Häätö
- Uutiset
2.7.2021 14.53
Hovioikeus: Rinnealueista hiihtokeskus- ja matkailutoimintoja varten tehdyn maanvuokrasopimuksen irtisanomiselle ja häädölle oli olemassa riittävät perusteetA Elämyskeskus Oy:n valitus hylättiin. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.7.2021) - Uutiset
6.5.2021 13.00
Häädön toimeenpano - hovioikeus keskeytti yksipuolisen tuomion täytäntöönpanon väliaikaisestiOttaen huomioon asian käsittelyn vaihe, asian laatu, asian ratkaiseminen yksipuolisella tuomiolla ja X Oy:n sitä koskevan takaisinsaantihakemuksen tutkimatta jättäminen, yksipuolisen tuomion täytäntöönpantavuus hakijalta vakuutta vaatimatta sekä häädöstä osapuolille, asian velalliselle X Oy:lle ja täytäntöönpanon hakijalle Kiinteistö ja Sijoitus Y Oy:n konkurssipesälle, mahdollisesti aiheutuva haitta, HO katsoi asiaa kokonaisuutena harkittuaan tässä vaiheessa olevan aihetta määrätä KO:n yksipuolisen tuomion täytäntöönpano väliaikaisesti keskeytettäväksi X Oy:n vaatimuksen perusteella. - Uutiset
28.4.2021 11.00
Häädön vastustamista koskeva vaatimus ei menestynyt hovioikeudessa - vuokralaisten kaupungin asunnot Oy:lle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä alennettiin 7.745,04 eurosta 6.000 euroonVuokralaisilla ei ollut vuokrasopimuksen puuttuessa oikeutta asua asunnossa. (Vailla lainvoimaa 28.4.2021) - Uutiset
6.4.2021 15.00
Vuokralaisella ei ollut oikeutta peruuttaa kanteen osittaista myöntämistä hovioikeuteen tehdyn valituksen yhteydessäHO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko vuokralaisella oikeus peruuttaa kanteen osittainen myöntäminen hovioikeuteen tehdyn valituksen yhteydessä. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asiassa esitetyn perusteella HO päätyi siihen, ettei myöntämisen peruuttamiselle ollut tässä tapauksessa olemassa hyväksyttävää syytä. Näin ollen kanteen osittainen myöntäminen ei ollut peruutettavissa HO:ssa eikä KO:n tuomion lopputulosta siten ollut aihetta muuttaa vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä koskevien vaatimusten osalta. Asiassa oli painavia syitä velvoittaa vuokralainen korvaamaan vuokrananatajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti myös HO:ssa. Vuokranantajan HO:ssa esittämä oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus oli määrältään kohtuullinen. (Vailla lainvoimaa 6.4.2021) - Uutiset
9.3.2021 15.00
Käräjäoikeuden vahvistaman sovintosopimuksen oikeusvoima esti käräjäoikeutta tutkimasta kantajan esittämiä vaatimuksia varaston vuokrariidassaKO oli jättänyt kanteen tutkimatta. Valittaja vaati HO:ssa, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen. HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 14.10
Ulosottovelallisia oli viime vuonna 568 000 – korona vaikutti häätöjen ja realisointien määriinVuonna 2020 ulosottovelallisia oli noin 568 000, missä on kasvua noin prosentin verran edellisvuoteen verrattuna. Koronaviruksen vaikutus näkyi konkreettisesti Ulosottolaitoksen toimittamissa häädöissä ja realisoinneissa. - Uutiset
20.1.2021 11.15
Asunto-osakkeiden haltuunotto maksamattomien vastikkeiden johdosta oli tapahtunut asunto-osakeyhtiölain mukaisesti - huoneisto oli luovutettava asunto-osakeyhtiön hallintaan kolmen vuoden ajaksiYhtiökokouksessa 24.4.2019 tehty päätös oli lainvoimainen ja asunto-osakkeiden haltuunotto oli tapahtunut asunto-osakeyhtiölain mukaisesti. Vastaajat olivat vedonneet yhtiökokouksen päätöksen asialliseen virheeseen siltä osin, että vastikevelat oli hoidettu pois. KO ei voinut kuitenkaan häätökanteen yhteydessä tutkia yhtiökokouksen päätöksen asiallista oikeellisuutta, koska yhtiökokouksen päätöstä ei ollut moitittu määräajassa. Sosiaalinen suorituseste ei tullut sovellettavaksi asiassa, joka koski häätöä asunto-osakeyhtiölain mukaisen hallintaanottopäätöksen johdosta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa kanteen hylkäämistä vaatineille vastaajille. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
29.12.2020 15.30
Vuokralainen ei voinut olettaa vuokrasopimuksen jatkuvan ilman uutta kirjallista sopimusta määräajan päättymisen jälkeenAsiassa oli ollut riidatonta, että osapuolten välinen vuokrasopimus oli sovittu määräaikaisena päättymään 31.3.2020. Riidanalaiseksi asiassa oli jäänyt se, oliko vuokralaisella voinut olla perustellusti oikeus olettaa vuokrasopimuksen jatkuvan ilman uutta kirjallista sopimusta määräajan päättymisen jälkeen. KO oli vahvistanut huoneistoa koskevan määräaikaisen vuokrasopimuksen päättyneeksi 31.3.2020 ja velvoittanut vuokralaisen heti häädön uhalla muuttamaan pois hallitsemastaan huoneistosta, ja jättämään se vuokranaantajan vapaaseen hallintaan. Vuokralainen oli velvoitettu suorittamaan vuokranantajalle oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluina 1 070 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.12.2020) - Uutiset
10.11.2020 11.40
Hovioikeus tulkitsi aviolittolain yhteisen kodin käsitettä toisin kuin käräjäoikeus: Ex-puolisolla oli oikeus jäädä asumaan ns. ”kakkoskotiin” - vaatimus häädöstä hylättiinAsunto oli rinnastettava niin sanottuun ”kakkoskotiin” ja sitä oli pidettävä AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna puolisoiden yhteisenä kotina. KO:n päätös 11.3.2020 kumottiin. HO määräsi, että A:lla oli AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla oikeus jäädä asumaan huoneistoon. Päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes puolisoiden välillä toimitettu omaisuuden ositus on saanut lainvoiman. Päätös raukeaa kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun HO päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta ei olisikaan toimitettu. KO:n tuomio 11.3.2020 kumottiin ja vaatimus häädöstä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
19.10.2020 9.34
Hovioikeus: Häätöä koskevaa asiaa ei olisi tullut ratkaista kirjallisessa menettelyssäAsian ratkaiseminen oli ensinnäkin asiassa mainituin perustein vähintään edellyttänyt sen selvittämistä, ymmärsikö B asian merkityksen ja voitiinko häntä kuulla sen johdosta. A:n esittämän väitteen johdosta arvioinnin kohteena oli ollut myös kiinteistön toisen yhteisomistajan tahdon merkitys tässä asiassa. A:n KO:een toimittaman vuokrasopimuksen lisäksi hänen toimittamista asiakirjoista oli kiinteistön yhteisomistussuhteesta ja A:n asumisesta muun ohella ilmennyt, että kiinteistön hallinnanjakosopimusta ei ollut tehty, rakennuksessa oli myös yhteisiä tiloja ja että A oli maksanut asumisestaan. Näiden seikkojen ja niiden merkityksen selvittäminen asian ratkaisemisen kannalta olisi edellyttänyt mahdollisuutta lisäkysymysten tekemiseen ja suulliseen argumentointiin. Jutun epäselvyys ei siten ollut koskenut pelkästään sen oikeudellista arviointia. Ottaen myös huomioon A:n korkean iän ja asian huomattavan merkityksen hänelle sekä sen, että A oli toiminut asiassa ilman avustajaa KO:n olisi vähintään tullut selkeämmin selvittää A:lle, mitä asian ratkaiseminen kirjallisessa menettelyssä ja toisaalta suullisessa istunnossa tarkoittavat. Näin A olisi voinut paremmin arvioida sen, kykenisikö hän tuomaan asiansa paremmin esille suullisessa käsittelyssä. (Vailla lainvoimaa 19.10.2020) - Uutiset
31.8.2020 10.27
Hovioikeus oli erimielinen vuokrariidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudestaB oli 19.8.2016 ilmoittautunut A:n kuolinpesän sijasta kantajaksi. Ottaen huomioon, että erääntyneitä vuokria oli suoritettu riidattomasti B:lle jo ennen edellä mainittua ajankohtaa, B:n oli pitänyt olla tietoinen siitä, että kunta maksaa C:n vuokran hänen puolestaan. Asiassa ei ollut tullut ilmi, että B olisi pyrkinyt perimään maksamattomia vuokria ja maksuja muilla tavoin kuin tuomioistuimessa. B olisi voinut myös olla jatkamatta kannetta saatuaan tietää, että kunta maksaa C:n vuokran. Lisäksi osa vaadituista vuokrista ja muista maksuista oli maksettu jo ennen niitä koskevien vaatimusten esittämistä. HO:n enemmistö harkitsi kohtuulliseksi, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta alennetaan siten, että C velvoitetaan korvaamaan B:lle asiassa KO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista KO:n tuomitseman 1.120 euron (sis alv) asemasta 500 euroa. Eri mieltä olleen oikeusneuvoksen mielestä oli puolestaan kohtuullista, että asianosaiset vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaan KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
6.7.2020 11.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei oikeutta asumisoikeussopimuksen purkamiseen ollutHovioikeus katsoi arvioituaan tuomiossa selostettuja seikkoja kokonaisuudessaan, että A:n käyttövastikkeiden maksamisen laiminlyönnillä voitiin laiminlyönnin syystä sekä maksamattomien käyttöoikeusvastikkeiden määristä esitetty selvitys huomioon ottaen katsoa olleen siinä määrin vähäinen merkitys, että oikeutta asumisoikeussopimuksen purkamiseen ei ollut. Näin ollen yhtiön kanne oli hylättävä asumisoikeussopimuksen purkamista ja häätöä koskevilta osin. (Vailla lainvoimaa 6.7.2020) - Uutiset
9.6.2020 9.00
Hovioikeus piti eronneen aviopuolison häätämistä yhteisestä kodista oikeasuhtaisena toimenpiteenäAsiassa oli ollut KO:ssa selvitettävä ensin, oliko asiassa perusteita oikeuttaa B avioliittolain 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla jäämään asumaan puolisoiden entiseen yhteiseen kotiin. Mikäli todettiin, että B:llä ei tällaista oikeutta ollut, oli selvitettävä, oliko asiassa perusteita velvoittaa B muuttamaan pois asunnosta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. B:n häätämistä oli tässä tapauksessa pidettävä oikeasuhtaisena toimenpiteenä A:n oikeuksien turvaamiseksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
30.1.2020 11.00
Pesänselvittäjän vaatimus huoneiston hallinnan luovuttamisesta kuolinpesille hyväksyttiin - häätöä vastustaneelle osakkaalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaToinen osakkaista oli käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan vuodesta 1982 lukien eikä huoneistoa ollut saatu pesänselvittäjän hallintaan. KO:n tuomiossa todettiin mm., ettei kodin suoja estä pesänselvityksen kannalta tarpeellisen häätö- tai hallinnanpalautustuomion antamista. Edellytyksiä oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
14.1.2020 15.36
Häiritsevää elämää senioritalossa viettäneen vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa - vuokrasaatavien maksamatta jättäminen neljältä kuukaudelta oli jo itsessään purkuperusteKysymys oli ollut siitä, oliko vuokaralainen itse viettänyt taikka sallinut vieraittensa viettää huoneistossa tai sen ulkopuolella yleisissä tiloissa häiritsevää elämää ns. senioreille tarkoitetussa asuinvuokratalossa sen jälkeen kun vuokralainen oli saanut asiasta varoituksen 26.6.2019. KO oli katsonut vastaajan viettäneen ja erityisesti sallinut vieraittensa viettää vuokra-asunnossaan ja sen yleisissä tiloissa AHVL 61 §:n 4 kohdassa tarkoitettua häiritsevää elämää. Vuokrasaatavien maksamatta jättäminen neljältä kuukaudelta oli jo itsessään AHVL 61 §:n vastaista ja sillä oli vuokranantajalle vähäistä suurempi merkitys ja se oli siten purkuperuste. Vuokranantajan nostama kanne vuokralaista vastaan ei ollut sellainen laissa tarkoitettu syy, jonka perusteella vuokralaisella olisi ollut oikeus jättää täyttämättä hänen oma sopimussuhteeseen perustuva velvollisuus, eli vuokran maksaminen vuokranantajalle. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020) - Uutiset
23.12.2019 16.00
Hovioikeus: Häiritsevästä elämästä varoituksen saaneen vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa - häiriötä ei voitu pitää vähäisenäAsukkaiden mukaan mahdollisesti kuuluneet äänet olivat olleet normaaleja elämään kuuluneita ääniä kuten lapsen ääniä ja osin ne olivat johtuneet B:n sairauskohtauksista. Kaupungin asunnot Oy oli puolestaan esittänyt sille A:n ja B:n viettämästä häiritsevästä elämästä tehdyt kirjalliset ilmoitukset, joita oli yhteensä yksitoista. Asiassa todetuilla perusteilla HO katsoi, että kaupungin asunnot Oy:llä oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 61 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla perusteella, ja asukkaat oli velvoitettava muuttamaan pois huoneistosta. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
19.12.2019 11.00
Tupakointi ja häiritsevä elämä oikeuttivat purkamaan varoitetun asukkaan asumisoikeussopimuksenAsumisoikeussopimuksen purkamista tukevat seikat olivat selvästi painavampia kuin vastaajan henkilökohtaiset syyt asumisoikeuden säilyttämiseksi. Vaikka menettely olisikin osin tapahtunut vastaajan vieraiden toimesta, oli vastaajan kuitenkin vastannut itse hänen asunnossaan tapahtuneesta. Kerrotuissa olosuhteissa oli lisäksi pääteltävissä, ettei vastaajan menettelyllä ollut kokonaisuutena arvioiden vähäinen merkitys. Näin ollen häädön tuomitsemiselle oli perusteet. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 19.12.2019) - Uutiset
9.8.2019 16.00
Häädetty vuokralainen velvoitettiin korvamaan asunnon loppusiivouksen kustannukset ja yhden kuukauden vuokranKO oli katsonut, että tarkastuspöytäkirjan perusteella oli todettavissa, että huoneistossa oli vastaajan muuton jälkeen siivottavaa. Riidatonta oli, että vastaajalta ei vaadittu huoneiston kunnostuskustannuksia vaan vain siivouskustannuksia. KO:lle toimitetusta laskusta ilmeni, että korvausvaatimus perustui siivouksesta kantajalle aiheutuneisiin kustannuksiin yhteensä 13 tunnin siivoukseen ja pesuaineisiin. Ottaen huomioon asunnon koko vaatimusta oli pidettävä perusteltuna. Selvittämättä oli jäänyt, että siivous olisi kohdistunut huoneistossa jo ennen vuokrasuhdetta olleisiin puutteisiin. Kun syynä vuokrasuhteen päättymiseen ja häätöön oli ollut vuokralaisen moitittava menettely, hän oli velvollinen korvaamaan myös vaaditun yhden kuukauden vuokran 916,55 euroa. HO ei myöntänyt vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.8.2019) - Uutiset
22.5.2019 9.09
Hovioikeus: Yhtiövastikkeiden suorittaminen yhtiökokouksen haltuunottopäätöksen jälkeen ei estänyt osakkaan häätämistä ja huoneiston ottamista yhtiön hallintaanAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, mikä merkitys huoneiston hallintaan ottamista ja häätöä koskevan yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpanon kannalta oli annettava sille, että osakas oli sanotun päätöksen jälkeen maksanut erääntyneet yhtiövastikkeet. HO totesi, ettei A ollut määräajassa moittinut yhtiökokouksen hallintaan ottamista koskevaa päätöstä, joten päätös oli asiassa todetuin tavoin täytäntöönpantavissa. HO katsoi, että yhtiövastikkeiden suorittaminen mainitun yhtiökokouksen päätöksen jälkeen ei estänyt päätöksen täytäntöönpanoa (ks. KKO 1994:38). Tämä HO:n johtopäätös huomioiden asiassa ei ollut tarvetta arvioida sitä, mikä merkitys huoneiston hoitamattomuudelle tai A:n terveydentilalle ja maksukyvylle oli annettava. Asian näin päättyessä pääkäsittelyn toimittaminen HO:ssa oli ilmeisen tarpeetonta. Asiassa ei ollut perusteita velvoittaa osapuolia vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. (Vailla lainvoimaa 22.5.2019) - Uutiset
11.3.2019 12.30
Hovioikeus arvioi osakehuoneiston haltuunottopäätöksen täytäntöönpanoaAsunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n 1 momentissa lueteltuja rikkomuksia ei voitu käräjäoikeuden katsomin tavoin asettaa toisistaan poikkeavaan asemaan arvioitaessa osakkeenomistajan tai asukkaan mahdollisuuksia vedota puheena oleviin kohtuusnäkökohtiin tässä täytäntöönpanoa koskevassa oikeudenkäynnissä. Asukkaiden vetoamien kohtuusseikkojen huomioon ottamiseksi heidän olisi tullut nostaa asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukainen moitekanne.
Käräjäoikeuden tuomiossa selostettua asuntoyhtiön yhtiökokouksen 11.4.2017 tekemää päätöstä ei ollut määräajassa moitittu, joten se saadaan panna täytäntöön. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019)