Esteellisyys
- Uutiset
9.10.2020 11.12
Hovioikeus arvioi asiamiehen esteellisyyden käsittelystä aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista toisin kuin käräjäoikeusMainitsemillaan perusteilla HO katsoi, toisin kuin KO, että vastaajayhtiö oli velvoitettava korvaamaan kantajayhtiölle vastaajayhtiön asiamiehen esteellisyyden käsittelystä KO:sta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut määrällisesti myönnetyllä määrällä. Muilta osin aihetta muuttaa KO:n tuomiota oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
28.9.2020 11.25
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti aluehallintoviraston huomiota sen toimivaltaan ja velvollisuuteen käsitellä esteellisyyskysymyksiäAluehallintoviraston on tapauskohtaisesti arvioitava esteellisyyskysymyksiä käsitellessään kanteluita ja suorittaessaan valvontatehtäviään. - Uutiset
16.9.2020 14.21
Apulaisoikeusasiamies: Talous- ja velkaneuvoja menettelli hallintolain vastaisesti ilmoittaessaan, ettei johtavasta julkisesta oikeusavustajasta rikosilmoituksen tehnyt velallinen saa talous- ja velkaneuvontaaKantelija pyysi tutkimaan Pirkanmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan menettelyä, kun hän ei ollut saanut talous- ja velkaneuvontaa kotipaikkakunnallaan oikeusaputoimistosta jääviyden perusteella. Talous- ja velkaneuvoja katsoi, että toimiston esimiehestä tehty rikosilmoitus voi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas ei voisi varmistua talous- ja velkaneuvonnan mahdollisuudesta valvoa asiakkaan etua kaikista vaikutteista riippumattomana. Johtavan julkisen oikeusavustajan selvityksen mukaan hän oli jäävännyt itsensä kantelijan hänestä tekemän rikosilmoituksen vuoksi hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden perusteella, joissa asianajajan esteettömyys on perusarvo. Hän katsoi, että hänen esimiesasemansa vuoksi myöskään talous- ja velkaneuvonnan henkilöstön kohdalla ei voida varmistua siitä, etteikö esimiestä kohtaan esitetty rikosilmoitus haittaisi talous- ja velkaneuvonnan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaan etua. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdissa 3.1 ja 3.2) esittämänsä käsityksen Pirkanmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvojan menettelyn hallintolain vastaisuudesta hänen tietoonsa. Apulaisoikeusasiamies saattoi toimiston esimiehen, johtavan julkisen oikeusavustajan tietoon käsityksensä esteellisyyssäännösten soveltamisesta talous- ja velkaneuvonnassa. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä talous- ja velkaneuvojan esteellisyydestä myös OM:n tietoon. - Uutiset
20.8.2020 15.07
Itsensä esteelliseksi katsonut oikeusaputoimisto oli toiminut oikeusapulain 11 §:n 1 momentin mukaisesti ohjatessaan valittajan hakemaan oikeusapua toisesta oikeusaputoimistostaKeski-Uudenmaan oikeusaputoimisto oli lausumassaan selvittänyt, millä perusteella se oli katsonut olevansa esteellinen käsittelemään valittajan oikeusapuhakemusta. Esteellisyyden perusteena olevasta luottamuspulasta oli myös ilmoitettu valittajalle sähköpostitse. Kuten KO oli todennut, asiassa ei ollut ratkaistu sitä, onko valittaja oikeutettu oikeusapuun vai ei. Keski-Uudenmaan oikeusaputoimisto oli toiminut oikeusapulain 11 §:n 1 momentin mukaisesti ohjatessaan valittajan hakemaan oikeusapua toisesta oikeusaputoimistosta. Asiassa ei ollut ilmennyt, etteikö valittaja voisi näin toimia. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 20.8.2020) - Uutiset
6.8.2020 13.00
Hovioikeus hylkäsi sen tuomareista tehdyn esteellisyysväitteen - käräjätuomariin kohdistettu rangaistusvaatimus virkarikoksesta jätettin tutkimattaHO katsoi, että käsiteltävän kaltaisen aikaisemman tuomion niin sanottua oikeusvoimavaikutusta koskevan kysymyksen ratkaiseminen ei lähtökohtaisesti muodosta sanotussa säännöksessä tarkoitettua ennakkoasenteeseen perustuvaa esteellisyyttä (ks. HE 78/2000 vp s. 42-43, KKO 1997:102 ja KKO 1997:175). Valituksessa ei ollut tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella HO:n tuomareilla, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet ratkaisemassa valituksessa tarkoitettua asiaa, olisi voitu katsoa olevan ennakkoasenne asiassa. Se, että jotkut hovioikeuden tuomarit olivat aikaisemmin käsitelleet yhtiön asiaa, ei tehnyt koko hovioikeutta esteelliseksi. Yhtiö oli vaatinut myös asian ratkaisseelle käräjätuomarille rangaistusta virkarikoksesta ja, että käräjätuomari ja Kymenlaakson käräjäoikeus velvoitetaan yhteisvastuullisesti B:n, C:n ja D:n kanssa korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa 16.800 eurolla laillisine korkoineen. Koska rangaistusvaatimusta virkarikoksesta ei tutkittu, myös oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 6.8.2020) - Uutiset
29.6.2020 11.30
KHO: Oopperaliput väliaikatarjoiluineen eivät etuutena vaikuttaneet moitittavalla tavalla kaupunginhallituksen päätöksenteon objektiivisuuteenKorkein hallinto-oikeus katsoi, että arvioitaessa esteellisyyden syntymistä yleislausekkeen perusteella puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tuli olla suunnilleen saman asteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Siten asian käsittelyyn osallistuva henkilö voi jäävätä itsensä vain esteellisyyden kannalta olennaisten syiden perusteella. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että valtuutettujen osallistumisessa oopperaesitykseen väliaikatarjoiluineen oli kysymys tilaisuuden tarkoitukseen ja luonteeseen kiinteästi liittyvästä toiminnasta, jota oli pidettävä tavanomaisen ja kohtuullisen vieraanvaraisuuden vastaanottamisena. Mainitun etuuden ei myöskään voitu katsoa vaikuttaneen moitittavalla tavalla kaupunginhallituksen päätöksenteon objektiivisuuteen yhdistyksen toiminta-avustuksen myöntämistä koskevassa asiassa. Näin ollen luottamus kaupunginhallituksen jäsenten puolueettomuuteen ei ollut vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. - Uutiset
26.6.2020 15.05
Käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen tehty väite tuomarin esteellisyydestä jätettiin tutkimattaValittaja oli valituksensa oheen liitetyissä KO:n antaman tuomion jälkeen laadituissa ja oikeuteen toimitetuissa kirjelmissään katsonut, että KO:n ratkaisun antanut käräjätuomari oli ollut OK 13 luvun 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella esteellinen käsittelemään kysymyksessä olevaa lähestymiskieltoasiaa, koska sitä ei ollut käsitelty lain edellyttämällä tavalla kiireellisenä ja koska käräjätuomari oli vastaanottanut ainakin kuusi todistelua koskevaa sähköpostiviestiä ennen käsittelyä. Syyksi esteellisyysväitteen tekemiselle vasta tässä vaiheessa valittaja oli ilmoittanut sen, että hän oli saanut tietää mainituista lainkohdista ja OK 13 luvun 8 §:stä vasta tuolloin Finlexistä. HO katsoi, ettei valittaja ollut osoittanut hänellä olleen pätevää syytä olla tekemättä nyt kysymyksessä olevaa esteellisyysväitettä ennen pääasian ratkaisemista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 10.35
Vakuutusoikeus: Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen ei ollut esteellinenVakuutusoikeus katsoi, että kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistunut sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen ei ollut esteellinen, vaikka hän oli Kansaneläkelaitoksen eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen samanaikaisesti, kun hän osallistui muutoksenhakijan työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä. - Uutiset
10.6.2020 8.17
Kuntaliitto: Sanastot ja alustat asiantuntijatyön mahdollistajina – mistä puhutaan, kun puhutaan esteellisyydestä?Esteellisyyskysymykset ovat Kuntaliiton usein kysytyimpiä kysymyksiä. Liiton ja Sanastokeskus TSK:n asiantuntijat laativat keväällä 2019 Esteellisyyssanaston tekoälyä hyödyntävän, niin sanotun jääviysbotin tueksi. Lähinnä kuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille suunnattu liiton chatbot-palvelu ratkoo yksinkertaisia esteellisyyskysymyksiä 24/7. Kuntaliiton sanasto on kuitenkin hyödynnettävissä chatbot-palvelua laajemmin, esimerkiksi viestinnän tukena ja käsitetiedon lähteenä julkisorganisaatioissa. - Uutiset
9.6.2020 12.10
Hallinto-oikeus arvioi Nousiaisten kunnanhallituksen päätöksen lainmukaisuuttaYhteenvetona hallinto-oikeus totesi, että kunnanhallituksen päätökset eivät olleet valituksessa esitetyillä perusteilla syntyneet virheellisessä järjestyksessä, kunnanhallitus ei ollut ylittänyt asiassa toimivaltaansa eivätkä päätökset olleet muutenkaan lainvastaisia. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 10.30
Hovioikeus poisti edunvalvojan sijaisen määräämisestä annetun päätöksen tuomiovirheen perusteellaKoska kantelijan lausumaa ei ollut asiaa ratkaistaessa huomioitu, asiassa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 4 kohdassa tarkoitettu muu oikeudenkäyntivirhe. Asian ratkaiseminen ilman kantelijan määräajassa KO:een toimittamaa vastustamista koskevaa lausumaa ja asian ratkaiseminen ennen lausumalle varatun määräajan päättymistä rinnastuvat tosiasiallisesti säännöksen 2 kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen, jossa asia olisi ratkaistu ilman, että kantelijaa olisi kuultu. Kantelijan lausuma oli sisältänyt tiedon AA:n toimimisesta A:n avustajana lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, jossa kantelija ja A olivat olleet toistensa vastapuolia. Kantelijan lausumasta ilmi käyvä edellä kuvattu asiantila oli ollut sellainen seikka, jonka tiedossa olon puuttumisen voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen ratkaisun lopputulokseen. Oikeudenkäynnissä oli edellä esitetyin perustein tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n § momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe, jonka voitiian otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Sen vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 12.00
Hovioikeus: Tuomari ei ollut esteellinenAsiassa oli kyse siitä, oliko esteelliseksi väitetty käräjätuomari menetellyt oikein ratkaistessaan esteellisyyttä koskevan väitteen itse sekä siitä, oliko käräjätuomari tullut vastaajan vangitsemisvaatimusta koskevassa pakkokeinoasiassa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi esteelliseksi käsittelemään KO:ssa nyt valituksen kohteena olevaa rikosasiaa. HO katsoi, ettei käräjätuomari ollut ollut esteellinen ratkaisemaan nyt valituksen kohteena ollutta petosta ynnä muuta koskevaa rikosasiaa KO:ssa. Väite tuomarin esteellisyydestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
14.5.2020 16.00
Hovioikeus: Valittaja oli menettänyt oikeutensa vedota käräjäoikeuden puheenjohtajan esteellisyyteenHO totesi, ettei valittaja ollut tehnyt väitettä puheenjohtajan esteellisyydestä viipymättä saatuaan tiedon seikasta, joka hänen näkemyksensä mukaan oli tehnyt puheenjohtajan esteelliseksi käsittelemään asiaa. Valittaja oli ilmoitettuaan harkitsevansa tarpeellisia toimenpiteitä puheenjohtajan menettelyn johdosta päätynyt esittämään vaatimuksen asian käsittelystä täysilukuisessa kokoonpanossa. Valittajalla oli ollut asiassa lainopillinen avustaja. Hän oli näin ollen OK 13 luvun 8 §:n nojalla menettänyt oikeutensa vedota KO:n puheenjohtajan esteellisyyteen ja valitus oli jätettävä tältä osin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 14.5.2020) - Uutiset
6.5.2020 9.10
Hovioikeuden ratkaisu konkurssipesänhoitajan esteellisyydestä ja valinnastaP Oyj:n esille tuomat seikat A:n toimimisesta R Oy:ssä ilman toimivaltaa eivät saaneet tukea muusta asiassa esitetystä todistelusta. P Oyj:n ulosottoselvityksen 17.7.2019 sekä Helsingin ulosottoviraston päätöksen 31.7.2019 perusteella A:lla oli ollut vähintäänkin perusteltu aihe uskoa, että P Oyj oli omistanut R Oy:n osakekannan kokonaisuudessaan eikä hänen toimintansa R Oy:n konkurssiin hakemisen osalta osoittanut hänen olevan esteellinen P Oyj:n pesänhoitajan tehtävään. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ilmennyt sellaisia muitakaan seikkoja, joiden perusteella A:n olisi katsottava leimaantuneen jonkun P Oyj:n velkojan asiamieheksi tai olevan epäitsenäisessä asemassa suhteessa johonkin P Oyj:n velkojaan. A:ta ei ollut pidettävä esteellisenä P Oyj:n pesänhoitajan tehtävään. Hovioikeus katsoi myös, että asiaa kokonaisuutena arvioiden A:ta oli pidettävä sopivimpana henkilönä pesänhoitajan tehtävään. (Vailla lainvoimaa 6.5.2020) - Uutiset
16.3.2020 11.30
KHO: Vaikka suulliseen käsittelyyn osallistunut esteellinen HAO:n jäsen oli vetäytynyt asian käsittelemisestä enemmälti, asiassa oli tapahtunut menettelyvirheSuullisen käsittelyn toimittamiseen osallistunut hallinto-oikeuden jäsen oli jälkeenpäin todennut oman esteellisyytensä ja vetäytynyt asian käsittelemisestä enemmälti. Valittajan valitus Maahanmuuttoviraston päätöksestä oli sinänsä ratkaistu esteettömässä ja hallinto-oikeuslain 12 a §:n 1 momentin 8 kohdan mukaisessa kahden jäsenen kokoonpanossa. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että esteellisen hallinto-oikeuden jäsenen osallistuminen asian käsittelyyn oli vaarantanut hallinto-oikeuden puolueettomuuden. Asiassa oli tapahtunut menettelyvirhe, kun asia oli ratkaistu uutta suullista käsittelyä toimittamatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
3.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa riidassaA:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys uskotun miehen henkilöstä, kiinteistön myyntitavasta ja siitä, oliko edellytyksiä alimman myyntihinnan vahvistamiselle. HO totesi, ettei tapauksessa ollut ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. HO määräsi kiinteistön myymisen toimitettavaksi kiinteistönvälittäjän välityksellä tapahtuvan myynnin asemesta huutokaupalla. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Osapuolten vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylättiin. Asianosaiset vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 9.30
KKO:n erimielinen ratkaisu asianajajan esteellisyydestäAsianajaja toimi riita-asiassa yhtiön oikeudenkäyntiasiamiehenä. Yhtiöllä oli samaan aikaan vireillä myös toinen riita-asia, joka perustui osittain samaan tapahtumainkulkuun ja tosiseikastoon, ja jossa yhtiön vastapuolen oikeudenkäyntiasiamiehenä toimi asianajajan kanssa samassa toimistossa työskentelevä toinen asianajaja. Korkein oikeus katsoi, että asianajaja oli esteellinen toimimaan asiamiehenä asiassa. (Ään.) - Uutiset
27.2.2020 14.30
Jani Kajala tarkastelee Defensor Legis -kirjoituksessaan asianajajan rehellisyysvelvollisuuden ulottuvuuksiaHyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden johdannon mukaan: ”Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa (Laki asianajajista 5 § 1 momentti ja Suomen Asianajajaliiton sääntöjen 35 § 1 momentti).” Asianajajan rehellisyys on kelpoisuusvaatimuksena sille, että hän voi toimia asianajajana. Asianajajan rehellisyys ei kuitenkaan ole vain kelpoisuusvaatimus, vaan vaikuttaa käytännössä siihen, miten asianajajan tulee toimeksiantojaan hoitaa. - Uutiset
21.2.2020 11.30
Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja jääväsi itsensä aiheettomastiApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kunnanvaltuuston puheenjohtajan huomiota kuntalaissa säädettyihin valtuutetun esteellisyysperusteisiin ja niiden arviointiin. - Uutiset
18.2.2020 11.27
Hovioikeus hylkäsi väitteen tuomarin esteellisyydestäOttaen huomioon asiassa esitetty selvitys, käräjätuomarin menettelyssä, joka A:n mukaan oli ilmentänyt käräjätuomarin ennakkoasennetta, oli HO:n arvion mukaan pääosiltaan ollut kysymys tuomarin normaalista prosessinjohtamisesta ja KO:n normaalista asian ratkaisutoiminnasta. Toisaalta käräjätuomarin menettely asian käsittelyssä oli ollut erityisesti hänen käyttämiensä sanavalintojen osalta osittain värikästä ja jopa epäasiallista ja sovittelumenettelyn osalta ainakin huonosti harkittua. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa asiassa mainitut seikat eivät kuitenkaan osoittaneet käräjätuomarin menettelyn olleen sellaista, että se olisi osoittanut hänellä olleen kielletty ennakkoasenne asiaan ja että hän olisi tämän johdosta tullut esteelliseksi käsittelemään asiaa. Näin ollen HO katsoi, ottaen huomioon A:n valituksessaan esittämät perusteet käräjätuomarin esteellisyydelle, käräjätuomarin lausumassaan esittämät perusteet menettelylleen ja asiassa esille tulleen muun selvityksen, ettei asiassa ollut tullut ilmi sellaista seikkaa, joka olisi antanut perustellun aiheen epäillä käräjätuomarin puolueettomuutta asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020)