-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Julkisyhteisön korvausvastuu
- Uutiset
27.3.2024 15.25
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä kannetta valtion korvausvastuusta syyttömästi vangitulle ennenaikaisenaOikeuskäytännössä korvausvaatimuksen peruste eli korvausvelvollisuus on ollut vahvistettavissa, vaikka korvauksen määrä ei ole ollut vielä selvä. Vapaudenmenetykseen liittyvän rikosasian lopputulos voi kuitenkin vaikuttaa vapaudenmenetyksestä mahdollisesti maksettavan korvauksen määrään. Tämän vuoksi käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä V:n kannetta ennenaikaisena vaan sen on tullut harkita myös asian lepäämään jättämistä. Päätöksestä ei ilmene, että tällaista harkintaa olisi tehty. Kun mainittu rikosasia oli edelleen vireillä käräjäoikeudessa, asia oli oikeusastejärjestyksen periaatteen mukaisesti palautettava käräjäoikeuteen lepäämään jättämistä koskevan harkinnan tekemiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.3.2024) - Uutiset
11.3.2024 12.19
Hovioikeus valtion korvausvastuusta: 300 euroa päivältä oli riittävä korvaus aiheettoman vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestäHovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa kärsimystä arvioitaessa ja siten korvauksen määrässä oli riittävästi otettu huomioon tuomiossa mainitut korvauksen määrää korottavat seikat. Asiassa ei ilmennyt, että S:lle maksettu korvaus olisi vallitsevan oikeuskäytännön vastainen tai muutoinkaan liian alhainen, eikä näin ollen aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 11.3.2024) - Uutiset
29.2.2024 16.00
Hovioikeus: Kunta oli vahingonkorvausvastuussa vesilaitoksen viemärijärjestelmän tukkeutumisesta aiheutuneesta koko rakennuksen tuhoutumisestaKäräjäoikeus oli velvoittanut Janakkalan kunnan, Janakkalan vesi -nimisen liikelaitoksen omistajana korvaamaan rakennuksen omistajalle vahingonkorvauksena tuhoutuneesta rakennuksesta 105.000 euroa, purkukustannuksista 15.000 euroa sekä tuhoutuneen irtaimiston arvona 10.000 euroa, kaikki 21.12.2020 lukien laskettavine korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 29.2.2024) - Uutiset
25.1.2024 15.55
Hovioikeus pohti vahingonkorvausvelan vanhentumista ja valtion korvausvastuuta vesivoimalan rakennuslupa-asiassaAsiassa oli ensiksi ratkaistava kysymys siitä, mitä asiassa oli pidettävä vahinkoon johtaneena tapahtumana. Asiassa oli sen jälkeen arvioitava, oliko vahingonkorvausvelka vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 25.1.2024) - Uutiset
22.12.2023 14.32
Lausuntotiivistelmä julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevasta mietinnöstäValmistelun taustalla on hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan vahingonkorvauslain (412/1974) julkisyhteisön korvausvastuuta koskeva sääntely uudistetaan. - Uutiset
29.11.2023 10.30
KKO: Tahdonvastaisesti lääkityn henkilön käytettävissä olleet oikeussuojakeinot olivat olleet puutteellisetKorkein oikeus katsoi, että A:n käytettävissä olleet oikeussuojakeinot olivat olleet puutteelliset, koska hänellä ei ollut ollut oikeutta saattaa tahdonvastaisen lääkinnän lainmukaisuutta tai oikeasuhtaisuutta taikka lääkinnän lopettamista tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen arvioitavaksi. Valtio velvoitettiin HO:n tuomitseman 5 000 euron korvauksen asemesta suorittamaan A:lle korvauksena perus- ja ihmisoikeusloukkauksesta 3 000 euroa. - Uutiset
27.11.2023 11.11
Hovioikeuskin vapautti valtion korvausvastuusta: Ulosmitatulla kiinteistöllä vesiputket jäätyivät ja rikkoutuivat aiheuttaen 354.000 euron vahingon kiinteistön arvonalentumisenaHovioikeus totesi käräjäoikeuden tavoin, että ulosottoviranomaiselle kiinteistön myyntiä ja lämmityksen ylläpidon varmistamista varten talvikaudella kohtuudella asetettavia vaatimuksia oli noudatettu. Kysymys myös konkurssipesän kanneoikeudesta. (Vailla lainvoimaa 27.11.2023) - Uutiset
22.9.2023 16.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että kiinteistön ulosottomyynnissä oli aiheutettu valittajille 17.000 euron vahinko josta valtio oli korvausvastuussaValittajien varallisuusasema oli heikentynyt sen vuoksi, että myynti oli jouduttu toimittamaan toiseen kertaan ja heille oli aiheutunut ulosottoviranomaisen virheen seurauksena taloudellista vahinkoa. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että aiheutunut vahinko oli riittävässä syy-yhteydessä ulosottoviranomaisen virheeseen. (KKO:ssa; VL:2024-10) - Uutiset
6.6.2023 10.40
Hovioikeus kumosi ja palautti: Kannetta törkeän perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksen korvaamisesta ei olisi tullut hylätä selvästi perusteettomanaHovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden olisi tullut oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n nojalla ensisijaisesti kehottaa K:ta korjaamaan hakemustaan. Näin ollen käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä kannetta selvästi perusteettomana. Käräjäoikeuden tuomio oli tapahtuneen oikeudenkäyntivirheen johdosta kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 5.6.2023) - Uutiset
29.5.2023 11.20
Hovioikeus valtion korvausvastuusta tarpeettomaksi väitetystä takavarikosta: Vaadittua 383.962,35 euron korvattavaa vahinkoa ei ollut syntynytKoska T:tä koskenut syyte ja rikosperusteiset vahingonkorvausvaatimukset oli hylätty eikä vaatimuksia ollut käräjäoikeudessa edes kohdistettu M:ään, hovioikeus katsoi, että M:ään kohdistettu vakuustakavarikko oli oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n tarkoittamalla tavalla hankittu tarpeettomasti. M:n oikeus mahdolliseen korvaukseen ei estynyt vahingonkorvauslain säännöksen nojalla. Hovioikeus kuitenkin katsoi tuomiosta ilmenevin perustein, että korvattavaa vahinkoa ei ollut aiheutunut. (Vailla lainvoimaa 29.5.2023) - Uutiset
31.3.2023 14.29
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi ettei vangilla ollut oikeutta syyttömästi vangitun korvaukseenHovioikeus katsoi tuomiossa mainituin perustein, että vankilan johtajan ei näytetty virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttaneen valittajalle korvattavaa vahinkoa. Näyttämättä myös jäi, että valittajan vapautta olisi rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Hovioikeus katsoi, että perusteita tuomita vahingonkorvausta vahingonkorvauslain nojalla ei ollut. Valittaja ei näyttänyt, että hänen vapautensa olisi vankilanjohtajan päätöksen johdosta riistetty lainvastaisesti ja että hän olisi julkisen vallan vastuulla olevan virheen tai laiminlyönnin perusteella menettänyt vapautensa tavalla, jota voidaan pitää perus- ja ihmisoikeutena suojatun henkilökohtaisen vapauden loukkauksena. (Vailla lainvoimaa 31.3.2023) - Uutiset
29.3.2023 9.19
KKO: Poliisilla ei ollut ollut toimivaltaa ilmoittaa oma-aloitteisesti ulosottoviranomaisille A:lta takavarikoiduista varoista – korvattavaa vahinkoa ei kuitenkaan ollut aiheutunutPoliisi oli ottanut A:n kiinni rikoksesta epäiltynä. Kiinnioton yhteydessä A:lta oli takavarikoitu rahavaroja, joista poliisi oli oma-aloitteisesti ilmoittanut ulosottoviranomaisille. Rahat oli tämän jälkeen ulosmitattu A:n ulosottovelkojen suorittamiseksi. A vaati kanteessaan Suomen valtiolta vahingonkorvauksena häneltä ulosmitattua rahamäärää.
Korkein oikeus katsoi, että poliisilla ei ollut ollut toimivaltaa ilmoittaa oma-aloitteisesti ulosottoviranomaisille A:lta takavarikoiduista varoista. Valtion vahingonkorvausvastuulle oli poliisin virheellisestä menettelystä johtuva peruste. Korkein oikeus hylkäsi kanteen, koska menettelystä ei ollut aiheutunut A:lle korvattavaa vahinkoa. - Uutiset
19.1.2023 15.47
Työryhmä ehdottaa julkisyhteisön korvausvastuun uudistamista – mietinnöstä voi lausua 15. maaliskuuta 2023 saakkaOikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmän tehtävänä oli selvittää, miten tulisi uudistaa valtion ja muun julkisyhteisön sekä julkista valtaa käyttävän muun tahon velvollisuus korvata toiminnassaan aiheutunut vahinko. Muutosehdotusten tavoitteena on edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, parantaa vahinkoa kärsineen oikeusturvaa sekä varmistaa mahdollisimman yhtenäisen oikeus- ja korvauskäytännön toteutuminen. Tavoitteena on myös parantaa vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen vapaudenmenetyksistä ja viranomaisten muista pakkotoimista. - Uutiset
12.1.2023 12.35
Hovioikeus pohti julkisyhteisön (tässä Traficom) vahingonkorvausvastuutaHovioikeus katsoi johtopäätöksenään samoin kuin käräjäoikeus, että X Oy:lle ei ollut siirtynyt liiketoiminnan kaupassa vahingonkorvaussaatavaa, jonka perusteella sillä voisi olla oikeus saada nyt vaatimaansa vahingonkorvausta Y:lle mahdollisesti aiheutuneista vahingoista, ja että X ei näin ollen ollut voinut esittämänsä tavoin perustaa kanneoikeuttaan tässä asiassa 19.6.2016 päivättyyn kauppakirjaan. X:n kanne oli näin ollen hylättävä. Lisäksi hovioikeus katsoi samoin kuin käräjäoikeus, etteivät vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetut edellytykset julkisyhteisön korvausvastuulle täyttyneet niiden Trafin päätösten osalta, joiden kohteena oli ollut T. Näin ollen Suomen valtio ei ollut korvausvastuussa T:lle, joten myös T:n kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
9.12.2022 11.41
KKO äänesti: Vakuustakavarikko oli hankittu tarpeettomasti ja valtio oli ankarassa vastuussa aiheutuneen vahingon korvaamisestaA:n omaisuutta oli poliisin vaatimuksesta pantu vakuustakavarikkoon rikosperusteisen vahingonkorvauksen maksamisen turvaamiseksi. A:han kohdistetut syyte ja korvausvaatimukset oli sittemmin lainvoimaisesti hylätty. A vaati kanteessaan valtiolta korvausta tarpeettomasti hankitusta vakuustakavarikosta aiheutuneesta vahingosta.
Korkein oikeus katsoi, että vakuustakavarikko oli hankittu tarpeettomasti ja että valtio oli ankarassa vastuussa A:lle aiheutuneen vahingon korvaamisesta. (Ään.) - Uutiset
1.4.2022 9.22
KKO: Kaupunki oli laiminlyödessään vammaispalvelulain mukaisen velvollisuutensa ohjata vaikeavammaista työnantajaa työnantajan ryhmähenkivakuutuksen ottamisessa aiheuttanut taloudellisena vahinkona henkivakuutuskorvauksen menetyksenKorkein oikeus katsoi, että kaupunki oli laiminlyödessään vammaispalvelulain 8 d §:n 3 momentin mukaisen velvollisuutensa ohjata B:tä työnantajan ryhmähenkivakuutuksen ottamisessa käyttänyt julkista valtaa ja aiheuttanut A:lle taloudellisena vahinkona henkivakuutuskorvauksen menetyksen. Kaupunki oli siten velvollinen suorittamaan A:lle tämän vaatiman vahingonkorvauksen, jonka määrä oli riidaton. - Uutiset
7.12.2021 11.23
Hovioikeus vapautti valtion vahingonkorvausvastuusta suurlähetystön menettelyn johdostaToisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei valtio ollut suurlähetystön menettelyn johdosta velvollinen vahingonkorvauslain nojalla eikä EIS:n perusteella suorittamaan kantajalle vahingonkorvausta asiassa. KO:n tuomio kumottiin. Valtio vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle korvausta aiheutuneista vahingoista 24.886,06 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.5.2015 lukien. Valtion vaatimus kantajan velvoittamisesta korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.12.2021) - Uutiset
22.11.2021 16.00
Kaupunki ei ollut vastuussa varikolle siirretylle autolle aiheutuneista vahingoistaKantajan omistama Volkswagen Passat-merkkinen henkilöauto oli Vantaan kaupungin pysäköinninvalvonnan 26.9.2016 antaman siirtopäätöksen mukaisesti viiden maksamattoman pysäköintivirhemaksun vuoksi hinautettu Vantaalla sijaitsevalle varastoalueelle/varikolle. Varikkoa ylläpiti I Oy, jolta kaupunki oli ostanut sanotun palvelun. Varikolla oli 28.9.2016 syttynyt tulipalo, jossa oli tuhoutunut kantajan mainittu henkilöauto siinä olleine tavaroineen ja lisäksi kaksi muuta ajoneuvoa. Tulipalo oli aiheutunut ulkopuolisen tekijän tahallisesta vahingonteosta. Asiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko kaupunki käyttänyt julkista valtaa säilyttäessään kantajan ajoneuvoa sanotulla varikolla ja siitä, liittyikö ajoneuvojen säilytystoimintaan ankara vastuuperuste. Mikäli tämä jäisi näyttämättä, oli asiassa kysymys siitä, oliko kaupunki toiminut huolellisesti ajoneuvojen varastoinnissa ja oliko toimintaa pidettävä riskialttiina. Lisäksi ratkaistavana oli, mikäli kanne katsottaisiin näytetyksi, vahingon määrä. KO oli hylännyt kanteen. Kantajan velvoittaminen korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut vaatimusten mukaisesti ei ollut kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 22.11.2021) - Uutiset
24.9.2021 9.10
Työryhmä aloitti: Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaanOikeusministeriössä on aloittanut työryhmä, joka valmistelee julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamista. Työryhmän työtä seuraamaan on asetettu seurantaryhmä. Työ on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa. Yleiset säännökset toiselle aiheutetun vahingon korvaamisesta ovat vahingonkorvauslaissa. Laissa säädetään myös siitä, millä edellytyksin valtio, kunta tai muu julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan sen toiminnassa aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevat säännökset ovat pysyneet lähes muuttumattomina kohta 50 vuotta. Julkishallinnon ja lain soveltamisympäristön muutosten sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen lisääntymisen vuoksi uudistustyö on nyt tarpeen. Työryhmän ja seuraryhmän toimikaudet kestävät toukokuun 2022 loppuun saakka. - Uutiset
2.6.2021 12.33
Hovioikeus KKO:n käytäntöön viitaten: Yksityisoikeudellisin perustein julkisyhteisöön kohdistettujen vahingonkorvauskanteiden käsittely kuuluu yleisten tuomioistuinten toimivaltaanHovioikeus totesi, että A oli perustellut kannettaan sillä, että vakuutusyhtiö oli törkeällä tuottamuksella ja virkarikoksena pidettävällä menettelyllä aiheuttanut hänelle vahinkoa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yksityisoikeudellisin perustein julkisyhteisöön kohdistettujen vahingonkorvauskanteiden käsittely kuuluu yleisten tuomioistuinten toimivaltaan (ks. KKO 2008:36, kohta 15; KKO 2013:58, kohdat 7, 8 ja 10; KKO 2017:84, kohdat 22 ja 26; KKO 8.10.2020 nro 1488). Näillä ja käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoi, että käräjäoikeudella oli ollut toimivalta tutkia A:n kanne. Näin ollen vakuutusyhtiön vaatimus A:n kanteen tutkimatta jättämisestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021)