Hätävarjelu
- Uutiset
9.12.2019 13.00
Hovioikeuskin hylkäsi taposta tuomitun naisen hätävarjeluväitteen - rangaistus alennettiin 9 vuoteen - surmansa saaneen läheiselle tuomittua vahingonkorvausta ei korotettuHO hyväksyi KO:n tuomion ilmenevän oikeudellisen arvioinnin ja syyksilukemisen. Lyönti oli suuntautunut sellaiselle kehon alueelle, jolla sijaitsee elintärkeitä elimiä. Vastaajan oli täytynyt käsittää tapahtumien nopeasta etenemisestä huolimatta, että lyöminen suurella veitsellä varsin todennäköisesti johtaa A:n kuolemaan. Vastaaja oli siten syyllistynyt tappoon. Vahingonkorvausvelvollisuuden osalta HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt syytä poiketa KO:n tuomitsemista määristä. Näin ollen vahingonkorvausta koskevat valitus ja vastavalitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
5.12.2019 13.04
Raskaana olleen avopuolison taposta ja hautarauhan rikkomisesta 9 v 10 kk vankeuttaHO hyväksyi KO:n syyksilukemisen. HO:ssa esitetty selvitys ei antanut aihetta päätyä asiassa miltään osin muuhun lopputulokseen kuin mihin KO oli päätynyt. Asiassa mainituilla perusteilla KO oli harkinnut, että oikeudenmukainen yhteinen rangaistusseuraamus vastaajan syyksi luetuista rikoksista on 9 vuotta 10 kuukautta vankeutta. HO hyväksyi KO:n tuomion rangaistuksen mittaamista koskevat perustelut ja lopputuloksen. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
11.10.2019 14.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen eikä hätävarjeluoikeutta ollutJohtopäätöksenään hovioikeus katsoi, että A:lla ei ollut hätävarjeluoikeuden nojalla oikeutta vastustaa kiinniottoa rimpuilemalla, potkimalla sekä poliisimiehiä väkivallalla uhkaamalla. Hänen syykseen oli siten luettava virkamiehen vastustaminen. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
30.8.2019 13.00
33-vuotias tuomittiin 70-vuotiaan äitinsä toistuvista pahoinpitelyistä neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen - poikansa käsiä raapineen äidin menettelyä pidettiin hätävarjeluna sallittunaÄidin hätäkeskukselle tekemien ilmoitusten todenmukaisuutta ja hänen kertomuksensa uskottavuutta ei ollut ilmennyt aihetta epäillä, koska poika oli itsekin pitkälti tunnustanut menetelleensä teonkuvauksissa kerrotulla tavalla. KO oli pitänyt täysin epäuskottavana, että poikaa itseään selvästi heikompi, tekoaikana lähes 70-vuotias äiti voisi kohdistaa poikaansa sellaista fyysistä hyökkäystä, jota vastaan pojan olisi täytynyt puolustautua väkivallalla. Ottaen huomioon tekojen (17) toistuvuus, pojan ylivoima äitiinsä nähden, tekoja oli kohdissa pidettävä pahoinpitelynä, vaikka joissakin kohdissa väkivalta oli ollut suhteellisen vähäistä. Äitiä vastaan nostettu syyte lievästä pahoinpitelystä sen sijaan hylättiin. Äiti oli myöntänyt raapineensa poikansa käsiä vain puolustautuakseen tämän pahoinpitelyiltä. Menettely oli ollut hätävarjeluna sallittua. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle pojalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
17.6.2019 15.04
Toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus katsoi naisen syyllistyneen törkeän pahoinpitelyn asemasta hätävarjelun liioitteluna tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn - hätävarjelun rajat ylittyivät selvästiVastaaja oli suusanallisen riidan yhteydessä lyönyt A:ta keittiöveitsellä, jonka terän pituus oli ollut noin 19 cm, kerran vasemmalle puolen rintakehää. HO katsoi, että vastaajalla olisi kohtuudella voitu edellyttää muunlaista suhtautumista kuten ainakin sitä, että hän olisi käyttänyt veistä puolustuksekseen jollakin vähemmän vaarallisella tavalla kuin iskemällä sillä A:ta rintakehään. Ottaen siten huomioon tekoväline, käytetyn väkivallan laatu ja siitä A:lle aiheutuneet vammat vastaaja oli ylittänyt hätävarjelun rajat niin selvästi, että pahoinpitelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaaja tuomittiin 1 v 6 kk vankeusrangaistukseen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli mieltä teon oikeudellisen arvioinnin osalta. (Vailla lainvoimaa 17.6.2019) - Uutiset
11.3.2019 8.00
KKO:n erimielinen ratkaisu hätävarjelun ja sen liioittelun välisestä rajanvedosta asuntoon tunkeutumista koskevassa asiassaA:n asuntoon oli tunkeutunut kolme henkilöä, joista yksi oli varustautunut ampuma-aseella ja kaksi pesäpallomailoilla. Asunnon eteisessä pesäpallomailoja käyttäneet henkilöt olivat kohdistaneet lyöntejä A:n päähän, ylävartaloon ja käsiin. Lisäksi kolmas henkilö oli osoittanut A:ta ampuma-aseella ja paininut tämän kanssa. A oli paennut hyökkäystä asuntonsa keittiöön ja sieltä ottamallaan veitsellä hyökkäyksen yhä jatkuessa lyönyt hyökkääjiä, joille aiheutui A:n menettelystä hengenvaarallisia vammoja. Hovioikeus luki A:n syyksi kolme hätävarjelun liioitteluna tehtyä tapon yritystä. Kysymys siitä, oliko A:n tekoja pidettävä hätävarjeluna vai sen liioitteluna ja olivatko olosuhteet sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista. (Ään.) - Uutiset
25.2.2019 11.11
Ravintolatappelu - hovioikeus arvioi hätävarjelua ja hätävarjelun liioittelua toisin kuin käräjäoikeus ja tuomitsi vuonna 1997 syntyneen miehen tapon yrityksestä 3 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistukseenToisin kuin KO, joka oli katsonut vastaajan syyllistyneen hätävarjelun liioitteluna tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn, HO katsoi vastaajan syyllistyneen tapon yritykseen. Vastaajan syyllisyyttä arvioitaessa oli otettu huomion, ettei vastaajalla ollut tappamistarkoitusta, vaan syyksilukeminen oli perustunut siihen, että vastaajan oli täytynyt pitää A:n kuolemaa varsin todennäköisenä. Vastaajan teon moitittavuutta ja hänen syyllisyyttään arvioitaessa painoarvoa annettiin toisaalta teon vaarallisuudelle ja toisaalta taas jossain määrin vastaajan tekoa edeltäneelle A:n väkivaltaiselle menettelylle vastaajaa kohtaan. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan A:lle korvausta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 6 000 euroa, kärsimyksestä 5 000 euroa ja pysyvästä haitasta 6 000 euroa. Korvauksia ei ollut syytä sovitella. (Vailla lainvoimaa 25.2.2019) - Uutiset
3.12.2018 14.00
Poikansa 12 puukoniskulla surmannut isä tuomittiin taposta 8 vuoden vankeusrangaistukseen - hovioikeus arvioi hätävarjeluväitettä, lieventäviä asianhaaroja ja isänsä menettäneen lapsen oikeutta elatuskorvaukseenHO katsoi samoin kuten KO, että tekoa oli arvioitava tappona. Rikoksen lieventävät asianhaarat oli otettu huomioon rangaistusta määrättäessä, kun rangaistus oli tuomittu tapon tunnusmerkistön alarajalta. Enempään rangaistuksen alentamiseen ei ollut aihetta. KO oli hylännyt vaatimuksen kärsimyskorvauksen suorittamisesta 5,5-vuotiaalle lapselle. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut kärsimyskorvauksen osalta. Vastaaja velvoitettiin maksamaan C:lle korvausta elatuksen menetyksestä 155 euroa kuukaudessa tekopäivästä 1.2.2018 lukien, kunnes hän täyttää 18 vuotta tai siihen saakka, kunnes hän sitä ennen kykenee itsensä elättämään tai asiasta muutoin määrätään. Korvauksesta on vähennettävä, mitä A:lle on suoritettu tai tullaan suorittamaan kansaneläkelain nojalla lapseneläkkeenä. (Vailla lainvoimaa 3.12.2018) - Uutiset
4.9.2018 9.27
Iski puukolla kahdesti ja kohdisti uhriin väkivaltaa vielä tämän jälkeenkin - kyse ei olut sallitusta hätävarjelusta eikä anteeksiannettavasta hätävarjelun liioittelusta - kysymyksessä oli törkeän pahoinpitelyn asemasta tapon yritysHO katsoi, ettei A ollut toiminut sallitussa hätävarjelussa eikä anteeksiannettavassa hätävarjelun liioittelussa. HO katsoi, että tapauksen olosuhteissa ja ottaen vielä huomioon, että puukoniskuja oli ollut kaksi, A:n oli täytynyt mieltää tekonsa varsin todennäköiseksi seuraukseksi B:n kuoleman. Mainitsemillaan perusteilla HO luki toisin kuin KO A:n syyksi törkeän pahoinpitelyn asemesta tapon yrityksen. KO:n ratkaisua oli siten muutettava. (Vailla lainvoimaa 4.9.2018) - Uutiset
2.7.2018 9.31
Hovioikeus: Henkirikosta koskevassa asiassa ei tarvinnut pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimeltaHO katsoi, että Euroopan unionin tuomioistuimen aiemmasta oikeuskäytännöstä oli saatavissa oikeusohje, jonka perusteella nyt käsiteltävänä oleva asia oli ratkaistavissa. Asian laadun tai muidenkaan esille tulleiden seikkojen perusteella ei ollut ilmennyt aihetta katsoa, että tämä oikeuskäytäntö ei olisi sovellettavissa nyt käsiteltävässä asiassa. Näin ollen ennakkoratkaisun pyytäminen ei ollut tarpeen asian ratkaisemiseksi, ja sitä koskeva pyyntö hylättiin. (Vailla lainvoimaa 2.7.2018) - Uutiset
30.4.2018 12.05
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen hätävarjelun liioitteluna tehdystä tapostaM oli soittanut K:n asunnon ovikelloa pistooli mukanaan, jolloin A oli ottanut haulikon kaapista ja mennyt asunnon pihamaalle. M oli siirtynyt asunnon ulko-oven edessä olleen auton takaosan taakse ja ampunut pistoolia kaksin käsin kiinni pitäen A:ta kohden. A oli suojautunut kyyristymällä auton etuosan taakse ja pistoolin laukaus oli osunut asunnon ulko-oveen. M oli tämän jälkeen siirtynyt lähemmäs auton oikealle sivulle sen keskivaiheille ja nostanut uudelleen pistoolin A:ta kohti. A:n ja M:n välinen etäisyys oli tässä vaiheessa ollut noin 3–4 metriä. A oli tuolloin kertomansa mukaan vaistomaisesti ampunut tähtäämättä haulikolla M:ää kohden käsittäneensä ampuneensa vain yhden laukauksen. M oli ollut A:n toisenkin haulikon laukauksen aikana seisomassa A:n suuntaan. Tilanne oli kehittynyt nopeasti, M:n hyökkäys oli ollut erittäin vaarallinen ja se oli edellyttänyt nopeaa reagointia, haulikon laukaukset oli ammuttu nopeasti peräkkäin eikä A ollut ehtinyt havaita ensimmäisen laukauksen osumista eikä tähdätä myöskään toista laukaustaan. Näihin seikkoihin nähden sen, että A oli ampunut peräkkäin kaksi haulikon laukausta, ei voitu tässä tapauksessa katsoa ylittävän sitä, mitä oli kokonaisuutena arvostellen pidettävä puolustettavana. Hovioikeus siten katsoi kuten käräjäoikeus, että A:n menettely oli ollut rikoslain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla M:n hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen ja sallittu puolustusteko. (Vailla lainvoimaa 30.4.2018) - Uutiset
26.1.2018 14.45
Hovioikeus katsoi poikansa pahoinpitelystä tuomitun isän toimineen hätävarjelutilanteessaAsiassa oli riidatonta, että pojan pituus on 197 cm ja että hän on taipuvainen aggressiiviseen käytökseen. Lisäksi asiassa oli riidatonta, että pojan isä oli vääntänyt poikansa kättä selän taakse mahdollisesti kipua aiheuttaen. Arvioitavaksi oli jäänyt, oliko isän menettelyssä ollut kyse pahoinpitelystä vai oliko hänen menettelynsä ollut sallittua hätävarjeluna. HO katsoi, että pojan isän oli asiassa mainituilla perusteilla katsottava toimineen tavalla, jota voitiin pitää RL4 luvun 4 §:n 1 momentin nojalla sallittuna hätävarjeluna. Syyte pahoinpitelystä oli näin ollen hylättävä ja pojan isä vapautettava velvollisuudesta suorittaa pojalleen korvausta kivusta ja särystä sekä tilapäisestä haitasta. Asian näin päättyessä pojan isä oli vapautettava myös velvollisuudesta korvata todistelukustannukset valtiolle. (Vailla lainvoimaa 26.1.2018) - Uutiset
7.12.2017 9.04
Ravintolasta poistetun päihtyneen asiakkaan katuun kaataneet järjestyksenvalvojat syyllistyivät vammantuottamukseen - kyse ei ollut hätävarjelutilanteestaA oli lyönyt päänsä katukiveykseen vakavin seurauksin. A:n loukkaantuminen oli ollut tapahtumaolosuhteet ja A:n voimakas päihtymys huomioon ottaen järjestyksenvalvojien kohtuudella ennakoitavissa. Järjestyksenvalvojat olivat menettelyllään rikkoneet olosuhteiden edellyttämää ja heiltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka he olisivat kyenneet sitä noudattamaan. Teko ei ollut ollut myöskään hätävarjeluna sallittu. Järjestyksenvalvojat tuomittiin 40 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. (Vailla lainvoimaa 7.12.2017) - Uutiset
2.6.2017 13.00
Kyseessä ei voinut olla hätävarjelu kun hyökkääjäksi väitetyn ampuminen oli tapahtunut vähintään kymmenen metrin päästä – taposta aiemman rikollisuuden vuoksi 10 vuotta vankeuttaSekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, ettei hätävarjelu tai hätävarjelun liioittelu voinut tapauksen olosuhteissa tulla kyseeseen, ja tuomitsivat ampujan taposta 10 vuoden vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 2.6.2017) - Uutiset
10.2.2017 15.33
Yritti saada miehen hallusta tietokoneensa ja puhelimensa - naista vastaan nostetut pahoinpitelysyytteet hylättiin koska kysymyksessä oli ollut sallittu hätävarjelutilanneSiihen nähden, että mies oli molemmissa kohdissa pitänyt naisen omaisuutta hallussaan ilman laillista oikeutta, mutta omaisuus ei kuitenkaan ollut miehen häiriöttömässä hallussa, käsillä oli ollut RL 4 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu, aloitettu oikeudeton hyökkäys. Naisen käyttämät voimakeinot olivat olleet tarpeellisia ja puolustettavia. Menettelyä ei voitu kummassakaan syytekohdassa pitää käräjäoikeuden katsomin tavoin RL 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettuna pakkotilana. (Vailla lainvoimaa 10.2.2107) - Uutiset
24.1.2017 11.06
Tönäisi riitaa haastaneen ja kasvoihin lyöneen miehen katuun - tekoa ei pidetty hätävarjeluna - tönäisijä syyllistyi perusmuotoiseen vammantuottamukseen – korvauksia alennettiin yhdellä neljäsosallaOlosuhteita kokonaisuutena arvioiden vastaajan tönäisyä ei pidetty tarpeellisena puolustustekona, eikä kyse ollut hätävarjelutilanteesta. Vastaajan huolimattomuutta ei kuitenkaan voitu pitää KO:n toteamin tavoin törkeänä eikä tekoa kokonaisuutena arvostellen törkeänä. HO katsoi, että syyksilukemisen muuttuessakaan vastaajalle tuomittua 60 päiväsakon rangaistusta ei ollut aihetta alentaa. Sovittelun jälkeen tilapäisen haitan (aivovamma) korvauksen määräksi jäi 15 000 euroa. Vastaavalla tavalla vastaajan muukin vahingonkorvausvelvollisuus alennettiin A:n myötävaikutuksen perusteella yhdellä neljäsosalla täyden korvauksen määrästä. (Vailla lainvoimaa 24.1.2017) - Uutiset
23.12.2016 9.37
KKO muutti hovioikeuden tuomitseman tapon hätävarjoittelun liioitteluksi – 9 vuoden vankeus lieventyi 5 vuoteenA oli tappanut B:n lyömällä tätä veitsellä rintaan. A kertoi puolustaneensa itseään B:n yritettyä raiskata hänet. Kysymys näytön arvioinnista ja siitä, oliko tekoa pidettävä hätävarjeluna tai sen liioitteluna. Hovioikeuden tuomiota muutettiin siten, että A tuomittiin hovioikeuden hänen syykseen lukeman rikoksen ja siitä tuomitun rangaistuksen asemesta hätävarjelun liioitteluna tehdystä taposta 5 vuodeksi vankeuteen. - Uutiset
5.10.2016 11.15
Hovioikeuskaan ei pitänyt uskottavana, että mies olisi pudonnut kaiteen yli vahingossa tai vastaaja olisi joutunut hätävarjelutoimena pudottamaan miehen luhtitalon ylätasanteelta lähes 4 metrin korkeudestaHO ei katselmuksella tehdyt havainnot huomioon ottaen pitänyt mahdollisena, että mies, jolla oli tapahtuma-aikana ollut kipsi jalassa, olisi pudonnut yhden metrin korkuisen kaiteen yli vahingossa tai pelkästään vastaajan huolimattoman menettelyn seurauksena. Miehelle oli aiheutunut pahoinpitelystä hengenvaarallinen tila. Vastaajan menettelyä ei voitu asiassa mainitut olosuhteet huomioon ottaen pitää kuitenkaan erityisen raakana ja julmana. Vastaajan menettelyä oli pidettävä erittäin moitittavana. Pahoinpitely, jossa oli aiheutettu toiselle vaikea ruumiinvamma ja hengenvaarallinen tila, oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. (Vailla lainvoimaa 5.10.2016) - Uutiset
22.9.2016 14.05
Viisi puukoniskua selkään parvekkeella - ei syyllistynyt tapon yritykseen eikä kyse ollut hätävarjelustaVastaaja oli lyönyt A:ta veitsellä, jossa oli ollut noin 10 senttimetrin pituinen terä, selkään viisi kertaa. Tekoa ei voitu lukea vastaajan syyksi tapon yrityksenä, vaan kyse oli ollut pahoinpitelystä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja toiminut hätävarjelutilanteessa ja oliko vastaaja syyttäjän esittämällä tavalla yrittänyt tahallaan tappaa A:n. HO hyväksyi KO:n tuomion syyksilukemista, oikeudellista arviota ja seuraamusta koskevat perustelut. (Vailla lainvoimaa 22.9.2016) - Uutiset
9.5.2016 12.03
Hovioikeus arvioi tapon ja hätävarjelun rajaaA oli makuuhuoneessa työntänyt B:n sängylle, mennyt istumaan selällään sängyllä maanneen B:n päälle ja saatuaan veitsen tämän kädestä tökännyt B:tä veitsellä kaulaan B:n pidellessä häntä ranteesta kiinni. Hovioikeus totesi, että A:lla olisi myös makuuhuoneen sängyllä veitsen B:ltä pois saatuaan tai B:n mahdollisesti tavoiteltua veistä takaisin itselleen ollut mahdollisuus pidättäytyä käyttämästä veistä tai poistua tilanteesta. Näin ollen hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että mitkään asiassa esitetyt seikat eivät osoittaneet, että käsillä olisi ollut B:n taholta A:han kohdistunut aloitettu tai välittömästi uhkaava oikeudeton hyökkäys, jonka johdosta A:lla olisi ollut aihetta puolustautua veitsellä. A:n menettelyssä ei siten ollut kyse hätävarjelusta tai sen liioittelusta. A oli siten menettelyllään syyllistynyt tappoon. (Vailla lainvoimaa 9.5.2016)