1.7.2021 14.07

HO katsoi, että vastaajan pakastimesta takavarikoidut 225.330 euroa olivat peräisin rikollisesta toiminnasta. Ottaen huomioon varojen määrä rikollisen toiminnan oli täytynyt olla laajamittaista ja laadultaan vähäistä vakavampaa. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi KO:n tavoin, että vastaajan pakastimesta takavarikoidut ja poliisin hallussa olevat 225.330 euroa oli tuomittava valtiolle menetetyksi laajennettuna rikoshyötynä. (Vailla lainvoimaa 1.7.2021)

16.6.2021 13.11

Huumausaineiden käyttömäärät ovat kasvussa ja huumausaineiden käyttö näkyy erityisesti liikenteessä. Tämä tuli esille poliisin huumerikostorjunnan tehostetussa valvonnassa, jota tehtiin viikolla 22 (31.5. - 6.6.). Valvontaan osallistuivat kaikki poliisilaitokset. Huumausainevalvonta kohdistettiin kaduilla ja asunnoissa tapahtuvaan huumausaineiden myyntiin ja välittämiseen.

10.5.2021 10.30

Kuluttajamarkkinoilta kiellettyjen psykoaktiivisten aineiden salakuljettamisen osalta ei ole muodostunut vakiintunutta rangaistuskäytäntöä. Syyttäjä oli valituksessaan rinnastanut syytteessä tarkoitetun psykoaktiivisen aineen (4-kloori-alfa-PVP) salakuljetuksen huumausainerikokseen. HO totesi, ettei psykoaktiivisten aineiden salakuljetuksen rangaistustasoa voitu asiassa esitetyn mukaisesti rinnastaa huumausainerikosten rangaistustasoon. Rangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi voitiin ottaa törkeän huumausainerikoksen ja salakuljetusrikoksen enimmäisrangaistusten suhde (1/5). Tämän lisäksi tuli ottaa huomioon, että nyt oli kysymys laadultaan vaarallisesta aineesta, mutta salakuljetettu määrä ei ollut erityisen huomattava. Asiassa sanotun perusteella KO:n tuomitsema rangaistus oli rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen nähden oikeudenmukainen ja tiedossa olevan oikeuskäytännön mukainen. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen rangaistuksen mittaamisen, ehdollisten vankeusrangaistusten täytäntöönpanon sekä yhdyskuntapalvelun osalta. Koska Lapin KO:n asiassa tuomiossa oli RL 7 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla jo otettu huomioon rangaistusta alentavana seikkana nyt muutoksenhaun kohteena oleva tuomio, ei Lapin KO:n tuomiolla ollut enää rangaistusta alentavaa vaikutusta nyt puheena olevaan tuomioon. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021)

8.4.2021 10.06

Helsingin käräjäoikeudessa on torstaina 8.4.2021 annettu tuomio (697 s.) laajassa huumerikoskokonaisuudessa, jossa vastaajia on ollut yhteensä 53 henkilöä. Kysymys on ollut erittäin laajasta rikoskokonaisuudesta, jonka yhteydessä vastaajat Niko Ranta-aho ja Janne Tranberg ovat järjestäneet Suomeen huomattavia määriä erittäin vaarallisia huumausaineita, lääketabletteja ja dopingaineita. (Vailla lainvoimaa 8.4.2021)

16.3.2021 14.00

10.2.2021 15.16

Kun A:n huumausainerikollisuus ja virtuaalivaluutan ostaminen tukivat vain vähäisessä määrin syytettä ja Poste restante -osoitteen voimassaoloaika tuki vain jossain määrin syytettä, ja koska valtakirjan käyttömahdollisuus vähentää vastaanottajatietojen näyttöarvoa, hovioikeus katsoi, että esitetyn näytön valossa asiassa jäi varteenotettava epäilys A:n syyllisyydestä. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021)

25.1.2021 10.45

Kun otettiin huomioon vähimmäismäärä, jota määräaikaista vankeusrangaistusta voidaan RL 2 c luvun 2 §:n 2 momentin mukaan tuomita sekä julistetun tuomion sisältö ja tuomiosta ilmenevät perustelut rangaistuksen mittaamisen osalta sekä asiassa mainittu KKO:n ratkaisusta ilmenevä oikeusohje, kyse oli ollut siinä määrin selvästä virheestä, että se oli voitu korjata kirjoitusvirheenä ROL 11 luvun 9 §:n perusteella. Vaikka korjaus oli tehty vastaajan vahingoksi, voitiin virhettä pitää niin selvänä, ettei vastaajan kuuleminen ennen virheen korjaamista ollut ollut tarpeen. Koska vastaajalla oli lisäksi ollut tilaisuus ottaa kantaa korjaukseen HO:lle osoittamassaan kantelussa, ei asiaa ollut aihetta palauttaa KO:een tilaisuuden varaamiseksi vastaajalle tulla asiassa kuulluksi (KKO 2002:115). (Vailla lainvoimaa 25.1.2021)

20.1.2021 13.00

Vastaaja oli kohdistanut vakavaa väkivaltaa A:han ja sen vuoksi oli RL 3 luvun 3 §:n 2 momentin 4 kohdan tarkoittamalla tavalla ollut velvollinen estämään seurausten syntymisen. Vastaaja oli laiminlyönyt tarkistaa A:n kunnon ja huolehtia hänestä. Vastaaja oli päinvastoin jättänyt A:n yöllä tekopaikalle sekä ottanut A:n avaimet ja matkapuhelimen tältä ja siten merkityksellisellä tavalla vähentänyt A:n mahdollisuutta itse hälyttää apua. Tekoaikaan oli ollut pakkasta ja tekopaikka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta. Vastaaja oli myötävaikuttanut menettelyllään A:n menehtymiseen. Vastaaja oli siten menetellyt ensisijaisen syytteen teonkuvauksen mukaisesti ja oli menettelyllään syyllistynyt kuolemantuottamukseen. Vastaajan suorittaman väkivallan ja A:n päihtymyksen vuoksi oli ollut ilmeinen vaara, että A menehtyy. Vastaaja oli ainoana henkilönä saattanut hakea apua, mutta oli sen sijaan jättänyt A:n yksin syrjäiselle metsätielle ja ottanut pois tämän puhelimen. Vastaajan menettely oli RL 3 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ollut törkeä. Kuolemantuottamusta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021)

22.12.2020 16.00

14.12.2020 9.32

Hovioikeus katsoi muun muassa, että A:lla ei näytetty olleen lähetysten sisältämiin aineisiin levittämistarkoituksen edellyttämää määräysvaltaa eikä asiassa esitetty näyttö osoittanut, että hän olisi yhteisymmärryksessä kenenkään muun henkilön kanssa pitänyt dopingaineita hallussaan levittämistarkoituksessa. Dopingaineiksi tiedettyjenkään aineiden säilyttäminen väliaikaisessa varastossa ei ollut rikos, kun näyttöä niiden levittämistarkoituksesta ei A:n osalta ollut, vaikka aineiden määrä olikin suuri kuten kauttakuljetuksessa olevan tavaran osalta yleensä asianlaita on. Syyte törkeistä dopingrikoksista oli kokonaan hylättävä. (KKO:2022:49: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.)

25.11.2020 14.00

Valittajan avustajalla ei katsottu huumausaineen käyttörikosta koskevassa asiassa olleen sellaisia tarpeellisia toimenpiteitä, joista hän olisi ollut oikeutettu palkkioon. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020)

20.11.2020 10.19

Huumausainerikos - Törkeä huumausainerikos
Laillisuusperiaate - Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate - Taannehtivuus
Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen

18.11.2020 13.23

Asiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko A:n näytetty pitäneen hallussaan myynti- ja edelleenluovutustarkoituksessa metamfetamiinia myöntämäänsä korkeintaan 100 grammaa ylittäviltä osin. Tarkemmin asiassa oli kysymys siitä, oliko A ollut tietoinen asunnon makuuhuoneessa olleesta laukusta löytyneestä metamfetamiinista (966 grammaa), sekä siitä, oliko A:lla ollut määräysvalta käyttämänsä asunnon jääkaappipakastimessa olleeseen metamfetamiiniin sen koko määrän (773 grammaa) osalta vai ainoastaan myöntämänsä korkeintaan 100 gramman osalta. Edelleen kysymys oli siitä, oliko A pitänyt hallussaan huumausaineita omaa käyttöään varten vai myynti- ja edelleenluovutustarkoituksessa. Lisäksi asiassa oli kysymys B:n valituksen johdosta rangaistuslajista ja sekä A:n että B:n rangaistuksen mittaamisesta. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020)

16.10.2020 11.21

HO totesi olevan selvää, ettei hampun kasvattaminen ole lääkelain 8 ja 12 §:ssä tarkoitettua lääkkeen valmistamista. Kun huumausainelaissa on erikseen säädetty huumausaineen valmistamisesta, huumausaineen tuotannosta ja hampun viljelystä, HO katsoi, ettei hampun kasvattamista ja viljelyä voitu pitää huumausainelain 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna huumausaineen valmistamisena eikä siten myöskään lääkelain 7 §:n viittaussäännöksen perusteella lääkelaissa tarkoitettuna lääkkeen valmistamisena. Joka tapauksessa hampun kasvattamisen rangaistavuus lääkerikoksena pelkästään mainitun viittaussäännöksen perusteella ei asiassa mainittu laillisuusperiaate ja lääkerikoksen soveltamisala huomioon ottaen täyttänyt rangaistussäännökseltä edellytettävää täsmällisyyttä ja ennakoitavuutta. Vastaaja ei ollut tämänkään vuoksi syyllistynyt lääkerikokseen. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020)

26.8.2020 8.33

A:sta laaditun seuraamusselvityksen mukaan hän soveltuu yhdyskuntapalveluun ja oli antanut siihen suostumuksensa. A:n aikaisempi rikollisuus tai nyt tuomittavan rangaistuksen [6 kuukautta vankeutta] pituus eivät olleet esteenä yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle. Edellytykset A:n tuomitsemiselle vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun olivat siten olemassa. A:lle tuomittiin vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 178 tuntia. (Vailla lainvoimaa 26.8.2020)

18.8.2020 15.12

Nuorten huumeidenkäyttöön liittyvän oheisrikollisuuden ehkäisyyn on olemassa runsaasti erilaisia hyviä käytäntöjä. Niitä on nyt koottu rikoksentorjunnan verkkosivuilla julkaistuihin tietopaketteihin. Euroopan rikoksentorjuntaverkosto EUCPN on julkaissut käsikirjan huumeidenkäyttöön liittyvän oheisrikollisuuden ehkäisemiseksi nyt myös suomeksi. Käsikirjaa täydentää rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristössä laadittu Suomen tilanteen tarkastelu. Yhdessä ne muodostavat rikoksentorjuntakatsauksen 2019.

9.7.2020 10.10

Koska hyödyntämiskieltovaatimukset oli hylätty, hovioikeus otti oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 47 §:n 2 momentin nojalla D:n ja C:n esitutkintakertomukset todisteina huomioon. Todisteiden näyttöarvon hovioikeus arvioi vapaalla todistusharkinnalla sanotun luvun 1 §:n 2 momentin nojalla. A oli toiminut keskeisessä roolissa kohtien 1–13 kokaiinierien maahantuonnissa. Hän oli ollut kokaiinierien Suomeen tuonnin järjestelijä ja osassa kohdista myös salakuljettaja. Salakuljetukset olivat toistuneet samankaltaisina 13 kertaa, mikä osoitti suunnitelmallisuutta, ja toiminta oli kestänyt A:n osalta noin vuoden ajan. Hän oli saanut yhdessä lainvoimaisesti tuomitun V:n kanssa rikoksista taloudellista hyötyä yhteensä 131.200 euroa. Mainitut seikat puolsivat ankaran rangaistuksen tuomitsemista A:lle. Toisaalta rikosten suunnitelmallisuus ei poikennut tämän kaltaisissa teoissa tavanomaisesti esiintyvästä suunnitelmallisuudesta, eivätkä teot olleet liittyneet järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Asiassa ei siten ollut tekojen moitittavuutta erityisesti korottavia tekijöitä. Kokonaisuutena arvioiden A:n rikoksia ei voitu luonnehtia kaikkein törkeimmiksi huumausainerikoksiksi, joten tuomittavan rangaistuksen oli oltava selvästi enimmäisrangaistusta eli 13 vuotta alempi. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus A:n syyksi luetuista rikoksista oli 8 vuotta 6 kuukautta vankeutta. B:n osallisuus rikosten tekemiseen oli ollut huomattavasti vähäisempää kuin A:n ja lainvoimaisesti tuomittujen V:n ja D:n. Hänelle tuomittavan rangaistuksen oli siten oltava selvästi alempi kuin A:lle tuomittu rangaistus. Sillä käräjäoikeuden toteamalla seikalla, että B oli kuljettanut kokaiinierät nieltyinä Suomeen ja siten vaarantanut vakavasti oman terveytensä, ei ollut rangaistuksen mittaamisen kannalta merkitystä. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus B:n syyksi luetuista rikoksista oli 6 vuotta 6 kuukautta vankeutta. (Ään. rangaistuksista. Vailla lainvoimaa 9.7.2020)

17.6.2020 10.45

KKO arvioi ennakkoratakaisussaan sitä, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä törkeästä huumausainerikoksesta voidaan tuomita 10 vuoden enimmäisrangaistus tai sitä lähellä oleva rangaistus. Jutussa KKO tuomitsi kolme amfetamiinia hallussapitänyttä miestä törkeistä huumausainerikoksista eri pituisiin vankeusrangaistuksiin.

8.6.2020 8.00

Vastaajan oli katsottu syytekohdassa 1 kuvatulla menettelyllään syyllistynyt salakuljetukseen ja syytekohdissa 2 ja 3 kuvatuilla menettelyillään kummassakin erikseen huumausainerikokseen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020)

2.6.2020 15.02

Hamppukasvin viljelemistä koskevissa tapauksissa on sattumanvaraista, kuinka pitkälle kasvaneena viljelmä tulee poliisin tutkittavaksi ja paljonko siitä on tällöin saatavissa satoa. Teon moitittavuus perustuukin pyrkimykseen viljellä hamppua käytettäväksi huumausaineena. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020)

26.5.2020 15.30

Asiassa oli riidatonta, että käteisestä rahasta oli löytynyt 15.000 euroa vastaajan asunnosta makuuhuoneen sängyn patjojen välistä samasta paikasta kuin hasis ja 3.100 euroa lipaston laatikosta. Kaikki raha oli ollut 50 euron seteleinä. Kun otettiin huomioon vastaajan asunnosta löytyneen huomattavan rahamäärän poikkeuksellinen säilytystapa ja kirjallisena todisteena esitetyistä verotiedoista ilmenevä vastaajan huono taloudellinen tilanne, asiassa oli syytä olettaa, että takavarikoidut varat olivat peräisin rikollisesta toiminnasta, jota ei ollut pidettävä vähäisenä. Vastaaja oli väittänyt, että hänen hallustaan takavarikoidut edellä mainitut käteisvarat ovat peräisin Ruotsissa vuosina 2007–2016 tapahtuneesta työskentelystä säästetyistä palkkatuloista, mutta hän ei ollut esittänyt selvitystä väitteensä tueksi. Hänen ei voitu katsoa saattaneen todennäköiseksi, että sanotut käteisvarat olisivat peräisin muusta kuin rikollisesta toiminnasta. (Vailla lainvoimaa 26.5.2020)

13.5.2020 8.00

Oikeusaste- eli instanssijärjestyksen periaatteesta seuraa, ettei HO muutoksenhakuasteena voi pääsääntöisesti ratkaista asiaa, jota ei ole asianmukaisesti tutkittu ensimmäisessä asteessa. Jos kysymyksessä oleva virhe on vähäinen tai sillä ei ole ollut merkitystä jutun lopputuloksen kannalta, asia voidaan ”viivytyksen välttämiseksi” tutkia suoraan HO:ssa. Tämä on myös prosessitaloudellisesti tarkoituksenmukaisin ja hyväksyttävä menettely edellyttäen, ettei sillä riistetä asianosaiselta muutoksenhaun mahdollisuutta. Lausumatta jääneet tai uudet vaatimukset edellyttävät usein palauttamista, jotta niistä saataisiin ensimmäisen asteen ratkaisu. Yksittäisissä tapauksissa jutun palauttamista harkittaessa on otettava huomioon toisaalta asianosaisten oikeussuoja ja toisaalta jutun viipyminen ja oikeudenkäyntikulujen kasvu, joka jutun palauttamisesta väistämättä seuraa. (Vailla lainvoimaa 13.5.2020)

16.4.2020 9.00

Vastaaja oli tuomittu 4 kk 15 pv yhteiseen vankeusrangaistukseen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja huumausainerikoksesta. Oikeusaputoimisto oli KO:n tuomion jälkeen myöntänyt vastaajalle oikeusapua ilman perusomavastuuta mutta hylännyt pyynnön avustajan määräämisestä. HO hylkäsi pyynnön avustajan määräämisestä. (Vailla lainvoimaa 16.4.2020)

31.3.2020 9.25

19.3.2020 10.00

Asiaa kokonaisuutena harkittuaan HO totesi, että ottaen erityisesti huomioon valittajalle nyt tuomitun rangaistuksen epäsuhdan kanssavastaajalle tuomittuun rangaistukseen nähden sekä sen, mitä nyt käsiteltävinä olevien rikosten syyteoikeuden vanhentumisen läheisestä ajankohdasta oli todettu, kynnys sakkorangaistuksen kohtuullistamiseen ylittyi tässä yksittäistapauksessa. HO päätyy siihen, että valittajalle 28.11.2018 tuomittu ehdoton vankeusrangaistus oli riittävä seuraamus hänen syykseen nyt luetuista rikoksista (huumausaineen käyttörikos ja kotirauhan rikkominen). (Vailla lainvoimaa 19.3.2020)

12.3.2020 9.27

Harkittaessa aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten vaikutusta uuden tuomitsemiseen huomiota on kiinnitettävä aiemmista rikoksista kuluneeseen aikaan ja rangaistusten ankaruuteen (HE 44/2002 vp s. 209). A oli aiemmin tuomittu 27.4.2015 yhdyskuntapalveluun 60 tunniksi törkeästä rattijuopumuksesta, liikennerikkomuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, jotka oli tehty 31.1.2015, ja 1.9.2015 yhdyskuntapalveluun 145 tunniksi huumausainerikoksesta, joka oli tehty 1.6. - 5.12.2014. Viimeksi mainitusta yhdyskuntapalvelusta suorittamatta oleva osa 105 tuntia on 6.4.2016 muunnettu vankeudeksi. Sanottujen aikaisempien yhdyskuntapalvelurangaistusten ei ollut katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle tässä asiassa ottaen huomioon niihin johtaneista rikoksista kulunut aika, eikä yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle ollut katsottava olevan muutakaan estettä. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020)

6.3.2020 8.30

HO:n mukaan määrät vastasivat noin 40 grammaa ja 840 grammaa amfetamiinia. Rangaistuksia oli korotettava. V2:n osalta oli lisäksi otettava huomioon, että hänen syykseen luettiin nyt myös kohdan 1 huumausainerikos. Oikeudenmukaisena rangaistuksena oli pidettävä V1:n osalta 2 v 7 kk vankeutta ja V2:n osalta 2 v 8 kk vankeutta. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020)

25.2.2020 14.15

A:n vaatimus toisen puolustajan määräämiseksi liittyy rikosasiaan, jossa esitutkinta- ja oikeudenkäyntiaineisto on erittäin laaja, ja vastaajia on lukuisia. A:n osuus asiakokonaisuudessa on keskeinen. Haastehakemus on 127 sivua pitkä, ja A:lle vaaditaan siinä ankaraa 13 vuoden vankeusrangaistusta 21 rikoksesta. Epäillyn oikeus valita puolustajansa voidaan sivuuttaa vain erityisistä syistä. Hovioikeus katsoi, että käsillä oli tällaisia syitä ja ettei B:tä voitu määrätä A:n puolustajan tehtävään käräjäoikeudessa käsiteltävänä olevassa rikosasiassa. (Vailla lainvoimaa 25.2.2020)

21.2.2020 14.40

Olennaista asiassa oli se U:n hovioikeudessa kertoma, että hän ei mitenkään ymmärtänyt veljensä tarkoittaneen sahramilla huumausainetta heidän asiasta keskustellessaan. Hovioikeudelle ei syntynyt sellaista käsitystä, että tätä kertomusta ei olisi pidettävä uskottavana. Asiassa ei esitetty myöskään mitään toiseen suuntaan viittaavaa näyttöä. Jos A oli tarjonnut sisarensa U:n kautta ostettavaksi hasista, oli A:n täytynyt ymmärtää, että myös hänen sisarensa oli käsittänyt asian samalla tavoin eli että tosiasiassa keskustelu koski huumausainetta. Voitiin olettaa, että A oli myös samassa liikkeessä työskentelevänä tässä suhteessa hyvin tuntenut sisarensa. U:n kertomuksen perusteella oli kuitenkin epätodennäköistä, että A olisi voinut ymmärtää sisarensakin tajunneen puhuttavan huumausaineesta sahramin asemesta. Kun näin oli, asiassa ei myöskään näytetty todellista vaaraa huumausaineen levittämistä koskevan rikoksen täyttymisestä. Kaiken kaikkiaan asiassa jäi varteenotettava epäily A:n syyllisyydestä. Siksi syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020)

20.2.2020 11.00

Käräjäoikeus oli törkeää huumausainerikosta koskevan asian pääkäsittelyn päätteeksi määrännyt A:n pidettäväksi edelleen vangittuna tuomion antamiseen saakka. Käräjäoikeus katsoi, että odotettavissa olevan pitkän vankeusrangaistuksen perusteella oli syytä epäillä, että A lähtee pakoon tai muutoin karttaa rangaistuksen täytäntöönpanoa. Hovioikeus hylkäsi A:n kantelun vangittuna pitämistä koskevasta ratkaisusta.
Korkein oikeus katsoi, että vangittuna pitämistä karttamisvaaran vuoksi ei voinut pääkäsittelyn jälkeen perustaa pelkästään odotettavissa olevaan pitkään vankeusrangaistukseen. Kun asiassa ei ollut selvitetty mitään muutakaan karttamisvaaraa tukevaa tosiseikkaa eikä arvioitu lievempien pakkokeinojen käyttämistä, Korkein oikeus katsoi, että A:n vangittuna pitämiselle ei ole ollut perusteita.

4.2.2020 8.35

Toinen kontti oli läheisesti liittynyt A:n syyksi luettuun huumausainerikokseen ja ollut siten varusteltu, että se oli ominaisuuksiltaan ollut erityisen sovelias huumausainerikoksen tekemiseen. Kyseinen kontti oli siten lähtökohtaisesti voitu rikoslain 10 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla tuomita valtiolle menetetyksi ottaen erityisesti huomioon uusien rikosten ehkäiseminen. Menettämisseuraamusta on mahdollista kohtuullistaa rikoslain 10 luvun 10 §:n nojalla. A:n ilmoittama konttien arvo, yhteensä enintään 4.000 euroa, ei kuitenkaan ollut vähäinen eikä myöskään niin huomattava, että se puoltaisi menettämisseuraamuksen tuomitsematta jättämistä. Menettämisseuraamus ei ollut kohtuuton myöskään A:n taloudellisen aseman tai rikoksen laadun vuoksi. Syyksiluetussa teossa oli ollut kyse varsin pienimuotoisesta huumausaineen kasvattamisesta. Tämä ei kuitenkaan ollut riittävä syy jättää menettämisseuraamusta osaksikaan tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 4.2.2020)

31.12.2019 9.25

Asiassa jäi varteenotettava epäily siitä, että A ja B olisivat laittomasti tuoneet huumausainetta postitse maahan tilaamalla sen internetin kautta ulkomailta. Näin ollen syyte oli tilaamista koskevan väitteen osalta hylättävä. Huumausaineen perilletulo oli A:n ja B:n näkökulmasta uskottavaa ottaen huomioon, että he olivat myös tosiasiallisesti noutaneet postilähetyksen. Vaikka kysymys olikin epätavanomaisen suuresta (946 grammaa amfetamiinia) postin välityksellä lähetetystä huumausaine-erästä, huumausaineen saaminen ilman tullin väliintuloa oli ollut varteenotettava vaihtoehto. Näin ollen rikoksen täyttymistä koskevan vaaran syntymättä jääminen oli johtunut vain satunnaisista syistä. Hovioikeus katsoi riittävällä varmuudella selvitetyksi, että A ja B olivat olleet tahallisuuden edellyttämällä tavalla tietoisia postitse tilatun huumausaineen laadusta ja määrästä. Syyte oli kuitenkin hylättävä myös siltä osin kuin syyttäjä oli väittänyt A:n ja B:n tarkoituksena olleen myydä suurin osa huumausaineesta edelleen ja menettelyllä oli väitetty tavoitellun huomattavaa taloudellista hyötyä. A:n ja B:n syyksi luettiin törkeä huumausainerikos seuraavasti. A ja B olivat 3.–11.4.2019 yrittäneet laittomasti hankkia 946 grammaa pitoisuudeltaan 31 prosenttista amfetamiinia, jonka Tulli oli 3.4.2019 takavarikoinut. Huumausainerikoksen kohteena oli ollut suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta ja huumausainerikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019)

13.12.2019 13.00

4.12.2019 9.16

4.10.2019 12.15

Koska käräjäoikeuden tuomio ei ollut saanut lainvoimaa, syyttäjän kanteluvaatimus jätettiin tuomiovirhekanteluna tutkimatta ja se tutkittiin valituksena. Vastaaja oli syytteessä muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta, josta voidaan tuomita enintään kymmenen vuotta vankeutta. Näin ollen käräjäoikeus ei ollut asiassa päätösvaltainen. Käräjäoikeuden tuomio oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019)

12.9.2019 9.30

Syyttäjän oli vaatinut vastaaja A:lle vähintään neljä kuukautta vankeutta. Käräjäoikeus totesi, että amfetamiinin osalta on oikeuskäytännössä yleensä sovellettu kertahallussapidosta vankeutta jos määrä on ollut vähintään 10 grammaa. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa määrä oli ollut 24,3 grammaa. Kysymys oli lisäksi syytteessä mainituista muista huumausaineista. Näin ollen oikeudenmukainen rangaistus oli, myös A:n aikaisemmat tuomiot huomioon ottaen, vankeusrangaistus. Pituudesta määrättäessä otettiin huomioon vallitseva oikeuskäytäntö. Käräjäoikeus piti oikeudenmukaisena seuraamuksena vankeusrangaistusta 3 kuukautta 15 päivää. Hovioikeus totesi, että kyseisen amfetamiinierän pitoisuus oli ollut ainoastaan kuusi painoprosenttia, joten se oli ollut pitoisuudeltaan huomattavasti laimeampaa kuin katukaupassa yleisesti oleva amfetamiini, mikä olisi vaikuttanut myös siitä saatavien käyttöannosten määrään. Tähän nähden käräjäoikeuden A:lle tuomitsema rangaistus oli liian ankara. Ottaen kuitenkin huomioon sen, että tilauskertoja oli ollut kaksi ja A oli tilannut useampia huumausaineita, sakkorangaistus ei ollut riittävä seuraamus teosta. Oikeudenmukainen rangaistus oli 30 päivää vankeutta. (Vailla lainvoimaa 12.9.2019)

26.7.2019 11.23

HO:n arvioitavana oli, voitiinko kannabiskasvin pistokkaaseen soveltaa oikeuskäytännössä vakiintunutta kannabiskasvin tuotto-olettamaa ja oliko kyseessä törkeä huumausainerikos. HO katsoi vastaajan syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen. HO totesi, että tässä tapauksessa vastaaja oli kasvattanut kannabiskasveja kahdessa eri paikassa ja hän oli käyttänyt hyväkseen niiden kasvattamista tehostavia välineitä, kuten suurtehovalaisimia ja puhaltimia. Kannabiksen kasvatukselle voitiin katsoa olleen tavanomaista paremmat olosuhteet. HO katsoi, ettei tähän nähden ollut syytä arvioida tuottoa oikeuskäytännöstä poikkeavasti. KO:n tuomitsemaa yhteistä 1 vuoden 2 kuukauden ehdollista rangaistusta petoksesta ja törkeästä huumausainerikoksesta ei ollut syyttä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 26.7.2019)

9.5.2019 8.00

Käräjäoikeus katsoi, että tappaminen oli tapahtunut erityisen raa'alla ja julmalla tavalla. Tekoon johtaneet ja siitä ilmenevät muut asiassa mainitut seikat huomioon ottaen käräjäoikeus katsoi, että miehen (s. 1994) syyksi luettua tappoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 9.5.2019)

22.3.2019 15.00

Asiassa esitetty selvitys ei osoittanut A:n toimineen aktiivisesti huumausaineiden tilaamisessa tai että A olisi neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttanut toista tahallisen rikoksen tekemisessä. Hovioikeus totesi, että pelkkä passiivinen suhtautuminen toisen tekemään rikokseen ei voi olla perusteena myöskään avunantovastuun syntymiselle. A oli esittänyt asiassa sellaisen vaihtoehtoisen tapahtumainkulun, jota ei voitu riittävällä syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella sulkea pois. Näin ollen hovioikeus katsoi, että asiassa jäi varteenotettava epäilys siitä, että A olisi kohdissa 1–7 osallistunut rikosten tekemiseen rikoslain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tekijäkumppanina tai rikoslain 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla avunantajana. Näin ollen syytteet huumausainerikoksista kohdissa 1–7 oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 25.3.2019)

13.2.2019 8.00

15.1.2019 11.29

A:ta syytettiin huumausainerikoksesta sillä perusteella, että hän oli tuonut maahan huumausainetta. A:n nimellä ja kotiosoitteella oli postitse saapunut ulkomailta kirjelähetys, joka oli sisältänyt 250 kappaletta 25C-NBOMe -huumausainetta sisältäviä lappuja. A kiisti tilanneensa lähetystä tai tietävänsä siitä mitään.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, ettei A:n syyllisyydestä huumausainerikokseen jäänyt varteenotettavaa epäilyä.

22.11.2018 11.00

15.10.2018 15.10

11.9.2018 13.37

Ottaen huomioon kasvattamisen kohteena olleiden kannabiskasvien lukumäärä ja niistä saatava tuottoarvio noin 450 grammaa marihuanaa sekä kasvattamiselle suotuisat olosuhteet, hovioikeus katsoi, että A oli tuomittava yleisen rangaistuskäytännön mukaisesti vankeusrangaistukseen. Oikeudenmukainen seuraamus A:lle hänen syykseen luetuista rikoksista oli 60 päivän ehdollinen vankeusrangaistus. (Vailla lainvoimaa 11.9.2018)

7.8.2018 16.00

A:n hallussa pitämän amfetamiinin pitoisuus oli ollut tavanomaista alhaisempi. Ottaen huomioon toisaalta amfetamiinin suuren määrän 54,4 grammaa ja sen vaarallisuuden ja toisaalta amfetamiinin alhaisen pitoisuuden käräjäoikeuden tuomitsemaa yhteistä vankeusrangaistusta oli alennettava 1 vuodesta 2 kuukaudesta 11 kuukauteen. (Vailla lainvoimaa 7.8.2018)

30.7.2018 15.45

Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 12.7–18.7.2018 koskevat muun muassa oikeudenkäyntikulujen jakamista, verorikosta koskevan rikosnimikkeen määräämistä, liiketoimintakiellon tuomitsemista, analyysikustannusten korvausvelvollisuutta huumausainerikosasiassa, todistustaakkaa kauppatavaran luovuttamista koskien, konkurssiyrityksen hallituksen jäsenen vastuuta yrityksen veloista sekä tuomionpurkua.

3.7.2018 8.31

5.6.2018 12.01

14.5.2018 8.46

Vastaaja oli pitänyt ainakin osittain levittämistarkoituksessa hallussaan 215,1 grammaa amfetamiinia, josta 211 grammaa oli ollut pitoisuudeltaan 58 painoprosenttia. Laimennettuna 25 prosentin käyttövahvuuteen huumausainetta olisi ollut, samoin kuin KKO:n tapauksessa 2006:82, lähes 500 grammaa. Huomioon ottaen vastaajan hallussaan pitämän huumausaineen laatu ja määrä, osittainen levittämistarkoitus ja rangaistuskäytännön yhtenäisyys KO:n vastaajalle tuomitsema kahden vuoden pituinen vankeusrangaistus ei ollut liian ankara. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rikoksista rekisteröity. Hän oli kuitenkin pitänyt hallussaan kerralla suurta määrää erittäin vaarallista huumausainetta ainakin osin levittämistarkoituksessa. Vastaajan syyksi luetun rikoksen vakavuus edellytti ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitsemista. Asiaa ei tullut arvioida toisin pelkästään sillä perusteella, että vastaajalla on työpaikka ja perhe. (Vailla lainvoimaa 14.5.2018)

21.3.2018 14.00

Hovioikeuden arvioitavana oli muun muassa se, oliko vastaajien A, B, C ja D hallussa ollut sellainen määrä erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi luokiteltavia OxyContin lääkeaineita, että se täyttää törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi kysymys vastaajille rikoksista tuomittavien rangaistusten mittaamisesta. (Vailla lainvoimaa 21.3.2018)