-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Julkisyhteisön korvausvastuu
- Uutiset
10.9.2015 8.00
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu liikkeen luovutuksen käsitteen tulkinnasta työntekijöiden joukkovähentämistilanteessa, ennakkoratkaisupyynnön esittämisvelvollisuudesta ja valtion korvausvastuusta tuomioistuimen aiheuttamasta vahingostaEU-tuomioistuimen keskiviikkona (9.9.) antaman ratkaisun johdosta Portugalin valtio joutuu maksamaan korvauksia TAP-lentoyhtiön aiemman tytäryhtiön Air Atlantiksen työntekijöille, kun Portugalin korkein oikeus oli jättänyt hakematta ennakkoratkaisua liikkeen luovutuksen käsitteen tulkinnasta. - Uutiset
1.9.2015 11.11
KKO:n ratkaisu virkamiehen ja valtion korvausvastuun jakaantumisestaKäräjäoikeus oli tuominnut virkamiehen A virkasalaisuuden rikkomisesta ja velvoittanut hänet ja valtion yhteisvastuullisesti suorittamaan asianomistajalle B korvausta kärsimyksestä ja oikeudenkäyntikuluista. Tuomiolauselman mukaan korvaukset saatiin periä virkamieheltä, jos niitä ei saatu perittyä valtiolta. Valtio valitti korvausten osalta hovioikeuteen. Hovioikeus alensi korvausten määrää myös virkamiehen osalta todeten, että korvaukset saadaan periä virkamieheltä vain, jos niitä ei saada perittyä valtiolta. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta ja korvausvastuiden kanavoinnista. Korkein oikeus totesi, että A:n korvausvastuu B:tä kohtaan perustui tahalliseen rikokseen. A:n korvausvastuu ei siten ollut suhteessa valtioon toissijaista. Tähän nähden hovioikeus ei myöskään ollut saanut yksin valtion muutoksenhakemuksen johdosta alentaa käräjäoikeuden A:n maksettavaksi tuomitsemaa vahingonkorvausta. Kun B ei kuitenkaan ollut hakenut muutosta käräjäoikeuden eikä hovioikeuden ratkaisuun siltä osin kuin A:n korvausvastuu oli määrätty toissijaiseksi suhteessa valtion maksettavaksi tuomittuun korvaukseen, korkein oikeus ei voinut puuttua A:n korvausvastuun toissijaisuuteen siltä osin kuin valtion ja A:n korvausvastuu oli päällekkäistä eli 300 euron osalta. - Uutiset
27.8.2015 12.16
Hovioikeus: Näyttämättä jäi että syyttäjä olisi loukannut vastaajan kunniaa, syyttömyysolettamaa tai muita perus- tai ihmisoikeuksia siten että vastaajalle olisi syntynyt oikeus saada valtiolta kärsimyskorvaustaA:ta oli 13.1.2003 vireille tulleessa esitutkinnassa epäilty törkeästä säännöstelyrikoksesta. Keskusrikospoliisin tutkittavana oli ollut, oliko A yhdessä muiden henkilöiden kanssa yrittänyt viedä sotilastarvikkeita Irakiin vastoin Suomea Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä velvoittavia säännöstelymääräyksiä. Valtionsyyttäjä B oli 14.10.2005 tekemässään syyttämättäjättämispäätöksessä katsonut, ettei riittävää näyttöä A:n syyllisyyden tueksi ollut ja jättänyt syytteen nostamatta. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko valtio B:n menettelyn johdosta velvollinen suorittamaan A:lle korvausta kärsimyksestä kunnian, syyttömyysolettaman tai muiden perus- tai ihmisoikeuksien loukkaamisen perusteella. Hovioikeus katsoi, että näyttämättä oli jäänyt, että B olisi kanteessa väitetyllä tavalla loukannut A:n kunniaa, syyttömyysolettamaa tai muita perus- tai ihmisoikeuksia siten, että A:lle olisi syntynyt oikeus saada valtiolta korvausta kärsimyksestä. A:n kanne oli näin ollen kokonaisuudessaan hylättävä. Valtio vapautettiin käräjäoikeuden tuomitsemasta 20.000 euron kärsimyskorvauksesta. (Vailla lainvoimaa 27.8.2015) - Uutiset
5.6.2015 9.32
Hovioikeus: Valtion korvausvelvollisuus ei ulottunut rokottamisen vuoksi narkolepsiaan sairastuneen kolmannelle aiheuttamien esinevahinkojen korvaamiseenA:n poika B oli rokotettu sikainfluenssaa vastaan Pandemrix-rokotteella marraskuussa 2009, minkä jälkeen hän oli alkuvuodesta 2010 sairastunut narkolepsiaan ja katapleksiaan. B:n sairastuminen oli johtunut kyseisestä rokotteesta. B oli sairaudestaan johtuvalla käyttäytymisellään aiheuttanut kodissaan useita esinevahinkoja, joiden määrä oli 17.6.2014 mennessä ollut yhteensä kanteessa vaaditut 31.807,39 euroa. Vaikka B:lle rokotteesta aiheutunut henkilövahinko oli poikkeuksellisen vakava ja vaikka hänen ja korvausta vaativan välillä on läheinen suhde, voimassaolevan vahingonkorvauslain säännösten perusteella valtion korvausvelvollisuuden ei voida katsoa ulottuvan tällaiseen kolmannelle aiheutuneiden esinevahinkojen korvaamiseen. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 5.6.2015) - Uutiset
27.1.2015 15.02
Oliko rasitustodistuksessa virhe tai puute – hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin valtiota vastaan ajetun satojentuhansien eurojen korvausvaatimuksenNäyttöä kokonaisuutena arvioiden hovioikeus piti todennäköisimpänä tapahtumainkulkuna asiakirjan manipulointia siten, että kirjallisena todisteena esitetyn rasitustodistuksen sisältö ei sen jälkeen vastannut maanmittaustoimiston samana päivänä antamaa rekisterin tulostetta. Perusteita valtion vahingonkorvausvelvollisuudelle ja käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 27.1.2015) - Uutiset
12.9.2014 13.03
Ei korvauksia valtiolta lainvastaiseksi väitetyistä ulosmittauksista vaikka niitä oli perusteltu väärällä säännökselläJutussa oli valtion vahingonkorvausvastuuta harkittaessa ratkaistava se, oliko ulosottomiehellä ollut riittävät perusteet ulosmitata kantajan (kiinteistöyhtiö) nimissä oleva omaisuus henkilön A:n veloista ja oliko näin toimittaessa ulosottomenettelylle kohtuudella asetettavia vaatimuksia noudatettu. Käräjäoikeus totesi muun muassa, että kihlakunnanulosottomiehellä oli ollut riittävät perusteet ulosmitata kantajayhtiön nimissä oleva omaisuus A:n veloista ja näin toimittaessa toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia oli noudatettu. Koska ulosmittaukselle oli ulosmittaushetkellä ollut perusteet, vahingonkorvausvastuun osalta ei ollut merkitystä sillä, minkä lainkohdan nojalla ulosottomies oli ulosmittauksen toimittanut. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 12.9.2014) - Uutiset
11.9.2014 16.01
Käräjäoikeus: Rakastuminen voi vaikuttaa henkilön psyykeen siten, ettei hän kykene oman etunsa mukaiseen toimintaan suhteessa rakkautensa kohteeseen – ei korvauksia valtiolta edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassaTyttären aloitteesta maistraatti oli hakenut käräjäoikeudelta tyttären määräämistä kantajan edunvalvojaksi ja kantajan määräämistä vajaavaltaiseksi. Käräjäoikeus hyväksyi maistraatin hakemukset, vaikka kantajan mukaan hän oli terve ja vastusti oikeuksiensa rajoittamista. Kantaja vaati vahingonkorvausta julkista valtaa käytettäessä tapahtuneen virheen tai laiminlyönnin ja siihen sisältyneen kantajan perus- ja ihmisoikeuden loukkauksen johdosta. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen eikä hovioikeus muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 11.9.2014) - Uutiset
5.9.2014 12.21
Ei korvauksia aiheettomasta kotietsinnästä vaikka poliisiviranomainen oli kantelun johdosta kiinnittänyt poliisimiesten huomiota edellytyksiin kotietsinnän suorittamiselle sekä menettelytapaan kotietsintätilanteessaKäräjäoikeuden mukaan uskottavaa ja ymmärrettävää jo yleisen elämänkokemuksen nojalla oli, että kantaja oli kokenut tilanteen ja suoritetun kotietsinnän kertomallaan tavalla kohtuuttoman epäoikeudenmukaisena. Käräjäoikeus totesi, että A:n mielipaha oli toki haitta hänelle, mutta se oli ns. normaali inhimillinen reaktio tämän kaltaisissa tapahtumissa eikä sitä voitu pitää välttämättömän haitan rajat ylittävänä haittana tai vahinkona. Kantajallehan oli myös heti ilmoitettu, että hän ei ole epäilty. Poliisiviranomaisen ratkaisussa A:n kanteluun ja uudelleen myös vastaajan vastauksessa ja asian istuntokäsittelyssä esiin tuotu virheellisyys sinänsä voi olla omiaan aiheuttamaan mielipahaa, mutta oli käräjäoikeuden harkinnan mukaan laadultaan sellainen poikkeama poliisin menettelyssä, että se ei oikeuttanut vaadittuun 5 000 euron korvaukseen. Kysymys ei ollut kokonaisuutena arvioiden poliisin törkeän huolimattomasta menettelystä. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.9.2014) - Uutiset
5.7.2013 15.02
KKO: Autoverolle kannettu arvonlisävero (elv) voitiin Suomessa vähentää arvonlisäverotuksessa - valtio oli korvausvelvollinen unionin oikeuden rikkomisestaOsakeyhtiö A, joka ei ollut arvonlisäverovelvollinen, oli 22.5.2003 tuonut Belgiasta Suomeen käytetyn henkilöauton, josta oli määrätty maksettavaksi autoveron lisäksi autoverolle kannettua arvonlisäveroa (elv). Kyseinen vero voitiin Suomessa vähentää arvonlisäverotuksessa, vaikka vero ei ollut luonteeltaan arvonlisävero. Valtion katsottiin riittävän ilmeisellä tavalla rikkoneen verotuksen syrjivyyden kieltoa (SEUT 110 artikla). Valtio velvoitettiin korvaamaan A:lle unionin oikeuden rikkomisella aiheutettu vahinko. - Uutiset
19.2.2013 15.04
EIT: Viranomaiset olivat vastuussa takavarikoidun omaisuuden vahingoittumisestaVenäläisen yrittäjän omaisuuden suojaa katsottiin loukatun, kun hän oli viranomaisten huolimattomuuden seurauksena menettänyt talonsa pihalla perävaunussa säilyttämänsä käytetyt lasipullot. Hallituksen oli näytettävä vääräksi väite siitä, että omaisuus oli vahingoittunut tai kadonnut viranomaisten huolimattomuuden seurauksena. - Uutiset
8.2.2013 13.02
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta valtion varoista rikosasiassaKäräjäoikeus hylkäsi vastaaja A:ta vastaan ajetun ensisijaisen syytteen törkeästä varkaudesta ja tuomitsi hänet samassa syytekohdassa esitetyn vaihtoehtoisen syytteen mukaisesti vähäisemmästä ja lievemmin paheksuttavasta hallinnan loukkauksesta sakkorangaistukseen. Kysymyksessä ei ollut tilanne, jossa A:lle olisi aiheutunut oikeudenkäyntikuluja erillisestä hylätystä pääsyytteestä. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa valtiota korvaamaan osaksikaan käräjäoikeuskäsittelystä vastaajalle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja. - Uutiset
11.10.2012 10.07
Pekka Aalto: Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu EU-oikeuden rikkomisesta ja sen toteuttaminenOTT, VT, LL.M. Pekka Aalto tarkastelee DL 2012/4:ssä julkaistussa kirjoituksessaan jäsenvaltioiden vahingonkorvausvastuuta yksityisille henkilöille aiheutuneesta vahingosta unionin oikeuden rikkomisen johdosta sekä tämän vahingonkorvausvastuun toteuttamista kansallisella tasolla. - Uutiset
2.10.2012 13.00
KKO: Valtio ei ollut korvausvelvollinen erehdyksessä tapahtuneesta tutkintavangille saapuneen kirjeen avaamisesta aiheutuneesta kärsimyksestäVankilan vartija oli avannut tutkintavangille Rikosseuraamuslaitoksesta saapuneen kirjeen, jota tutkintavankeuslain mukaan ei olisi saanut avata. Tutkintavanki vaati valtion velvoittamista suorittamaan hänelle vahingonkorvausta viestintäsalaisuuden loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Kirjeen avaamisen katsottiin tapahtuneen erehdyksessä, eikä kysymys ollut rangaistavaksi säädetystä teosta. Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset kärsimyksen korvaamiselle eivät täyttyneet. Kysymys lisäksi siitä, voitiinko korvausta tuomita sillä perusteella, että kirjeen oikeudetonta avaamista oli pidettävä myös perus- ja ihmisoikeusloukkauksena. - Uutiset
16.1.2012 10.00
Hovioikeus: Elinkautisvangin ehdonalaisen vapauttamisen myöhentyminen ei oikeuttanut syyttömästi vangitun korvauksiinHelsingin hovioikeus katsoi muun muassa, että elinkautisvankia koskeva vapauttamisharkinta on säännönmukainen osa vapauttamismenettelyä. Menettelyyn kuuluu myös muutoksenhakumahdollisuus. Vapauttamisharkinnassa saatetaan myös päätyä eri oikeusasteissa perustellusti erilaisiinkin lopputuloksiin. Ottaen huomioon menettelyn tarkoitus ja vapauttamisharkinnan luonne ei hovioikeuden käsityksen mukaan olekaan perusteltua pitää ehdonalaisen vapauttamisen myöhentymistä sellaisena aiheettomana vapaudenmenetyksenä, johon syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun erityislain korvaussäännöksiä tulisi laajentavasti soveltaa. - Uutiset
4.1.2012 15.56
Hovioikeuden ratkaisu julkisyhteisön korvausvastuusta autoverotusta koskevassa asiassaHelsingin hovioikeus katsoi muun muassa, että Suomen valtio on rikkonut Euroopan unionin oikeutta ja on siten menettelyllään aiheuttanut yhtiölle vahinkoa. Vahinko on ilmennyt siten, että yhtiö ei ole voinut vähentää arvonlisäverosta ajoneuvosta kannettua autoveron arvonlisäveroa, koska yhtiö ei ole ollut arvonlisäverovelvollinen. Yhtiölle on aiheutunut 2.488,20 euron suuruinen vahinko, joka on ollut syy-yhteydessä jäsenvaltion menettelyyn. - Uutiset
29.9.2011 9.13
EIT: 478 euron kärsimyskorvaus lainvastaisesta vangitsemisesta ei ollut riittäväVaikka 11 päivää saattoi vaikuttaa lyhyeltä ajalta, tuomittu korvaus oli huomattavasti pienempi kuin ne määrät, joita EIT myönsi vastaavissa tapauksissa. EIT piti moldovalaisessa tapauksessa EIS 5 artiklan 1 kohdan rikkomusta erityisen törkeänä. - Uutiset
10.6.2011 11.02
KKO: Käräjätuomari syyllistyi tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen antaessaan riita-asian haasteen tiedoksi kuuluttamalla - seurauksena varoitusKäräjätuomari oli antanut haasteen riita-asiassa tiedoksi kuuluttamalla tilanteessa, jossa vastaajien asuinpaikaksi oli kanteessa ilmoitettu Bryssel, Belgia, mutta saantitodistuksella tapahtunut tiedoksianto oli epäonnistunut. Kuulutustiedoksiannon jälkeen käräjätuomari oli antanut asiassa yksipuolisen tuomion. KKO katsoi, että tuomari oli huolimattomuuttaan rikkonut kuulutustiedoksiantoa koskevaa oikeudenkäymiskaaren säännöstä sekä tämän jälkeen Bryssel I -asetuksen määräyksiä antamalla asiassa yksipuolisen tuomion, vaikka kanne olisi tullut jättää viran puolesta tutkimatta. Tuomarin virheellisen menettelyn johdosta mahdollisesti aiheutunut vahinko katsottiin jääneen näyttämättä. - Uutiset
7.6.2011 13.25
KKO: Valtio oli korvausvastuullinen ulosotetun auton huonosta hoidostaAuto oli ollut ulosmitattuna lähes kahden vuoden ajan. Autoa oli ensin säilytetty ulkona noin neljä kuukautta ja sitten paikallaan katetussa kylmävarastossa noin puolitoista vuotta. Säilytyksen jälkeen auton renkaat ja akku oli jouduttu uusimaan sekä korjaamaan jarrut. Korkein oikeus katsoi, etteivät ulosottoviranomaiset olleet autoa säilyttäessään noudattaneet julkisen vallan käyttämiselle kohtuudella asetettavia vaatimuksia, ja velvoitti valtion korvaamaan omistajalle aiheutuneen vahingon. - Uutiset
21.3.2011 5.46
Julkishallinnon vahingonkorvausvastuun ajantasaistaminen sai kannatusta erityisesti perus- ja ihmisoikeusloukkausten hyvittämisen osaltaJulkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevien säännösten ajantasaistaminen on saanut laajaa kannatusta, kertoo oikeusministeriö. Erityisen myönteisesti lausunnonantajat suhtautuivat ehdotukseen, että lakiin otettaisiin säännös perus- ja ihmisoikeusloukkausten hyvittämisestä. - Uutiset
13.12.2010 14.25
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkein oikeus on käsitellyt viimeisimmissä ratkaisuissaan muun muassa tekijänoikeuden alaisen materiaalin käyttämistä tuotepakkauksessa, rangaistuksen mittaamista törkeää huumausainerikosta koskevassa tapauksessa ja julkisyhteisön vahingonkorvausvelvollisuuden muodostumista tilanteessa, jossa tuomio puretaan ilmeisen väärään lain soveltamiseen perustuvana.