli EN-aluetta koskevalta osin kumottava. - Uutiset
14.11.2016 12.05
KHO:n ratkaisu katusuunnitelmasta Espoossa: Ei voitu poiketa asemakaavastaKatusuunnitelma noudatti alueella voimassa olevaa asemakaavaa ja sijoittui asemakaavassa osoitetulle katualueelle. Katu sopeutui muutoinkin asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä. Katusuunnitelmaa laadittaessa ei voitu poiketa asemakaavasta sillä perusteella, että katu sijoittui Museoviraston RKY-inventointiin sisältyvän kohteen alueelle. Kun lisäksi otettiin huomioon RKY-inventoinnin oikeusvaikutukset ja asemakaavan sisältö sekä se, että katusuunnitelman mukainen kadun linjaus käytännössä noudatti Suuren Rantatien linjausta, katusuunnitelmassa ei ollut ollut tarpeen käsitellä laajemmin katusuunnitelman vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön. - Uutiset
11.11.2016 13.15
KHO: Jyväskylän yleiskaava oli tuulivoimaloiden aluevarausten osalta lainvastainenKHO totesi, että kun yleiskaavan kaavaselostuksessa oli tuulivoimaloiden alueiden osalta viitattu aiemmin suunnittelutarveratkaisun ja vaihemaakuntakaavan yhteydessä tehtyihin selvityksiin ja kun ympäristövaikutusten yhteisvaikutusten arviointi puuttui kokonaan, olivat tuulivoimaloiden aluevaraukset tältä osin lainvastaisia. - Uutiset
9.11.2016 14.15
KHO: Porvoon kaupungin velvoittamiselle hyväksymään asemakaava kahdelle kiinteistölle ei ollut perusteita – myös kolme muuta kaavapäätöstäKHO totesi, että Porvoon kaupunki on hyväksynyt Hermanninsaaren asemakaavan osa-alueittain. Osa-alueeseen 468, jota valittajien toimenpidepyyntö koskee, ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella kohdistu erityistä uuden rakentamisen painetta ja siitä aiheutuvaa rakentamisen välitöntä ohjaustarvetta. Asemakaavasta päättämisen lykkääntymisen ei siten voitu katsoa siinä määrin vaikeuttavan maankäyttö- ja rakennuslaissa alueiden käytön suunnittelulle tai rakentamisen ohjaukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, että maankäyttö- ja rakennuslain 177 §:n 1 momentin mukaisen velvoitteen asettamiselle ympäristöministeriön päätöksellä Porvoon kaupungille olisi perusteita. Ministeriön päätös, jolla oli hylätty A:n ja B:n esitys, ei näin ollen ollut lainvastainen. - Uutiset
28.10.2016 9.00
Väitös: Oma etu menee kaavoitukseen osallistumisessa helposti yhteisen hyvän edelleHelsingin yliopiston väitöstutkimus paljastaa, että poliittisessa osallistumisessa yksilöt perustelevat vaatimuksiaan usein vetoamalla suoraan omaan etuun. VTM, FM Veikko Erannin sosiologian alan väitöskirjassa tutkittiin niin sanotuissa nimby-kiistoissa (not in my backyard = ei minun takapihalleni) sitä, miten rakentamista vastustavat asukkaat perustelivat mielipiteitään. Aineistona käytettiin satoja helsinkiläisten kaupunkisuunnitteluvirastolle lähettämiä kaavoitusta koskevia kommenttikirjeitä, joista valtaosa suhtautui muutokseen kielteisesti. - Uutiset
17.10.2016 9.00
Lainsäädännön arviointineuvosto: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusluonnoksen vaikutusarvioissa korostuu yksipuolisesti hallinto- ja viranomaisnäkökulmaLainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut hallituksen esitysluonnoksen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Arviointineuvoston näkemys on, että esitysluonnoksessa on pääosin selkeät kuvaukset maankäyttöä ja rakentamista koskevan sääntelyn nykytilasta, hallituksen esityksen tavoitteista ja ehdotetuista toimenpiteistä. Esitysluonnos sisältää myös yleisiä kuvauksia lakiesityksen kohderyhmistä ja toimenpiteiden potentiaalisista vaikutuksista. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa kuvatut vaikutusarviot painottuvat liiaksi viranomais- ja hallintonäkökulmaan. Lakiesitysluonnoksen oletettavasti tärkein toimenpide on vähittäiskaupan sijaintia koskevan sääntelyn vähentäminen, jolloin merkittävimmät vaikutukset syntyvät yrityksille ja kotitalouksille. Näistä vaikutuksista tulisi esittää tarkempi arvio. - Uutiset
10.10.2016 10.45
KHO:lta ratkaisut ranta-alueelle rakennettavan pientuulivoimalan toimenpideluvasta ja ranta-alueelle rakennettavan tuulivoimalan suunnittelutarveratkaisun tarpeestaKHO katsoi, että toimenpideluvan noin 11 metrin korkuisen pientuulivoimalan (1500 W) rakentamiseksi ranta-alueelle, jolla sijaitsi pääosin vapaa-ajan kiinteistöjä, myöntämiselle ei ollut edellytyksiä, koska asiakirjoissa ei ollut selvitystä siitä, että ympäristöhallinnon ohjeen 4/2012 tai sittemmin voimaan tulleen VNa:n 1107/2015 mukaiset melutasot oli voitu saavuttaa naapurikiinteistöllä. Toisessa tapauksessa, jossa kunta oli myöntänyt rakennusluvan tuulivoimalan (50 kW), jonka napakorkeus oli 36 metriä ja roottorin halkaisija 12 metriä, KHO katsoi, ettei hankkeella tapauksen oloissa ollut sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, joiden johdosta hankkeen toteuttaminen olisi edellyttänyt suunnittelutarveratkaisua. - Uutiset
6.10.2016 12.35
KHO:n ratkaisu yleiskaavan riittävästä ohjausvaikutuksestaAsemakaavan muutoksessa oli kysymys yleiskaavassa osoitetun maankäyttöratkaisun tarkentamisesta. Yleiskaava oli näissä oloissa ollut asemakaavan muutosta laadittaessa riittävästi ohjeena. - Uutiset
16.9.2016 10.23
KHO:n ratkaisu poikkeamisesta rakennushankeessaPoikkeamisen katsottiin aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä vaikeuttavan rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. - Uutiset
14.9.2016 13.00
KHO ei muuttanut HAOn päätöstä, jolla oli kumottu Kuusamon kunnan päätökset ja hylätty yhtiön poikkeamislupahakemus kellarin muuttamisesta matkailua palvelevaksi saunaksiKun otettiin huomioon suunnitellun rakennushankkeen laatu ja poikkeamisella myönnetyn lisärakennusoikeuden määrä, rakennuspaikan sijainti tiiviisti rakennetun maisemallisesti arvokkaan Pyhäjärven rantavyöhykkeellä, alueella voimassa oleva uudehko rantayleiskaava ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus, poikkeamisen myöntäminen yleiskaavasta aiheutuvasta maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa säädetystä rakentamisrajoituksesta aiheuttaisi maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua haittaa kaavan toteuttamiselle. - Uutiset
13.9.2016 14.15
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden ratkaisua, jolla rakennustarkastajan ja teknisen lautakunnan päätökset oli kumottu ja rakennuslupahakemus hylättyLaskettaessa rakennuspaikalla sallittujen rakennusten määrää ja kaavan sallimaa rakennuspaikkakohtaista kokonaiskerrosalaa tuli ottaa huomioon molemmilla tiloilla sijaitsevat rakennukset. Tilalla M oli asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ainakin kaksi rakennusta: siirrettävä saunarakennus ja vapaa-ajan asunto. Tilalla R puolestaan sijaitsi saunamökki. Myönnetty rakennuslupa neljännen rakennuksen rakentamiseen tilojen yhdessä muodostamalle rakennuspaikalle poikkesi siten rantayleiskaavan määräyksestä, jonka mukaan RA-alueella sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa kolme rakennusta. Koska hanke poikkesi jo rantayleiskaavan rakennusten määrää koskevasta määräyksestä, hankkeen mahdollisesti edellyttämistä muista kaavapoikkeamisista ei ollut tarpeen enemmälti lausua. - Uutiset
12.9.2016 14.15
Hallinto-oikeuden ratkaisu Kurikan Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavasta – yksityishenkilöiden valitukset hylättiinHallinto-oikeus totesi muun muassa, että sillä, että melumallinnuksiin liitetyt mallinnusohjelmien tulosteet olivat englanninkielisiä, ei ollut katsottava olevan olennaista merkitystä kaavan osallisten kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Muutoksenhakijoiden kiinteistöt eivät kuulu Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelualueeseen. A:n ja B:n kiinteistöjen etäisyys lähimpään suunniteltuun voimalaan olisi noin 1,5 kilometriä tai enemmän. C:n rakentamaton kiinteistö Rautapäänjärvellä sijaitsee maa- ja metsätalousalueella, jota ei ole osoitettu vapaa-ajan rakentamiseen. Muutoksenhakijoiden kiinteistöille ei osayleiskaavan selvitysten mukaan aiheudu niiden käyttöä rajoittavia vaikutuksia. Sitä, että tuulivoimapuisto voi yleisemmin vaikuttaa kiinteistöjen arvoon osayleiskaavan ulkopuolisella alueella, ei voitu näissä oloissa pitää maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettuna kohtuuttomana haittana. (Vailla lainvoimaa 12.9.2016) - Uutiset
12.9.2016 10.10
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden ratkaisua, jolla poikkeaminen sallitusta rakennusoikeudesta loma-asunnon rakentamiseen oli hylättyPoikkeamishakemukseen suostuminen johtaisi rantaosayleiskaavassa sallitun loma-asunnon ja saunan yhteenlasketun rakennusoikeuden ylittymiseen 32 kerrosneliömetrillä ja rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuden ylittymiseen 21 kerrosneliömetrillä. Kun otettiin huomioon haetun rakennusoikeudesta poikkeamisen määrä suhteessa rantaosayleiskaavan sallimaan rakennusoikeuteen, poikkeamisen myöntäminen vaarantaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun kaava-alueella sekä aiheuttaisi haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Oikeudellisia edellytyksiä haetun poikkeamisen myöntämiseen ei siten ollut. - Uutiset
12.9.2016 9.55
KHO:n ratkaisu suojaviheralueiden varaamisesta valtion tarpeisiin asemakaavapäätöksellä – kunnan päätös oli lainvastainenKHO totesi, että maantien rakentamisesta ja käytöstä johtuvat korvaus- ja lunastuskysymykset ratkaistaan tapauskohtaisesti maantielain mukaisessa maantietoimituksessa. Suojaviheralueiden osoittamiselle valtion tarpeisiin ei myöskään ollut tienpitoon tai muuhun valtion suunnittelemaan käyttöön liittyvää syytä. Kaavaratkaisuun ei näin ollen ollut tältä osin maankäyttö- ja rakennuslain 50 §:stä johdettavaa todellista perustetta eikä se ollut tältä osin myöskään perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuihin selvityksiin. - Uutiset
8.9.2016 12.21
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta jolla Lahden kaupunginvaltuuston päätös asemakaavan hyväksymisestä oli kumottu kolmen korttelialueen osalta uuden liito-oravahavainnon vuoksiKorkein hallinto-oikeus oikaisi hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn muutoksenhakuosoituksen kuulumaan siten, että päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus oli todennut, että kun valituksenalaisessa asemakaavassa asuinrakentamiseen osoitetulla alueella on tehty liito-oravahavaintoja, edellyttää alueen osoittaminen asuinrakentamiseen selvitystä siitä, miten liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyminen kaavaa toteutettaessa voidaan turvata ja sovittaa yhteen liito-oravan suojelu muiden maankäyttötarpeiden kanssa. Lisäksi on selvitettävä liito-oravalle tarpeelliset kulkureitit. Asemakaavaa laadittaessa ei ole kuitenkaan voitu selvittää edellä tarkoitettuja seikkoja, kun uusi liito-oravan esiintymä on havaittu asemakaavaa koskevan päätöksen jälkeen. Tämän vuoksi asiassa ei voitu arvioida sitä, täyttyykö maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukainen sisältövaatimus liito-oravan vaalimisesta luonnonympäristön osana. Hallinto-oikeus oli kumonnut valituksenalaisen päätöksen Piikkokadun erillispientalojen korttelialueiden 10319, 10320 ja 10321 osalta. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. - Uutiset
6.9.2016 15.11
Hallinto-oikeus: Kun telemastolle ei ollut haettu ja myönnetty poikkeamislupaa, rakennustarkastajan toimenpidelupa oli lainvastainenKaavassa ei aiotulle rakennuspaikalle ollut osoitettu sijoituspaikkaa teleliikenteen mastolle ja laitesuojalle. Kun hankkeelle ei ollut ennen rakennusluvan hakemista haettu ja myönnetty maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaista poikkeamislupaa, ei rakennustarkastaja ollut voinut myöntää haettua rakennuslupaa. Lupainsinöörin ja ympäristölautakunnan päätökset olivat näin ollen lainvastaisia. (Vailla lainvoimaa 6.9.2016) - Uutiset
22.8.2016 12.00
KHO:n ratkaisu yleiskaavan ohjausvaikutuksestaYleiskaava ei ollut ollut maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa. Asiassa ei näissä oloissa ollut merkitystä sillä, että yleiskaavassa oli mahdollisesti jätetty osoittamatta maanomistajan pyynnöstä yleiskaavan mitoitusperusteiden ehkä sinänsä mahdollistamia rantarakennusoikeuksia. Kaupunginhallituksen päätös ranta-asemakaavaan hyväksymisestä oli siten lainvastainen. - Uutiset
4.7.2016 13.00
Tutkimus puurakentamisen sääntelyn kapeikoista ja kehittämisvaihtoehdoistaPTT:n julkaiseman tutkimuksen keskeinen päätelmä on, että sääntelykapeikkojen sijasta puurakentamista pidättelevät tällä hetkellä monet muut kapeikot. Vastedes tulisi erityistä huomiota kiinnittää asennekapeikkojen purkamiseen. Näiden taustalla on lukuisia psykologisia markkinahäiriöitä. Myös osaamiskapeikot ovat vakava este vaativien puurakennusten yleistymiselle. Tällöin on otettava huomioon koko rakennustoiminnan verkosto. - Uutiset
21.6.2016 14.49
Hallinto-oikeuden ratkaisu ranta-asemakaavan vireillepanoasiassa – kysymys oli vasta asian valmistelusta joten valitusoikeutta ei ollutKoska kysymys oli kuntalain 91 §:ssä tarkoitetusta asian valmistelua koskevasta päätöksestä, josta ei saanut tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, hallinto-oikeus poisti teknisen lautakunnan päätökseen liitetyn oikaisuvaatimusohjeen, kumosi ja poisti oikaisuvaatimuksen johdosta tehdyn päätöksen ja jätti valittajan tuosta päätöksestä tekemän kunnallisvalituksen tutkimatta. - Uutiset
10.6.2016 9.37
KHO:n ratkaisu kaupunginhallituksen maankäyttösopimusta koskevan päätöksen laillisuudestaKorkein hallinto-oikeus katsoi, koska kysymys ei ollut asemakaavahankkeesta, että maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvun kaavoitusmenettelyä koskevat säännökset syrjäytyivät kokonaan. Tällöin syrjäytyivät myös maankäyttö- ja rakennuslain 91 b §:ssä säädetyt edellytykset maankäyttösopimuksen tekemiselle. Menettelyllisten vaatimusten syrjäyttämistä ei voitu perustella yksinomaan sillä, että maanomistajalla oli maankäyttö- ja rakennuslain 91 a §:n nojalla velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, jolla kaupunginhallituksen päätös oli katsottu lainvastaiseksi. - Uutiset
2.6.2016 12.17
KHO:n ratkaisu rakennusvalvonta-asiassa – hallinto-oikeuden ja lautakunnan päätökset kumottiinKorkein hallinto-oikeus katsoi, ettei piharakenteiden ja istutuksien poistamiselle ollut esitetty maankäyttö- ja rakennuslain 89 §:n mukaista syytä. Naantalin rakennuslautakunta ei ole näin ollen voinut mainitun säännöksen nojalla asettaa valittajina oleville kiinteistöjen omistajille maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n mukaista velvoitetta piharakenteiden ja istutuksien poistamiseen. Turun hallinto-oikeuden ja Naantalin rakennuslautakunnan päätökset oli näin ollen kumottava. - Uutiset
25.5.2016 15.30
KHO: Tuulipuiston kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus oli toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti ja yleiskaavan laatiminen oli perustunut riittäviin tutkimuksiinTapauksessa oli kyse osayleiskaavaa koskevista valituksista. Turun hallinto-oikeus oli hylännyt kaikki kaavaa koskevat valitukset. Hallinto-oikeuden mukaan kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus oli toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti ja yleiskaavan laatiminen oli perustunut riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaava täytti sitä koskevat sisältövaatimukset ja edisti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista. KHO katsoi, ettei hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ollut perusteita.