Esteellisyys
- Uutiset
26.2.2024 11.45
Hovioikeus: Skype-viestejä pääkäsittelyn aikana syyttäjälle lähettänyt käräjätuomari oli esteellinenKäräjätuomari oli myöntänyt lähettäneensä asiassa mainitut Skype-viestit syyttäjälle pääkäsittelyn aikana. Käräjätuomarin mukaan kyse oli ollut vahingosta eikä tarkoituksena ollut toimittaa kyseisiä viestejä syyttäjälle. Käräjätuomarin mukaan viestit oli kirjoitettu tunnekuohussa eikä niillä ollut mitään tekemistä ratkaisun kanssa. - Uutiset
16.2.2024 16.15
Hovioikeus hylkäsi väitteen sen esteellisyydestä - rangaistusvaatimusta käräjätuomarin virkarikoksesta ei tutkittuSe, että jotkut hovioikeuden tuomarit ovat aikaisemmin käsitelleet samaa asiaa, ei tee koko hovioikeutta esteelliseksi käsittelemään samaa asiaa. Esteellisyyttä koskeva väite oli selvästi perusteeton. Valittajat eivät olleet esittäneet selvitystä siitä, että syyttäjä olisi päättänyt jättää syytteen nostamatta taikka esitutkintaviranomainen tai syyttäjä olisi päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta taikka että se keskeytetään tai lopetetaan. Kysymys virkarikokseen syyllistymisestä oli sen vuoksi jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvimaa 16.2.2024) - Uutiset
12.2.2024 9.36
KHO asemakaavan hyväksymispäätöksestä: Seurakuntayhtymän kirkkoneuvostoa oli pidettävä toimielimenä, johon sovellettiin hallintolain yhteisöjääviä koskevia säännöksiäKorkein hallinto-oikeus katsoi, että kaupunginvaltuuston päätös asemakaavan hyväksymisestä oli syntynyt kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. - Uutiset
22.1.2024 10.30
Asiamies oli esteellinen toimimaan vireillä olevassa vuokrariidassa kaupungin asiamiehenä - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyAsiassa esitetyn perusteella KO oli katsonut, että A oli aiemmin avustanut yhtiötä OK 15 luvun 3 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla samassa asiassa, josta oli kysymys myös nyt vireillä olevassa asiassa. KO oli katsonut lisäksi, että A:n toimiminen entisen asiakkaansa vastapuolen asiamiehenä olisi vastoin tapaohjeiden 6.2 kohtaa, jossa on kysymys esteellisyydestä lojaalisuusvelvollisuuden perusteella. Sen sijaan sillä seikalla, että A oli yhtiön ilmoituksen perusteella toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajan asiamiehenä toisessa häätöasiassa, ei ollut merkitystä asian arvioinnin kannalta. Näin ollen A oli esteellinen toimimaan vireillä olevassa asiassa kaupungin asiamiehenä. HO ei myöntänyt kaupungille eikä A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaaa 22.1.2024) - Uutiset
11.1.2024 9.15
KHO: Sosiaaliasiamiehenä aikaisemmin toiminut viranhaltija oli ollut esteellinen käsittelemään hakijan vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalveluhakemuksen oikaisuvaatimustaA:n hakemus vammaispalvelulain mukaisesta kuljetuspalvelusta oli hylätty ja myös hänen oikaisuvaatimuksensa hylättiin. Oikaisuvaatimuksen esittelijänä oli toiminut viranhaltija B, joka oli aikaisemmin toiminut sosiaaliasiamiehenä. Tuossa tehtävässä hän oli neuvonut ja avustanut A:ta sosiaalihuollon asiakkaana. Kun otettiin huomioon B:n ja A:n aikaisemman yhteydenpidon pitkäaikaisuus, intensiivisyys sekä ajallinen läheisyys käsiteltävänä olleeseen asiaan, KHO katsoi, että B:n toimiminen sosiaaliasiamiehenä A:n asioissa oli objektiivisesti todettavien syiden vuoksi vaarantanut hänen puolueettomuuttaan A:n kuljetuspalveluasiassa. Vaikutusta voitiin pitää yhtä vahvana kuin erikseen säänneltyjen esteellisyysperusteiden kohdalla. Tämän vuoksi asiassa oli esitetty sellainen erityinen syy, jonka johdosta luottamus B:n puolueettomuuteen oli vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. - Uutiset
19.12.2023 14.11
Hovioikeus: Hovioikeuden esittelijän esteellisyysHovioikeus katsoi, että esittelijä ei ole esteellinen toimimaan esittelijänä nyt kysymyksessä olevissa asioissa. (Päätökseen saa hakea muutosta samassa yhteydessä kuin hovioikeuden ratkaisuun pääasiassa) - Uutiset
10.11.2023 11.30
Hovioikeus: Oliko valmistelusta vastaavaa hovioikeuden jäsentä pidettävä esteellisenäKysymys oli siitä, oliko HO:ssa vireillä olevan valitusasian valmistelusta vastaavaa jäsentä pidettävä esteellisenä, minkä johdosta hän ei OK 13 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla saanut käsitellä asiaa. Koska asessori ei asiassa selostetuilla perusteilla ollut esteellinen, esteellisyysväite oli hylättävä. - Uutiset
25.10.2023 9.21
KKO äänesti: Osallistumisjäävin perusteella esteellisen asiamiehen kanssa samassa toimistossa työskentelevä asianajaja ei ollut esteellinen toimimaan asiassa asiamiehenäAsianajaja A oli toiminut X:n avustajana käräjäoikeudessa vireillä olleessa asiassa, jonka valmistelussa tuomarina toiminut ja tietyltä osin asianosaisten sovinnon vahvistanut B oli siirtynyt työskentelemään samassa toimistossa A:n kanssa.
Korkein oikeus katsoi, että asianajaja A ei ollut tullut esteelliseksi toimimaan X:n avustajana kysymyksessä olevassa asiassa. (Ään.) - Uutiset
22.9.2023 11.15
Oikeuskansleri: THL:n rokotetutkimuksiin liittyvät esteellisyyskäytännöt ovat asianmukaisiaSaamiensa selvitysten perusteella oikeuskansleri pitää THL:n ja Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän käytäntöjä arvioida virkamiesten ja ryhmän jäsenten esteellisyyttä asianmukaisena. - Uutiset
8.9.2023 11.00
Hallinto-oikeus: Soveltuvuusarvioinnin suorittanut konsultointiyhtiön työntekijä ei ollut esteellinen osallistumaan kunnanjohtajan virantäyttöä koskevan asian valmisteluun - kunnanjohtajan valinnasta tehtyä päätöstä ei muutettuHallintolain 6 §:n edellyttämä virantäyttömenettelyn puolueettomuus ei ollut valituksessa esitetyllä perusteella vaarantunut. Kunnanvaltuuston päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kunnanvaltuusto ei ollut ylittänyt sillä asiassa olevaa harkintavaltaa eikä siten toimivaltaansa eikä kunnanvaltuuston päätös ollut muutoinkaan lainvastainen. Valittajan valitus hylättiin. Tähän nähden ei ollut kohtuutonta, että hän joutuu pitämään mahdolliset kulunsa vahinkonaan. (Ei lainvoim. 8.9.2023) - Uutiset
18.8.2023 11.30
Tuomari voi olla objektiivisesti arvioiden puolueeton vaikka asianosainen pitää häntä esteellisenä - hovioikeus hylkäsi esteellisyysväitteenHakija oli lausunut vaatimuksensa perusteina, että kyse oli vakavista jo vuosia jatkuneista laamannien ja tuomareiden sekä heidän alaistensa virkarikoksista ja ihmisoikeusrikoksista liittyen hakijaan perheineen. Hakijan mukaan kaikki Pohjois-Savossa vaikuttavat oikeuden jäsenet olivat siten jäävejä hakijan asioissa. - Uutiset
31.7.2023 13.36
Asianajaja oli esteellinen - kiellettiin esiintymästäKO oli harkinnut, että asianajajalle oli muodostunut oikeudenkäyntiavustajaksi toimimiselleen esteellisyys lojaalisuusvelvollisuuden ja henkilökohtaisen liitynnän perusteella. Esiintymiskiellon määrääminen oli oikeasuhtainen seuraamus myös päämiehen oikeuksien näkökulmasta arvioituna. HO ei myöntänyt päätöksestä valittaneelle asianajajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.7.2023) - Uutiset
26.7.2023 9.10
Apulaisoikeusasiamies: Asiantuntija-avustajan esteellisyyden arvioiminen huoltoriidan tuomioistuinsovittelussaAOA:n käsityksen mukaan asiassa ei ollut voitu osoittaa, että kantelijan tuomioistuinsovitteluun osallistunut asiantuntija-avustaja olisi ollut esteellinen ja että hänen tilalleen olisi tämän vuoksi tullut pyytää toinen henkilö. Asiassa ei näin ollen ollut menetelty AOA:n toimenpiteitä edellyttävällä tavalla lainvastaisesti tai laiminlyöty velvollisuuksia. Asiassa olisi kuitenkin AOA:n käsityksen mukaan voitu tulla perustellusti myös toiseen tulokseen, kun otetaan huomioon PL 21 §:ssä tarkoitetut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet sekä niihin osana kuuluvat esteellisyyttä koskeva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö, jotka muodostavat osaltaan edellytykset tuomioistuimen riippumattomuudelle ja puolueettomuudelle. - Uutiset
28.6.2023 9.52
Kaupunginhallitus myi omistamansa kiinteistön kaupunginjohtajalle puolisoineen - KHO katsoi, ettei kunnallisvalituksen hävinnyttä kuntalaista tullut velvoittaa korvamaan kaupunginjohtajan oikeudenkäyntikulujaHAO:ssa kuntalaisen valituksen johdosta oli ollut ratkaistavana, oliko kaupunginjohtaja osallistunut esteellisenä kaupunginhallituksen kiinteistökauppaa koskevan asian valmisteluun. HAO oli hylännyt kuntalaisen valituksen. HAO oli vaatimuksen enemmälti hyläten velvoittanut kuntalaisen korvaamaan kaupunginjohtajan oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen. KHO:ssa asiassa oli ratkaistava, oliko HAO voinut asian olosuhteissa velvoittaa päätöksentekojärjestyksen perusteella kunnallisvalituksen tehneen kuntalaisen korvaamaan kaupunginjohtajan oikeudenkäyntikulut. - Uutiset
22.6.2023 11.40
Hovioikeus: Kuulemisperiaatetta ei noudatettu tuomarin esteellisyyttä koskevan asian käsittelyssäKuulemistilaisuuden toimittaminen valittajan läsnä olematta oli johtanut myös siihen, ettei valittajalla ollut ollut tilaisuutta tulla kuulluksi käräjätuomarin suullisesti antaman lausuman johdosta ennen kuin käräjäoikeus oli ratkaissut esteellisyysväitteen. Koska kuulemisperiaatetta ei ollut tältä osin noudatettu, käräjäoikeudessa oli tapahtunut menettelyvirhe. Edellä todetuilla perusteilla käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia oli palautettava Keski-Suomen käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.6.2023) - Uutiset
13.6.2023 13.33
Apulaisoikeuskanslerin sijainen arvioi sivistysjohtajan olleen esteellinen esittelemään päätöstä ja lautakunnan varapuheenjohtajan osallistumaan päätöksentekoonLautakunnassa oli käsitelty asiaa, joka koski erään yhdistyksen työntekijöiden siirtymistä kunnan palvelukseen. Apulaisoikeuskanslerin sijainen arvioi sivistysjohtajan olleen esteellinen esittelemään päätöstä ja lautakunnan varapuheenjohtajan osallistumaan päätöksentekoon, kun sivistysjohtaja oli kyseisen yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja yhdistyksen toiminnanjohtaja. - Uutiset
8.6.2023 12.08
Kuntaliitto päivitti julkaisuaan: Ajantasaista ohjeistusta sidonnaisuuksista kunnissaTiettyjen kunnan ja kuntayhtymien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on ilmoitettava julkisesti sidonnaisuuksistaan. Sidonnaisuusilmoitusten tarkoituksena on kunnan päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen ja korruption torjunta. Kuntalain mukaisten käytäntöjen voidaan katsoa soveltuvan relevanteilta osin myös hyvinvointialueilla. - Uutiset
2.6.2023 11.14
KHO äänesti perusteluista ja hylkäsi kansainvälistä suojelua koskevan päätöksensä purkuhakemuksenYlimääräinen muutoksenhaku – Kansainvälinen suojelu – Esteellisyys – Ennakkoasenne – Korkeimman hallinto-oikeuden jäsen ja esittelijä – Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva hakemus – Valituslupaharkinta – Yhdenvertaisuus – Turvallisuustilanteen heikkeneminen maasta poistamisen jälkeen - Uutiset
26.5.2023 11.00
Siskonsa virkanimitysasian valmisteluun valintatiimin jäsenenä osallistunut virkamies oli esteellinen - hallinto-oikeus kumosi nimityspäätöksenVaikka virkaan valitun sisko ei ollut esitellyt eikä ratkaissut asiaa eikä ollut osallistunut siskonsa hakemuksen käsittelyyn tai haastatteluun, hän oli kuitenkin osallistunut nimitysasian valmisteluun valintatiimin jäsenenä asiassa selostetulla tavalla, joka oli vaikuttanut nimitysasian ratkaisuun. Näin ollen valituksenalainen päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä asian käsittelyyn osallistuneen virkamiehen esteellisyyden vuoksi. (Ei lainvoim. 26.5.2023) - Uutiset
7.3.2023 7.32
Apulaisoikeusasiamies: Kysymys hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenen esteellisyydestä lastensuojeluasiassa - Uutiset
27.1.2023 11.15
Hovioikeus: Ylikonstaapelilla ei ollut virkatehtävään perustuvaa oikeutta tehdä hakuja Rikitrip-tietojärjestelmästä vaimonsa siviiliasian sopimuskumppanin tiedoillaToisin kuin syytteet hylännyt käräjäoikeus HO katsoi vastaajan syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja tietosuojarikokseen. (Vailla lainvoimaa 27.1.2023) - Uutiset
23.1.2023 11.50
Hovioikeus: Samojen asianosaisten välistä asiaa käsittellyt hovioikeuden kokoonpanon puheenjohtaja ei ollut esteellinenOikeuskäytännössä on katsottu (ks. esimerkiksi EIT:n ratkaisu 21.7.2011 Sigma Radio Television Ltd vs. Kypros), ettei tuomarin pelkkä osallistuminen toiseen oikeudenkäyntiin samojen asianosaisten välillä anna itsessään perusteita pitää tuomaria esteellisenä. Näin ollen esteellisyyttä ei synny siitä, jos tuomari ratkaisee useita samoja asianosaisia koskevia asioita. - Uutiset
23.1.2023 9.00
Apulaisoikeusasiamies: Sivutoimiasian käsittely ja virkanimikkeiden käyttöKantelija pyysi tutkimaan X:n ELY-keskuksen johdon, erityisesti ylijohtajan ja elinkeinot, työvoima, ja osaaminen -vastuualueen (E-vastuualue) päällikön A:n sivutoimilupaan liittyvää menettelyä. AOA saattoi asiassa (kohdassa 3.5) esittämänsä käsitykset X:n ELY-keskuksen ja TEM:n tietoon. Tässä tarkoituksessa hän lähetti jäljennöksen päätöksestään ELY-keskukselle ja TEM:lle. AOA lähetti jäljennöksen päätöksestään myös VM:lle. - Uutiset
5.1.2023 11.05
KHO: Hallinto-oikeustuomarin esteellisyys ja muutoksenhakijoiden oikeus valittaa maantien yleissuunnitelmapäätöksestäSe seikka, että samaa aluetta koskevaa asemakaavaa koskevassa valituksessa oli kysymys osin samoista tosiseikoista ja vedottu osin samoihin seikkoihin kuin nyt ratkaistavana olleessa asiassa, ei antanut perusteltua aihetta epäillä hallinto-oikeustuomareiden puolueettomuutta yleissuunnitelmaa koskevassa asiassa. Muutoksenhakijoilla oli valitusoikeus yleissuunnitelmaa koskevasta päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja palautti asian hallinto-oikeudelle. - Uutiset
21.12.2022 11.03
KHO: Akateeminen työtoveruus ei muodostanut KHO:n jäsenen esteellisyyttäYlimääräinen muutoksenhaku – Esteellisyys – Korkeimman hallinto-oikeuden jäsen – Objektiivinen puolueettomuus – Ennakkoasenne – Akateeminen työtoveruus – Saamelaiskäräjävaalit - Uutiset
21.12.2022 10.30
Hallinto-oikeus: Kalastusmestarilta voitiin kieltää kalastuksenvalvojan sivutoimen pitäminenELY-keskus oli voinut katsoa, että asiassa kuvattu kiinteä yhteys valittajan sivutoimen ja virkatehtävien välillä voi vaarantaa ulkopuolisten luottamuksen valittajan viranhoidon sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toiminnan puolueettomuuteen ja tasapuolisuuteen. ELY-keskus oli siten voinut asiassa mainituilla perusteilla harkintansa mukaan kieltää valittajan sivutoimen kalastuksenvalvojana. Asiassa ei ollut ilmennyt, että valittajaa olisi sivutoimen sallittavuutta arvioitaessa kohdeltu epätasapuolisesti muihin virkamiehiin nähden. ELY-keskuksen päätöstä ei ollut syytä muuttaa. (Ei lainvoim. 21.12.2022) - Uutiset
1.12.2022 11.00
Hovioikeus: Käräjätuomari ei ollut esteellinen - valittaja oli ilman laillista estettä jäänyt pois hakemusasian istunnostaHO yhtyi KO:n käsitykseen siitä, että esteellisyysväite oli mitä ilmeisimmin tehty tarkoituksin estää pääkäsittelyn toteutuminen. HO totesi myös, ettei pelkästään tutkintapyynnön tekeminen tee käräjätuomarista sellaista asianosaisen vastapuolta, että hän olisi asiassa esteellinen. Asiassa ei myöskään ollut esitetty selvitystä siitä, että käräjätuomari olisi ollut tietoinen tutkintapyynnöstä. Valittaja ei ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, että hän olisi ollut kykenemätön osallistumaan KO:n istuntoon. Työkyvyttömyys ei ollut rinnastettavissa kykenemättömyyteen osallistua oikeuden istuntoon. (Vailla lainvoimaa 1.1.2.2022) - Uutiset
30.11.2022 14.41
Hovioikeus: Asianajajalle annettu huomautus, valvonta- ja palkkioriita-asiaa käsittelevän sihteerin esteellisyys ja asian uudelleen käsittely, asian ratkaiseminen etäkokouksessa ja asianajajan täydennyskouluttautumisvelvollisuusAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko valvontalautakunnan sihteerinä toiminut valvontajuristi ollut esteellinen valmistelemaan asian uudelleen kokoukseen, jonka päätös oli annettu 14.5.2021. Edelleen asiassa oli kysymys siitä, oliko valvontalautakunta voinut aikaisemmassa päätöksessään tapahtuneen menettelyvirheen havaittuaan poistaa tehdyn päätöksen ja käsitellä asian uudelleen. Vielä kysymys oli siitä, oliko valvontalautakunta voinut ratkaista asian siten, että osa sen jäsenistä oli osallistunut kokoukseen etäyhteyden välityksellä. Hovioikeus ei muuttanut valvontalautakunnan päätöstä. (Vailla lainvoimaa 30.11.2022) - Uutiset
30.11.2022 9.10
Finanssivalvonta: Vakuutusyhtiöiden tulee tunnistaa ja hallita eturistiriidat – yhtiöiden käytänteissä on merkittäviä laadullisia eroavaisuuksiaFinanssivalvonta on kartoittanut vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden käyttämiä ja luotettavan hallinnon perusedellytyksiin kuuluvia eturistiriitojen tunnistamiseen ja hallitsemiseen tähtääviä prosesseja. Komission delegoidun asetuksen (2015/35) 258 artiklan 5 alakohdan mukaan vakuutusyritysten on tunnistettava potentiaalisten eturistiriitojen lähteet sekä varmistettava, että niillä on tehokkaat prosessit ja menettelyt eturistiriitojen välttämiseksi. Lisäksi yrityksillä on oltava menettelyt, joilla varmistetaan, että strategioiden ja toimintaperiaatteiden toteuttamiseen osallistuvat henkilöt ymmärtävät, mistä eturistiriitoja voi syntyä ja miten niitä yrityksessä käsitellään. - Uutiset
21.11.2022 10.45
Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi Kelan tietoon käsityksensä kantelijan tiedusteluun vastaamisestaKelan vastaava asiantuntijalääkäri ei ollut hänestä tehdyn esteellisyysväitteen vuoksi vastannut kantelijan muun ohella käsittelyaikatiedustelun sisältäneeseen tiedusteluun, vaan oli ohjeistanut kantelijaa lähettämään tiedustelunsa Kelan suunnittelijalle tai juristille. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että mikäli lääkäri olisi tiedusteluun perehdyttyään todennut, ettei voinut tai osannut vastata siihen, olisi hänen tullut viranomaisen palveluperiaatteen mukaisesti välittää tiedustelu oikeaksi katsomalleen taholle vastattavaksi. - Uutiset
17.11.2022 14.37
Muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuuksia esitetään avoimeen rekisteriinHallitus esittää, että STM:n hallinnonalaan kuuluvien muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuudet rekisteröitäisiin samaan rekisteriin kuin tuomareiden sidonnaisuudet ja sivutoimet. Rekisterin nimi muutettaisiin samalla sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteriksi. Lait tulisivat voimaan 1. tammikuuta 2024. - Uutiset
17.11.2022 12.32
Hovioikeus jätti tutkimatta: Valittaja ei tehnyt väitettä puheenjohtajan esteellisyydestä viipymättä - Uutiset
19.10.2022 16.00
Apulaisoikeuskansleri: AVI:sta virkavapaalla ollut määräaikainen STM:n valvontajohtaja oli ollut esteellinen käsittelemään ja ratkaisemaan hallintokantelua, jossa oli arvosteltu AVI:n vuonna 2020 tekemää työsuojelutarkastusta sairaanhoitopiiriinAsiaa kokonaisuutena arvioiden apulaisoikeuskansleri katsoi, että asiassa mainittujen näkökohtien johdosta syntyvää perusteltua epäilyä valvontajohtajan objektiivisesta puolueettomuudesta ei ollut mahdollista sulkea pois. Valvontajohtaja oli näin ollen hallintolaissa säädetyn ns. yleislausekejääviyden perusteella ollut esteellinen käsittelemään ja ratkaisemaan hallintokantelua, jossa oli arvosteltu aluehallintoviraston vuonna 2020 tekemää työsuojelutarkastusta sairaanhoitopiiriin. Valvontajohtajan olisi tullut oma-aloitteisesti pidättäytyä asian käsittelystä. Apulaisoikeuskansleri otti valvontajohtajan menettelyn moitittavuutta arvioidessaan kuitenkin huomioon ajallisen etäisyyden eli sen, että kyseinen aluehallintoviraston työsuojelutarkastus oli tehty 2,5 vuotta sen jälkeen, kun valvontajohtaja oli jo siirtynyt ministeriön palvelukseen. - Uutiset
30.8.2022 9.30
Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Esteellisyysasian ratkaiseminen valvontalautakunnassaApulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi näkemyksensä esteellisyysasian käsittelemisestä ja pöytäkirjaan kirjaamisesta Valviran ja sen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnan tietoon ja kiinnitti niiden huomiota hallintolain esteellisyysasian ratkaisemista monijäsenisessä toimielimessä koskevan säännöksen oikeaan soveltamiseen. Hän saattoi lisäksi Valviran tietoon näkemyksensä, jotka koskivat julkisuuslain mukaisten tietojen antamista tietopyyntöön vastattaessa. - Uutiset
25.7.2022 12.30
Oikeusasiamies: Esteellisyysväitteen johdosta olisi ollut perusteltua tehdä esitutkintalain 11 luvun 1 §:n mukainen kirjallinen esitutkintapäätösOA:n käsityksen mukaan tässä tapauksessa esitutkintapäätöksen tekemisen puolesta puhui se, ettei kyse ollut tavanomaisesta tai rutiiniluonteisesta päätöksestä vaan ratkaisusta, joka koski esitutkinnan toimittamisen perusedellytyksiä. Tässä tapauksessa poliisilta oli myös nimenomaisesti pyydetty kirjallista ja perusteltua päätöstä. - Uutiset
30.6.2022 16.00
Hovioikeus: Asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja ei ollut esteellinen toimimaan pesänselvittäjänä ja -jakajanaA:n esteellisyysväite perustui AA:n toimimiseen puheenjohtajanaja tämän toimiin sellaisen asunto-osakeyhtiön 31.5.2021 pidetyssä yhtiökokouksessa, jonka yhden huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista osan omistaa X:n kuolinpesä ja osan B. Vaikka B olisikin tuolloin valittu yhtiön hallituksen varajäseneksi, mainitussa AA:n menettelyssä ei ollut kysymys siitä, että AA olisi hoitanut toimeksiantoja B:n edustamalle taholle. Kysymys ei ollut siitäkään, että AA olisi avustanut tai edustanut B:tä tai C:tä kuolinpesää koskevassa asiassa. AA:n puolueettomuuden ei siten ollut katsottava mainittujen toimien johdosta vaarantuneen eivätkä A:n vetoamat seikat näin ollen tehneet AA:ta sopimattomaksi toimimaan pesänselvittäjänä ja -jakajana X:n kuolinpesässä. (Vailla lainvoimaa 30.6.2022) - Uutiset
27.6.2022 10.22
Apulaisoikeusasiamies: Suomen Urheiluopiston liikuntapaikkainstituutin johtaja oli ollut esteellinen päättämään omaa poikaansa koskeneesta opiskelijavalinnastaKoska liikuntapaikkainstituutin johtaja ei ollut jäävännyt itseään eikä asia ole ollut sellainen, että hän olisi voinut sen esteellisyydestään huolimatta ratkaista, asiassa oli menetelty hallintolain esteellisyyssäännösten vastaisesti. Asiassa ei ollut tuotu eikä tullut esiin sellaisia oikeudellisia eikä tosiasiallisia seikkoja, jotka olisivat tukeneet toisenlaista johtopäätöstä. Menettely oli siten ollut lainvastainen. AOA antoi huomautuksen Suomen Urheiluopiston liikuntapaikkainstituutin johtajalle esteellisyyssäännösten vastaisesta menettelystä. - Uutiset
23.6.2022 11.45
Hovioikeus ei vapauttanut asiamiestä oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta ulosottoasiassa - käräjätuomari ja hovioikeudenneuvos eivät olleet esteellisiäValittaja oli vaatinut, että KO:n tuomio kumotaan asiamiehen korvausvastuun osalta ja hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata yhteisvastuullisesti päämiestensä kanssa vastapuolen oikeudenkäyntikuluja, tai toissijaisesti korvausvelvollisuus kohtuullistetaan korkeintaan 600 euroon. Valittaja oli esittänyt lisäksi, että asian KO:ssa käsitellyt käräjätuomari oli tullut esteelliseksi osallistuessaan oikeudenkäynnin aikana sen yksittäisen osapuolen kanssa riitaiseen oikeustosiseikkaan liittyvään editioasiaa koskevaan substanssikeskusteluun. Valittaja oli lisäksi esittänyt, että hovioikeudenneuvos oli tullut esteelliseksi nyt ratkaistavassa ulosottoasiassa, kun hovioikeudenneuvos oli ollut ratkaisemassa HO:n asiaa, joka oli valittajan mukaan yhteydessä nyt käsiteltävään asiaan. (Vailla lainvoimaa 23.6.2022) - Uutiset
2.6.2022 11.30
Hallinto-oikeus kumosi Helsingin Tuomiokapitulin päätöksen pappisvirasta pidättämisestä, kun tuomiokapituli oli menetellyt hallintolain esteellisyyden ratkaisemista koskevan säännöksen vastaisestiHAO kumosi valituksenalaisen päätöksen ja palautti asian Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi. (Ei lainvoim. 2.6.2022) - Uutiset
30.5.2022 11.45
Hovioikeus: Käräjätuomari ei ollut esteellinen ratkaisemaan vahingonkorvausta koskevaa riita-asiaaKantajan ensimmäisen esteellisyysväitteen mukaan käräjätuomarin prosessinjohto ja muu menettely asian valmistelussa oli ollut puolueellista ja osoittanut ennakkoasennetta kantajaa kohtaan. Lisäksi esteellisyysväitteen mukaan käräjätuomari oli käyttäytynyt epäasiallisesti kantajaa ja kantajan asiamiestä kohtaan. Kantajan toisen esteellisyysväitteen mukaan käräjätuomarin tekemä kantelu valvontalautakunnalle kantajan entisestä asiamiehestä oli osoittanut käräjätuomarissa voimakasta suhtautumista asiaa ja kantajaa kohtaan. Lisäksi käräjätuomari oli ollut kantajan vastapuoli tai siihen rinnastuvassa asemassa Helsingin hovioikeuden valvonta-asiassa. Esteellisyysväitteen mukaan käräjätuomarin ja kantajan välit olivat valvonta-asiasta johtuen kielteisesti värittyneet. (Vailla lainvoimaa 30.5.2022) - Uutiset
9.5.2022 11.33
Hovioikeus palautti tutkimatta jätetyn riita-asian käräjäoikeuteen: Oikeusvoima ei estänyt jälkisattumukseen perustuvan seikan tutkimista – kysymys myös tuomarin esteellisyydestäA oli valituksessaan hovioikeudelle vedonnut tuomarin esteellisyyden osalta siihen, että puheenjohtaja oli ratkaissut vastaavia A:n asioita aikaisemmin, minkä johdosta puheenjohtajalla oli asiassa ennakkoasenne. Hovioikeus katsoi, ettei tuomioistuimen ja asianosaisen erilainen käsitys asian käsittelytavasta ja siinä annettavasta ratkaisusta ollut sellainen seikka, jonka perusteella tuomari voitaisiin katsoa esteelliseksi. Pääasian osalta hovioikeus katsoi, että väitteessä oli kysymys sellaisesta aikaisemman tuomion antamisen jälkeen sattuneesta seikasta, jonka tutkimista aikaisemman tuomion oikeusvoima ei estänyt. (Vailla lainvoimaa 9.5.2022) - Uutiset
28.3.2022 10.00
Apulaisoikeuskansleri: Asianosaisesteellisyys varahenkilön nimeämisessäApulaisoikeuskansleri toi Tampereen kaupungin ja rakennuttamisjohtajan tietoon näkemyksensä kuntalain ja hallintolain esteellisyyttä ja muutoksenhakua koskevasta hyvän hallinnon mukaisesta soveltamisesta. - Uutiset
21.3.2022 14.00
Hovioikeuskin katsoi ilmasotakoulun johtajan syyllistyneen virka-aseman väärinkäyttämiseen - pyrki järjestämään ilmavoimien lentoreserviupseerikurssi 93:lle hakeneelle läheiselleen uusintatestinHO päätyi KO:n tavoin siihen johtopäätökseen, että vastaajan menettelyssä oli ollut kyse kurssivalintoihin liittyvän päätöksenteon valmistelusta, vaikka läheisen uusintatestin järjestämiseen ei ollut lopulta päädytty. Vastaajan menettely oli ollut niin kiinteässä yhteydessä Ilmasotakoulun johtajan viranhoitoon, että valintakokeen oikeellisuuden ja uusintatestauksen mahdollisuuden selvittämisen oli katsottava tapahtuneen virkaa toimitettaessa. (Vailla lainvoimaa 21.3.2022) - Uutiset
21.2.2022 11.00
Hallinto-oikeus: Päätös sosiaali- ja terveyspalveluiden johtajan virkasuhteen purkamisesta koeaikana ei ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä valittajan esittämillä kuulemiseen tai esteellisyyteen liittyvillä perusteilla - kaupunginhallituksen päätökset eivät olleet muutenkaan lainvastaisiaHAO katsoi, että kuulemiselle varattu aika oli ollut asian luonteeseen nähden riittävä. HAO myös katsoi, ettei kaupunginhallituksen puheenjohtaja ollut asian käsittelyssä ollut esteellinen valittajan väittämän ennakkoasenteen vuoksi. Työnantajan esittämät syyt valittajan virkasuhteen purkamiselle olivat olleet koeajan tarkoitukseen ja luonteeseen nähden asianmukaisia ja riittäviä. Asiassa ei ollut objektiivisesti arvioiden ilmennyt, että koeaikapurun perusteena olisi käytetty epäasiallisia syitä tai että valittaja olisi kohdeltu yhdenvertaisuuslain vastaisesti. Kaupunginhallitus oli sille kuuluvan harkintavallan mukaisesti esittämillään perusteilla voinut purkaa valittajan virkasuhteen koeajan kuluessa. (Ei lainvoim. 21.2.2022) - Uutiset
18.2.2022 11.34
Asianajajien valvontalautakunnan ratkaisuja esteellisyydestäTapaohjeissa esteellisyyttä säännellään tarkemmin 6. luvussa, mutta esteettömyys on myös yksi asianajajan perusarvoista (TO 3.3). Tapaohjeiden 6. luvun esteellisyyssäännöistä voi samassa tilanteessa toteutua kerralla useampikin; asianajaja voi olla yhtä aikaa esteellinen esimerkiksi sekä lojaalisuusvelvollisuutensa että salassapito- ja vaitiolovelvollisuutensa perusteella. Tapaohjeiden 3.3-kohdan yleistä esteettömyysvaatimusta on sovellettu tilanteissa, joissa mikään 6. luvun säännöistä ei esteellisyysperusteena sovellu kyseessä olevaan tapaukseen, kirjoittaa vt. valvontayksikön päällikkö Kaisa Marttinen. Hän kertoo myös, että lisää esteellisyysratkaisuja ja valvontalautakunnan muuta ratkaisukäytäntöä kaipaaville valvontalautakunnan nettisivuilta löytyy ratkaisuhakemisto, josta ratkaisuja voi hakea tapaohje- tai aihepiirikohtaisesti. - Uutiset
14.2.2022 11.49
KHO hylkäsi päätöksensä purkuhakemuksen ympäristölupa-asiassa – esittelijän puolueettomuusPurun hakijoiden mukaan G:n palvelussuhde asianajotoimistoon oli vaarantanut hänen puolueettomuutensa asiassa. KHO katsoi muun muassa, että koska asianajotoimistolla ei ollut asiassa esitetyn selvityksen perusteella välitöntä liityntää hakemuksen kohteena olevaan asiaan, eikä G saadun selvityksen perusteella ollut ollut palvelus- tai toimeksiantosuhteessa H Oy:öön taikka muutoinkaan toiminut mainitun yhtiön avustajana tai asiamiehenä, säännökset palvelussuhteeseen tai asianosaisen avustajana toimimiseen perustuvasta esteellisyydestä eivät tulleet sovellettaviksi. - Uutiset
4.2.2022 16.00
Hovioikeus: Asianajaja oli esteellinen ja siten tehtäväänsä sopimaton lapsen asumista koskevassa asiassa, kun saman toimiston asianajaja oli osallistunut asian käsittelyyn aiemmin tuomioistuimen jäsenenäOK 15 luvun 3 §:n 3 momenttia oli tulkittava (KKO 2020:21, kpl 14) siten, että saman asianajotoimiston asianajajat olivat esteellisiä avustamaan B:tä sen vuoksi, että AA2 oli aikaisemmin tuomioistuimen jäsenenä käsitellyt samaa asiaa. Näin ollen asianajaja AA1 oli esteellinen ja siten tehtäväänsä sopimaton tässä asiassa. HO tutki KO:n ratkaisun siltä osin kuin asia oli saatettu HO:n tutkittavaksi. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. KO:n päätöstä ei muutettu. (KKO:2023:78: Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätökset kumottiin) - Uutiset
27.1.2022 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Hyvinvointialueen toteuttaminen on vaativa juridinen urakka - maallikot perusoikeuksien viidakossaAluevaalikeskusteluja on laajalti käyty siitä lähtökohdasta, että olisi jo olemassa jokin järjestelmä, mitä aletaan toteuttaa. Tällaista ei vielä ole vaan vähintään tämä vuosi menee pelkästään järjestäytymiseen sekä hallintosäännön ja toimintasuunnitelman tekemiseen. Lisäksi esimerkiksi tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen tulee kestämään useita vuosia. Nykyisillä kunnilla ja kuntayhtymillä on myös tuhansia erilaisia sopimuksia, joiden osalta varmasti joudutaan hankaliin uudelleenneuvotteluihin. - Uutiset
17.1.2022 14.00
Hovioikeus: Päämiehellä ei ollut oikeutta hakea muutosta asiamiehen esteellisyyttä koskevaan päätökseen (ään.)HO totesi, että lainkohta (OK 15:10 a §:n 3 mom) on sanamuodoltaan selvä ja yksiselitteinen eikä sen mukaan muutoksenhakuoikeutta ole muilla kuin kiellon kohteena olevalla asiamiehellä tai avustajalla. Asianosaisella on lähtökohtaisesti oikeus valita avustajansa ja järjestää asiansa ajaminen haluamallaan tavalla eikä tuomioistuin voi puuttua tähän luottamussuhteeseen kuin poikkeuksellisesti. Muutoksenhakuoikeuden laajentaminen lain sanamuotoa laajemmaksi olisi selvästi säännöksen sanamuodon tarkoituksen vastaista. Muutoksenhakuoikeuden laajentaminen lain sanamuoto ohittaen voisi johtaa myös turhiin muutoksenhakuihin asian käsittelyn viivyttämiseksi tai muista epäasiallisista syistä. Mainituin perustein HO katsoi, ettei valittajalla ollut oikeutta hakea muutosta asiamiehen esteellisyyttä koskevaan päätökseen. Valitus oli tältä osin jätettävä tutkimatta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos piti väitteen tehneen päämiehen oikeusturvan kannalta ongelmallisena tilannetta, jossa hänellä ei olisi mahdollisuutta saattaa tällaista oikeuttaan koskevaa tuomioistuimen ratkaisua muutoksenhakutuomioistuimen arvioitavaksi. Asiassa mainituin perustein hän katsoi, että valittajalla oli oikeus hakea muutosta asiamiehen esteellisyyttä koskevaan KO:n päätökseen. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
20.12.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli ollut toimivaltainen käsittelemään asianomistajan apulaispoliisipäällikköä vastaan ajaman rikosasian yhden tuomarin kokoonpanossa - tuomari ei ollut esteellinenApulaispoliisipäällikkö oli syytettä ajaneen asianomistajan tuomareille lähettämien uhkauskirjeiden vuoksi antanut komisariolle tehtäväksi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin uhan poistamiseksi. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
7.12.2021 11.39
Defensor Legis 4/2021 on julkaistuLehden aiheita ovat muun muassa asianajajan salassapitovelvollisuus, esteellisyys modernissa asianajotoiminnassa, osakkeen negatiivinen lunastushinta, tarjoajan poissulkeminen aiemmassa toiminnassa havaittujen epäkohtien vuoksi, rakennuksen vaurioiden ja vikojen korjaustoimenpiteiden arviointi osana kiinteistön laatuvirhettä, ulosottoon vapaaehtoisesti suoritetun maksun takaisinsaanti, ankkurointivaikutus ja syyttäjän seuraamuskannanotto, yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen, kyberrikokset tuomioistuimissa sekä riittävän tietosuojan tason määrittely. - Uutiset
26.11.2021 14.00
Hovioikeus: Lasten edunvalvojan sijaiseksi määrätty kaupungin taloussuunnittelija ei ollut esteellinenSe seikka, että kaupunki oli eri prosesseissa äidin vastapuolena, ei muodostanut perustetta katsoa edunvalvojan sijaiseksi määrättyä kaupungin taloussuunnittelijaa kaupungin työntekijänä esteelliseksi toimimaan lasten edunvalvojan sijaisena. (Vailla lainvoimaa 26.11.2021) - Uutiset
24.11.2021 9.44
KHO kumosi kunnanvaltuuston päätöksen: Valtuusto oli perusteettomasti todennut valtuutetun esteelliseksiKunnallisasia – Valtuutettu – Esteellisyys – Esteellisyyden toteaminen toimielimen päätöksellä – Menettelyvirhe – Menettelyvirheen vaikutus - Uutiset
20.10.2021 10.10
KHO:n muu päätös virkamiehen esteellisyydestä kaavoitusta koskevassa asiassaKoska kyseessä oleva asemakaavan muutos ei ollut koskenut apulaispormestaria henkilökohtaisesti eikä asianomaista henkilöä ollut pidettävä apulaispormestarin hallintolaissa tarkoitettuna läheisenä henkilönä, apulaispormestari ei myöskään ollut esteellinen käsittelemään asiaa valtuustossa. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
11.10.2021 10.00
Haluaisitteko tietää, ”miltä asia näyttää oikeuden mielestä tässä vaiheessa” - Hovioikeus: Velkomusasian tuomari oli esteellinenA Oy:n toistettua esteellisyysväitteensä valituksessaan HO:lle kysymys oli siitä, oliko käräjäoikeus ollut esteellinen ratkaisemaan asiaa sen asianosaisten asiamiehille esittämän alustavan näkemyksen johdosta. Valituksessa esteellisyysväitettä oli perusteltu muun ohessa sillä, että alustavaksi kuvattu näkemys oli sisältänyt käytännössä vain B Oy:n argumentteja ja selkeää näytön arviointia, ennen kuin näyttöä oli vastaanotettu. Lisäksi käräjätuomari oli ranskalaisiin viivoihin perustuvien yksipuolisten johtopäätösten jälkeen esittänyt selkeän, yhtä kuin -merkein varustetun asian ennakoidun lopputuloksen. HO katsoi, että pääasian ratkaissut käräjätuomari oli ollut esteellinen käsittelemään asiaa. Käräjäoikeuden tuomio oli siten kumottava ja asia on palautettava uudelleen käsiteltäväksi käräjäoikeuteen, jonka on OK 21 luvun 16 §:n 2 momentin mukaisesti tutkittava asianosaisten HO:ssa esittämät oikeudenkäyntikuluvaatimukset palautetun pääasian käsittelyn yhteydessä. Päätökseen sisältyy esittelijän mietintö. (Vailla lainvoimaa 9.10.2021) - Uutiset
11.10.2021 9.22
KHO äänesti kunnanhallituksen jäsenen esteellisyydestäKunnallisasia – Esteellisyys valtuustossa – Valtuutettu – Kunnanhallituksen jäsen – Tilapäinen valiokunta – Luottamus valtuuston puheenjohtajistoon – Valtuuston puheenjohtajiston esteellisyys – Luottamus kunnanhallitukseen – Kunnanhallituksen jäsenen esteellisyys – Läsnäolo valtuuston kokouksessa - Uutiset
7.10.2021 9.29
Oikeusasiamies arvioi esteellisyysperusteita esitutkinnassa: Ei ollut aihetta epäillä, että tutkinnanjohtaja olisi ollut esteellinenOikeusasiamies totesi muun muassa, että esteellisyyden yhtenä edellytyksenä olisi, että asianomistajan avustajana toiminut B katsottaisiin olevan rikosylikomisario A:n esitutkintalain 2 luvun 8 §:ssä tarkoitettu ”läheinen”. Kun B ei ilmeisestikään ole A:n sukulainen, hänen tulisi siis olla A:lle ”muuten erityisen läheinen henkilö”. Kun otettiin huomioon se, mitä lain esitöissä on tältä osin todettu, oikeusasiamies katsoi, ettei pelkästään se, että A ja B ovat X:n valtuustoryhmän jäseniä, ole osoitus siitä, että he olisivat toisilleen erityisen läheisiä henkilöitä. Oikeusasiamies painotti, että kantelussa ei tuotu esiin, että heidän välillään olisi mitään muuta erityissuhdetta. - Uutiset
1.10.2021 13.13
Apulaisoikeusasiamies: Senaatti-kiinteistöjen työntekijän sivutoiminen yrittäjyysAOA saattoi asiassa esittämänsä käsitykset VM:n ja Senaatti-kiinteistöjen tietoon. Lisäksi hän toimitti päätöksensä myös OM:n tietoon, koska asialla on liittymäkohtia virkarikosoikeudellisen vastuun epäsymmetriaan liittyviin kysymyksiin. Muihin toimenpiteisiin AOA:lla ei toimivaltuuksiensa puitteissa ollut mahdollisuuksia ryhtyä. - Uutiset
16.9.2021 16.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätyn testamentin toimeenpanijan esteellisyyttäAsianosaisten kirjelmien perusteella oli pidettävä riidattomana, että 26.9.2018 päivätyn keskinäisen testamentin laatinut P työskenteli testamentin toimeenpanijaksi määrätyn OTK:n kanssa samassa lakiasiaintoimistossa. HO:ssa oli ratkaistavana, oliko X:n kuolinpesään määrättävä pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi testamentin toimeenpanijaksi nimetty OTK vai kuolinpesän toisen osakkaan ehdottama AA. Kysymys oli erityisesti sellaisten OTK:n puolueettomuuteen liittyvien vastasyiden arvioinnista, joiden perusteella oli syytä poiketa testamentin toimeenpanijan etuoikeudesta tulla määrätyksi pesänselvittäjäksi. Asian lopputuloksesta riippuen kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty olevan käsillä sellaisia PK 19 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vastasyitä, joiden vuoksi testamentin toimeenpanijaksi nimettyä OTK:a ei tulisi määrätä pesänselvittäjäksi taikka joiden perusteella OTK:n puolueettomuuden voitaisiin perustellusti katsoa vaarantuneen. Myöskään pesänjakajan määräämistä koskevilta osin asiaa ei ollut syytä arvioida toisin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. Vastapuolen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.9.2021) - Uutiset
15.9.2021 13.22
Hovioikeus kumosi ja palautti ositus- ja perinnönjakoasian: Asianajaja oli esteellinenKäräjäoikeus oli tuomiossaan arvioinut A:n ja asianajaja H:n käymien neuvottelujen sisältöä ja ottanut huomioon H:n ilmoittaman tapahtumainkulun. H:ta ei ollut kuultu asiassa todistajana sen vuoksi, että hän oli toiminut vastaajien avustajana. Joka tapauksessa H:n toimet olivat liittyneet A:n puolison kuolinpesään ja olleet välittömässä ajallisessa yhteydessä toisiinsa. Hänen oli siten katsottava toimineen samassa asiassa A:n asiamiehenä. Asianajaja H oli ollut esteellinen toimimaan asiassa B:eiden ja C:n asiamiehenä. Esteellinen asiamies on samalla tehtäväänsä sopimaton (KKO 2020:21 kohta 37). Näin ollen H:ta oli kiellettävä esiintymästä B:eiden ja C:n asiamiehenä asiassa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2021) - Uutiset
13.9.2021 16.00
Rikosepäily oli ainakin jossain määrin omiaan heikentämään pesänjakajan tehtävässä edellytettävää yleistä luotettavuutta - käräjäoikeuden päätöslauselma kumottiinHO salli vedota erikoissyyttäjän sähköpostiviestiin koskien varatuomariin kohdistunutta epäilyä törkeästä kavalluksesta. Pääasian osalta HO totesi mm., ettei pelkkä väite tai epäily rikokseen syyllistymisestä sinänsä tee ehdokkaasta sopimatonta pesänjakajan tehtävään. Asiassa oli kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että varatuomariin kohdistuva epäily törkeästä kavalluksesta oli erikoissyyttäjän 19.1.2021 lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenevin tavoin edennyt esitutkinnasta syyteharkintaan. Kun otettiin lisäksi huomioon epäillyn rikoksen vakavuus ja luonne omaisuusrikoksena, epäily oli ainakin jossain määrin omiaan heikentämään pesänjakajan tehtävässä edellytettävää yleistä luotettavuutta. Asiassa lausuttu huomioon ottaen arvioitaessa kaikkia asiassa esille tulleita seikkoja kokonaisuutena, HO katsoi, että asianajajaa oli pidettävä sopivampana pesänjakajan tehtävään. (Vailla lainvoimaa 13.9.2021) - Uutiset
2.9.2021 16.00
Esteellisyysväitteen käräjätuomarista tehneelle isälle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaValittaja oli vaatinut, että käräjäoikeuden antama tuomarin esteellisyyttä koskeva päätös kumotaan ja että asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi tai, mikäli asiaa ei palauteta käräjäoikeuteen, että käräjäoikeuden 11.3.2021 antamaa päätöstä muutetaan siten, että hänen hakemuksensa hyväksytään ja hänet vapautetaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO tutki edellytykset jatkokäsittely luvan myöntämiselle. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. Käräjäoikeuden ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 2.9.2021) - Uutiset
16.6.2021 16.00
25 vuotta jatkuneeseen ulosottoon turhautuneelle miehelle vankeusrangaistus käräjätuomarin kunnianloukkauksesta ja ulosottomiehen uhkailustaKäräjätuomarista valheellisia tietoja blogikirjoituksissaan ja eri tahoille lähettämissään sähköpostiviesteissä esittänyt ja ulosottomiestä sähköpostiviestissään uhkaillut mies tuomittiin kunnianloukkauksesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 5 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Mies velvoitettiin suorittamaan käräjätuomarille korvausta kärsimyksestä 2 000 euroa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut syyksilukemisen, rangaistusseuraamuksen ja korvausvaatimusten osalta. (Vailla lainvoimaa 16.6.2021) - Uutiset
15.6.2021 8.43
Hovioikeus: Pelkästään se, että syytteen nostanut syyttäjä oli aikaisemmin ajanut syytettä muussa samaa vastaaja koskeneessa asiassa, ei tehnyt häntä esteelliseksi ennakkoasenteen vuoksi - Uutiset
1.6.2021 14.09
Apulaisoikeuskansleri: Esteellisyys sisäministeriön suojelupoliisiin kohdistamassa laillisuusvalvonnassaApulaisoikeuskanslerin mukaan neuvotteleva virkamies ja poliisijohtaja eivät olleet asiaa kokonaisuutena arvioiden voineet osallistua arvioinnin kohteena olleisiin suojelupoliisiin kohdistuneisiin tarkastustoimenpiteisiin vaarantamatta luottamusta heidän puolueettomuuteensa. He olivat siten olleet näissä toimissaan esteellisiä yleislausekejäävin perusteella. Apulaisoikeuskanslerilla ei ollut oikeudellisia perusteita todeta neuvottelevan virkamiehen ja poliisijohtajan henkilökohtaisen menettelyn olleen lainvastaista, joten apulaisoikeuskansleri ei kohdistanut moitteitaan heihin. Apulaisoikeuskansleri toi lisäksi esille, että hallintolain esteellisyyssäännöksien soveltamiseen liittyy tulkinnanvaraisuutta nimenomaan virkavapausasetelmassa. - Uutiset
31.5.2021 9.34
KHO: Kaupunginvaltuuston tuulivoimaosayleiskaavapäätös oli syntynyt kaupunginhallituksen jäsenen esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessäKaupunginvaltuuston päätös oli syntynyt X:n esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. Valtuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä sekä hallinto-oikeuden päätös, jolla valitus kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä oli hylätty, oli tämän vuoksi kumottava. - Uutiset
18.5.2021 14.00
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa varoitus esteellisyyden vuoksiOttaen huomioon, että korkein oikeus oli katsonut A:n olleen esteellinen oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Aihetta toisenlaiseen arvioon ei antanut se, että A:n menettelyä koskenut korkeimman oikeuden ratkaisu oli ollut äänestysratkaisu. Tulkinnanvaraisuus oikeudenkäymiskaaren säännösten soveltamisessa ei tarkoita, että kysymys esteellisyydestä olisi tulkinnanvarainen asianajajia velvoittavien tapaohjeiden valossa. Myöskään se, että A oli työskennellyt asianajotoimistossa työntekijäasemassa, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin, kun otettiin huomioon päätöksessä selostetut tapaohjeiden kohdat 3.3 ja 6.5 sekä se, että A oli jatkanut Y Oy:n toimeksiannon hoitamista tultuaan asianajajaksi. (Vailla lainvoimaa 18.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 11.00
Hovioikeus salli vedota pesänjakajan esteellisyyteen vasta hovioikeudessa - päätös pesänjakajan määräämisestä kumottiinA:n ilmoitusta siitä, että hän oli vasta KO:n antaman päätöksen jälkeen saanut tietää, että pesänjakajaksi määrätty lakimies (LM) avustaa B:tä toisessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä, ei ollut aihetta epäillä. Ottaen huomioon, että A oli saanut tietää B:n ja LM:n toiseen asiaan liittyvästä toimeksiantosuhteesta vasta käräjäoikeuskäsittelyn päätyttyä, HO katsoi, että A:lla oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa LM:n esteellisyyteen. Näin ollen HO salli A:n vedota väitteeseen LM:n esteellisyydestä vasta HO:ssa tehtynä sekä vaatia asianajaja AA:n määräämistä pesänjakajan tehtävään. HO totesi, että asia oli ratkaistu KO:ssa hakemuksen mukaisena, koska A ei ollut vastannut hakemukseen eikä asiaa ollut sen vuoksi KO:ssa enemmälti tutkittu. HO:ssa esille tulleilla seikoilla voitiin katsoa olevan merkitystä harkittaessa sitä, kuka tulee määrätä pesänjakajan tehtävään. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen oli tarkoituksenmukaista, että KO ensimmäisenä oikeusasteena tutkii asian ja lausuu pesänjakajan henkilöstä. Asia oli näin ollen palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 7.3.2021) - Uutiset
29.4.2021 10.30
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitusHO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut tutkia kysymyksessä olevan asian ja harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Kysymys ei ollut ollut niin vähäisestä tapaohjeiden vastaisesta toiminnasta, että valvontalautakunnan olisi tullut jättää seuraamus määräämättä tai määrätä seuraamukseksi ainoastaan huomautus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 29.4.2021) - Uutiset
19.4.2021 11.00
Hovioikeus hylkäsi väitteen asessorin esteellisyydestäVäitteen esittäjä ei ollut esittänyt eikä asiassa ollut muutoinkaan ilmennyt mitään OK 13 luvussa mainittua seikkaa, jonka perusteella asessori olisi esteellinen käsittelemään väitteen esittäjän valitusasiaa. Asessorin puolueettomuutta ei myöskään ollut perusteltua aihetta epäillä muulla OK 13 luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettavalla perusteella. - Uutiset
15.4.2021 10.30
Käräjäoikeuden päätös pesänselvittäjän määräämistä koskevilta osin kumottiin - erityinen syy velvoittaa vastapuolet yhteisvastuullisesti korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa oliLain esitöiden (HE 107/1998 vp, s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Valittaja oli hoitanut itse asiaansa ja hän oli tehnyt oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä ja aikaa vaatineita toimenpiteitä. Näin ollen valittajalla oli oikeus korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mitkä olivat vaaditulta määrältään kohtuulliset. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
17.3.2021 15.15
Kirkkohallituksen täysistunnolta suositus sidonnaisuuksien ilmoittamisesta kirkossaSuomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen täysistunto antoi kokouksessaan 16.3.2021 suosituksen sidonnaisuuksien ilmoittamisesta kirkossa. Suositus tehtiin kirkolliskokouksen toimeksiannosta. Sidonnaisuusilmoitus suositellaan tehtäväksi luottamushenkilön tai johtavan viranhaltijan johtotehtävistä tai luottamustoimista elinkeinotoimintaa harjoittavassa yrityksessä tai muussa yhteisössä. Lisäksi sidonnaisuusilmoitus suositellaan tehtäväksi sellaisesta omaisuudesta ja omistusosuuksista, jotka on hankittu liike- tai sijoitustoimintaa varten. Sidonnaisuuksien ilmoittamisen kannalta merkittävänä pidetään sellaista osakkeenomistusta tai muuta omistusta, joka antaa yli 20 prosentin äänivallan. Suositus muistuttaa, että myös henkilön yhdistys- tai säätiötoiminnalla saattaa olla merkitystä päätöksenteon puolueettomuuden arvioinnissa. - Uutiset
22.2.2021 12.47
Käräjätuomari ei ollut esteellinen käsittelemään riita-asiaaPerusteena esteellisyysväitteelleen A oli muun ohella lausunut, että KäT oli esteellinen käsittelemään riita-asiaa, koska hän oli ilmoittanut hylkäävänsä A:n vaatimuksia, ei ollut hyväksynyt A:n nimeämää todistelua ja vastaavasti pyytänyt todisteita vastapuolelta. KO oli hylännyt väitteen tuomarin esteellisyydestä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä hänelle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun lainsäätäjä on lapsenhuoltolakia säätäessään nimenomaisesti torjunut lapsen asianosaisaseman hänen huoltoaan koskevassa oikeudenkäynnissä, lapsi ei voi osallistua varsinaiseen oikeudenkäyntiin edes edustajan välityksellä (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 214). HO totesi, että huoltolaki määrittelee tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa nyt kysymyksessä olevassa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä, ei lapselle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
16.11.2020 15.31
Hovioikeus: Väite kokoonpanon esteellisyydestä oli selvästi perusteetonHO katsoi, että asiaa käsittelevä kokoonpano oli toimivaltainen käsittelemään esteellisyysväitteen. Väite kokoonpanon esteellisyydestä oli selvästi perusteeton ja hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
29.10.2020 15.30
Hovioikeus: Tuomari ei ollut esteellinenAsiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei asiassa ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella käräjätuomaria olisi voitu pitää esteellisenä hakijaa koskevassa rikosasiassa. Väite tuomarin esteellisyydestä hylättiin. - Uutiset
27.10.2020 9.37
Hovioikeuden tuomio lippueamiraalin esteellisyyttä koskeneessa sotilasrikosasiassaHelsingin hovioikeus tuomitsi tiistaina (27.10.) antamallaan ratkaisulla merivoimien esikuntapäällikkönä toimineen vastaajan neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta yhteiseen 20 päiväsakon sakkorangaistukseen. Tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 27.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 13.00
Hovioikeus: Asianajaja ei ollut esteellinen toimimaan vastaajan avustajana sen jälkeen kun jutun syyttäjä oli tullut töihin hänen toimistoonsaAsianajaja X toimi rikosasiassa vastaajan avustajana. Käräjäoikeudessa syyttäjänä toiminut A oli käräjäoikeuden ratkaistua asian siirtynyt työskentelemään asianajaja X:n kanssa samaan asianajotoimistoon. Hovioikeusvaiheessa syyttäjäksi oli vaihtunut B. Hovioikeus katsoi, että asianajaja X ei ollut esteellinen jatkamaan asiassa vastaajan avustajana. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 9.39
KHO: Kunnansihteerin sijaisena toiminut ei ollut esteellinen valmistelemaan ja esittelemään kunnanhallitukselle kunnanjohtajan virkavaalia koskevaa asiaaKHO totesi, että HAO:n arvio A:n esteellisyydestä oli perustunut muodolliseen alaisuussuhteeseen sekä siihen seikkaan, että va. kunnanjohtaja B oli nimittänyt A:n lyhyiksi määräajoiksi vs. kunnansihteerin virkasuhteeseen. A oli HAO:lle antamassaan selvityksessä todennut, että lyhyenä ajanjaksona, jolloin hän valmisteli asiaa, hänen ja va. kunnanjohtaja B:n välit olivat täysin ammatilliset. Saadusta selvityksestä ei muutoinkaan ilmennyt, että A olisi ollut B:n ohjaus- tai valvontavallan alaisena kunnanjohtajan virkavaalia koskevassa asiassa. Kun lisäksi otettiin huomioon, että A oli itse jäänyt vuosilomalle ja sittemmin siirtynyt eläkkeelle pian asian valmistelun ja esittelyn jälkeen, hänellä ei voitu arvioida olleen intressiä tai tarvetta suosia valmistelussa ja esittelyssä B:tä.KHO katsoi, ettei B:n ja A:n välillä asiassa mainituissa olosuhteissa ollut sellaista sidonnaisuutta, että luottamus A:n puolueettomuuteen olisi vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. A ei siten ollut esteellinen valmistelemaan ja esittelemään kunnanhallitukselle kunnanjohtajan virkavaalia koskevaa asiaa. - Uutiset
9.10.2020 11.12
Hovioikeus arvioi asiamiehen esteellisyyden käsittelystä aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista toisin kuin käräjäoikeusMainitsemillaan perusteilla HO katsoi, toisin kuin KO, että vastaajayhtiö oli velvoitettava korvaamaan kantajayhtiölle vastaajayhtiön asiamiehen esteellisyyden käsittelystä KO:sta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut määrällisesti myönnetyllä määrällä. Muilta osin aihetta muuttaa KO:n tuomiota oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
28.9.2020 11.25
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti aluehallintoviraston huomiota sen toimivaltaan ja velvollisuuteen käsitellä esteellisyyskysymyksiäAluehallintoviraston on tapauskohtaisesti arvioitava esteellisyyskysymyksiä käsitellessään kanteluita ja suorittaessaan valvontatehtäviään. - Uutiset
16.9.2020 14.21
Apulaisoikeusasiamies: Talous- ja velkaneuvoja menettelli hallintolain vastaisesti ilmoittaessaan, ettei johtavasta julkisesta oikeusavustajasta rikosilmoituksen tehnyt velallinen saa talous- ja velkaneuvontaaKantelija pyysi tutkimaan Pirkanmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan menettelyä, kun hän ei ollut saanut talous- ja velkaneuvontaa kotipaikkakunnallaan oikeusaputoimistosta jääviyden perusteella. Talous- ja velkaneuvoja katsoi, että toimiston esimiehestä tehty rikosilmoitus voi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas ei voisi varmistua talous- ja velkaneuvonnan mahdollisuudesta valvoa asiakkaan etua kaikista vaikutteista riippumattomana. Johtavan julkisen oikeusavustajan selvityksen mukaan hän oli jäävännyt itsensä kantelijan hänestä tekemän rikosilmoituksen vuoksi hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden perusteella, joissa asianajajan esteettömyys on perusarvo. Hän katsoi, että hänen esimiesasemansa vuoksi myöskään talous- ja velkaneuvonnan henkilöstön kohdalla ei voida varmistua siitä, etteikö esimiestä kohtaan esitetty rikosilmoitus haittaisi talous- ja velkaneuvonnan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaan etua. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdissa 3.1 ja 3.2) esittämänsä käsityksen Pirkanmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvojan menettelyn hallintolain vastaisuudesta hänen tietoonsa. Apulaisoikeusasiamies saattoi toimiston esimiehen, johtavan julkisen oikeusavustajan tietoon käsityksensä esteellisyyssäännösten soveltamisesta talous- ja velkaneuvonnassa. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä talous- ja velkaneuvojan esteellisyydestä myös OM:n tietoon. - Uutiset
20.8.2020 15.07
Itsensä esteelliseksi katsonut oikeusaputoimisto oli toiminut oikeusapulain 11 §:n 1 momentin mukaisesti ohjatessaan valittajan hakemaan oikeusapua toisesta oikeusaputoimistostaKeski-Uudenmaan oikeusaputoimisto oli lausumassaan selvittänyt, millä perusteella se oli katsonut olevansa esteellinen käsittelemään valittajan oikeusapuhakemusta. Esteellisyyden perusteena olevasta luottamuspulasta oli myös ilmoitettu valittajalle sähköpostitse. Kuten KO oli todennut, asiassa ei ollut ratkaistu sitä, onko valittaja oikeutettu oikeusapuun vai ei. Keski-Uudenmaan oikeusaputoimisto oli toiminut oikeusapulain 11 §:n 1 momentin mukaisesti ohjatessaan valittajan hakemaan oikeusapua toisesta oikeusaputoimistosta. Asiassa ei ollut ilmennyt, etteikö valittaja voisi näin toimia. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 20.8.2020) - Uutiset
6.8.2020 13.00
Hovioikeus hylkäsi sen tuomareista tehdyn esteellisyysväitteen - käräjätuomariin kohdistettu rangaistusvaatimus virkarikoksesta jätettin tutkimattaHO katsoi, että käsiteltävän kaltaisen aikaisemman tuomion niin sanottua oikeusvoimavaikutusta koskevan kysymyksen ratkaiseminen ei lähtökohtaisesti muodosta sanotussa säännöksessä tarkoitettua ennakkoasenteeseen perustuvaa esteellisyyttä (ks. HE 78/2000 vp s. 42-43, KKO 1997:102 ja KKO 1997:175). Valituksessa ei ollut tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella HO:n tuomareilla, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet ratkaisemassa valituksessa tarkoitettua asiaa, olisi voitu katsoa olevan ennakkoasenne asiassa. Se, että jotkut hovioikeuden tuomarit olivat aikaisemmin käsitelleet yhtiön asiaa, ei tehnyt koko hovioikeutta esteelliseksi. Yhtiö oli vaatinut myös asian ratkaisseelle käräjätuomarille rangaistusta virkarikoksesta ja, että käräjätuomari ja Kymenlaakson käräjäoikeus velvoitetaan yhteisvastuullisesti B:n, C:n ja D:n kanssa korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa 16.800 eurolla laillisine korkoineen. Koska rangaistusvaatimusta virkarikoksesta ei tutkittu, myös oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 6.8.2020) - Uutiset
29.6.2020 11.30
KHO: Oopperaliput väliaikatarjoiluineen eivät etuutena vaikuttaneet moitittavalla tavalla kaupunginhallituksen päätöksenteon objektiivisuuteenKorkein hallinto-oikeus katsoi, että arvioitaessa esteellisyyden syntymistä yleislausekkeen perusteella puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tuli olla suunnilleen saman asteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Siten asian käsittelyyn osallistuva henkilö voi jäävätä itsensä vain esteellisyyden kannalta olennaisten syiden perusteella. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että valtuutettujen osallistumisessa oopperaesitykseen väliaikatarjoiluineen oli kysymys tilaisuuden tarkoitukseen ja luonteeseen kiinteästi liittyvästä toiminnasta, jota oli pidettävä tavanomaisen ja kohtuullisen vieraanvaraisuuden vastaanottamisena. Mainitun etuuden ei myöskään voitu katsoa vaikuttaneen moitittavalla tavalla kaupunginhallituksen päätöksenteon objektiivisuuteen yhdistyksen toiminta-avustuksen myöntämistä koskevassa asiassa. Näin ollen luottamus kaupunginhallituksen jäsenten puolueettomuuteen ei ollut vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. - Uutiset
26.6.2020 15.05
Käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen tehty väite tuomarin esteellisyydestä jätettiin tutkimattaValittaja oli valituksensa oheen liitetyissä KO:n antaman tuomion jälkeen laadituissa ja oikeuteen toimitetuissa kirjelmissään katsonut, että KO:n ratkaisun antanut käräjätuomari oli ollut OK 13 luvun 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella esteellinen käsittelemään kysymyksessä olevaa lähestymiskieltoasiaa, koska sitä ei ollut käsitelty lain edellyttämällä tavalla kiireellisenä ja koska käräjätuomari oli vastaanottanut ainakin kuusi todistelua koskevaa sähköpostiviestiä ennen käsittelyä. Syyksi esteellisyysväitteen tekemiselle vasta tässä vaiheessa valittaja oli ilmoittanut sen, että hän oli saanut tietää mainituista lainkohdista ja OK 13 luvun 8 §:stä vasta tuolloin Finlexistä. HO katsoi, ettei valittaja ollut osoittanut hänellä olleen pätevää syytä olla tekemättä nyt kysymyksessä olevaa esteellisyysväitettä ennen pääasian ratkaisemista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 10.35
Vakuutusoikeus: Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen ei ollut esteellinenVakuutusoikeus katsoi, että kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistunut sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen ei ollut esteellinen, vaikka hän oli Kansaneläkelaitoksen eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen samanaikaisesti, kun hän osallistui muutoksenhakijan työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä. - Uutiset
10.6.2020 8.17
Kuntaliitto: Sanastot ja alustat asiantuntijatyön mahdollistajina – mistä puhutaan, kun puhutaan esteellisyydestä?Esteellisyyskysymykset ovat Kuntaliiton usein kysytyimpiä kysymyksiä. Liiton ja Sanastokeskus TSK:n asiantuntijat laativat keväällä 2019 Esteellisyyssanaston tekoälyä hyödyntävän, niin sanotun jääviysbotin tueksi. Lähinnä kuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille suunnattu liiton chatbot-palvelu ratkoo yksinkertaisia esteellisyyskysymyksiä 24/7. Kuntaliiton sanasto on kuitenkin hyödynnettävissä chatbot-palvelua laajemmin, esimerkiksi viestinnän tukena ja käsitetiedon lähteenä julkisorganisaatioissa. - Uutiset
9.6.2020 12.10
Hallinto-oikeus arvioi Nousiaisten kunnanhallituksen päätöksen lainmukaisuuttaYhteenvetona hallinto-oikeus totesi, että kunnanhallituksen päätökset eivät olleet valituksessa esitetyillä perusteilla syntyneet virheellisessä järjestyksessä, kunnanhallitus ei ollut ylittänyt asiassa toimivaltaansa eivätkä päätökset olleet muutenkaan lainvastaisia. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 10.30
Hovioikeus poisti edunvalvojan sijaisen määräämisestä annetun päätöksen tuomiovirheen perusteellaKoska kantelijan lausumaa ei ollut asiaa ratkaistaessa huomioitu, asiassa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 4 kohdassa tarkoitettu muu oikeudenkäyntivirhe. Asian ratkaiseminen ilman kantelijan määräajassa KO:een toimittamaa vastustamista koskevaa lausumaa ja asian ratkaiseminen ennen lausumalle varatun määräajan päättymistä rinnastuvat tosiasiallisesti säännöksen 2 kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen, jossa asia olisi ratkaistu ilman, että kantelijaa olisi kuultu. Kantelijan lausuma oli sisältänyt tiedon AA:n toimimisesta A:n avustajana lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, jossa kantelija ja A olivat olleet toistensa vastapuolia. Kantelijan lausumasta ilmi käyvä edellä kuvattu asiantila oli ollut sellainen seikka, jonka tiedossa olon puuttumisen voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen ratkaisun lopputulokseen. Oikeudenkäynnissä oli edellä esitetyin perustein tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n § momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe, jonka voitiian otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Sen vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 12.00
Hovioikeus: Tuomari ei ollut esteellinenAsiassa oli kyse siitä, oliko esteelliseksi väitetty käräjätuomari menetellyt oikein ratkaistessaan esteellisyyttä koskevan väitteen itse sekä siitä, oliko käräjätuomari tullut vastaajan vangitsemisvaatimusta koskevassa pakkokeinoasiassa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi esteelliseksi käsittelemään KO:ssa nyt valituksen kohteena olevaa rikosasiaa. HO katsoi, ettei käräjätuomari ollut ollut esteellinen ratkaisemaan nyt valituksen kohteena ollutta petosta ynnä muuta koskevaa rikosasiaa KO:ssa. Väite tuomarin esteellisyydestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
14.5.2020 16.00
Hovioikeus: Valittaja oli menettänyt oikeutensa vedota käräjäoikeuden puheenjohtajan esteellisyyteenHO totesi, ettei valittaja ollut tehnyt väitettä puheenjohtajan esteellisyydestä viipymättä saatuaan tiedon seikasta, joka hänen näkemyksensä mukaan oli tehnyt puheenjohtajan esteelliseksi käsittelemään asiaa. Valittaja oli ilmoitettuaan harkitsevansa tarpeellisia toimenpiteitä puheenjohtajan menettelyn johdosta päätynyt esittämään vaatimuksen asian käsittelystä täysilukuisessa kokoonpanossa. Valittajalla oli ollut asiassa lainopillinen avustaja. Hän oli näin ollen OK 13 luvun 8 §:n nojalla menettänyt oikeutensa vedota KO:n puheenjohtajan esteellisyyteen ja valitus oli jätettävä tältä osin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 14.5.2020) - Uutiset
6.5.2020 9.10
Hovioikeuden ratkaisu konkurssipesänhoitajan esteellisyydestä ja valinnastaP Oyj:n esille tuomat seikat A:n toimimisesta R Oy:ssä ilman toimivaltaa eivät saaneet tukea muusta asiassa esitetystä todistelusta. P Oyj:n ulosottoselvityksen 17.7.2019 sekä Helsingin ulosottoviraston päätöksen 31.7.2019 perusteella A:lla oli ollut vähintäänkin perusteltu aihe uskoa, että P Oyj oli omistanut R Oy:n osakekannan kokonaisuudessaan eikä hänen toimintansa R Oy:n konkurssiin hakemisen osalta osoittanut hänen olevan esteellinen P Oyj:n pesänhoitajan tehtävään. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ilmennyt sellaisia muitakaan seikkoja, joiden perusteella A:n olisi katsottava leimaantuneen jonkun P Oyj:n velkojan asiamieheksi tai olevan epäitsenäisessä asemassa suhteessa johonkin P Oyj:n velkojaan. A:ta ei ollut pidettävä esteellisenä P Oyj:n pesänhoitajan tehtävään. Hovioikeus katsoi myös, että asiaa kokonaisuutena arvioiden A:ta oli pidettävä sopivimpana henkilönä pesänhoitajan tehtävään. (Vailla lainvoimaa 6.5.2020) - Uutiset
16.3.2020 11.30
KHO: Vaikka suulliseen käsittelyyn osallistunut esteellinen HAO:n jäsen oli vetäytynyt asian käsittelemisestä enemmälti, asiassa oli tapahtunut menettelyvirheSuullisen käsittelyn toimittamiseen osallistunut hallinto-oikeuden jäsen oli jälkeenpäin todennut oman esteellisyytensä ja vetäytynyt asian käsittelemisestä enemmälti. Valittajan valitus Maahanmuuttoviraston päätöksestä oli sinänsä ratkaistu esteettömässä ja hallinto-oikeuslain 12 a §:n 1 momentin 8 kohdan mukaisessa kahden jäsenen kokoonpanossa. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että esteellisen hallinto-oikeuden jäsenen osallistuminen asian käsittelyyn oli vaarantanut hallinto-oikeuden puolueettomuuden. Asiassa oli tapahtunut menettelyvirhe, kun asia oli ratkaistu uutta suullista käsittelyä toimittamatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
3.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa riidassaA:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys uskotun miehen henkilöstä, kiinteistön myyntitavasta ja siitä, oliko edellytyksiä alimman myyntihinnan vahvistamiselle. HO totesi, ettei tapauksessa ollut ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. HO määräsi kiinteistön myymisen toimitettavaksi kiinteistönvälittäjän välityksellä tapahtuvan myynnin asemesta huutokaupalla. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Osapuolten vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylättiin. Asianosaiset vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 9.30
KKO:n erimielinen ratkaisu asianajajan esteellisyydestäAsianajaja toimi riita-asiassa yhtiön oikeudenkäyntiasiamiehenä. Yhtiöllä oli samaan aikaan vireillä myös toinen riita-asia, joka perustui osittain samaan tapahtumainkulkuun ja tosiseikastoon, ja jossa yhtiön vastapuolen oikeudenkäyntiasiamiehenä toimi asianajajan kanssa samassa toimistossa työskentelevä toinen asianajaja. Korkein oikeus katsoi, että asianajaja oli esteellinen toimimaan asiamiehenä asiassa. (Ään.) - Uutiset
27.2.2020 14.30
Jani Kajala tarkastelee Defensor Legis -kirjoituksessaan asianajajan rehellisyysvelvollisuuden ulottuvuuksiaHyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden johdannon mukaan: ”Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa (Laki asianajajista 5 § 1 momentti ja Suomen Asianajajaliiton sääntöjen 35 § 1 momentti).” Asianajajan rehellisyys on kelpoisuusvaatimuksena sille, että hän voi toimia asianajajana. Asianajajan rehellisyys ei kuitenkaan ole vain kelpoisuusvaatimus, vaan vaikuttaa käytännössä siihen, miten asianajajan tulee toimeksiantojaan hoitaa. - Uutiset
21.2.2020 11.30
Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja jääväsi itsensä aiheettomastiApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kunnanvaltuuston puheenjohtajan huomiota kuntalaissa säädettyihin valtuutetun esteellisyysperusteisiin ja niiden arviointiin. - Uutiset
18.2.2020 11.27
Hovioikeus hylkäsi väitteen tuomarin esteellisyydestäOttaen huomioon asiassa esitetty selvitys, käräjätuomarin menettelyssä, joka A:n mukaan oli ilmentänyt käräjätuomarin ennakkoasennetta, oli HO:n arvion mukaan pääosiltaan ollut kysymys tuomarin normaalista prosessinjohtamisesta ja KO:n normaalista asian ratkaisutoiminnasta. Toisaalta käräjätuomarin menettely asian käsittelyssä oli ollut erityisesti hänen käyttämiensä sanavalintojen osalta osittain värikästä ja jopa epäasiallista ja sovittelumenettelyn osalta ainakin huonosti harkittua. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa asiassa mainitut seikat eivät kuitenkaan osoittaneet käräjätuomarin menettelyn olleen sellaista, että se olisi osoittanut hänellä olleen kielletty ennakkoasenne asiaan ja että hän olisi tämän johdosta tullut esteelliseksi käsittelemään asiaa. Näin ollen HO katsoi, ottaen huomioon A:n valituksessaan esittämät perusteet käräjätuomarin esteellisyydelle, käräjätuomarin lausumassaan esittämät perusteet menettelylleen ja asiassa esille tulleen muun selvityksen, ettei asiassa ollut tullut ilmi sellaista seikkaa, joka olisi antanut perustellun aiheen epäillä käräjätuomarin puolueettomuutta asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020)