-
Sopimuksen syntyminen
- Allekirjoitus
- Hiljainen tahdonilmaisu
- Tarjous
Hiljainen tahdonilmaisu
- Uutiset
5.10.2023 14.00
Hovioikeus: Hyvin hoidettujen asiakkaiden siirtäminen myyjältä toiselle työnantajan yksipuolisella päätöksellä - yhtiö velvoitettiin suorittamaan myyjälle TSL 12 luvun 1 §:n mukaisena vahingonkorvauksena 208.665,96 euroaHO:ssa oli ratkaistavana, olivatko yhtiö ja kantaja sopineet suullisesti tai hiljaisesti, ettei yhtiö siirrä hyvin hoidettuja asiakkuuksia kantajalta toiselle myyjälle ilman hänen suostumustaan, tai oliko osapuolten välille syntynyt vakiintunut käytäntö, joka oli muodostunut työsuhteen sitovaksi ehdoksi. Kysymys oli myös siitä, oliko kysymys työsuhteen olennaisesta ehdosta, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa ja oliko työnantajan menettelystä aiheutunut kantajalle vahinkoa sekä vahingon määrästä. HO hylkäsi yhtiön valituksen. KO:n tuomiota ei muutettu. Yhtiö velvoitettiin korvaamaan kantajalle oikeudenkäyntikulut HO:ssa 22.015,29 eurolla (sis. alv) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
13.9.2023 11.30
Hovioikeus: VR ei ollut voinut työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukoa palkallisesta palkattomaksi - osapuolten välille oli hiljaisesti muodostunut sitova sopimusehto palkallisesta ruokatauosta (ään.)Asiassa oli kysymys siitä, oliko ruokatauon palkallisuudesta sovittu osapuolten välillä nimenomaisesti tai konkludenttisesti ja siitä oliko veturinkuljettajien palkallinen 35 minuutin ruokatauko muuttunut työnantajaa sitovaksi sopimuksen veroiseksi käytännöksi, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa vai oliko VR voinut työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa ruokatauon palkallisesta palkattomaksi. Tähän liittyen oli arvioitava myös muun muassa ehdon olennaisuutta ja työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen merkitystä. Mikäli katsottiin, että kysymyksessä oli työsopimuksen ehto, jota työnantaja ei olkut voinut yksipuolisesti muuttaa, oli lisäksi arvioitava edellytykset määrätä VR maksamaan valittajille perusteettoman edun palautusta ja perusteettoman edun määrä. Tällöin oli myös arvioitava edellytykset valittajien vaatiman kieltomääräyksen antamiselle ja sen noudattamista koskevan uhkasakon asettamiselle. Lisäksi oli arvioitava, oliko VR rikkonut yhteistoimintalakia siten, että valittajilla oli oikeus saada yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystä sekä tämän hyvityksen määrä. (Vailla lainvoimaa 13.9.2023) - Uutiset
28.2.2022 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi sähkölaitoksen työntekijöiden lisäeläkettä koskevat vaatimuksetAsiassa oli yhtiön valituksen johdosta arvioitavana ensinnäkin, oliko yhtiön eläkesäännön mukainen eläkeoikeus tullut kunkin kantajan työsopimuksen ehdoksi ja jos oli, niin minkä sisältöisenä yhtiö oli sitoutunut tarjoamaan kantajille eläke-etuuden. Viimeksi mainituilta osin oli riidanalaista, oliko yhtiö sitoutunut tarjoamaan kantajille lisäeläke-etuuden työsopimuksen solmimishetken mukaan määräytyvänä turvana siten, että heillä on sovitussa eläkeiässä oikeus tietyn suuruiseen kokonaiseläkkeeseen lainsäädännön muutoksista huolimatta. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi kantajien 1. vahvistusvaatimuksen siitä, että yhtiöllä on työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden perusteella velvollisuus maksaa kullekin kantajalle hänen tulevasta eläketapahtumasta lukien määrältään sellainen lisäeläke, että tuo lisäeläke yhdessä kyseisen kantajan työeläkelain mukaisen työeläkkeen määrän kanssa määräytyvät saman suuruiseksi kokonaiseläkkeeksi, kuten ne olisivat määräytyneet, jos eläketapahtuma olisi tapahtunut työntekijäin eläkelain 885/2004 säännösten voimassa ollessa eli ennen 1.1.2017. HO hylkäsi myös kantajien 2. vahvistusvaatimuksen siitä, että kullakin kantajalla on oikeus jäädä vastaajan kustantamalle vahvistusvaatimuksen 1 kohdassa euromäärältään määräytyvälle lisäeläkkeelle samassa eläkeiässä, kuin heillä olisi ollut, jos tuo eläkeikä olisi tullut täyteen työntekijäin eläkelain 885/2004 säännösten voimassa ollessa eli ennen 1.1.2017. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
2.6.2021 10.30
Työsopimusta ei näytetty pidennetyn hiljaisestiAsiassa oli ollut ratkaistavana se, oliko kantaja työskennellyt vastaajan palveluksessa 12.6.2018 allekirjoitetun määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen siten, että työsuhde olisi muuttunut TSL 6 luvun 5 §:n tarkoittamalla tavalla toistaiseksi voimassa olevaksi. KO oli todennut, että kantajalla oli todistustaakka siitä, että hän oli työskennellyt vastaajan palveluksessa 12.6.2018 allekirjoitetun määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen. KO oli hylännyt kanteen näyttämättömänä. Kantaja oli velvoitettu suorittamaan vastaajalle tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina kohtuullisena pidettävinä oikeudenkäyntikuluina yht. 8.035,20 euroa korkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021) - Uutiset
28.5.2021 12.00
Hovioikeus: Kanteessa väitettyä konkludenttista sopimusta tai muutakaan korvausvastuun perustavaa sopimusta ei ollut syntynyt eikä vastaaja ollut saanut perusteetonta etua – kysymys myös kuolinpesän edustamisesta ja uuteen todisteeseen vetoamisestaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, ettei kanteessa väitettyä konkludenttista sopimusta tai muutakaan korvausvastuun perustavaa sopimusta ole syntynyt eikä vastaaja ole saanut perusteetonta etua. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen siltä osin kuin kanne oli hylätty ei siten ollut. Kanteen tullessa hylätyksi tällä perusteella hovioikeuden ei ollut tarpeen lausua vaatimusten vanhentumisesta. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
29.10.2020 11.00
Velallisen vaihtumista ei ollut pätevästi tapahtunut suhteessa velkojaan - käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO totesi yhteenvetona, että velallisen vaihtuminen ilman nimenomaista tahdonilmaisua hiljaisen hyväksynnän tai tosiasiallisen toiminnan perusteella on velvoiteoikeudessa poikkeuksellista ja edellyttää sitä, että olosuhteet ja osapuolten käyttäytyminen sekä tosiasiallinen toiminta selkeästi ja vahvasti tukevat sitä. Näyttövelvollisuus velallisen vaihtumisen perustavista tosiseikoista oli ollut vaihtumiseen vetoavalla vastaajayhtiöllä. Vastaajayhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajayhtiölle pääomaa 400.000 euroa, erääntynyttä korkosaatavaa 103.167,12 ja viivästyskorkosaatavaa 8.852,37 euroa sekä suorittamaan kantajayhtiölle korvaukseksi arvonlisäverottomista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 34.800 euroa ja HO:ssa 13.995 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 29.10.2020) - Uutiset
9.10.2020 10.10
Kantajalla oli todistustaakka työsopimuksen hiljaisesta syntymisestäKantajalla katsottiin väitteen tekijänä olleen paremmat mahdollisuudet näyttää väitteensä toteen kuin vastapuolella, jonka olisi pitänyt osoittaa konkludenttisesti olosuhteiden perusteella syntyneen työsopimuksen olemattomuus todeksi. Mikäli työsopimuksen olemassaolo näytettiin toteen, tuli ratkaistavaksi riitaiset kysymykset siitä, voiko palkkasaatava perustua kantajan väittämin tavoin työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan sekä siitä, oliko vastaaja ollut oikeutettu päättämään kantajan työsopimuksen vastauksessa esitetyistä syistä vai ei. KO oli arvioinut asiassa sanottuja seikkoja erikseen ja myös kokonaisuutena ja katsonut, ettei kantaja ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hänen ja vastaajayhtiön välillä olisi ollut kanteessa tarkoitettuna aikana voimassa työsopimus. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt, että kantaja olisi ollut työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa vastaajayhtiöön eikä hänellä siten ollut oikeutta oikeutta kanteessa vaatimiinsa työsopimuslakiin perustuviin saataviin. Kanne oli näin ollen hylättävä. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
26.6.2019 11.30
Eläkkeelle jääneen opettajan työsuhteen ei näytetty jatkuneen ns. konkludenttisen sopimisen kautta - kantajan maksettavaksi tuomittuja AMK:n yli 32 000 euron oikeudenkäyntikuluja ei soviteltuPääasiallinen riitakysymys asiassa oli siitä, oliko ammattikorkeakoulussa työskennelleen ja eläkkeelle jääneen kantajan työsuhde jatkunut vuoden 2016 puolella ns. konkludenttisen sopimisen kautta. KO oli katsonut asiassa jääneen näyttämättä, että työntekoa olisi jatkettu ja että työnantaja olisi tiennyt työnteon jatkamisesta. Sen sijaan asiassa oli tullut selvitetyksi, että kantaja oli käsittänyt, ettei työsuhde jatku. Kanne oli siten jäänyt näyttämättä, ja kantajan vaatimukset hylättiin. Oikeudenkäyntikulujen osalta oli todettu, että työsuhteen hiljaisen hyväksymisen osalta on olemassa vakiintunut oikeuskäytäntö ja yhdenmukaista oikeustieteellistä kirjallisuutta. Kysymys ei ollut siten laissa tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti epäselvästä asiasta. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2019) - Uutiset
22.2.2019 16.00
Käräjäoikeus menetteli virheellisesti jättäessään vuokralaisen kuittausvaatimuksen tosiasiassa tutkimattaHO katsoi, että KO oli virheellisesti päätynyt siihen, ettei asiassa ollut tutkittavana se, oliko vuokranantaja velvollinen palauttamaan takuuvuokran. KO oli näin menetellessään tosiasiassa jättänyt vuokralaisen kuittausvaatimuksen tutkimatta. Oikeudenkäynnissä oli tapahtunut siten menettelyvirhe, minkä vuoksi asia oli tältä osin palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 22.2.2019) - Uutiset
19.2.2019 13.03
Käräjäoikeuden tuomio Postin taukokäytäntöjä koskevassa riidassa - osapuolet ilmoittivat hovioikeudelle sopineensa asianKoska ulkomaanpostin lähtevän kirjelajittelun yövuorossa noudatettua kanteen tarkoittamaa taukokäytäntöä oli asiassa kerrotuin tavoin noudatettu ainakin 1990-luvulta lähtien eli hyvin pitkän aikaa, koska kantajat olivat vielä vuonna 2014 voineet luottaa käytännön edelleen jatkuvan, kun heille oli työnantajan edustajien taholta annettu tietoa, joka oli vahvistanut käytännön jatkumista, KO oli katsonut, että käytäntö oli ajan myötä konkludenttisesti muodostunut työhyvinvointia edistäväksi vakiintuneeksi työsopimuksen ehtoa vastaavaksi ehdoksi, koska työnantaja oli toiminnallaan osoittanut sitoutuneeksi käytännön muodostumiseen työsopimuksen ehtoa vastaavaksi sopimuksen osaksi eikä vastaaja ollut oikeudenkäynnin aikana pystynyt osoittamaan, ettei näin olisi ollut. KO oli vahvistanut Posti Oy:n menetelleen kunkin kantajan työsuhteessa noudatetun ehdon vastaisesti, kun se oli yksipuolisesti määrännyt taukokäytännön muuttamisesta 1.3.2016 lukien. HO myönsi Posti Oy:lle jatkokäsittelyluvan 16.8.2018. Asianosaiset olivat HO:ssa 11.1.2019 pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen ilmoittaneet päässeensä sovintoon. Posti Oy:n peruutettua valituksensa HO:ssa ja A:n myötäpuolineen ilmoitettua, ettei heillä ollut asiassa vaatimuksia, lausunnon antaminen HO:ssa esitetyistä vaatimuksista raukesi. - Uutiset
1.12.2016 14.38
Vuokrasopimus syntyi konkludenttisesti - vuokrat oli maksettavaKaupungin sosiaalitoimi oli luovuttanut huoneiston vastaajan käyttöön ja tämä oli vastustuksestaan huolimatta käyttänyt sitä asuntonaan. Tarkoitus oli ollut, että käyttö on vastikkeellista, minkä vastaaja oli tiennyt. Vuokrasopimusasiakirjasta oli käynyt ilmi, millä ehdoilla kaupunki oli tarjonnut huoneiston vastaajan käyttöön. Kaupungin ja vastaajan välille oli siten asunnon käyttämiseen perustuen syntynyt vuokrasopimus. Vuokrasopimus voi pätevästi syntyä myös tällä tavalla. Koska muutakaan perustetta vuokranmaksusta vapauttamiselle ei ollut, kanne oli hyväksyttävä ja vastaaja velvoitettava maksamaan kaupungin vaatimat vuokrat. (Vailla lainvoimaa 1.1.2.2016) - Uutiset
15.7.2010 11.16
KKO vahvisti toimitusjohtajan ja yhtiön hallituksen ainoan jäsenen kirjaamatta jätetyt palkkasaatavat äänin 3-2Asiassa esitetyt seikat eivät riittäneet osoittamaan, että tj olisi antanut yhtiölle tai sen velkojille sitoumuksen, jonka mukaan hän ei yhtiön konkurssissa valvoisi yhtiön saneerausmenettelyn ja -ohjelman aikaisia palkkasaataviaan. Koska saatavasta luopuminen eli velan anteeksianto oli poikkeuksellinen oikeustoimi, siihen vetoavan oli kyettävä näyttämään väitteensä toteen. - Uutiset
21.5.2010 7.01
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kanteesta, jonka vakuutusyhtiö on nostanut kotipaikkansa tuomioistuimessaUnionin tuomioistuin katsoo asiassa, jossa vakuutuksenantaja on nostanut kanteen vakuutusmaksun maksamisesta vakuutuksenottajaa vastaan omassa kotipaikassaan, tuomioistuimen olevan toimivaltainen, kun vastaaja vastaa asiassa eikä esitä väitettä tuomioistuimen toimivallan puuttumisesta, sillä tällaista vastaamista asiassa on pidettävä hiljaisena sopimuksena toimivaltaisesta tuomioistuimesta.