Hätävarjelu
- Uutiset
3.8.2021 14.12
14-vuotiasta lasta Ruoholahden metroaseman edustalla puukottanut nuori mies tuomittiin kahdesta tapon yrityksestä, yhdestä törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä ja kahdesta laittomasta uhkauksesta 5 v 8 kk vankeusrangaistukseen2.5.2021 Helsinki. (Vailla lainvoimaa 3.8.2021) - Uutiset
13.7.2021 14.00
Päihtyneenä nukkumassa yksin omassa asunnossaan olleen katsottiin perustellusti erehtyneen hätävarjelutilanteen käsillä olosta ensihoitajien murtauduttua hänen asuntoonsa - hovioikeuskin hylkäsi syytteen laittomasta uhkauksestaKoska vastaaja ei ollut voinut tilanteessa havaita, että hänen asuntoonsa murtautuneet henkilöt olivat ensihoitajia, tilanne oli ollut hänen näkökulmastaan huomattavan uhkaava. Näin ollen hän oli perustellusti erehtynyt hätävarjelutilanteen käsillä olosta. Teko ei ollut ylittänyt sitä, mitä olisi RL 4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan voitu pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavana. Näin ollen vastaajaa ei voitu RL 4 luvun 3 §:n mukaan rangaista tahallisesta rikoksesta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätöksen syytteen hylkäämisestä. (Vailla lainvoimaa 13.7.2021) - Uutiset
10.6.2021 15.17
Hovioikeus arvioi oliko tapon yrityksessä kyse hätävarjelusta tai sen liioittelustaVaikka B olisi tönäissyt A:ta ennen kuin tämä oli ottanut veitsen, kysymys ei ollut niin yllätyksellisestä tai vakavasta hyökkäyksestä, että se olisi oikeuttanut veitsen käyttämiseen edes väitetysti pelottelutarkoituksessa huitomiseen. Myös hätävarjelun ajalliset rajat olivat selvästi ylittyneet siinä vaiheessa, jolloin veitsi oli osunut B:n silmään. Hätävarjelun liioittelun osalta hovioikeus katsoi, että tapahtuman olosuhteissa A:lta on voitu kohtuudella vaatia muunlaista suhtautumista. Kysymys ei siten ollut myöskään sellaisesta hätävarjelun liioittelusta, jolle tulisi antaa merkitystä anteeksiantoperusteena tai edes rangaistusta lieventävänä seikkana. (Vailla lainvoimaa 10.6.2021) - Uutiset
31.3.2021 10.00
Naapurin ovelle tullutta miestä löytiin veitsellä kaulaan - kyse ei ollut hätävarjelutilanteesta tai sen liioittelustaA oli tullut koputtamaan myöhään illalla naapurinsa oveen, jolloin siellä vieraana ollut vastaaja oli mennyt avaamaan sen. A oli halunnut tulla sisälle keskustelemaan naapurinsa kanssa, jolloin vastaaja oli ilmoittanut, ettei asunnon omistaja ole kotona ja vastaaja ei aio keskustella ennestään tuntemattoman A:n kanssa mistään asiasta. Tällöin A oli kutsunut kaksi ystäväänsä paikalle ja todennut, että asiasta tulee kyllä keskustella. Tämän jälkeen vastaaja oli lyönyt A:ta veitsellä kaulaan. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajalle hänelle syyksi luetusta tapon yrityksestä oli KO:n tuomitseman 4 vuoden vankeuden asemasta 3 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistus. Näin ollen KO:n tuomitsemaa rangaistusta oli alennettava. (Vailla lainvoimaa 31.3.2021) - Uutiset
18.3.2021 12.28
Hovioikeus: Hätävarjelua vai tapon yritys, perusmuotoinen vai törkeä rikos? Käräjäoikeuden tuomitsema 2 vuoden 2 kuukauden vankeus korotettiin 4 vuodeksi; myös uhrin kärsimyskorvausta korotettiinYhteisen rangaistuksen lähtökohdaksi oli otettava kohdan 1 tapon yritys, josta tuomittava keskirangaistus on noin 3,5 - 4 vuotta vankeutta. Kuten oikeuskäytännössä on todettu, tapon yritykset poikkeavat teon vahingollisuuden ja vaarallisuuden sekä teosta ilmenevän tekijän syyllisyyden kannalta usein merkittävästi toisistaan, minkä vuoksi teon yksilölliset piirteet tulee ottaa huomioon rangaistusta mitattaessa (KKO 2015:12, kohdat 15 ja 17). A:n syyksiluettavat tapon yritys ja törkeän pahoinpitelyn yritys olivat tapahtuneet välittömästi toisiaan seuraten. Virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella oli tässä vain vähäisessä määrin vaikutusta yhteisen rangaistuksen pituuteen. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi A:n syyksi luetuista rikoksista neljä vuotta vankeutta. Tässä tapauksessa ulkopuolinen henkilö oli käynyt yllättäen asianomistajan kimppuun. Tilanne oli ollut pelottava, koska A oli mennyt istumaan asianomistajan rinnan päälle, eikä tällä ollut mahdollisuutta poistua tilanteesta. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi kärsimyksestä 4.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.3.2021) - Uutiset
17.3.2021 13.00
Hovioikeus: Oikeudenmukainen rangaistus hätävarjelun liioitteluna tehdystä törkeästä pahoinpitelystä oli 1 v 10 kk ehdotonta vankeuttaVastaajan teko oli ollut erittäin vakava. Teossa oli käytetty teräasetta eli hengenvaarallista tekovälinettä ja aiheutetut vammat olivat olleet hengenvaaralliset. Vaikka kyseessä oli ollut hätävarjelutilanne, vastaaja oli lyönyt teräaseella A:ta keskivartalon alueelle kainaloon. A:lla ei ollut tilanteessa ollut asetta esillä. Keskivartalon alueelle teräaseella kohdistetut iskut ovat lähtökohtaisesti aina hengenvaarallisia. Vastaajan menettely oli aiheuttanut A:lle todellisen hengenvaaran. A oli selviytynyt hengissä ainoastaan satunnaisista syistä. Rangaistusta korotettiin ja kovennettiin. (Vailla lainvoimaa 17.3.2021) - Uutiset
7.1.2021 14.12
Hovioikeus katsoi miestä asunnossaan puukottaneen naisen toimineen tahallisesti eikä kyseessä ollut hätävarjelutilanne - taposta tuomittu rangaistus korotettiin 9 vuoteenRiidatonta oli, että vastaaja oli aiheuttanut miehen kuoleman lyömällä tätä teräaseella rintaan. HO:ssa oli kysymys teon tahallisuudesta sekä siitä, oliko vastaaja toiminut hätävarjelutilanteessa. Tämän jälkeen asiassa oli kysymys rangaistuksen määräämisestä. HO katsoi, ettei kysymys ollut ollut hätävarjelutilanteesta. Ottaen huomioon, että kysymyksessä oli ollut yksi riitatilanteessa pikaistuksissaan tehty lyönti, HO katsoi, ettei vastaajan lyödessään A:ta teräaseella rintaan ollut täytynyt pitää tämän kuolemaa varmana seurauksena. Hänen oli kuitenkin täytynyt pitää sitä tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena. Vastaaja oli näin ollen aiheuttanut A:n kuoleman tahallaan. Ottaen huomioon vastaajan teon vahingollisuus ja vaarallisuus ja siitä ilmenevä vastaajan syyllisyys HO katsoi, että KO:n vastaajalle mittaama yhteinen rangaistus 8 vuotta 10 päivää oli yleiseen rangaistuskäytäntöön nähden liian lievä. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus vastaajan syyksi luetusta taposta ja kohdan 2 teosta (huumausainerikos, yhden kannabiskasvin kasvattaminen), joka oli vähäinen, oli 9 vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 7.1.2020) - Uutiset
21.12.2020 13.00
Hovioikeus: Rangaistusvaatimuksen esittäjällä oli todistustaakka myös siitä, ettei kysymys ollut hätävarjeluun oikeuttavasta tilanteestaKumpikaan osapuoli ei ollut halunnut tulla kuulluksi tapahtumista KO:ssa. HO totesi, että vastaaja oli alusta asti johdonmukaisesti kiistänyt syytteen. Hän oli kertonut A:ta kaulasta puristaessaan toimineensa itsepuolustukseksi A:n aloittamaa väkivaltaa vastaan. HO katsoi, että vastaajan kertomuksen mukainen vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei hätävarjelutilanteen käsilläoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Koska tapahtumasta ei ollut esitetty muuta selvitystä kuin vastaajan oma lausuma hätävarjelusta, vastaajan ei ollut näytetty syyllistyneen myöskään hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn. Syyte pahoinpitelystä oli näin ollen hylättävä. Syytteen tultua hylätyksi vastaaja oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
11.11.2020 16.00
Vuokralaisen ei katsottu toimineen hätävarjelutilanteessa tai pakkotilassa lyödessään vesivahinkoa tarkistamaan tullutta vuokranantajaa nyrkillä kasvoihinVideon perusteella voitiin kuitenkin todeta, että vuokranantajan menettely oli ollut jossain määrin vuokralaista provosoivaa. Tämä ei kuitenkaan oikeuttanut vuokralaisen pahoinpitelytekoa eikä poistanut sen rangaistavuutta. Seikka oli otettu huomioon rangaistusta (50 ps) mitattaessa. Vuokralaisen menettely täytti pahoinpitelyn tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 11.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 12.19
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin ettei pahoinpitelytilanteessa ollut kysymys hätävarjelustaA kertoi, että B oli tullut ensin tönimään häntä, jolloin hän oli tönäissyt takaisin niin, että B oli kaatunut. B oli noussut maasta käsi lyöntiasennossa ja halunnut lyödä A:ta, jolloin A:n oli ollut pakko itseään puolustaakseen lyödä B:tä. Hovioikeus totesi, että väitetystä hätävarjelusta oli tässä asiassa esitetty todisteena vain A:n kertomus, joka ei saanut tukea asiassa esitetyistä todisteista tai muista seikoista. Näin ollen näyttämättä jäi, että B olisi A:n lyödessä häntä aloittanut A:han kohdistuneen oikeudettoman hyökkäyksen taikka että olosuhteet olisivat muutoin olleet sellaiset, että B olisi välittömästi uhannut A:ta oikeudettomalla hyökkäyksellä tai että kysymys olisi hätävarjelun liioittelusta. A:n oli siten katsottava syyllistyneen pahoinpitelyyn käräjäoikeuden hänen syykseen lukemalla tavalla. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
26.10.2020 13.00
Puukotus Kaisaniemen puistossa - kysymys ei ollut sallitusta hätävarjelusta eikä puukottaja ollut kokonaan rangaistusvastuusta vapaaAsianomistajalla (A) ei ollut ollut mukanaan mitään tekovälinettä väkivallan käyttöön. Hän oli lyönyt vastaajaa kerran nyrkillä vakavampia vammoja aiheuttamatta. Vaikka vastaaja oli tilanteessa kaatunut ja hänellä oli uskottavasti ollut hengitysvaikeuksia, A:n hyökkäyksen laatuun nähden vastaajan lyönti puukolla A:n kylkeen ylitti puolustustekona sen, mitä voitiin pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavana. Näin ollen HO katsoi kuten KO, ettei kysymys ollut ollut RL 4 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta sallitusta hätävarjelusta. HO myös katsoi, että vastaajalta oli kohtuudella voitu edellyttää muunlaista suhtautumista kuin ottaa puukko taskusta ja lyödä sillä A:ta kylkeen. HO katsoi, ettei vastaaja ollut RL 4 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kokonaan rangaistusvastuusta vapaa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 14.43
Käsillä ei ollut hätävarjelutilanne - hovioikeuskin tuomitsi tapostaAsiassa oli selvitetty ja oli riidatonta, että vastaaja oli tehnyt A:lle väkivaltaa, jonka seurauksena A oli kuollut. HO:ssa kysymys oli siitä, oliko käsillä ollut hätävarjeluillanne vai ei. Asiassa esitetyin lisäyksin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että vastaaja oli syyllistynyt menettelyllään tappoon. Tappoon syyllistyneelle vastaajalle tuomittu rangaistus oli vallitsevan oikeuskäytännön mukainen, eikä sitä ollut perustetta alentaa. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020) - Uutiset
8.9.2020 11.00
Hovioikeus: Kotirauhan puolustamisessa oli ylitetty hätävarjelun rajatVastaaja oli KO:ssa myöntänyt työntäneensä asianomistajaa hartioista saadakseen asianomistajan ovelta pois. HO katsoi toisin kuin KO, että kysymys oli ollut hätävarjelun liioittelusta, ja vastaaja oli siten menettelyllään syyllistynyt pahoinpitelyn asemasta hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn. Vastaajan menettelyn vaarallisuus huomioon ottaen HO katsoi, ettei hän ollut RL 4 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin kokonaan rangaistusvastuusta vapaa. Sen sijaan olosuhteet oli RL 4 luvun 7 §:n ja 6 luvun 8 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla otettava rangaistusvastuuta lieventävänä seikkana huomioon. Mainitsemillaan perusteilla HO harkitsi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi 20 päiväsakkoa. Asianomistaja oli omalla toiminnallaan merkittävästi myötävaikuttanut vahinkojen aiheutumiseen. KO:n tuomitsemia vahingonkorvauksia oli näin ollen soviteltava. (Vailla lainvoimaa 8.9.2020) - Uutiset
13.8.2020 8.10
Hovioikeus alensi rangaistusta hätävarjelun liioitteluna tehdystä tapostaHovioikeus katsoi, että A oli syyllistynyt hätävarjelun liioitteluna tehtyyn tappoon kuristamalla B:n syytteessä kuvatuin tavoin. Hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi A:n syyksi luetusta rikoksesta viisi vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 13.8.2020) - Uutiset
23.7.2020 14.00
Sukupuolielimistä puristanut syyllistyi pahoinpitelyyn - teko ei ollut hätävarjeluna sallittuNaisen katsottiin syytteen (syyte 1) mukaisesti tehneen ruumiillista väkivaltaa miehelle puristamalla häntä sukupuolielimistä niin voimakkaasti, että miehellle oli aiheutunut kipua ja mustelmia. Nainen tuomittiin pahoinpitelystä 35 ps rangaistukseen. Nainen vaati HO:ssa, että hänen katsotaan toimineen hätävarjelutilanteessa tai että kysymys oli ainakin hätävarjelun liioittelusta. HO ei myöntänyt naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.7.2020) - Uutiset
15.5.2020 14.30
Pahoinpitely sellissä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteenSyytteen mukaan vastaaja oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa A:lle vankilassa omassa sellissään lyömällä tätä ruokailuveitsellä rintakehään, vasempaan ranteeseen, vasempaan sisäreiteen ja vasemmalle puolelle vyötäröön. Syytteen mukaan vastaajan menettelystä oli A:lle aiheutunut pistosjälki rintalihakseen, kaksi pistosjälkeä vasemman käden ranteeseen, naarmuja vasempaan sisäreiteen ja vasemmalle puolelle vyötäröön. Vastaaja oli kiistänyt syytteen pahoinpitelystä. Vastaajan mukaan hän oli toiminut itsepuolustuksessa ja kyseessä oli ollut hätävarjelu toisen oikeudetonta hyökkäystä kohtaan. KO oli katsonut vastaajan syyllistyneen siihen rikokseen, josta syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta. Vastaaja oli tuomittu 60 pv rangaistukseen. HO hylkäsi syytteen. Vastaaja vapautettiin hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä kaikesta korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
17.2.2020 16.00
Kaasusumuttimen suihkun usean sekunnin ajan itseään fyysisesti heikomman ja aseettoman naispuolisen henkilön kasvoihin kohdistaneen miehen tekoa ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen puolustettavana tekona - hovioikeuden tuomio oli erimielinenHO katsoi vastaajan syyllistyneen pahoinpitelyn asemasta hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei vastaaja ollut ollut hätävarjelutilanteessa, eikä hänellä ollut tekohetkellä ollut oikeutta minkäänlaiseen puolustustekoon. (Vailla lainvoimaa 16.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 12.05
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan menettelyn rangaistusvastuusta vapaaksi hätävarjelun liioitteluksi vaikka uhri kuoliHovioikeus katsoi arvioituaan tuomiossa kerrottuja seikkoja kokonaisuutena, ettei A:lta selostetuissa olosuhteissa ollut kohtuudella voitu edellyttää muunlaista toimintaa, kun huomioon otettiin hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys ja tilanne muutoinkin. A:n menettelyä oli näin ollen pidettävä sellaisena hätävarjelun liioitteluna, jonka johdosta hän oli rikoslain 4 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla rangaistusvastuusta vapaa. Siten käräjäoikeuden tuomio oli kumottava tältä osin ja A vapautettava tuomitusta vankeusrangaistuksesta sekä rikosuhrimaksua koskevasta maksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
23.12.2019 10.34
Sekavasti ja aggressiivisesti kadulla käyttäytynyttä tuntematonta miestä kerran nyrkillä kasvoihin lyöneen miehen menettelyä pidettiin hätävarjeluna sallittuna - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteenKO oli katsonut vastaajan syyllistyneen hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn, mutta jättänyt hänet rangaistukseen tuomitsematta. A oli puolestaan tuomittu laittomasta uhkauksesta 40 ps rangaistukseen. KO oli velvoittanut vastaajan suorittamaan korvaukseksi A:lle kivusta ja särystä 6.833,33 euroa ja vereentyneistä pilalle menneistä vaatteista 33,33 euroa ja aiheutuneista sairaanhoito- ja lääkekuluista 857,88 euroa. Korvausvelvollisuutta oli soviteltu VahL 6 luvun 1 §:n nojalla yhteen kolmasosaan. Koska vastaaja oli toiminut hätävarjelussa, HO hylkäsi syytteen ja vapautti vastaajan kaikesta korvausvelvollisuudesta A:lle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 15.00
Nyrkillä kasvoihin lyöneen 16-vuotiaan teossa ei ollut kysymys hätävarjelusta - jätettiin liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä rangaistukseen tuomitsematta - vahingonkorvausta soviteltiin puoleenKO oli lukenut 16-vuotiaan vastaajan syyksi hätävarjelun liioitteluna tehdyn pahoinpitelyn nuorena henkilönä ja tuominnut vastaajalle rangaistukseksi 100 päiväsakkoa. HO totesi, että asiassa todetuin tavoin ja huomioiden myös se, että A:n seurueeseen oli kuulunut lukuisia, osittain uhkaavasti käyttäytyviä henkilöitä, vastaajalla oli nuoren ikänsäkin vuoksi ollut rajalliset edellytykset harkita puolustustoimiensa tarpeellisuutta ja suhteellisuutta. A:n oli katsottava tilanteessa vähintäänkin hyväksyneen väkivallan käyttämisen vastaajaa ja tämän isää kohtaan. Tilanne kokonaisuudessaan huomioon ottaen HO katsoi, ettei vastaajalta ollut voitu kohtuudella vaatia muunlaista suhtautumista. HO harkitsi oikeaksi, että vastaaja oli teossaan ollut rangaistusvastuusta vapaa ja hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO harkitsi kohtuulliseksi, että vastaaja korvaa A:lle hänelle aiheutuneista vahingoista puolet. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019)