-
Järjestäytynyt rikollisuus
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kissan tai koiran turkiksen markkinoillesaattamisrikkomus
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
11 hakuosumaa
- Uutiset
21.12.2018 9.16
KKO sovelsi rangaistusta mitattaessa koventamisperustetta kun teot oli tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa
A ja B olivat anastaneet ja yrittäneet anastaa veneiden perämoottoreita ja siten syyllistyneet muun ohella lukuisiin törkeisiin varkauksiin ja niiden yrityksiin. Heidät oli lähettänyt Latviasta Suomeen varkaisiin C, joka oli sopinut D:n kanssa, että A ja B toimittavat anastetut moottorit D:lle. Suomessa D oli ensin säilyttänyt moottoreita ja kuljettanut ne sitten Latviaan, missä C oli myynyt ne.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että A ja B olivat tehneet rikoksensa osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Rangaistuksia mitattaessa sovellettiin siksi rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädettyä koventamisperustetta. - Uutiset
30.6.2016 12.10
Hovioikeuden tuomio Bad Machine 81 Finland 1 % -ryhmän jäsenille järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisestaHelsingin hovioikeus antoi 30. kesäkuuta 2016 tuomion Bad Machine 81 Finland 1 % -nimisen ryhmän jäsenten osallistumisesta järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan. Tapauksessa oli kysymys rikoslain 17 luvun 1 a §:ssä tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista koskevan rangaistussäännöksen soveltamisesta. - Uutiset
22.6.2015 11.53
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että Team 13 -ryhmä ei ollut järjestäytynyt rikollisryhmä
Korkein oikeus on ratkaisussaan 2011:41 katsonut, että yksinomaan huumausainerikoksille tavanomainen yhteistoiminta rikoksen tekemisessä ei sellaisenaan osoita tekijöiden järjestäytymistä rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 kohdassa tarkoitetuksi rikollisryhmäksi. Syytettyjen menettely osoitti huumausainerikoksissa tavanomaista yhteistoimintaa, eikä työnjaossa ollut sellaisia piirteitä, että niistä olisi pääteltävissä käskyvaltasuhteiden olemassaoloa ryhmän eri jäsenten välillä. Hovioikeus katsoi, että kysymyksessä ei myöskään ollut rikoslain 17 luvun 1 a §:n 4 momentissa tarkoitettu rikollisryhmä. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Team 13 -ryhmä olisi rikoslain 17 luvun 1 a §:n 4 momentissa tai rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla järjestäytynyt rikollisryhmä. - Uutiset
17.3.2015 8.01
Hovioikeus pohti oliko rikokset tehty rikollisryhmän nimissä tai sen lukuun ja voitiinko vastaajat siten tuomita järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen siitä, että oli jäänyt näyttämättä C:n tehneen teon, törkeän kiristyksen yrityksen, ryhmän nimissä tai sen lukuun. Toisessa syytekohdassa, huumausainerikoksessa, sen sijaan teosta itsestään ja sen eri vaiheista ilmeni ryhmän useamman jäsenen osallisuus tekoon, sisäinen hierarkia ja käskyvaltasuhteet. Huumausaineet oli tarkoitettu HAMC Carelian lahjaksi sen kannatusryhmälle Red Devils MC:lle tai käytettäväksi sen juhlassa. Rikos oli tehty ryhmän aloitteesta, sen toiminnassa ja nimissä ja se on välittömästi edistänyt ryhmän yhteistä toimintatavoitetta. Teko oli ollut omiaan lujittamaan kannatusryhmän ja HAMC Carelian välistä yhteyttä ja siten hyödyttänyt ryhmää. Tältä osin voitiin soveltaa rangaistusten koventamisperustetta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2015) - Uutiset
16.12.2013 14.10
KKO:n ratkaisu koventamisperusteen edellytyksistä ja rangaistuksen mittaamisesta moottoripyöräkerholaisia koskevassa asiassa
Hovioikeus oli tuominnut moottoripyöräkerhoon kuuluneet vastaajat muun ohella kahdesta murhan yrityksestä vankeusrangaistuksiin, joita mitattaessa otettiin rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 kohdan nojalla rangaistusta koventavana seikkana huomioon se, että rikokset oli tehty vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. Kysymys koventamisperusteen soveltamisen edellytyksistä ja rangaistuksen mittaamisesta. KKO katsoi muun muassa, että asiassa ei oltu esitetty riittävää näyttöä siitä, että CMC olisi rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 kohdan tarkoittamalla tavalla järjestäytynyt vakavien rikosten tekemistä varten. - Uutiset
7.12.2012 10.00
KHO: Moottoripyöräjengin jäsenen hallussapitoluvat kahdelle pistoolille, revolverille ja kaasusumuttimelle voitiin peruuttaaKHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä, jolla moottoripyöräkerhon jäsenen hallussapitoluvat oli peruutettu. Päätös oli perustunut siihen, että valittaja oli KRP:n tietojen mukaan jäsen X-jengissä, joka on KRP:ssa luokiteltu rikolliseksi moottoripyöräjengiksi. - Uutiset
13.1.2010 9.00
Väitös järjestäytyneen rikollisuuden rikosoikeudellisesta sääntelystäOTK Sanna Palon väitöskirjan "Järjestäytyneet rikollisryhmät ja rikosvastuu" aiheena on järjestäytyneen rikollisuuden rikosoikeudellinen sääntely. Keskeisiä teemoja ovat rikollisryhmän erilaiset määrittelytavat sekä aihetta koskevat kansainväliset sääntelyinstrumentit ja kansallinen erityislainsäädäntö kuten rikollisryhmiin liittyvät erityiset rikostunnusmerkistöt ja järjestäytyneisyys rangaistuksen koventamisperusteena. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan rikollisryhmien toiminnan erityispiirteiden näkökulmasta rikoslain yleiseen osaan sisältyviä vastuuperusteita kuten osallisuusoppeja. - Uutiset
10.9.2009 9.53
Ulkomailta – Ruotsi: Korkein oikeus päätti pitää kansanmurhasta epäillyn vangittuna Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun saakka
Ruotsin korkeimmassa oikeudessa päädyttiin lopputulokseen, että kansanmurhasta epäilty ruandalainen 53-vuotias mies pidetään vangittuna, kunnes Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa asiasta oman ratkaisunsa. Ruotsi on yhä ainoa Euroopan unionin maa, joka on päättänyt luovuttaa kansanmurhasta epäillyn Ruandaan oikeudenkäyntiä varten. Ruotsi kuitenkin lykkää luovuttamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vaatimuksesta. - Uutiset
9.7.2009 15.17
Ulkomailta – Ruotsi: Ruotsi luovuttaa kansanmurhasta epäillyn Ruandaan
Ruotsi on ensimmäinen EU-maa, joka luovuttaa vuoden 1994 Ruandan kansanmurhasta epäillyn Ruandaan. Uusi hallituksen päätös on linjassa korkeimman oikeuden ratkaisun kanssa, jonka mukaan luovuttamiselle ei ole oikeudellisia esteitä. Ruotsin oikeusministeri Beatrice Ask totesi, että Ruotsissa vangittu kansanmurhasta epäilty 53-vuotias mies saa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin Ruandassa. - Uutiset
20.4.2009 6.42
EIT:n ratkaisu huumejuttua istuneiden tuomareiden puolueettomuutta koskevassa asiassa
EIT katsoo Alankomaita koskevassa ratkaisussaan, että rikosjuttujen hoitaminen olisi mahdotonta, jos tuomarin puolueettomuus saataisiin kyseenalaistaa yksin sillä perusteella, että hän oli istunut muita tekoihin osallistuneita vastaan erikseen ajettuja juttuja. Tilanne oli kuitenkin toinen, jos jotakin toista osallista vastaan ajetussa jutussa oli toteamuksia, joilla otettiin ennakolta kantaa käsillä olleessa jutussa syytetyn henkilön syyllisyyteen. - Uutiset
20.2.2009 13.00
Kansanmurhasta epäiltyä ruandalaista ei luovuteta RuandaanSuomi ei aio luovuttaa kansanmurhasta epäiltyä ja Suomessa pidätettynä olevaa ruandalaismiestä Ruandaan. Oikeusministeriön tekemän päätöksen taustalla on Ruandan vuoden 1994 kansanmurhien tutkintaa varten perustetun kansainvälisen rikostuomioistuimen viime vuonna tekemät päätökset, joissa tuomioistuin kielsi siellä vireillä olevien syyteasioiden siirtämisen Ruandan omien tuomioistuinten käsiteltäväksi.