Isyys
- Uutiset
27.12.2023 15.00
Hovioikeus: Lastenvalvojalla oli oikeus käyttää lapsen puhevaltaa isyyden selvittämistä koskevassa oikeudenkäynnissäLastenvalvojalla oli ollut oikeus nostaa lapsen nimissä kanne isyyden vahvistamiseksi. (KKO:ssa; VL:2024-28) - Uutiset
5.12.2023 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut ennen ratkaisunsa antamista kuullut asianosaisia siten kuin laissa oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta ja uhkasakkolaissa säädetäänKäräjäoikeudessa oli tältä osin tapahtunut menettelyvirhe. Lisäksi HO totesi, että uhkasakko on asiassa todetuin tavoin asetettava lapsen lailliselle edustajalle, mikäli tutkimusmääräys koskee alle 15-vuotiasta lasta. Käräjäoikeuden ratkaisusta ei ilmennyt, millä perusteella alaikäinen A oli vastoin oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 11 §:ää päädytty tuomitsemaan uhkasakkoon. (Vailla lainvoimaa 5.12.2023) - Uutiset
12.10.2023 11.55
EIT: Biologisen isän oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen loukattiinEIT katsoi, että virolaisessa adoptiomenettelyssä oli loukattu EIS 8 artiklan mukaista oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen. - Uutiset
5.4.2023 11.55
EIT: Transsukupuolisten vanhempien oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ei loukattu1. Saksalaisten viranomaisten kieltäytyminen sallimasta lapsen synnyttäneen transsukupuolisen vanhemman kirjaamista isäksi ei rikkonut yleissopimusta
2. Saksalaisten viranomaisten kieltäytyminen merkitsemästä transsukupuolista vanhempaa lapsen, jota hän ei ollut synnyttänyt, syntymätodistukseen äidiksi, ei rikkonut yleissopimusta - Uutiset
23.11.2022 16.00
EIT: Sijaissynnyttäjän avulla syntyneen lapsen oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen loukattiinLapsen oikeutta yksityiselämään loukattiin, koska Sveitsin lainsäädännössä ei ollut vuoteen 2018 asti säädetty vaihtoehtoisista tavoista tunnustaa samaa sukupuolta oleville pareille sijaissynnyttäjän avulla syntyneet lapset. - Uutiset
15.11.2022 8.30
Käräjäoikeus kumosi isyyden lähes 50 vuoden jälkeen lapsen syntymästäC oli syntynyt kantajan ja B:n avioliiton aikana 1.10.1970. Avioliitto oli päättynyt avioeroon 28.8.1972. Isyyden kumoamista koskeva kanne oli tullut vireille KO:ssa 15.5.2020. Asiassa lausutun perusteella KO katsoi, että kantajalla oli ollut tarkoitettu erittäin painava syy olla nostamatta kannetta laissa tarkoitetun määräajan umpeutumisen jälkeen. Kantaja ei näin ollen ollut menettänyt oikeuttaan nostaa isyyden kumoamiskannetta. KO katsoi asiassa mainittujen kanneperusteiden ja oikeusgeneettisen isyystutkimuksen osoittaneen, ettei kantaja ollut C:n isä. Isyys oli kumottava. Haettuaan muutosta KO:n päätökseen C peruutti valituksensa HO:ssa 31.10.2022. - Uutiset
17.10.2022 14.18
Äitiys- ja isyyslait yhdistyvät vanhemmuuslaiksi vuoden vaihteessaUudistuksessa nykysääntelyn peruslähtökohdat säilyvät ennallaan, mutta vanhemmuuden ennakkotunnustamista sujuvoitetaan. Uuden vanhemmuuslain keskeisimpiä uudistuksia on se, että tunnustamista koskeva asiakirja voidaan vuoden vaihteesta alkaen laatia uudella VanhemmuusWeb-sovelluksella. - Uutiset
27.6.2022 8.00
Eduskunta hyväksyi vanhemmuuslainLaki korvaa voimassaolevan isyyslain ja äitiyslain. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2023. - Uutiset
16.6.2022 13.30
AOA: Kunta ja sosiaalijohtaja menettelivät lainvastaisesti lapsen isyyden vahvistamisasiassaKantelun mukaan kantelijoiden yhteinen lapsi oli syntynyt elokuussa 2020. Lapsen isyys oli tunnustettu neuvolassa toukokuussa 2020. Lapsen isyyden vahvistaminen oli kuitenkin viipynyt. Kantelua lähetettäessä isyyttä ei kantelijoiden mukaan ollut vielä vahvistettu. AOA:n käsityksen mukaan kunta ei ollut järjestänyt kesän ja syksyn 2020 aikana lakisääteisiä sosiaalipalvelujaan kaikilta osin sillä tavoin, että ne olisivat vastanneet laadultaan laissa edellytettyä tasoa. AOA katsoi, että kunta laiminlöi tältä osin sille lain mukaan kuuluvan velvollisuuden. Menettely oli lainvastaista. AOA katsoi myös, että sosiaalijohtajan olisi haastavasta työtilanteestaan riippumatta tullut vastata kantelijoiden yhteydenottopyyntöihin tavalla tai toisella tapahtunutta aiemmin. Hänen menettelynsä oli tältä osin lainvastaista. - Uutiset
15.12.2021 10.00
Korkein oikeus määräsi haudan avattavaksi isyystutkimusta vartenKKO määräsi kuolleen, isäksi oletetun miehen edesmenneiden vanhempien haudan avattavaksi oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemistä varten. Oikeusgeneettisen tutkimuksen tekeminen jo haudatusta vainajasta on oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain mukaan kiellettyä, mutta tässä asiassa korkein oikeus antoi etusijan perustuslaissa turvatulle yksityiselämän suojalle. - Uutiset
20.10.2021 13.26
Hovioikeus: Suomen valtio syrji isyyden ja huoltajuuden rekisteröintiä pyytänyttä ranskalaista isää hänen kansalaisuutensa perusteella - hyvitys alennettiin 3 500 eurosta 1 000 euroonKantajan isyyttä ja huoltajuutta koskeva väestötietojärjestelmän merkintä olisi tullut tehdä lapsen syntymästä lukien. HO totesi, että viranomaisen menettely voi olla syrjintää, vaikka syrjijä ei itse miellä toimineensa syrjivästi. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei viranomaisen toiminta kantajan isyyden ja huoltajuuden rekisteröimistä koskevassa asiassa ollut yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla perustunut lakiin. Näin ollen Suomen valtio ei ollut kyennyt osoittamaan, ettei se olisi rikkonut syrjinnän kieltoa. Asiassa mainituin täsmennyksin HO hyväksyi KO:n tuomion johtopäätökset siitä, että Suomen valtio oli syrjinyt kantajaa hänen kansalaisuutensa perusteella ja kantajalla oli näin ollen oikeus yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
23.9.2021 14.28
Hallitus esittää: Äitiys- ja isyyslait yhdistetään vanhemmuuslaiksi – lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussaHallitus esittää nykyisten äitiys- ja isyyslakien yhdistämistä vanhemmuuslaiksi. Samalla lakiin on tarkoitus tehdä tarkistuksia, joita koskeva tarve on tullut esiin lain soveltamisessa. Esityksen mukaan lapsella olisi jatkossakin kaksi oikeudellista vanhempaa. Vanhemmuus kirjattaisiin edelleenkin joko isyytenä tai äitiytenä kuitenkin niin, että isiä tai äitejä voi olla kaksi. - Uutiset
9.9.2021 8.30
Lainsäädännön arviointineuvosto: Vanhemmuuslain esitysluonnoksen vaikutukset lapsiin jäävät epäselviksiArviointineuvosto katsoo, että nykytilan kuvauksessa on tiiviisti kuvattava esitysluonnoksen kannalta merkityksellinen nykytila ja tuotava esiin, mikä vallitsevassa tilanteessa on toimivaa ja mitkä ovat ne ongelmat tai epäkohdat, jotka edellyttävät muutosta vallitsevaan tilaan. Arviointineuvosto pitää tärkeänä, että esitysluonnoksessa tuotaisiin kokoavasti esille ne muutokset ja tarkistukset, joita esitetään, ja niiden vaikutukset. - Uutiset
27.5.2021 16.00
Hovioikeus: Isyydestä oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttöLapsen äidin kertomus hänen ja miehen seurustelusuhteesta sekä hänen raskaaksi tulemisestaan seurustelusuhteen aikana oli ollut yksityiskohtainen ja selkeä eikä asiassa ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta hänen kertomuksensa luotettavuutta olisi ollut aihetta epäillä. Kirjallisena todisteena esitetystä elatussopimuksesta ilmeni, että mies oli allekirjoittanut elatussopimuksen 29.5.1952 ja sitoutunut siinä suorittamaan lapselle elatusapua siihen saakka, kunnes tämä täyttää 17 vuotta. Miehen sitoutuminen mainittuun pitkäkestoiseen elatusvastuuseen jo ennen lapsen syntymää osoitti, että mies ja lapsen äiti olivat olleet sukupuoliyhteydessä ja että mies oli pitänyt itseään lapsen isänä. Kirjallisina todisteina esitetyt valokuvat ja postikortit osoittivat, että mies ja lapsi olivat tavanneet ja mies oli pitänyt lapseen yhteyttä lähettämällä tälle postikortteja. Yhteydenpidolle ei ollut ilmennyt muuta aihetta kuin heidän välinen isä-lapsi-suhde. Asiassa mainittuja seikkoja ja asiassa vastaanotettua näyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että asiassa oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö siitä, että mies on lapsen isä. (Vailla lainvoimaa 27.5.2021) - Uutiset
27.4.2021 8.42
Perhevapaauudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta saatiin runsaasti palautettaSTM sai perhevapaauudistusta koskevaan hallituksen esitysluonnokseen runsaasti palautetta (74 kpl). Valtaosa lausujista suhtautuu uudistukseen ja hallituksen esitysluonnokseen myönteisesti. Lähes kaikissa lausunnoissa hallituksen esityksen tavoitteita pidetään kannatettavina. Vanhempainvapaiden ja hoitovastuun nykyistä tasaisempaa jakautumista sekä pyrkimystä sukupuolten tasa-arvoon työelämässä pidetään tärkeänä. Samalla palautteessa nostetaan esiin parannusehdotuksia, joilla on parhaimmillaan yksittäisten perheiden ja lasten kannalta huomattavakin vaikutus. Hallituksen mukaan se tekee lausuntopalautteen perusteella esitykseensä useita parannuksia. Perhevapaauudistuksen tavoitteet ja perusmalli säilyvät ennallaan. Esitysluonnos etenee seuraavaksi lainsäädännön arviointineuvoston ja sen jälkeen eduskunnan käsittelyyn. Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta 2022. - Uutiset
25.3.2021 10.30
Uusi vanhemmuuslaki korvaisi voimassaolevan isyyslain ja äitiyslain - lausuntoja voi antaa 7.5.2021 saakkaLuonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi vanhemmuuslaki. Laki korvaisi voimassaolevan isyyslain (11/2015) ja äitiyslain (253/2018). Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 16 §:ää. Samalla ehdotetaan toteutettavaksi vanhemmuuslain säätämisestä aiheutuvat muut välttämättömät lainsäädäntömuutokset. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2023. - Uutiset
16.2.2021 11.21
Hallituksen esityksen luonnos perhevapaauudistuksesta valmistunutHallituksen esityksen luonnos perhevapaauudistuksesta on valmistunut ja julkaistu. Siitä pyydetään 19.2.- 2.4.2021 välisenä aikana lausuntopalautetta. - Uutiset
12.2.2021 13.00
Hovioikeus tuomitsi sosiaalityöntekijöitä uhkailleen miehen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 5 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseenVastaajan syyksi luettiin 20.2.2018 tehty virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, jossa vastaaja oli uhannut puhelimitse ja tekstiviestitse lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä hakkaamisella ja muulla väkivallalla, kun nämä olivat olleet suorittamassa vastaajan lapsen huostaanottoon ja sijoitukseen liittyviä virkatoimia. Näin tehdessään vastaaja oli uhannut käyttää väkivaltaa julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan. Selvityksessä esitettynä lausuntona oli, ettei vastaajalla ollut edellytyksiä suoriutua yhdyskuntapalvelurangaistuksesta. HO katsoi tämän vuoksi ja ottaen myös huomioon vastaajan korvaushoitoa edellyttävän huumausaineongelman sekä vastaajalle aikaisemmin tuomitun mutta kokonaan suorittamatta jääneen ja siksi vankeudeksi muunnetun yhdyskuntapalvelurangaistuksen, ettei vastaajan voitu olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Rangaistus tuomittiin vastaajalle ehdottomana vankeutena. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
15.1.2021 11.00
Isyyden kumoamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKoska KO ei ollut varannut B:lle tilaisuutta vastata kanteeseen, asian käsittelyssä KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe. Asia ei ollut myöskään A:n kanteen osalta ollut sellainen, että kanteen olisi voinut heti jättää tutkimatta kuulematta A:ta henkilökohtaisesti asiassa. Tämän vuoksi KO:n päätös oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Koska asia palautettiin, HO ei lausunut siitä, oliko A:n tai B:n isyyden kumoamista koskeva kanne nostettu isyyslaissa tarkoitetussa määräajassa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.30
Hovioikeus: Isyyttään epäilleellä miehellä oli ollut erittäin painava syy siihen, ettei kumoamiskannetta ollut nostettu määräajassa - kannetta ei ollut kuitenkaan nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunutHO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että kantajalla, jolla ei ennen alkuvuotta 2018 ollut ollut syytä epäillä isyyttään, oli ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin painava syy siihen, ettei kannetta ollut nostettu pykälän 1 momentissa mainitussa määräajassa. HO totesi edelleen mm., että saadakseen asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja saadakseen sitä kautta yksityiselämän suojaa isyyden kumoamista ajavan kantajan tulee toimia aktiivisesti. Tässä tapauksessa kantajana oli ollut aikuinen, jolla taustastaan huolimatta oli ollut mahdollisuus hankkia apua ja toimia asiassa sen jälkeen kun hän oli alkuvuodesta 2018 saanut vahvistuksen epäilylle isyydestään lapseen. Hän ei kuitenkaan ollut isyyslain 44 §:n 2 momentin mukaisesti viipymättä nostanut kannetta alkuvuoden 2018 jälkeen, vaan vasta 30.10.2019. Tämän vuoksi kanne oli KO:n lausumin tavoin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
16.12.2020 11.00
Oliko tapaamisoikeutta vaatinut mies erityisen läheinen henkilö 2-vuotiaalle lapselle - tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi ollut selvästi vastoin lapsen etuaAsiassa oli sinänsä riidatonta, että hakija ja lapsen äiti olivat olleet parisuhteessa ennen lapsen syntymää 6.4.2018. Riidatonta oli niin ikään se, että osapuolet olivat aina lokakuuhun 2019 saakka olleet siinä uskossa, että hakija on lapsen isä. Lokakuussa 2019 oli selvinnyt, että suoritettujen isyystestien mukaan hakija ei ollut lapsen biologinen isä. KO oli todennut mm., että kysymys on 2-vuotiaasta lapsesta, jonka käsitys ajasta on heikko, eivätkä mielikuvat häntä tapaavista henkilöistä säily pitkään lapsen mielessä. Asiassa saadun selvityksen perusteella oli voitu todeta, että hakijan ja lapsen äidin suhde oli ollut katkonainen, eikä se ollut lapsen elinaikana sisältänyt muutamaa kuukautta pidempää yhtäjaksoista asumista samassa taloudessa. Hakija oli tavannut lasta säännöllisesti vuosina 2018 ja 2019, mutta hän ei ollut osallistunut lapsen hoitoon ja kasvatukseen tavalla, joka olisi muodostanut heidän välilleen lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavan vakiintuneen suhteen. Hakijan ja lapsen äidin väliset konfliktit olivat saadun selvityksen perusteella niin vakavia ja vahingollisia, että tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi vaarantanut lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen ja olisi näin ollen ollut selvästi vastoin lapsen etua. Asiassa mainituin perustein hakemus hylättiin. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
15.10.2020 15.00
Huoltoriidan täytäntöönpanoriidassa oli erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista pääsäännöstä poiketen hakijan peruutettua hakemuksensa sen jälkeen, kun tuomioistuin oli vahvistanut ettei hän ole lapsen isäTapauksessa A oli peruuttanut 3.7.2019 vireille panemansa hakemuksen sen johdosta, että KO oli 5.3.2020 antamassaan tuomiossa vahvistanut, ettei A ole lapsen isä ja että B on lapsen isä. Kyseinen isyyden kumoamista ja vahvistamista koskevan kanteen oli 27.9.2019 pannut vireille lapsi, jota oli edustanut hänelle määrätty edunvalvojan sijainen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista lainkohdan pääsäännöstä poiketen. Asianosaisten oli siten vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan KO:ssa ja A oli vapautettava velvollisuudesta korvata B:lle oikeudenkäyntikuluina KO:sta oikeusapumaksu 70 euroa ja oikeusavun omavastuuosuus 198 euroa, määrät yhteensä 268 euroa, sekä Suomen valtiolle / Keski- Suomen oikeusaputoimistolle asian hoitamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 297 euroa, sekä kaikille näille korvauksille tuomitusta koronmaksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 9.18
Hovioikeus ei vapauttanut miestä elatusvelvollisuudesta avioliiton aikana syntyneelle lapselleHelsingin hovioikeus pysytti Helsingin käräjäoikeuden 29.1.2020 elatusapuasiassa antaman tuomion. Käräjäoikeus oli velvoittanut avioliiton perusteella määräytyneen lapsen isän, joka ei kuitenkaan ollut lapsen biologinen isä, suorittamaan lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
30.9.2020 11.33
Hovioikeus palautti äitiyden vahvistamista koskevan asian käräjäoikeuteen ja määräsi oikeusgeneettisen tutkimuksen suoritettavaksiA oli saapunut Suomeen kahden lapsen kanssa, joista toinen, vuonna 2011 syntynyt poika, oli merkitty väestötietojärjestelmään hänen lapsekseen. A oli pyytänyt maistraattia muuttamaan hänen väestötietojärjestelmässä olevia tietojaan siten, että myös B merkitään hänen lapsekseen. Maistraatti ei ollut muuttanut kyseistä tietoa väestötietojärjestelmään katsoen, että se ei ollut saanut luotettavaa selvitystä vanhempi-lapsisuhteesta B:n syntymäpäivämerkintöjä koskevien ristiriitaisuuksien vuoksi. B:n isän oli ilmoitettu menehtyneen ennen perheen saapumista Suomeen. Näin ollen ja kun B:tä ei ollut väestötietojärjestelmään merkitty A:n lapseksi, hänellä ei ollut virallista huoltajaa. HO:ssa oli kysymys siitä, voitiinko A:sta ja B:stä määrätä tehtäväksi oikeusgeneettinen tutkimus ja vahvistaa A olevan B:n äiti. KO:n päätös kumottiin. HO määräsi suoritettavaksi oikeusgeneettisen tutkimuksen A:sta sta ja B:stä. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
4.6.2020 11.30
Hovioikeus ei määrännyt hautaa avattavaksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain tarkoittaman näytteen ottamiseksi - lain säännös ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssaOIL 5 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti rajattu haudatut vainajat tuomioistuimen määräämän näytteenoton ulkopuolelle. Säännöksen taustalla olevan hallituksen esityksen mukaan esitystä valmistellut työryhmä oli ehdottanut, että tutkimus olisi voitu määrätä tehtäväksi myös haudatusta vainajasta, mutta tästä oli kielteisen lausuntopalautteen vuoksi ja hautarauhan kunnioittamiseksi päätetty jatkovalmistelussa luopua (HE 56/2004 vp s. 12 ja 13). Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuimella ei mainitun säännöksen nojalla ole oikeutta määrätä hautaa avattavaksi näytteen ottamiseksi. OIL:n säännöksen soveltaminen ei tässä tapauksessa ollut muodostanut ehdotonta estettä valittajan perimän selvittämiseksi, eikä säännös intressipunninnan perusteella ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 10.30
Hovioikeus arvioi makaamisnäyttöä ja vahvisti yli 40 vuotta sitten kuolleen miehen isyyden - tuomio oli erimielinen näytön arvioinnin ja lopputuloksen osaltaKantaja on 76-vuotias. Hänen isäksi väittämänsä henkilö on kuollut yli 40 vuotta sitten. Kantajan äidinkin kuolemasta on kulunut jo yli 30 vuotta. KO:n tuomiosta ilmeneviä seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että makaamisesta ja kantajan äidin olosuhteista oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö. Isyyden vahvistaminen oli sen vuoksi tässä tapauksessa mahdollista. HO oli päätynyt tähän johtopäätökseen erityisesti sen vuoksi, koska asiassa ei ollut edes väitetty, että kantajan äidillä olisi ollut lapsen siittämisajankohtana muita seurustelusuhteita ja koska muista isäehdokkaista ei ollut esitetty mitään näyttöä. Ään. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
8.5.2020 10.26
Eduskunnan kirjastolta tietopaketti vanhemmuuslaistaVanhemmuuden sääntely yhdistetään vanhemmuuslaiksi. Samalla on tarkoitus toteuttaa lakien soveltamiskäytännössä ilmenneet tarkistustarpeet. - Uutiset
17.4.2020 15.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiseksi isyyden vahvistamista ja lapsen elatusavun vahvistamista koskevaan tuomioonHakijan mukaan tuomio oli toimitettu ensin väärään osoitteeseen ja hakijan osoite oli tämän vuoksi jouduttu selvittämään postin toimesta. Hakijan mukaan hän ei ollut osannut sanoa, oliko hän saanut tiedokseen KO:n lähettämän ilmoituksen ratkaisun antamisesta. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että hakija oli menettänyt puhevaltansa asiassa ilman omaa syytään. Määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 17.4.2020) - Uutiset
18.3.2020 13.04
Isyyden vahvistamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKO:n ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla päätyä siihen, ettei asiassa voida määrätä tehtäväksi oikeusgeneettistä tutkimusta ja hylätä kannetta sillä perusteella. Oikeusgeneettisellä tutkimuksella on merkittävä vaikutus asian lopputulokseen. Koska KO oli ratkaissut asian määräämättä tutkimusta tehtäväksi, tuli asia oikeusastejärjestys huomioon ottaen palauttaa KO:een, jonka tulee määrätä tutkimus suoritettavaksi, ja sen jälkeen ratkaista asia uudelleen. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
6.2.2020 8.00
Vanhempainpäivärahojen uudistuksesta syntyi malli jatkovalmistelun pohjaksiSosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) esitteli hallituksen uuden perhevapaamallin tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 5. helmikuuta. Perheen päivärahapäivien kokonaismäärä kasvaisi uudistuksen myötä nykyisestä 11,5 kuukaudesta reiluun 14 kuukauteen. Molemmat vanhemmat saisivat yhtä suuren kiintiön, joka on 164 päivärahapäivää eli noin 6,6 kuukautta. Omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle 69 päivää. Raskaana oleva vanhemmalle tulisi noin kuukauden päivärahajakso ennen vanhempainrahan alkua. Tästä on käytetty työnimeä raskausraha. Yksinhuoltaja saisi käyttöönsä molempien vanhempien päivärahakiintiön. Päivärahapäivien määrän kasvattaminen lisäisi järjestelmän kustannuksia arviolta noin 100 miljoonalla eurolla. Arvio tarkentuu, kun mallin yksityiskohtia hiotaan jatkovalmistelussa. Uudistusta työstää virkamiesvetoinen työryhmä. Aikaisintaan uudistus tulee voimaan vuonna 2021. - Uutiset
14.1.2020 11.33
KKO: Ennen vuoden 1975 isyyslain voimaantuloa avioliiton ulkopuolella syntyneellä oli kohtuusharkinnan perusteella tapauksen olosuhteissa oikeus lakiosaansa isänsä jälkeenA oli syntynyt avioliiton ulkopuolella ennen vuoden 1975 isyyslain (700/1975) voimaantuloa. Hän oli nostanut vuonna 2003 isyyden vahvistamiskanteen B:tä vastaan. Kanne oli jätetty tutkimatta isyyslain voimaanpanosta annetun lain (701/1975) 7 §:n 2 momentin nojalla. B oli kuollut vuonna 2008. Uuden isyyslain (11/2015) tultua voimaan A oli nostanut uuden kanteen, jonka johdosta oli vahvistettu, että B on A:n isä.
Harkittaessa, oliko A:lla oikeus perintöön B:n jälkeen, otettiin huomioon, että B oli A:n syntymästä lähtien tiennyt olevansa A:n isä ja että A oli saatuaan selville isänsä henkilöllisyyden pyrkinyt aktiivisesti saamaan isyyden vahvistetuksi, mistä B ja myös tämän perilliset olivat tulleet tietoisiksi. Korkein oikeus vahvisti, että A:lla oli oikeus perintöön B:n jälkeen isyyslain 67 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetyn rajoituksen estämättä. - Uutiset
29.11.2019 15.00
Työtuomioistuin: Neuvolaterveydenhoitajien tehtäväkohtaisen palkan korottamiselle ei ollut aihetta, kun heille oli tullut uudeksi tehtäväksi isyyden tunnustamisen vastaanottaminenAsiassa oli kysymys siitä, oliko neuvolaterveydenhoitajien tehtävän vaativuus muuttunut olennaisesti ja olisiko kunnan pitänyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella korottaa neuvolaterveydenhoitajien tehtäväkohtaista palkkaa siitä lukien, kun heille tuli uudeksi tehtäväksi isyyden tunnustamisen vastaanottaminen. Työtuomioistuin katsoi, että kunta oli perustellusti voinut päätyä siihen, että tehtävän vaativuus ei ollut olennaisesti muuttunut eikä tehtäväkohtaisen palkan korottamiselle ollut ollut aihetta. Kanne hylättiin. - Uutiset
9.9.2019 11.00
Oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 5 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti rajattu haudatut vainajat lain soveltamisalan ulkopuolelle - hovioikeus arvioi johtiko mainitun rajauksen soveltaminen asiassa ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssaTurun HO katsoi, ettei oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (OIL) 5 §:n 2 momentin soveltaminen johtanut ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa. Vaatimus määrätä oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tehtäväksi B:n vanhemmista oli siten hylättävä. (Ks. KKO:2021:88: HOn ja KO:n tuomiot kumottiin ja hauta määrättiin avattavaksi isyystutkimusta varten) - Uutiset
25.3.2019 9.00
Vanhempainpäivärahoihin muutoksia huhtikuussaLapsesta yksinhuolehtivan äidin vanhempainpäivärahakautta pidennetään vastaamaan kahden vanhemman perheen yhteenlaskettua vanhempainpäivärahakautta. Adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään ja kaikilla lapsen oman perheensä ulkopuolelta adoptoivilla on oikeus vanhempainrahaan. Isyysrahaa myönnetään jatkossa monikkoperheiden isille pidennettynä. - Uutiset
8.3.2019 11.30
Biologinen isyys varmistui vasta testamentintekijän kuoleman jälkeen - testamentti julistettiin biologisen tyttären vaatimuksesta pätemättömäksi erehtymisen vuoksiKO:ssa oli ollut ensisijaisesti kyse siitä, oliko T testamenttia tehdessään erehtynyt sillä tavalla, että se oli määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa. Toissijaisesti oli ollut kyse siitä, oliko T pakotettu tekemään testamentti tai oliko hänet siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdon heikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka että hänet oli petollisesti vietelty tekemään testamentti. Testamentinsaajat vaativat HO:ssa KO:n tuomion (testamentin pätemättömäksi julistaminen) kumoamista ja että biologisen tyttären kanne hylätään ja että hänet velvoitetaan korvaamaan testamentinsaajien oikeudenkäyntikulut. Testamentinsaajille ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2019) - Uutiset
6.2.2019 12.51
EU:ssa päästy sopuun työelämän tasapainodirektiivistäEuroopan unionin neuvosto hyväksyi Coreperin käsittelyssä ehdotuksen lopulliseksi sopuratkaisuksi työelämän tasapainodirektiivistä. Direktiivissä säädellään isyysvapaasta, vanhempainvapaasta, omaishoitovapaasta ja joustavista työjärjestelyistä. Direktiivin vaikutukset Suomen kansalliseen lainsäädäntöön ovat vähäisiä. Direktiivin täytäntöönpanoaika on kolme vuotta sen voimaantulosta. Direktiivin lopullinen hyväksyminen edellyttää vielä Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston hyväksymistä - Uutiset
25.1.2019 11.30
Neuvottelutulos EU:n isyyslomasta ja vanhempainvapaastaEU:n perhevapaauudistuksessa saavutettiin torstaina 24. tammikuuta neuvottelusopu komission, Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden välillä. - Uutiset
22.1.2019 16.04
Isyyden kumoamiskanteelle kanteen nostamiselle säädetyn määräajan jälkeen ei ollut erittäin painavaa syytäLapsen äiti oli kertonut, että hänellä oli ennen raskautta ollut seurustelusuhde B:n lisäksi myös toisen miehen kanssa. Äidillä oli näin ollen ollut aihe epäillä B:n isyyttä jo hyvissä ajoin ennen kanteen nostamiselle säädetyn määräajan umpeutumista. Riitaisuudet tai miehen väkivaltainen käytös eivät tosiasiassa olleet estäneet isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamista määräajassa. Terveydentilaan liittyviä seikkoja ei ollut pidettävä isyyslaissa tarkoitettuna painavana syynä kanteen myöhäiselle nostamiselle. Se seikka, että lapsen äiti ei ollut ollut tietoinen isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamiselle säädetystä määräajasta, ei muodostanut painavaa syytä kanteen nostamiselle määräajan jälkeen. Myöskään sille, että kanneaika oli ylittynyt vain muutamalla viikolla, ei voitu antaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen KO oli katsonut, että kanteen nostamiselle säädetyn määräajan jälkeen ei ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettua erittäin painavaa syytä. Kanne oli näin ollen jätettävä tutkimatta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa lapsen äidille. Vastavalitus raukesi. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.1.2019) - Uutiset
31.12.2018 8.00
Muutoksia vähimmäismääräisiin päivärahoihin, takuueläkkeeseen ja nuorten kuntoutusrahaan – lääkekatto aleneeVähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä korotetaan. Monikkoperheiden isien isyysrahakautta pidennetään, lasta yksin huoltavalle äidille annetaan oikeus pidempään vanhempainpäivärahakauteen ja adoptiovanhempainrahakautta pidennetään. Reseptilääkkeiden vuotuista omavastuuta eli niin sanottua lääkekatto alenee. Tasavallan presidentti vahvisti lait 28. joulukuuta ja ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2019. Vanhempainpäivärahoja koskevat muutokset tulevat voimaan 1. huhtikuuta 2019. - Uutiset
2.7.2018 14.19
Hovioikeuden ratkaisu isyyden vahvistamisesta ja perimysoikeudestaHovioikeus katsoi, että muotoamiskannetta, jolla tavoitellaan muutosta miehen ja lapsen välisessä perheoikeudellisessa statuksessa, voidaan ajaa vain niissä tilanteissa, joissa isyyslaki sen nimenomaisesti sallii, ja että kanteen voivat nostaa vain siihen isyyslain mukaan oikeutetut. Myös perintöoikeudellisen aseman vahvistaminen edellyttää sukulaisuussuhteen vahvistamista nimenomaan isyyslain mukaisessa järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 2.7.2018) - Uutiset
25.6.2018 9.19
Hovioikeus: Erityisen painavaa syytä isyyden kumoamiskanteen nostamiselle määräajan jälkeen ei ollutHO totesi mm., ettei asianosaisen todelliselle tietoisuudelle lain sisällöstä voida antaa merkitystä lain säännösten noudattamisessa edes siinä tapauksessa, ettei asianosainen kielitaidottomuutensa vuoksi kykene tosiasiallisesti perehtymään lain sisältöön kuten isyyslain määräaikoihin. Lapsen äiti oli lisäksi vedonnut erityisen syyn osalta siihen seikkaan, ettei B:llä ja lapsella ole lainkaan sosiaalista suhdetta toisiinsa. HO:n mainitsemista syistä sosiaalisten suhteiden puuttumiselle ei tässä tilanteessa voitu kuitenkaan antaa merkittävää painoarvoa erityistä syytä arvioitaessa. Johtopäätöksenä asiassa esitetystä HO asiaa kokonaisuutena arvioituaan katsoi, ettei lapsen äiti ollut näyttänyt hänellä olleen erittäin painavaa syytä nostaa kannetta määräajan jälkeen. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 25.6.2018) - Uutiset
1.2.2018 9.41
Hovioikeus: Isyyden selvittämistä koskeva DNA-näyte määrättiin otettavaksi haudatusta miehestäHelsingin hovioikeus katsoi torstaina (1.2.) antamassaan päätöksessä, että isyystutkimuksen edellyttämä oikeusgeneettinen tutkimusnäyte voidaan ottaa jo haudatusta miehestä ja määräsi haudan avattavaksi tutkimuksen teettämiseksi. Hovioikeus muutti siten Helsingin käräjäoikeuden päätöstä, jonka mukaan haudan avaaminen ei ollut mahdollista näytteen ottamiseksi. (Vailla lainvoimaa 1.2.2018) - Uutiset
13.12.2017 14.05
Oikeusgeneettinen isyystutkimus oli tehtävä äidin vastustuksesta huolimattaKO ei ollut pitänyt lapsen äidin A:n ja lapsen isäksi epäillyn henkilön ja entisen puolison B:n riitaisia välejä ja riitaisuuksien vaikutusta A:n riittävänä syynä katsoa oikeusgeneettisen tutkimuksen teettämisen olevan lapsen edun vastaista. Lapsen äiti oli HO:ssa perustellut kieltäytymistään sillä, että isyyden selvittämisen keskeyttäminen oli perusteltua B:n häneen jo vuosien ajan kohdistaman epäasiallisen käytöksen ja henkisen kiusaamisen sekä heidän kolmen yhteisen lapsensa, häntä vastaan kohdistaman manipuloinnin johdosta. HO katsoi, ettei KO:n ratkaisun muuttamiseen ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 13.12.2017) - Uutiset
21.6.2017 15.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 8.6.–15.6.2017 koskevat muun muassa julkiselle puolustajalle ajanhukkauksesta maksettavan korvauksen suuruutta, käännytyspäätöksen kumoamista, turvaamistoimen määräämistä yrityssalaisuutta koskevassa asiassa, poliisin toimivaltuuksia sekä laiminlyöntiä ilmoittaa rikos. - Uutiset
15.6.2017 16.00
Avioliiton purkautumisen jälkeen syntynyttä lasta pidettiin perillisenä - perinnänjaon moitekanne hylättiinAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko pesänjakajan ratkaisua perinnönjaosta A:n jälkeen muutettava B:n vaatimalla tavalla siten, että B tulee yksin P:n sijaan sisarensa perilliseksi siitä huolimatta, että B:n kanne P:n isyyden kumoamiseksi on aikanaan jätetty tutkimatta. HO päätyi KO:n tavoin siihen, että perinnönjako A:n jälkeen oli perustettava sille seikalle, että P oli C:n isä. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.6.2017) - Uutiset
23.5.2017 15.05
Lapsen asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva äidin hakemus voitiin tutkia vaikka mies ei ollut lapsen biologinen isäMies oli tunnustanut isyytensä ja hänet oli merkitty väestötietojärjestelmään lapsen isäksi. Vaikka myöhemmin tehty DNA-tutkimus oli osoittanut, ettei mies ollut lapsen isä, ei isyyttä ollut toistaiseksi kumottu. Tästä syystä edunvalvojan sijaisen määräämistä isyyden kumoamista varten tehty hakemus ei estänyt lapsen äidin tekemää huolto- ja tapaamisoikeuden hakemuksen tutkimista. Myöskään mahdollinen elatusavun takaisinkorvausvelvollisuus ei ollut peruste estää lapsen oikeutta elatukseen. Hakemus oli tutkittu ja mies velvoitettu suorittamaan lapselle elatusapua. - Uutiset
28.3.2017 15.31
Hovioikeuden ratkaisu lapsen tapaamisoikeudesta keinohedelmöitystapauksessaAviopuolisot B ja D olivat saaneet lapsen keinohedelmöityksen avulla siten, että hedelmöitys oli tapahtunut käyttäen hyväksi D:n isän A:n sukusoluja. Lapsen C synnyttyä avioliitto oli purkautunut ja B oli hakenut D:n isyyden kumoamista. Isyyden kumoamisen jälkeen A:n kanteesta hänen isyytensä C:hen oli vahvistettu. A:n haettua yhteishuoltoa ja tapaamisoikeutta käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen, koska B:n ja C:n suojaksi oli annettu turvakielto ja he olivat muuttaneet pysyvästi ulkomaille, jonka vuoksi määräys tapaamisoikeudesta olisi ainakin toistaiseksi vaikutukseton. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että tapaamisoikeuden tosiasiallisena tarkoituksena oli säilyttää D:n suhteet lapseen. Hovioikeus katsoi, ettei edellytyksiä yhteishuollolle ollut, mutta vahvisti C:lle oikeuden tavata isäänsä A:ta. (Vailla lainvoimaa 28.3.2017) - Uutiset
10.3.2017 16.00
Isyyttään tunnustamisen jälkeen epäilemään alkaneen miehen määräajan jälkeen tehdylle isyyden kumoamiskanteelle oli erittäin painava syy - isyys kumottiinMiehen katsottiin näyttäneen, että hän oli isyyslain 44 §:n 1 momentin määräajan umpeen kulumisen jälkeen saanut tietää olosuhteista, joiden perusteella hänelle oli syntynyt perusteltu aihe epäillä isyyttään ja tätä oli pidettävä erittäin painava syynä sille, ettei kannetta ollut nostettu kahden vuoden kuluessa lapsen isyyden tunnustamisesta. Oikeusgeneettisen tutkimuksen perusteella oli pidettävä selvitettynä, ettei mies ollut lapsen isä. Kanne oli hyväksyttävä ja miehen isyys oli kumottava. HO ei myöntänyt KO:n tuomion kumoamista vaatineelle lapsen äidille ja lapselle jakokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017) - Uutiset
15.4.2016 15.03
Kahta biologista isää ei voinut olla samaan aikaan - isyyden vahvistamista koskeva kanne hylättiin haastetta antamattaKantaja oli vaatinut B:n vahvistamista hänen isäkseen. KO oli todennut, ettei kantajalla voinut olla samaan aikaan kahta biologista isää. Kantajan isä oli edelleen A. Sellaista ratkaisua, jonka mukaan A:n isyys olisi kumottu, ei ollut olemassa. Kanne oli selvästi perusteeton ja hylättävä haastetta antamatta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.4.2016) - Uutiset
11.4.2016 7.54
Vaikka isyysasian käsittelyssä maistraatissa oli tapahtunut kuulemisvirhe, KHO ei palauttanut asiaa uudelleen käsiteltäväksiMaistraatilla oli tosiasiassa ollut etukäteen tiedossaan A:n kielteinen kanta asioissa, koska tämä oli sen kertonut käydessään henkilökohtaisesti maistraatissa ennen kuin lapsen äiti oli hakenut lapsen sukuaseman muutosta koskevan merkinnän tekemistä. A:n esittämät näkökohdat olivat tulleet esille sekä oikaisuvaatimusvaiheessa että valitusvaiheessa. A:n vaatimuksen keskeinen sisältö kohdistui itse isyyden tunnustamiseen Venäjällä, ei asiakirjojen oikeellisuuteen sinällään. Helsingin hovioikeus voi isyyslain mukaan hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa isyydestä annettu todistus Suomessa. Näiden syiden perusteella asiaa ei ollut perustetta palauttaa kuulemisvirheen vuoksi maistraatille uudelleen käsiteltäväksi.