Homevaurio
- Uutiset
13.11.2023 10.30
30 vuotta vanhan talomallisen matkailuvaunun 9 300 euron kauppahinnasta hinnanalennusta 2 500 euroa, kaupan purkuvaatimus hylättiin - hovioikeus arvioi ostajan oikeudenkäyntikuluvastuuta toisin kuin käräjäoikeusHO katsoi, että arvioitaessa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta asiassa oli otettava huomioon myyjien asiassa esittämä sovintotarjous, joka oli ylittänyt heidän maksettavakseen tuomitun korvausvelvollisuuden määrän. HO myös totesi, että noin kaksi kolmasosaa myyjien oikeudenkäyntikuluista KO:ssa oli syntynyt ajallisesti heidän esittämänsä sovintotarjouksen tekemisen jälkeen. Kaikkia asiassa todettuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei ostajaa tullut KO:n katsomin tavoin velvoittaa korvaamaan myyjien oikeudenkäyntikuluja KO:ssa täysimääräisesti. HO katsoi, että asiassa oli syytä velvoittaa ostaja korvaamaan myyjien oikeudenkäyntikulut osaksi, siten että hänet velvoitetaan korvaamaan myyjien oikeudenkäyntikulut KO:ssa 8 541,11 eurolla, mikä vastasi kahta kolmasosaa KO:n hänen maksettavakseen tuomitsemasta määrästä. Oikeudenkäynnin lopputulos huomioon ottaen HO katsoi, että asianosaiset saivat OK 21 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 13.11.2023) - Uutiset
3.7.2023 11.50
Hovioikeus: Reklamaatiota ei ollut tehty kohtuullisessa ajassa, ja kiinteistön ostajat olivat menettäneet oikeuden vedota virheeseen - käräjäoikeuden tuomio 36.932 euron hinnanalennuksesta kumottiinAsiassa oli ensin kysymys siitä, olivatko ostajat reklamoineet virheestä kohtuullisessa ajassa. Mikäli katsottiin, että ostajat olivat reklamoineet kohtuullisessa ajassa, oli asiassa kysymys siitä, mikä oli rakennuksen korjaustarpeen laajuus ja hinnanalennuksen määrä ja siitä, oliko ostajilla oikeus korvaukseen asumiskustannuksista. Lisäksi asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. K:n tuomio kumottiin ja kanne hylättiin. Myyjät vapautettiin velvollisuudesta suorittaa ostajille hinnanalennusta ja korvausta oikeudenkäyntikuluista. Ostajat velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan myyjien oikeudenkäyntikulut KO:ssa vaatimus enemmälti hyläten 35.853,28 eurolla ja HO:ssa 14.572,04 eurolla viivästyskoroineen. (Vailla lainvoimaa 3.7.2023) - Uutiset
2.6.2023 11.40
Asunnon kosteus- ja mikrobiongelmat: Hovioikeus korotti asuntokaupan kohteeseen liittyneitä seikkoja salanneen myyjän vankeustuomiotaKO:n vastaajalle tuomitsema 5 kk:n vankeusrangaistus törkeästä petoksesta oli liian lievä. Vastaajan syyllisyyden kannalta arvioiden teon moitittavuutta lisäsi se, että tekoon oli liittynyt eräiltä osin suunnitelmallisia piirteitä. Vastaaja oli ostanut kyseisen kohteen vuonna 2004, jolloin siinä oli todettu kosteus- ja mikrobivaurioita. Vastaaja oli riidellyt niihin liittyvistä korvauksista omien saantomiestensä kanssa pitkän ajan. Vastaaja ei näihin seikkoihin nähden ollut voinut olla tietämätön rikoksensa laadusta ja sen ostajallle aiheuttamasta vahingosta. Vastaajan rikosta voitiin näistä syistä pitää myös sen ilmentämään tekijän syyllisyyteen nähden lajissaan varsin moitittavana. Oikeudenmukaisena seuraamuksena oli pidettävä 8 kk:n vankeutta. (Vailla lainvoimaa 2.6.2023) - Uutiset
4.4.2023 11.58
Hovioikeus: Kiinteistön kauppaan perustuva hinnanalennus ja vahingonkorvausMyyjät velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan ostajille hinnanalennuksena 71.650 euroa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine korkoineen ajalta 30.4.2018–10.10.2019 ja korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 11.10.2019 lukien. Myyjät velvoitettiin lisäksi muun muassa yhteisvastuullisesti suorittamaan ostajille vahingonkorvauksena 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.10.2019 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.4.2023) - Uutiset
28.1.2022 11.00
Asumiskieltoon määrätyn rivitaloasunnon kauppa purettiinKantaja oli ostanut asunnon vastaajalta 27.8.2018 tehdyllä kaupalla 82.000 euron hintaan. Asunnossa ollut taloudellisen virheen määrä oli noin 45 prosenttia kauppahinnasta. Kantaja ei ollut voinut asua asunnossa hänelle aiheuneen terveyshaitavan vuoksi helmikuusta 2019 alkaen. Haitta on jatkunut tähän päivään saakka, koska taloyhtiö ei ole korjannut terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita. Taloyhtiö ei ollut voinut ryhtyä riittäviin toimiin haitan poistamiseksi, koska se ei ollut saanut rahoitusta korjausten tekemistä varten. Kantajalla oli sinänsä ollut mahdollisuus lyhentää hänelle aiheutuneen asumishaitan kestoa noin kahteen vuoteen teettämällä asuntoa välittömästi koskeneet korjaukset AOYL 4 luvun 4 §:ssä tarkoitetuin tavoin 30.7.2020 jälkeen. Kahden vuoden asumishaitta oli kuitenkin merkittävä. Korjausten teettämien taloyhtiön kustannuksella olisi voinut lisätä kantajan taloudellisia vastuita merkittävästi. Korjauksista mahdollisesti syntyvää asunnon arvonnousua ei voitu ottaa huomioon purun edellytyksiä arvioitaessa. Kun edellä todettuja seikkoja arvoitiin yhtenä kokonaisuutena, kaupankohteen virheestä oli aiheutunut kantajalle olennaista haittaa. Muuta seuraamusta kuin kaupan purkua ei voitu pitää kohtuullisena. Kauppa oli siten purettava. HO ei myöntänyt myyjälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 28.1.2022) - Uutiset
18.10.2021 10.02
Hovioikeus: Vuosina 1991–1992 rakennetussa asuinrakennuksessa oli laatuvirhe - 199 000 euron myyntihinnasta hinnanalennusta 43 000 euroaOlivatko kantajat menettäneet oikeutensa vedota virheisiin / Kantajien tieto virheestä - Tarkastus- ja selonottovelvollisuus - Laatuvirhe / Korjaustarve - Korjaustapa ja korjauksen laajuus - Hinnanalennuksen määrä ja sille maksettava korko - Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa - Oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut hovioikeudessa (Vailla lainvoimaa 18.10.2021) - Uutiset
28.6.2021 14.00
Hovioikeuskaan ei myöntänyt hometalokaupan seurauksena velkaantuneelle myyjälle velkajärjestelyäArvioitaessa velkajärjestelyn merkitystä velalliselle ja velkojalle oli asiassa esitetty enemmän seikkoja, jotka puhuivat velkajärjestelyn epäämisen kuin sen myöntämisen puolesta. (Vailla lainvoimaa 28.6.2021) - Uutiset
22.6.2021 11.37
Hovioikeuskin hylkäsi kiinteistön laatuvirheestä vaaditun 53.162,99 euron hinnanalennus- ja vahingonkorvausvaatimuksen - ostajille 700 euron korvaus kiinteistöltä viedystä ainesosista ja tarpeistostaKiinteistössä ei näytetty olleen sellaisia laatuvirheitä, joiden perusteella ostajilla olisi oikeus hinnanalennukseen. Kanne oli sen vuoksi hylättävä kokonaan. Koska kellarin huomattava kosteusrasitus ja -vauriot olivat asiassa todetulla tavalla olleet ostajien tiedossa, sillä seikalla, että myyjä oli jättänyt kertomatta umpeen muuratuista ikkuna-aukoista, ei ollut asiassa merkitystä. Näyttämättä oli myös jäänyt, että kellarin kosteus- ja mikrobi vauriot olisivat aiheutuneet ostajien väittämällä tavalla umpeen muuratuista ikkuna-aukoista. Kiinteistö ei ollut kuitenkaan ollut ominaisuuksiltaan sellainen kuin oli sovittu, kun siellä ei ollut ollut kauppaan kuuluneita esineitä. Tältä osin kysymys oli virheestä. Asiassa mainitut perustelut huomioon ottaen oli näytetty, että myyjä oli vienyt pois osan kauppaan kuuluneista esineistä. Ostajilla oli oikeus saada virheestä vahingonkorvausta, jonka määräksi HO arvioi 700 euroa. Ostajat hävisivät muutoksenhakunsa lukuun ottamatta ainesosista ja tarpeistosta tuomittavaa 700 euron vahingonkorvausta, jolla oli vain vähäinen merkitys asiassa. He olivat siten velvollisia korvaamaan myyjän oikeudenkäyntikulut (KO:ssa 30.447,75 euroa, HO:ssa 17.946,36 euroa) asiassa kokonaan. (Vailla lainvoimaa 22.6.2021) - Uutiset
24.3.2021 11.00
Hovioikeus: 1950-luvun talossa ei näytetty olleen mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vuokralaisille terveyshaittaa - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja vuokralaisten kanne hylättiin kokonaisuudessaan - avustaja ei ollut velvollinen korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vuokrakohteena ollut omakotitalo ollut vuokraushetkellä kantajien väittämällä tavalla puutteellisessa kunnossa ja oliko taloa voinut käyttää asumiseen. Perusteena vuokralaiset olivat esittäneet, että talossa oli ollut mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet terveyshaittaa. Näyttötaakka näistä seikoista oli vuokralaisilla. HO totesi, että todettu mikrobitoimintaan viittaava kellarikerroksen haju saattoi olla sellainen, että se tarttui tekstiileihin. Talon kellarikerros ei kuitenkaan ollut varsinainen asuinkerros, vaan siellä sijaitsivat sauna pesutiloineen ja varastohuone. Koska haju oli vuokralaisten omankin kertoman perusteella ollut huoneilmassa tuntuva, oli asukkaidenkin toisaalta täytynyt ymmärtää, etteivät kellarikerroksen tilat soveltuneet tekstiilien säilytykseen. Hajun vuoksi ja muutoinkin heidän oli täytynyt käsittää, että 1950-luvun talon kellarikerroksessa todennäköisesti on kosteutta. Kun otettiin huomioon se, ettei asunnossa ollut näytetty olleen muunlaista vikaa kuin kellarikerroksessa ollut haju ja kosteus, sekä asunnon ikä, yleinen nähtävissä ollut kunto sekä vuokrataso, oli asiassa jäänyt näyttämättä, että asunnon kunto ei olisi vastannut sitä, mitä vuokralaiset olivat voineet kohtuudella vaatia. Näin ollen vuokralaisten kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. Perustetta velvoittaa vuokralaisten avustajaa (OTM) korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikuluja ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.3.2021) - Uutiset
18.1.2021 9.13
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kiinteistönkaupan purkamiselle ollut edellytyksiäTuomiossa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että kaupan kohde oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisella tavalla poikennut merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää. Kiinteistössä oli siten maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe. Kaupan purkamisen edellytyksenä oleva olennaisuuskynnys on selvästi korkeampi kuin salaiselta virheeltä edellytettävä merkittävyyskynnys. Hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty näyttö ei riittänyt osoittamaan kaupan kohteena olevassa rakennuksessa olleen ostajan väittämiä laajoja, koko rakennuksen kattavia kosteusvaurioita. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hovioikeus päätyi siihen, että rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot olivat olleet paikallisia. Hovioikeus arvioi virheen korjaamisen vaatimiksi tarpeellisiksi korjauskustannuksiksi yhteensä 15.000 euroa, mitä oli pidettävä kohtuullisena määränä kauppahintaan 139.500 euroa nähden. Hovioikeus arvioi korjaamiseen kuluvan aikaa alle kolme kuukautta, mitä oli pidettävä kohtuullisena aikana. Kyseessä oleva salainen virhe oli siten korjattavissa kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisessa ajassa. Tämä seikka puhuu virheen olennaisuutta vastaan. Toisaalta virheestä ostajalle aiheutunut asumis- ja terveyshaitta puhuivat virheen olennaisuuden puolesta. Virheen olennaisuutta vastaan ja sen puolesta puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että virhe ei ollut maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennainen. Kaupan purkamiselle ei siten ollut edellytyksiä. Hovioikeus arvioi hinnanalennuksen määräksi 15.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
23.12.2020 13.12
Hovioikeus: 46 vuotta vanhan talon salainen virhe oli niin olennainen, että ostajilla oli oikeus purkaa kauppaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kaupan kohteessa ollut MK 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohdan mukainen salainen laatuvirhe ja olivatko ostajat siinä tapauksessa täyttäneet saman luvun 22 §:n 1 momentissa säädetyn ennakkotarkastusvelvollisuutensa. Lisäksi oli arvioitava, oliko laatuvirhe ollut niin olennainen, että edellytykset kaupan purulle olivat olemassa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset kohteesta saatujen tietojen ja ostajien selonottovelvollisuuden osalta. HO katsoi salaisen virheen olleen niin olennainen, että ostajilla oli oikeus purkaa kauppa. KO.n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
2.11.2020 11.00
Ostajia erehdyttäneet asuntokauppiaat tuomittiin törkeistä petoksista vankeusrangaistuksiin ja kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvauksiinAsiassa ei ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että vastaajat olivat yhdessä erehdyttäneet teonkuvauksissa mainituin tavoin ostajia hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä. Lisäksi teot olivat erehdyttämisen sekä vuoden 2012 kuntotarkastuksen ja salaojituksen virheiden salaamisen osalta olleet hyvin samankaltaisia, mikä muun asiassa esitetyn näytön ohella osoitti tekojen suunnitelmallisuutta ja kokonaistörkeyttä samoin kuin osakeyhtiön myynti virhevastuun välttämiseksi. HO:ssa vastaanotettu todistelu ei siten antanut aihetta arvioida syyksilukemista toisin kuin KO oli tehnyt. HO hyväksyi KO:n ratkaisun tuomittujen rangaistusten (1 v 4 kk) ja korvausten osalta. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.11.2020) - Uutiset
26.6.2020 16.00
Hovioikeus arvioi myyjän tiedonantovelvollisuutta ja ostajan tarkastusvelvollisuutta kuolinpesiltä ostetun asunnon kaupassa - myyjä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta, hinnanalennusta ja oikeudenkäyntikulujaHO:ssa oli myyjän (vastaaja KO:ssa kuolinpesän osakkaana) valituksen ja ostajan (kantaja KO:ssa) vastavalituksen johdosta kysymys siitä, oliko myyjä vastuussa vaurioista ja siten velvollinen suorittamaan ostajalle vahingonkorvauksena tai hinnanalennuksena tämän vaatimat määrät. Erityisesti asiassa oli kysymys siitä, oliko myyjä jättänyt antamatta tietoja sellaisista asuntoa koskevista erityisistä seikoista, jotka olisivat kuuluneet myyjän tiedonantovelvollisuuden piiriin, sekä siitä, oliko ostaja menettänyt oikeutensa vedota asunnossa ilmenneisiin seikkoihin virheinä laiminlyömällä ostajan tarkastusvelvollisuuden. KO:n tuomio kumottiin. Ostajan kanne hylättiin ja myyjä vapautettiin KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta 27.088,94, hinnanalennusta 2.250 ja oikeudenkäyntikuluja 12.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
25.5.2020 11.00
Hovioikeus korotti hinnanalennuksen määrää vuonna 1928 rakennetun hirsirunkoisen asuinrakennuksen kaupassaKauppahinta oli ollut 163.000 euroa ja se oli maksettu 28.6.2013, jolloin myös omistusoikeus kiinteistöön oli kauppakirjan ehtojen mukaisesti siirtynyt. HO arvioi kiinteistössä kaupantekohetkellä olleen virheen korjauskustannusten määräksi 25.000 euroa ottaen huomioon, ettei vaurion laajuutta ollut pystytty tarkalleen arvioimaan. Kaupan kohteessa oli virhe, mutta HO:n arvioimien korjauskustannusten määrän perusteella virhe ei ollut MK 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennainen eikä ostajilla näin ollen ollut oikeutta purkaa kauppaa. Korjauskustannusten määrän vuoksi kaupan kohde poikkesi kuitenkin laadultaan merkittävästi siitä, mitä ostajat olivat voineet kiinteistöltä perustellusti edellyttää, joten heillä oli oikeus hinnanalennukseen. Kauppahintaan ja korjauskustannusten määrään nähden kohtuulliseksi hinnanalennuksen määräksi arvioitiin 25.000 euroa KO:n tuomitseman 15.000 euron sijasta. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 9.00
Hovioikeuden tuomio kiinteistön kaupan hinnanalennusta ym. koskevassa asiassa - tervapaperin käyttäminen betonilaatan päälläAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, onko tervapaperin käyttäminen betonilaatan päällä itsessään sellainen rakennusvirhe, joka edellyttää korjaamista. Lisäksi riitaa oli tervapaperiin liittyen siitä, oliko tervapaperi vaurioitunut muualtakin kuin rakennuksen eteisen ja olohuoneen alueelta. Riitaa oli edelleen siitä, mikä oli aiheuttanut rakennuksen eteisen alueella todetun kosteusvaurion. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
8.4.2020 11.11
Hovioikeus arvioi asunnon kauppakirjan vastuunrajoitusehdon pätevyyttä ja kohtuullisuutta reklamaatio-oikeudettomassa kaupassa - käräjäoikeuden tuomio kaupan purkamisesta kumottiinHO katsoi toisin kuin KO, että kauppakirjan myyjän virhevastuun kokonaan poistava ehto oli pätevä. Ostajat eivät näin ollen voineet lähtökohtaisesti vedota virheenä alapohjan kosteus- ja mikrobivaurioihin, vaikka uskottavaa olikin, että he eivät olisi ostaneet asuntoa, jos he olisivat tienneet kosteus- ja mikrobivaurioista. Kohtuullistamisen osalta HO katsoi, ettei vastuunrajoitusehtoa ollut perusteita jättää kohtuuttomuuden perusteella huomiotta ja ettei sen seurauksia ollut muullakaan tavalla aihetta kohtuullistaa. KO:n tuomio oli asiassa mainituilla perusteilla kumottava ja ostajien kanne hylättävä. Vastaajat vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta ostajille. (Vailla lainvoimaa 8.4.2020) - Uutiset
4.3.2020 10.40
KKO: Ostajat eivät olleet laiminlyöneet ennakkotarkastusvelvollisuutaan, eivätkä he siten olleet menettäneet oikeuttaan vedota laatuvirheenä alapohjan ja seinärakenteiden vaurioihinAsiassa oli tullut arvioitavaksi erityisesti se, olivatko kosteusmittauspöytäkirjasta ilmenevät tiedot antaneet ostajille aiheen edellyttää rakennuksen kunnon tarkempaa selvittämistä sellaisin toimenpitein, joilla kaupan jälkeen ilmi tulleet vauriot olisi voitu havaita. KKO katsoi, että ostajilla oli rakennuksen iän, rakennustavan ja kellarin kosteudesta saamiensa tietojen johdosta ollut aihe tarkastaa kellarin yläpuolisten rakenteiden kunto tavanomaista perusteellisemmin. He olivat kuitenkin saaneet pitää riittävinä pöytäkirjasta ilmeneviä selvityksiä, joissa kellarin yläpuoliset rakenteet oli myös poraten tehdyillä mittauksilla todettu kuiviksi. Ostajat eivät olleet laiminlyöneet tarkastusvelvollisuuttaan, eivätkä he siten olleet menettäneet oikeuttaan vedota kiinteistön virheeseen. HO:n tuomio kumottiin. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asian käsittelyä on tarkoituksenmukaista jatkaa HO:ssa. - Uutiset
23.12.2019 8.30
Hovioikeuden päätös oikeusavun myöntämisestä oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylimenevään osuuteen kiinteistön virhettä koskevassa riita-asiassaKäsiteltävänä olevassa asiassa on kyse kiinteistöriidasta, jossa A:n ensisijaisena vaatimuksena on haastehakemuksesta ilmenevästi ollut muun muassa kaupan purku ja 112.000 euron suuruisen kauppahinnan palauttaminen. A on ilmoittanut sittemmin peruuttaneensa kaupan purkua koskevan vaatimuksensa, pysyen vaatimuksissaan 62.160 euron suuruisesta hinnanalennuksesta ja muista korvauksista. Vaatimukset perustuvat rakennuksen väitettyihin rakennusvirheisiin ja laajoihin mikrobi- ja muihin vaurioihin. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
11.12.2019 15.15
Hovioikeus: Vahingonkorvaussaatava oli vanhentunut ja syy-yhteys vesivahingon ja homevaurioiden välillä katkennutVanhentumislain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodon mukaan vanhentuminen alkaa siitä, kun velkoja on havainnut virheen sopimuksen täyttämisessä tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vaikka eräissä tapauksissa vahinkojen korjaamistoimenpiteillä voidaankin katsoa olevan merkitystä arvioitaessa vanhentumisajan alkamista tai niitä voidaan pitää vanhentumisen katkaisevina toimenpiteinä, ei niin voitu katsoa tässä tapauksessa olevan asianlaita. Näin ollen hovioikeus katsoi, että vanhentumisaika oli tässä tapauksessa alkanut siitä, kun A oli havainnut virheen osuuskunnan suorituksessa tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vanhentumisajan alkamista arvioitaessa voitiin lisäksi ottaa huomioon se, että vaurioiden laajuuden selvittäminen oli vaatinut tarkempia tutkimuksia. Tältä osin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset siitä, että vanhentumisaika oli joka tapauksessa alkanut vuoden 2014 alkupuolella. Kun A oli esittänyt vaatimukset vesiosuuskunnalle vasta 27.9.2017, oli vahingonkorvaussaatava vanhentunut. Jos vahingot olisi välittömästi niiden tapahduttua korjattu, ei vuonna 2017 todettuja homevaurioita olisi syntynyt. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että syy-yhteys vesivahingon ja myöhemmin todettujen homevaurioiden välillä oli A:n toimenpiteiden seurauksena katkennut. Tämänkään vuoksi vesiosuuskunta ei ollut vastuussa A:n vaatimista vahingonkorvauksista. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019) - Uutiset
17.10.2019 10.35
Selvitys: Sisäilmaongelmien ratkaisemisessa tarvitaan uusia keinoja vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä ja rooleja - eniten ongelmia peruskouluissa ja lukioissaVN:n selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa ilmestyneessä selvityksessä kartoitettiin Suomen sisäilman laadun nykytilaa ja sisäilmaongelmien määrää yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä verrattiin tuloksia Ruotsin sisäilmatilanteeseen. Eniten ongelmia on peruskouluissa ja lukioissa. Kotona oireillaan vähemmän kuin työpaikalla. Kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 % rakennusten kokonaisneliömäärästä. Selvityksen mukaan tarvitaan uusia keinoja vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä ja rooleja sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. Kunnilla on edelleen tarve keskitetylle ohjeistukselle terveydellisen riskin arviointiin sekä lisäksi kaivataan käytäntöjä ja tukea, miten hallita julkisen paineen vaikutusta kunnallisessa päätöksen teossa. Riskiviestinnän osaamisen ja viestinnän toimintatapojen kehittämisen tarve on ilmeinen.