-
Varojen arvostaminen
- Hallinta- ja nautintaoikeudet
- Liikeosake
- Tulolähde
- Verotusarvo
Hallinta- ja nautintaoikeudet
- Uutiset
3.4.2024 11.50
KHO: Asunto-osakkeet lapselleen luovuttanut vanhempi sai vähentää hallintaoikeuden perusteella saamistaan vuokratuloista lahjoitettuun osuuteen kohdistuvat ja tontin hankintaan liittyvät pääomavastikkeet siltä osin kuin asunto-osakeyhtiö oli tulouttanut pääomavastikkeet kirjanpidossaanHakijan tarkoituksena oli lahjoittaa omistamansa osakkeet tai osa niistä vuodenvaihteessa 2022–2023 syntyvälle lapselleen syntymän jälkeen siten, että hän pidättää itsellään hallintaoikeuden siihen saakka, kun lapsi täyttää 20 vuotta. Koska lapsi oli alaikäinen eikä hänelle ollut odotettavissa tuloja hallintaoikeuden voimassaoloaikana, hakija sitoutui lahjakirjan ehtojen mukaan maksamaan kaikki huoneistoon liittyvät kulut mukaan luettuna hoito-ja pääomavastikkeet hallintaoikeuden voimassaoloaikana. Tarkoituksena oli, että huoneisto on yksinomaan vuokraustoiminnan käytössä hallintaoikeuden voimassaoloaikana. Asiassa oli kysymys sen arvioinnista, voiko hallintaoikeuden haltija vähentää hallintaoikeuden perusteella saamistaan vuokratuloista lahjoittamiinsa asunto-osakkeisiin kohdistuvat tontin hankintaan liittyvät pääomavastikkeet siltä osin kuin asunto-osakeyhtiö oli tulouttanut pääomavastikkeet kirjanpidossaan. HAO:n ja Verohallinnon päätökset kumottiin. (Julkaisematon) - Uutiset
14.3.2023 11.40
Asianajaja Petri Vesa: Näkökulmia ympäristöoikeudellisiin oikeustapauksiin – Kaivokahnaus (KHO 2023:14)Naapuri alkoi ottaa kaivosta vettä ilman lupaa. Kiista eteni aluehallintovirastoon ja edelleen aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. KHO:n vuosikirjapäätöksen mukaan kyseessä oli vesilain rikkomus. Aluehallintovirasto oli voinut velvoittaa sakon uhalla lopettamaan veden ottamisen. Tapauksessa korkein hallinto-oikeus arvioi yksityisoikeudellista sopimusta ja sen sitovuutta, mikä yleensä kuuluu yleisiin tuomioistuimiin. - Uutiset
10.1.2022 14.30
Uusi ohje: Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään pääasiassa lesken hallintaoikeutta puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon ja sen perusteella tehtävää hallintaoikeusvähennystä perintöverotuksessa. Ohjeessa kerrotaan myös testamenttiin perustuvasta hallintaoikeudesta ja eräistä erityistilanteista, kuten legaateista ja ennakkoperinnöistä, jotka vaikuttavat hallintaoikeusvähennysten toteuttamiseen. Ohjeessa on esimerkkilaskelmien avulla kuvattu, miten vähennys verotuskäytännössä toteutetaan yleisimmissä perimystilanteissa sekä joissakin erityistilanteissa. Perintöverot on esimerkeissä laskettu vuoden 2021 perintöveroasteikon mukaisesti. Vuonna 2021 sovellettava perintöveroasteikko on ollut voimassa sisällöltään samanlaisena 1.1.2017 alkaen. Yksinkertaisuuden vuoksi laskelmissa ei ole huomioitu muita mahdollisia veron määrään vaikuttavia vähennyksiä. Ohje on voimassa 5. tammikuuta 2022 lukien toistaiseksi. - Uutiset
30.4.2021 10.37
Hallinto-oikeus: Testamentissa määrätyt sekä ensisijainen että toissijainen hallintaoikeus olivat tulleet otetuksi huomioon riittävällä tavallaVuonna 1941 syntynyt A ja vuonna 1944 syntynyt B olivat testamentissaan määränneet, että eloonjäänyt puoliso saa omistusoikeuden ensiksi kuolleen rahavaroihin ja elinikäisen hallintaoikeuden muuhun omaisuuteen ja että molempien kuoltua heidän vuonna 1973 syntynyt poikansa C saa puolet omaisuudesta ja C:n vuosina 2003 ja 2004 syntyneet lapset D ja E puolet omaisuudesta tasaosuuksin sekä C elinikäisen hallintaoikeuden koko omaisuuteen. Asiassa oli D:n valituksen perusteella ratkaistavana, oliko hänen saamastaan perinnöstä tehty hallintaoikeusvähennys määrältään liian pieni, kun sen laskemisessa vuotuiseen tuottoon perustuen oli käytetty asiassa mainittua kerrointa 12. HAO totesi, että B oli elinikäisen hallintaoikeuden saadessaan ollut 71-vuotias ja C tuolloin 43-vuotias. Hallintaoikeuden arvo oli perintöverotuksessa määritetty soveltamalla kyseisestä kertoimesta C:n iän mukaista ja samalla tuolle kertoimelle laissa säädettyä suurinta arvoa. HAO katsoi, että testamentissa määrätyt sekä ensisijainen että toissijainen hallintaoikeus olivat tulleet otetuksi huomioon riittävällä tavalla. Oikaisulautakunnan päätöksen ja perintöverotuksen muuttamiseen ei siten ollut syytä. (Ei lainvoim. 30.4.2021) - Uutiset
12.2.2021 9.17
KKO: Koska hallintaoikeus ei ollut enää voimassa, pesänselvittäjä ja asianajotoimisto eivät olleet vahingonkorvausvelvollisia sillä perusteella, että pesänselvittäjä olisi menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta hallintaoikeutta huomioonB oli saanut kiinteistön lahjana äidiltään A:lta ja perintönä isältään elinikäisen hallintaoikeuden jäädessä A:lle. A oli terveydentilansa vuoksi muuttanut pois kiinteistöltä. Kiinteistötietojärjestelmän merkintä A:n hallintaoikeudesta oli sittemmin A:n ja B:n yhteisestä hakemuksesta poistettu. B oli tämän jälkeen myynyt kiinteistöstä määräaloja, joiden kauppahinta oli jäänyt B:lle.
B:n kuoltua hänen kuolinpesäänsä määrätty pesänselvittäjä ei ollut pesänselvityksessä nostanut esiin kysymystä siitä, oliko A:lla vielä hallintaoikeus kiinteistöön. A vaati pesänselvittäjältä ja asianajotoimistolta vahingonkorvausta sillä perusteella, että pesänselvittäjä oli menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta A:n hallintaoikeutta huomioon.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että A:n menettelyn perusteella hänen voitiin katsoa luopuneen hallintaoikeudestaan, eikä hallintaoikeus siten ollut ollut pesänselvityshetkellä enää voimassa. Edellytyksiä vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei sen vuoksi ollut. - Uutiset
30.1.2020 11.00
Pesänselvittäjän vaatimus huoneiston hallinnan luovuttamisesta kuolinpesille hyväksyttiin - häätöä vastustaneelle osakkaalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaToinen osakkaista oli käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan vuodesta 1982 lukien eikä huoneistoa ollut saatu pesänselvittäjän hallintaan. KO:n tuomiossa todettiin mm., ettei kodin suoja estä pesänselvityksen kannalta tarpeellisen häätö- tai hallinnanpalautustuomion antamista. Edellytyksiä oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
3.12.2019 10.30
Käräjäoikeus arvioi kummalla oli parempi oikeus koiraan parisuhteen päättymisen jälkeenKO katsoi, ettei koiran omistusoikeutta tässä tapauksessa voitu ratkaista sen perusteella, kenen nimiin koira oli sopimuksessa ja rekisterissä kirjattu. KO hyväksyi takaisinsaantihakemuksen katsoen, että A:ta oli koiran tosiasiallisena ostajana ja pitkäaikaisen hallinnan perusteella pidettävä koiran omistajana. Koiran hallintaa ei näin ollen voitu kanteessa vaaditun mukaisesti luovuttaa B:lle. Yksipuolinen tuomio kumottiin. Asian hävinneenä B olisi ollut OK 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan A:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. B:tä ei kuitenkaan voitu velvoittaa korvamaan A:n oikeudenkäyntikuluja, kun B ei ollut määräajassa toimittanut oikeudenkäyntikululaskuaan. (Vailla lainvoimaa 3.12.2019) - Uutiset
21.10.2019 13.48
Uusi kannanotto: Hallintaoikeuden kohteena olevan maatilan ja yrityksen tulojen verotusJos maatilan tai yrityksen hallintaoikeus on eri henkilöllä kuin omistusoikeus, mitkä maatalouden, metsätalouden tai elinkeinotoiminnan tulot verotetaan hallintaoikeuden haltijan tuloina ja mitä vähennyksiä hän voi tehdä? - Uutiset
24.4.2019 9.26
Hallinto-oikeus: Hallintaoikeudesta luopumiseen ei voitu soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevaa säännöstäB aikoi vastikkeetta luopua hallintaoikeudestaan Ab X Oy:n osakkeisiin A:n hyväksi. Kyseisiin A:n aiemmin C:ltä perintönä saamiin ja B:n hallintaoikeuden rasittamiin osakkeisiin oli C:n jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa sovellettu PVL 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevaa säännöstä. Perintönä oli siten siirtynyt PVL 55 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytetyn mukaiseen yritystoiminnan jatkamiseen vaadittavat osakkeiden tuottamat oikeudet. Kun nyt ennakkoratkaisuhakemuksessa oli kyse samojen osakkeiden hallintaoikeudesta luopumisesta, suunnitellussa oikeustoimessa ei näin ollen voitu enää katsoa siirtyvän yritystoiminnan jatkamiseen vaadittavaa osaa osakkeiden tuottamista oikeuksista, eikä A:n voitu katsoa jatkavan yritystoimintaa lahjana saamallaan hallintaoikeudella. Ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvattuun lahjaan ei näin ollen voitu soveltaa PVL 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevaa säännöstä. - Uutiset
15.4.2019 14.00
Hovioikeuskin hylkäsi päivävuokraa koskevan vaatimuksen ennenaikaisenaKaupunki oli vaatinut (kanteen kohdassa 9), että vastaaja velvoitetaan suorittamaan päivävuokraa 19,70 euroa tuomion antamista seuraavan kuukauden alusta lukien siihen saakka kunnes huoneisto on luovutettu kaupungin hallintaan. Kun otettiin huomioon, että saatavan erääntyneisyyttä on pidettävä pääsääntönä suorituskanteen tutkimiselle ja hyväksymiselle ja tästä pääsäännöstä ei ole asuinhuoneiston vuokraamisesta annetussa laissa poikettu ja saatavan syntyminen on edellytys suoritustuomiolle, HO katsoi, että kanteen kohdan 9 vaatimus oli aiheeton ja ennenaikainen, ja se oli sen vuoksi selvästi perusteettomana hylättävä. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei siis ollut. (Huom! KKO muutti HO:n tuomion lopputulosta siten, että hylkäämisen sijasta kaupungin kannevaatimus, jolla kaupunki oli vaatinut A:n velvoittamista maksamaan tuomion antamishetkellä erääntymättömiä vuokria, jätettiin tutkimatta.) - Uutiset
2.4.2019 8.35
Uusi ohje: Hallintaoikeus omaisuuden luovutuksen verotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään hallintaoikeuden ja hallintaoikeuden kohteena olevan omaisuuden luovutustilanteiden verotusta luonnollisen henkilön tuloverotuksessa sekä perintö- ja lahjaverotuksessa. Ohje on voimassa 1. huhtikuuta 2019 lukien toistaiseksi. - Uutiset
23.1.2019 9.24
Hovioikeus arvioi hallinnan laajuutta sekä kunnossapito- ja muutostöitä asunto-osakeyhtiössäAsiassa oli hovioikeudessa kysymys ensiksi KFT:n hallintaoikeuden laajuudesta funkistalossa ja toiseksi KFT:n oikeudesta tehdä kunnossapito- ja muutostöitä funkistalossa. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
24.10.2018 14.10
KHO:n ratkaisu lesken hallintaoikeuden arvon määrittämisestä perintöverotuksessaPerittävä oli yksin omistanut puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Ositusta ei ollut toimitettu, mutta leski oli perukirjassa vedonnut avioliittolain mukaiseen tasinkoetuoikeuteensa sekä oikeuteen pitää asunto jakamattomana hallinnassaan. KHO katsoi, että tällaisessa tilanteessa, jossa perukirjan perusteella arvioiden koko asunto jäi kuulumaan perillisten kesken jaettavaan jäämistöön, asuntoon kohdistuvan lesken hallintaoikeuden arvo oli perintöverotuksessa laskettava ja vähennettävä asunnon koko arvosta eikä sen puoliosuudesta. HAO:n päätöksen lopputulosta ei ollut syytä muuttaa. Vuonna 2014 toimitettu perintöverotus. - Uutiset
21.3.2017 9.34
Hallinto-oikeuden päätös lesken vähennyskelpoisen hallintaoikeuden arvon laskemisestaAsiassa oli kysymys PVL 9 §:n 3 momentin säännöksen tulkinnasta eli siitä, miltä osin lesken hallintaoikeus koskee perittävältä jäänyttä asuntoa eli miten vähennyskelpoisen hallintaoikeuden arvo on laskettava. Verotuksen oikaisulautakunta oli verovelvollisen oikaisuvaatimuksen hyväksyen määrännyt, että hallintaoikeuden arvo tulee laskea koko kiinteistön arvosta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksessa oli vaadittu, että hallintaoikeuden arvo tulee laskea kiinteistön puolesta arvosta, kuten perintöverotuksessa oli tehty. HAO hylkäsi valituksen. (Ei lainvoimainen 21.3.2017) - Uutiset
30.9.2016 9.00
Omaisuuden erottelu kesken - nainen velvoitettiin sakon uhalla sallimaan miehen asioida yhdessä joko poliisin tai lakimiehen kanssa yhteisesti omistetulla kiinteistölläKO oli velvoittanut naisen 1 000 euron sakon uhalla sallimaan miehen asioida yhdessä joko poliisin tai lakimiehen kanssa kiinteistöllä, jonka vuokraoikeuden ja rakennukset asianosaiset yhteisesti omistivat. Miehellä katsottiin olleen perusteltu syy päästä selvittämään, mitä hänen omaisuudestaan oli jäljellä kiinteistöllä. Hänellä oli intressi myös tarkastaa kiinteistön kunto ja mahdollisesti hakea omaisuutta, joka riidattomasti oli hänen. Nainen vaati HO:ssa KO:n tuomion kumoamista. HO ei myöntänyt naiselle jatkokäsittelylupaa. Miehen vastavalitus raukesi. (Vailla lainvoimaa 30.9.2016) - Uutiset
17.2.2016 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi etteivät myyjät olleet luopuneet elinikäisestä asumisoikeudestaan konkludenttisesti kun eivät asuntoa käyttäneetKiinteistöön kohdistuvasta käyttö- ja hallintaoikeudesta on mahdollista luopua nimenomaisesti tai konkludenttisesti. Myyjät olivat vuonna 2012 nimenomaisesti ilmoittaneet, että he eivät halua luopua asuntoon kohdistuvasta käyttö- ja hallintaoikeudestaan. Pelkästään se, että myyjät olivat muuttaneet ainakin osaksi sosiaalisten syiden vuoksi kiinteistöltä pois, ei tarkoittanut sitä, että he olisivat luopuneet käyttö- ja hallintaoikeudestaan pysyvästi. Hovioikeus katsoi, että myyjien käyttäytymisestä ei ollut pääteltävissä, että he olisivat myöskään konkludenttisesti luopuneet käyttö- ja hallintaoikeudestaan. Sopimus ei pelkästään sen vuoksi, että myyjät olivat asuneet talossa 10 vuoden ajan ja olleet sen jälkeen viisi ja puoli vuotta käyttämättä nautintaoikeuttaan, ollut muuttunut ostajalle kohtuuttomaksi. Asiassa ei esitetty muitakaan syitä sille, että käyttö- ja hallintaoikeutta koskeva sopimusehto olisi ostajan kannalta kohtuuton. (Vailla lainvoimaa 17.2.2016) - Uutiset
25.5.2015 9.04
Appivanhemmille luovutetun elinikäisen asumisoikeuden ei näytetty alentaneen luovuttajan puolison vanhemmiltaan ostamaan kiinteistön kauppahintaa – perusteettoman edun palautusta koskeva vaatimus hylättiinKiinteistönkaupan yhteydessä kiinteistön ostaneen (B) puoliso (A) oli luovuttanut B:n vanhemmille asumisoikeuden omistamaansa omakotikiinteistöön samalla kun hän oli muuttanut asumaan B:n ostamalle omakotikiinteistölle. A, joka ei voinut enää asumuseron vuoksi asua B:n omistamalla tilalla, vaati B:ltä perusteettoman edun palautuksena 90 000 euroa. HO katsoi, ettei A ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hänen B:n vanhemmille luovuttama asumisoikeus olisi alentanut kiinteistön kauppahintaa. Edunpalautuksen edellytykset eivät täyttyneet ja A:n kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.5.2015) - Uutiset
14.1.2015 14.27
Hovioikeus: Lesken asumisoikeus ei ulottunut puolison kuoleman jälkeen kiinteistölle rakennettavaan uudisrakennukseenHovioikeus katsoi, että sekä perintökaaren säännöksen sanamuodosta että sen esitöistä ilmenee selkeästi, että säännöksen tarkoituksena on turvata lesken asumista siinä asunnossa, joka on ollut puolisoiden yhteinen koti. Näin ollen säännöksessä tarkoitettu lesken hallintaoikeus ei voi ulottua pelkästään siihen kiinteistöön, jolla puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto on tai on ollut, eikä myöskään tällaiselle kiinteistölle yhden pesänosakkaan toimesta rakennettavaan uuteen asuntoon. (Vailla lainvoimaa 14.1.2015) - Uutiset
3.11.2014 11.23
OTT Matti Urpilainen: Omistajattoman tilan testamentti lykkää perintöverovelvollisuuden alkamisajankohtaa - KHO 2014:141Ratkaisu KHO 2014:141 selventää merkittävästi omistajattoman tilan testamentin perintöverokohtelua niissä tilanteissa, joissa lopullinen testamentinsaaja on joku muu kuin testamentintekijän rintaperillinen. - Uutiset
8.10.2013 8.15
Hallinto-oikeus: Asunnon hallintaoikeus ei ollut este ensiasunnon verovapaudelleOmistusoikeuden lykkäävän ehdon sisältäneen kauppakirjan mukaan omistusoikeus asunto-osakeyhtiön osakkeisiin ei ollut siirtynyt A:lle eikä osakekirjoja ollut siirretty hänelle ennen myöhemmin ostetun tilan hankintaa. A:lla ei siten ollut ollut omistajalle yleensä kuuluvia oikeuksia, kuten oikeutta myydä tai pantata osakkeita, vaikka hänellä oli ollut hallintaoikeus osakkeita vastaavaan huoneistoon. Tätä hallintaoikeutta ei voitu säännöksen sanamuodon vastaisesti pitää verovapauden esteenä.