Kaavoitus
534 hakuosumaa
- Uutiset
2.6.2017 14.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 28.4.–1.6.2017 koskevat muun muassa tuomion purkamista, seksuaalista häirintää, velkajärjestelyä koskevan päätöksen uudelleen käsittelemistä, huumausaineen hallussapidon ja käyttörikoksen välistä suhdetta sekä valitusoikeutta asemakaavaa koskevasta päätöksestä. - Uutiset
27.4.2017 14.38
Hallitus esittää: Rakentamis- ja ympäristöasioista valittamiseen korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan jatkossa valituslupa – muutokset tarkoitus saada voimaan vuoden 2018 alusta
Hallitus antoi 27. huhtikuuta eduskunnalle esityksen muutoksenhausta ympäristöasioissa. Esityksen mukaan valitettaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaadittaisiin jatkossa valituslupa lähes kaikissa ympäristönsuojelulain, vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukaisissa päätöksissä. Lakiesitys perustuu hallitusohjelmaan, jonka mukaan valituslupajärjestelmän soveltamisalaa tulee laajentaa ja ottaa se laajamittaisesti käyttöön rakentamis- ja ympäristöasioissa. - Uutiset
27.4.2017 11.05
KHO kumosi kaupunginvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätökset ranta-asemakaavan hyväksymisestä
Ranta-asemakaava ei ollut KHO:n ratkaisussa lausutuilta osin perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla sellaisiin kaavan edellyttämiin selvityksiin, joiden perusteella olisi voitu arvioida kaupunginvaltuuston päätöksellä hyväksytyn kaavaratkaisun lainmukaisuutta. Kaupunginvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä ja hallinto-oikeuden päätös, jolla sille tehdyt valitukset oli hylätty, kumottiin. - Uutiset
13.4.2017 11.00
KHO hylkäsi tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeneen valituksen
Pihtiputaan kunnanvaltuusto on 26.10.2015 tekemällään päätöksellä (§ 71) hyväksynyt Ilosjoen tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. - Uutiset
4.4.2017 13.10
KHO kumosi hallinto-oikeuden asemakaavoitusta koskevan päätöksen siltä osin kuin Savonlinnan kaupunginvaltuuston päätös oli kumottu selvitysten puutteellisuutta koskevilla valitusperusteilla
Kun otettiin huomioon kirjastorakennuksesta ja Nälkämäen alueesta tehdyt selvitykset kokonaisuudessaan, kaavaa valmisteltaessa oli riittävästi selvitetty kirjastorakennuksen rakennushistoriallista ja rakennustaiteellista arvoa ja Nälkälinnanmäen alueen kaupunkikuvallista merkitystä. Selvitykset olivat riittävät sen arvioimiseksi, täyttikö asemakaavan muutos rakennetun ympäristön vaalimista koskevan kaavan sisältövaatimuksen. Näin ollen hallinto-oikeuden päätös oli kumottava. - Uutiset
30.3.2017 13.40
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä kaukolämpöverkkoon liittymistä koskevassa asiassa
A ja B olivat hakeneet lupaa omakotitalon pääasiallisen lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi kaukolämmöstä maalämmöksi ja maalämpökaivon poraamiseksi. Alueella voimassa olevan asemakaavan yleisissä määräyksissä oli määrätty, että rakennukset on liitettävä maankäyttö- ja rakennuslain 57 a §:n edellytysten mukaisesti kaukolämpöverkkoon. Maalämpöjärjestelmä oli sellainen uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä, jota maankäyttö- ja rakennuslain 57 a §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettiin. Asemakaavassa annettu määräys kaukolämpöverkkoon liittymisestä ei siten tullut sovellettavaksi. Maalämpöjärjestelmän pitäminen vähäpäästöisenä lämmitysjärjestelmänä ei säännöksen sanamuoto huomioon ottaen edellyttänyt vertailua maalämpöön perustuvan lämmitysjärjestelmän ja kysymyksessä olevalla paikkakunnalla tarjolla olevan kaukolämmön päästöjen välillä. Kunta ei näin ollen ollut voinut hylätä A:n ja B:n hakemusta tällaiseen päästövertailuun perustuen. - Uutiset
22.3.2017 9.31
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä Tuusulan kunnan Focus-alueen osayleiskaavastaHallinto-oikeus totesi, että kunnanvaltuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös ei ollut valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen, joten valitukset oli hylättävä. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. - Uutiset
15.3.2017 10.11
Hervannan ja Ruskon kaupunginosien asemakaavasta tehdyt valitukset muun muassa virkamiehen esteellisyyden ja liito-oravien perusteella eivät menestyneet hallinto-oikeudessaHallinto-oikeus totesi johtopäätöksinään, että kaupungilla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää, millainen kaava alueelle laaditaan. Kaupunginvaltuuston päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voitu kumota sillä perusteella, että se ei valittajien käsityksen mukaan ole tarkoituksenmukainen. (Vailla lainvoimaa 15.3.2017) - Uutiset
8.3.2017 11.15
Lakiluonnokset valitusluvan käytön laajentamisesta ympäristöasioissa lausunnolle
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee muutoksenhakua ympäristöasioissa. Ehdotuksen mukaan valitettaessa KHO:een vaadittaisiin jatkossa valituslupa lähes kaikissa ympäristönsuojelulain, vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukaisissa päätöksissä. Lausuntoja pyydetään 28. maaliskuuta 2017 mennessä. - Uutiset
8.3.2017 9.02
KHO: Kuopion Savilahden osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös ei ollut lainvastainen
Kaupunginvaltuuston päätös, jolla Savilahden osayleiskaava oli hyväksytty, ei ollut syntynyt A:n valituksessa esitetyillä perusteilla esteellisyyden johdosta virheellisessä järjestyksessä eikä osayleiskaava perustunut A:n valituksessa esitetyillä perusteilla puutteelliseen selvitykseen eikä ollut muutoinkaan A:n ja (---) valituksissa esitetyillä perusteilla MRL:ssa säädettyjen yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen eikä muutoinkaan lainvastainen. HAO:n toimivaltaan ei kuulunut tutkia kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuutta, kuten sitä, olisiko kaupungilla ollut käytettävissään meluntorjunnan kannalta parempia vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja kuin valtuuston hyväksymä kaavaratkaisu. - Uutiset
8.3.2017 8.00
KHO: Asemakaavan hyväksymisen jälkeen tehty uusi liito-oravaselvitys voitiin ottaa huomioon arvioitaessa Kalajoen hiekkasärkkiä koskevan kaavaratkaisun lainmukaisuutta - asemakaavaa ei pidetty lainvastaisena
Perusteena sille, että valitusasian yhteydessä ei voisi vedota kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen tehtyyn uuteen liito-oravaselvitykseen, ei voinut olla yksinomaan se, että asemakaava ja asemakaavan muutos oli hyväksytty siihen nähden ristiriitaisen selvityksen perusteella. Asiassa ei ollut esitetty sellaista muutakaan perustetta, jonka nojalla selvitystä ei olisi tullut ottaa huomioon. Asemakaavaa ei asiassa lausuttu huomioon ottaen ollut pidettävä valituksen kohteena olevilta osiltaan lainvastaisena sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että luonnonympäristöä ja siihen liittyviä erityisiä arvoja ei olisi liito-oravasta tehtyjen havaintojen johdosta otettu asianmukaisesti huomioon. - Uutiset
6.3.2017 9.49
KHO:n päätös maakuntakaavan perustaksi laadittujen turvetuotantoa koskevien selvitysten riittävyydestä ja arvioinnistaKHO totesi, että selvitysten pohjalta oli riittävästi arvioitavissa, että tu-2 -merkinnällä turvetuotantoon pääosin soveltuvat suoalueet soveltuivat merkinnän selityksen mukaisesti ainakin pääosin turvetuotantoon. Maakuntakaavan tu-2 -merkintöjen perustana olevan selvityksen merkitys tuli arvioitavaksi ympäristölupamenettelyssä, jossa turvetuotannon sijoituspaikan valintaa ja lupaharkintaa ohjasivat YSL 11–13 §:t ja 49 §. (Ään.) - Uutiset
2.3.2017 9.42
KHO:n ratkaisu asemakaavan sisältövaatimuksista
Kun otettiin huomioon kyseessä olevalla pienialaisella asemakaavan muutoksella sallittava rakentamisen määrän merkittävä lisäys yhdellä korttelialueella, olisi vastaavan rakentamisen määrän, etenkin kun se ei yksiselitteisesti ilmennyt asemakaavasta, osoittamisen mahdollisuudet ja vaikutukset tullut selvittää kaavamuutosta laadittaessa laajemmin. Asemakaavan muutosta varten laadittujen selvitysten perusteella ei näin ollen ollut mahdollista arvioida, täyttikö asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä tarkoitetut kaavan sisältövaatimukset tai perustuslain 6 §:n vaatimuksen maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. - Uutiset
8.2.2017 11.00
KHO ei muuttanut Tahkon osayleiskaava koskevan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta – kaavaa laadittaessa oli otettu huomioon alueen liito-oravaesiintymään liittyvät luonnonarvot
KHO totesi muun muassa, että Luo-1-alueen toteuttaminen alueen pääkäyttötarkoituksen mukaisesti kerrostalovaltaisena alueena ei ole mahdollista kaavan hyväksymisajankohtana tiedossa olleen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan vuoksi. Kyseessä on kuitenkin yleispiirteinen yleiskaava, jonka maankäyttöratkaisut täsmentyvät asemakaavaa laadittaessa. Kun tämän lisäksi otettiin huomioon C-6-alueen koko, luo-1-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen velvoittavuus ja se, että luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin hävittämis- ja heikentämiskielto on voimassa luo-1-aluerajauksen ulkopuolellakin, yleiskaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin sisältövaatimusten vastainen. Yleiskaavaa laadittaessa oli otettu huomioon alueen liito-oravaesiintymään liittyvät luonnonarvot. Yleiskaava suunnittelumääräyksineen ohjaa riittävällä tavalla asemakaavan laatimista. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ELY-keskuksen valituksesta ei ollut perusteita. - Uutiset
7.2.2017 12.10
Ympäristöministeriöltä kirje liito-oravan huomioimisesta kaavoituksessa
Ympäristöministeriö on lähettänyt kuntiin, maakunnan liittoihin ja ELY-keskuksiin kirjeen liito-oravan huomioon ottamisesta kaavoituksessa. Siinä annetaan tarpeellista tietoa liito-oravaa koskevasta lainsäädännöstä, elintavoista sekä kaavoitustyön yhteydessä tarpeellisista selvityksistä ja vaikutusarvioinneista. Kyseessä on päivitys vuonna 2005 annettuun vastaavanlaiseen kirjeeseen. - Uutiset
5.1.2017 14.00
KHO kumosi tuulivoimayleiskaavojen melua koskevan määräyksen Urjalassa ja Humppilassa
Kunnanvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätökset kumottiin yleiskaavamääräyksen "Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joille voi aiheutua ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)" osalta. - Uutiset
4.1.2017 14.00
Hallinto-oikeus: Kaavan toteuttamisen vaikutukset voimaloiden mahdollisten tutkavaikutusten osalta olisi tullut selvittää jo kaavaa laadittaessa
Kaavamääräys tarkoitti myös sitä, että vastoin sitä, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä ja lupaa koskevasta päätöksenteosta, Puolustusvoimille oli annettu oikeus ratkaista, voidaanko kaavan mukaisille tuulivoimaloille myöntää rakennuslupa. Yleiskaavaan ei voida liittää kaavamääräystä, joka tosiasiallisesti merkitsee sitä, että kaavan salliman tuulivoimarakentamisen toteuttamisedellytykset ratkaistaan vasta voimaloiden rakennuslupamenettelyssä. Kysymyksessä oleva osayleiskaava ei siten maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n edellyttämällä tavalla riittävästi ohjannut rakentamista. Kaavan toteuttamisen vaikutukset myös voimaloiden mahdollisten tutkavaikutusten osalta olisi tullut selvittää jo kaavaa laadittaessa ja näiden selvitysten perusteella ratkaista, olisiko kaava ollut laadittavissa siten, että se myös edistää maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeita koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
2.1.2017 12.10
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä jolla se oli kumonnut kaupunkirakennelautakunnan päätöksen ja hylännyt poikkeamista koskevan hakemuksen kaavoitukselle aiheutuvan haitan vuoksi JyväskylässäJyväskylän yleiskaavapäätös ei ollut lainvoimainen, eikä sillä ollut oikeudellisesti sitovaa merkitystä. Kyseinen päätös kuitenkin osoitti, että aluetta oli tarpeen suunnitella laajemmin kuin yksittäisellä ratkaisulla. Asian ratkaisemisessa oli myös otettava huomioon maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaate. Hakemukseen suostuminen merkitsisi, että myös muiden vastaavankokoisten vapaa-ajankiinteistöjen käyttötarkoituksen saisi muuttaa. Tämä tarkoittaisi tehokkaamman rakentamisen sallimista lähellä rantaviivaa. Tältä osin oli vielä otettava huomioon, että haettu rakentaminen lisää kiinteistön rakennusoikeutta merkittävästi. Ei ollut varmaa, että edes asemakaavassa rakennuspaikalle voitaisiin osoittaa haetun kaltaista rakentamista. Hanke aiheutti haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hakemus ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:ssä säädettyjä poikkeamisen edellytyksiä, minkä vuoksi hallinto-oikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen ja hylkäsi poikkeamista koskevan hakemuksen. - Uutiset
30.12.2016 15.15
KHO ei pitänyt vesialtaan ja kasvihuoneen rakentamista asemakaavan vastaisena Helsingin Käpylässä
Rakennuslupahakemuksen tarkoittama hanke ei ollut asemakaavan suojelumääräyksen vastainen eikä muutoinkaan asemakaavan vastainen. Hanke soveltuu ympäristöönsä ja täyttää muutoinkin maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n, 118 §:n ja 135 §:n sekä Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Asiaa ei ollut arvioitava toisin myöskään muiden suunnitelmissa esitettyjen, ennen luvan myöntämistä toteutettujen toimenpiteiden osalta. Hankkeelle myönnettyä lupaa ei ollut naapurikiinteistön omistajan valituksesta kumottava myöskään sillä perusteella, että lupahakemus oli toimenpidelupa-asian sijaan käsitelty rakennuslupa-asiana. - Uutiset
28.12.2016 10.10
Väitös: Rakennusoikeuden sääntely – tutkimus kunnan kaavoitustehtävästä ja rakentamisen edellytyksistä maanomistajan oikeusasemaa silmällä pitäen
OTM, KTM Martti Häkkäsen tutkimustehtävänä oli analysoida rakennusoikeutta erilaisissa oikeudellisissa konteksteissa sekä muodostaa tältä pohjalta sen sääntelyä koskevat yleiset opit erityisesti kunnan ja yksityisen maanomistajan välistä oikeussuhdetta silmällä pitäen. Keskiössä ovat kaavoituksen, rakentamisen ja maanomistuksen keskeiset käsitteet kuten kunnan kaavoitusmonopoli ja rakennusoikeus, joita tarkastellaan aineellisoikeudellisen sääntelyn valossa. Tutkimuksen keskeinen kritiikki kohdistuu tapaan, jossa maanomistajan mahdollisuus rakentamiseen monitahoisessa järjestelmässä on joissakin tapauksissa saatettu johtaa pääasiassa subjektiivisen oikeuden taikka kaavoitusmonopolin käsitteistä. Tutkimuksessa osoitetaan, että esimerkiksi vastausta kysymykseen maanomistajan oikeudesta korvaukseen rakentamisen estyessä ei tulisi päätellä kunnalla olevasta kaavoitusmonopolista taikka toteamuksesta, jonka mukaan maanomistajalla ei ole subjektiivista oikeutta rakentamiseen.