Homevaurio
- Uutiset
23.12.2020 13.12
Hovioikeus: 46 vuotta vanhan talon salainen virhe oli niin olennainen, että ostajilla oli oikeus purkaa kauppa
HO:ssa oli kysymys siitä, oliko kaupan kohteessa ollut MK 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohdan mukainen salainen laatuvirhe ja olivatko ostajat siinä tapauksessa täyttäneet saman luvun 22 §:n 1 momentissa säädetyn ennakkotarkastusvelvollisuutensa. Lisäksi oli arvioitava, oliko laatuvirhe ollut niin olennainen, että edellytykset kaupan purulle olivat olemassa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset kohteesta saatujen tietojen ja ostajien selonottovelvollisuuden osalta. HO katsoi salaisen virheen olleen niin olennainen, että ostajilla oli oikeus purkaa kauppa. KO.n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
2.11.2020 11.00
Ostajia erehdyttäneet asuntokauppiaat tuomittiin törkeistä petoksista vankeusrangaistuksiin ja kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvauksiin
Asiassa ei ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että vastaajat olivat yhdessä erehdyttäneet teonkuvauksissa mainituin tavoin ostajia hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä. Lisäksi teot olivat erehdyttämisen sekä vuoden 2012 kuntotarkastuksen ja salaojituksen virheiden salaamisen osalta olleet hyvin samankaltaisia, mikä muun asiassa esitetyn näytön ohella osoitti tekojen suunnitelmallisuutta ja kokonaistörkeyttä samoin kuin osakeyhtiön myynti virhevastuun välttämiseksi. HO:ssa vastaanotettu todistelu ei siten antanut aihetta arvioida syyksilukemista toisin kuin KO oli tehnyt. HO hyväksyi KO:n ratkaisun tuomittujen rangaistusten (1 v 4 kk) ja korvausten osalta. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.11.2020) - Uutiset
26.6.2020 16.00
Hovioikeus arvioi myyjän tiedonantovelvollisuutta ja ostajan tarkastusvelvollisuutta kuolinpesiltä ostetun asunnon kaupassa - myyjä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta, hinnanalennusta ja oikeudenkäyntikuluja
HO:ssa oli myyjän (vastaaja KO:ssa kuolinpesän osakkaana) valituksen ja ostajan (kantaja KO:ssa) vastavalituksen johdosta kysymys siitä, oliko myyjä vastuussa vaurioista ja siten velvollinen suorittamaan ostajalle vahingonkorvauksena tai hinnanalennuksena tämän vaatimat määrät. Erityisesti asiassa oli kysymys siitä, oliko myyjä jättänyt antamatta tietoja sellaisista asuntoa koskevista erityisistä seikoista, jotka olisivat kuuluneet myyjän tiedonantovelvollisuuden piiriin, sekä siitä, oliko ostaja menettänyt oikeutensa vedota asunnossa ilmenneisiin seikkoihin virheinä laiminlyömällä ostajan tarkastusvelvollisuuden. KO:n tuomio kumottiin. Ostajan kanne hylättiin ja myyjä vapautettiin KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta 27.088,94, hinnanalennusta 2.250 ja oikeudenkäyntikuluja 12.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
25.5.2020 11.00
Hovioikeus korotti hinnanalennuksen määrää vuonna 1928 rakennetun hirsirunkoisen asuinrakennuksen kaupassa
Kauppahinta oli ollut 163.000 euroa ja se oli maksettu 28.6.2013, jolloin myös omistusoikeus kiinteistöön oli kauppakirjan ehtojen mukaisesti siirtynyt. HO arvioi kiinteistössä kaupantekohetkellä olleen virheen korjauskustannusten määräksi 25.000 euroa ottaen huomioon, ettei vaurion laajuutta ollut pystytty tarkalleen arvioimaan. Kaupan kohteessa oli virhe, mutta HO:n arvioimien korjauskustannusten määrän perusteella virhe ei ollut MK 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennainen eikä ostajilla näin ollen ollut oikeutta purkaa kauppaa. Korjauskustannusten määrän vuoksi kaupan kohde poikkesi kuitenkin laadultaan merkittävästi siitä, mitä ostajat olivat voineet kiinteistöltä perustellusti edellyttää, joten heillä oli oikeus hinnanalennukseen. Kauppahintaan ja korjauskustannusten määrään nähden kohtuulliseksi hinnanalennuksen määräksi arvioitiin 25.000 euroa KO:n tuomitseman 15.000 euron sijasta. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 9.00
Hovioikeuden tuomio kiinteistön kaupan hinnanalennusta ym. koskevassa asiassa - tervapaperin käyttäminen betonilaatan päälläAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, onko tervapaperin käyttäminen betonilaatan päällä itsessään sellainen rakennusvirhe, joka edellyttää korjaamista. Lisäksi riitaa oli tervapaperiin liittyen siitä, oliko tervapaperi vaurioitunut muualtakin kuin rakennuksen eteisen ja olohuoneen alueelta. Riitaa oli edelleen siitä, mikä oli aiheuttanut rakennuksen eteisen alueella todetun kosteusvaurion. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
8.4.2020 11.11
Hovioikeus arvioi asunnon kauppakirjan vastuunrajoitusehdon pätevyyttä ja kohtuullisuutta reklamaatio-oikeudettomassa kaupassa - käräjäoikeuden tuomio kaupan purkamisesta kumottiin
HO katsoi toisin kuin KO, että kauppakirjan myyjän virhevastuun kokonaan poistava ehto oli pätevä. Ostajat eivät näin ollen voineet lähtökohtaisesti vedota virheenä alapohjan kosteus- ja mikrobivaurioihin, vaikka uskottavaa olikin, että he eivät olisi ostaneet asuntoa, jos he olisivat tienneet kosteus- ja mikrobivaurioista. Kohtuullistamisen osalta HO katsoi, ettei vastuunrajoitusehtoa ollut perusteita jättää kohtuuttomuuden perusteella huomiotta ja ettei sen seurauksia ollut muullakaan tavalla aihetta kohtuullistaa. KO:n tuomio oli asiassa mainituilla perusteilla kumottava ja ostajien kanne hylättävä. Vastaajat vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta ostajille. (Vailla lainvoimaa 8.4.2020) - Uutiset
4.3.2020 10.40
KKO: Ostajat eivät olleet laiminlyöneet ennakkotarkastusvelvollisuutaan, eivätkä he siten olleet menettäneet oikeuttaan vedota laatuvirheenä alapohjan ja seinärakenteiden vaurioihin
Asiassa oli tullut arvioitavaksi erityisesti se, olivatko kosteusmittauspöytäkirjasta ilmenevät tiedot antaneet ostajille aiheen edellyttää rakennuksen kunnon tarkempaa selvittämistä sellaisin toimenpitein, joilla kaupan jälkeen ilmi tulleet vauriot olisi voitu havaita. KKO katsoi, että ostajilla oli rakennuksen iän, rakennustavan ja kellarin kosteudesta saamiensa tietojen johdosta ollut aihe tarkastaa kellarin yläpuolisten rakenteiden kunto tavanomaista perusteellisemmin. He olivat kuitenkin saaneet pitää riittävinä pöytäkirjasta ilmeneviä selvityksiä, joissa kellarin yläpuoliset rakenteet oli myös poraten tehdyillä mittauksilla todettu kuiviksi. Ostajat eivät olleet laiminlyöneet tarkastusvelvollisuuttaan, eivätkä he siten olleet menettäneet oikeuttaan vedota kiinteistön virheeseen. HO:n tuomio kumottiin. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asian käsittelyä on tarkoituksenmukaista jatkaa HO:ssa. - Uutiset
23.12.2019 8.30
Hovioikeuden päätös oikeusavun myöntämisestä oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylimenevään osuuteen kiinteistön virhettä koskevassa riita-asiassa
Käsiteltävänä olevassa asiassa on kyse kiinteistöriidasta, jossa A:n ensisijaisena vaatimuksena on haastehakemuksesta ilmenevästi ollut muun muassa kaupan purku ja 112.000 euron suuruisen kauppahinnan palauttaminen. A on ilmoittanut sittemmin peruuttaneensa kaupan purkua koskevan vaatimuksensa, pysyen vaatimuksissaan 62.160 euron suuruisesta hinnanalennuksesta ja muista korvauksista. Vaatimukset perustuvat rakennuksen väitettyihin rakennusvirheisiin ja laajoihin mikrobi- ja muihin vaurioihin. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
11.12.2019 15.15
Hovioikeus: Vahingonkorvaussaatava oli vanhentunut ja syy-yhteys vesivahingon ja homevaurioiden välillä katkennut
Vanhentumislain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodon mukaan vanhentuminen alkaa siitä, kun velkoja on havainnut virheen sopimuksen täyttämisessä tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vaikka eräissä tapauksissa vahinkojen korjaamistoimenpiteillä voidaankin katsoa olevan merkitystä arvioitaessa vanhentumisajan alkamista tai niitä voidaan pitää vanhentumisen katkaisevina toimenpiteinä, ei niin voitu katsoa tässä tapauksessa olevan asianlaita. Näin ollen hovioikeus katsoi, että vanhentumisaika oli tässä tapauksessa alkanut siitä, kun A oli havainnut virheen osuuskunnan suorituksessa tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vanhentumisajan alkamista arvioitaessa voitiin lisäksi ottaa huomioon se, että vaurioiden laajuuden selvittäminen oli vaatinut tarkempia tutkimuksia. Tältä osin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset siitä, että vanhentumisaika oli joka tapauksessa alkanut vuoden 2014 alkupuolella. Kun A oli esittänyt vaatimukset vesiosuuskunnalle vasta 27.9.2017, oli vahingonkorvaussaatava vanhentunut. Jos vahingot olisi välittömästi niiden tapahduttua korjattu, ei vuonna 2017 todettuja homevaurioita olisi syntynyt. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että syy-yhteys vesivahingon ja myöhemmin todettujen homevaurioiden välillä oli A:n toimenpiteiden seurauksena katkennut. Tämänkään vuoksi vesiosuuskunta ei ollut vastuussa A:n vaatimista vahingonkorvauksista. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019)Avoin uutinen - Uutiset
17.10.2019 10.35
Selvitys: Sisäilmaongelmien ratkaisemisessa tarvitaan uusia keinoja vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä ja rooleja - eniten ongelmia peruskouluissa ja lukioissa
VN:n selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa ilmestyneessä selvityksessä kartoitettiin Suomen sisäilman laadun nykytilaa ja sisäilmaongelmien määrää yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä verrattiin tuloksia Ruotsin sisäilmatilanteeseen. Eniten ongelmia on peruskouluissa ja lukioissa. Kotona oireillaan vähemmän kuin työpaikalla. Kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 % rakennusten kokonaisneliömäärästä. Selvityksen mukaan tarvitaan uusia keinoja vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä ja rooleja sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. Kunnilla on edelleen tarve keskitetylle ohjeistukselle terveydellisen riskin arviointiin sekä lisäksi kaivataan käytäntöjä ja tukea, miten hallita julkisen paineen vaikutusta kunnallisessa päätöksen teossa. Riskiviestinnän osaamisen ja viestinnän toimintatapojen kehittämisen tarve on ilmeinen. - Uutiset
30.9.2019 15.15
EtlaTalks: Mistä sisäilmaongelmissa oikein on kysymys?
Sisäilmaongelmat ja niistä johtuva oireilu puhuttavat Suomessa paljon. Lääketiede ei ole pystynyt vielä vastaamaan kysymykseen, mistä oireet johtuvat ja lisäksi kohteiden rakennusvaiheen ja kunnostamisen taustoihinkin liittyy paljon tietämättömyyttä. ”Huomenta Töölöstä” on EtlaTalksin syksyn erikoissarja, jossa toimittaja Jari Korkki haastattelee Etlan tutkijoita. Tutkimuspäällikkö Martti Kulvikin haastattelu on osa Rakki-hanketta, jonka toteuttavat Etlatieto, Tampereen Teknillinen yliopisto sekä BES Built Environment Systems. - Uutiset
26.8.2019 10.00
Lakiluonnos lausunnoille 16. syyskuuta 2019 asti: avustuksia sisäilmaongelmaisten asuntojen kuntotutkimuksiin ja perusparannusten suunnitteluun
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jolla otettaisiin käyttöön avustukset kosteus- ja homevaurioituneiden ja sisäilmaongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksiin ja perusparannusten suunnitteluun. - Uutiset
14.8.2019 15.10
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa koulujen sisäilmaongelmiin – ei suoranaisia toimenpiteitä
Kantelija arvosteli Kotkan kaupungin menettelyä sen koulujen sisäilmaongelmia koskevassa asiassa. Kantelun mukaan Kotkan kaupunki ”tietoisesti sairastuttaa lapsia” laiminlyömällä kiinteistöjensä kunnossapitoa ja asianmukaisia korjauksia. Kaupunki salaa ja vähättelee sisäilmaongelmia, oiretietoja ei välitetä eteenpäin eikä oirekyselyjä tehdä. Johtopäätöksenään apulaisoikeusasiamies totesi, että kantelu ei antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin. - Uutiset
14.3.2019 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi hometalon ostaneelle velkajärjestelyn
Velkajärjestelyn myöntämiselle oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä esteestä huolimatta. - Uutiset
4.10.2018 11.00
Kiinteistökaupan purkua vaatineilla ostajilla oli oikeus pyytämäänsä turvaamistoimeen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi hukkaamisvaaran olleen käsillä
Ottaen huomioon, että kysymyksessä oleva asia oli yksityishenkilöiden välinen kiinteistöriita, jossa riidan kohteen arvo oli verrattain suuri, hukkaamisvaaraa ei voitu pitää varsin epätodennäköisenä. Asiassa oli siten käsillä OK 7 luvun 1 §:n tarkoittama hukkaamisvaara. Turvaamistoimen määräämistä puolsivat toisaalta ostajien oikeussuojan tarve ja toisaalta myyjän oikeussuojaa turvaava UK 8 luvun 2 §:n mukainen vakuus. (Vailla lainvoimaa 4.10.2018) - Uutiset
28.2.2018 15.30
Hovioikeuden tuomio asumiskelvottomaksi väitetyn vuokra-asunnon vahingonkorvausasiassa
HO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kaupungin A:lle vuokraama asunto ollut A:n väittämin tavoin asumiskelvoton jo vuokrasuhteen alkaessa joulukuussa 2012 sekä siitä, milloin kaupunki oli saanut tiedon huoneiston asumiskelvottomuudesta ja oliko kaupunki viivytellyt huoneiston kunnon selvittämisessä. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko asunnossa selvitetty olleen viitearvot ylittäviä määriä terveydelle haitallisia mikrobeja ja oliko A:lla ollut perusteltu syy olla ottamatta vastaan kaupungin hänelle tarjoamaa korvaavaa asuntoa. Lisäksi asiassa oli kysymys kaupungin mahdollisen laiminlyönnin sekä A:n asunnossa asumisen ja hänellä ilmenneiden terveysongelmien ja muiden vahinkojen ja kulujen välisestä syy-yhteydestä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. A:n velvoittaminen korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti olisi ollut ilmeisen kohtuutonta. Kohtuullisena A:n kaupungille maksettavien oikeudenkäyntikulujen määränä pidettiin 6 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
18.12.2017 16.00
Hovioikeuden tuomio asunnon arvon alentumista ja asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuuta koskevassa vahingonkorvausasiassa - kosteus- ja mikrobivauriot
HO hylkäsi osakkaan, joka ei ollut myynyt asuntoaaan, 100 000 euron vaatimuksen asunnon arvon alentumisesta ennenaikaisena. Kanne asiassa oli tullut vireille KO:ssa 5.10.2012. HO hyväksyi KO:n lopputuloksen siitä, että osakkaan esittämät vaatimukset vahingoista ajalta ennen 1.9.2007 olivat vanhentuneet, kun osakas oli ollut tietoinen hänelle aiheutuneista vahingoista, mukaan lukien henkilövahinko, jo vuonna 2005. HO päätyi siihen, ettei yhtiö ollut menetellyt kunnossapitovastuuseensa nähden huolimattomasti korjaustarvetta selvittäessään ja korjauksia toteuttaessaan, eikä yhtiö ollut vahingonkorvausvastuussa suhteessa vahinkoa kärsineeseen osakkaaseen. Vuokrakustannusten yhteismäärä oli kysymyksessä olevalta ajanjaksolta ollut 12.770 euroa. Tähän nähden HO päätyi siihen, että yhtiön osakkaalle korvattava määrä oli edellä mainittu. Muilta osin HO hyväksyi KO:n ratkaisun pääasian osalta. (Vailla lainvoimaa 18.12.2017) - Uutiset
23.11.2017 11.00
Kosteus- ja homevaurioisen kiinteistön myyjille vankeustuomiot ja vahingonkorvausvelvollisuus törkeästä petoksesta
KO oli tuominnut kaksi kiinteistön myyjää 1 v 3 kk:n ja 1 v 6 kk:n ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja velvoittanut myyjät maksamaan ostajalle yhteisvastuullisesti vahingonkorvauksena 123 000 euroa ja korvauksena asumishaitasta 800 euroa viivästyskorkoineen. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Yhden vastaajan osalta oli KO:ssa jäänyt selvittämättä, oliko hänellä ollut tietoisuus niistä seikoista, jotka asiassa kerrotuin tavoin olivat merkinneet törkeän petoksen tunnusmerkistön täyttymistä. (Vailla lainvoimaa 23.11.2017) - Uutiset
26.7.2017 11.30
Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi: Eroon hometaloista
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta on valmistumassa. Asetus korvaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2 Kosteus. Muutoksina aiempaan ovat säännökset, jotka koskevat rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennushankkeen kosteudenhallintaa. - Uutiset
15.5.2017 11.39
Asianajaja Petri Keskitalo: Korkeimman oikeuden ratkaisut KKO 2015:58 ja 2016:69 vahvistavat Korkeimman oikeuden aikaisempia linjauksia asunto- ja kiinteistönkaupassa
Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on ollut kaksi selkeästi erottuvaa ”suurta” linjaa asuntokauppalain ja maakaaren tulkintakäytäntöä koskien. Toisaalta myyjän informaatiovelvollisuutta ja vastuuta ennen kauppaa annetuista tiedoista ja kaupanvastuuta on korostettu. Toisaalta taas ostajalle on asetettu toimimisvelvoite kaupanteon jälkeen. Tapauksista kertoo Edilex Pro -koulutuksessakin asiasta puhunut asianajaja Petri Keskitalo Edilexin Vierashuoneessa. Koulutus "Hometaloriidat" järjestetään myös 9. syyskuuta 2017.