-
Eläinsuojelu
- Eläinlääkintä
- Eläinproteiini
- Eläinten hyvinvointi
- Eläintenpitokielto
- Eläinvälittäjärekisteri
- Koe-eläintoiminta
- Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Eläintenpitokielto
- Uutiset
13.3.2024 11.23
Hovioikeus: Eläintenpitokielto oli määrättävä 15 vuoden ajaksi, vaikka myös pysyvän eläintenpitokiellon määräämisen edellytykset sinänsä täyttyivätPysyvän eläintenpitokiellon määräämisen edellytykset sinänsä täyttyivät tässä asiassa. Pysyvän kiellon lopullinen luonne huomioon ottaen kiellon määräämiselle pysyvänä tulisi kuitenkin olla erityisen painavat perusteet. Tällaisia voisi hovioikeuden näkemyksen mukaan olla ensimmäistä kertaa kieltoon määrättävän kohdalla etenkin terveydentilasta johtuva ilmeinen kykenemättömyys huolehtia eläimistä vastaisuudessa tai tietoinen pyrkimys aiheuttaa eläimelle kärsimystä. Hovioikeus katsoi, ettei ollut poissuljettua, että H myöhemmässä elämänvaiheessa soveltuisi pitämään ja omistamaan eläimiä. Punnittuaan asiassa ilmenneitä seikkoja vastakkain hovioikeus päätyi siihen, että eläintenpitokielto oli määrättävä 15 vuoden ajaksi. (Vailla lainvoimaa 13.3.2024) - Uutiset
17.5.2023 10.32
KKO: Eläinsuojelurikos vai -rikkomus – valtio velvoitettiin korvaamaan osa vastaajan oikeudenkäyntikuluista kun erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset hylättiinMaatalousyrittäjänä toiminutta A:ta syytettiin eläinsuojelurikoksesta. A oli syyttäjän mukaan laiminlyönyt huolehtia maitotilallaan siitä, että naudat saavat riittävästi hyvälaatuista ravintoa, ja aiheuttanut näin eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että
- A oli laiminlyönyt riittävän ravitsemuksen siten, että pienehkö osuus naudoista ei ollut saanut riittävää ravintoa,
- laiminlyönnillä oli aiheutettu naudoille kärsimystä,
- A:n menettely oli huolimatonta, mutta ei törkeän huolimatonta.
A:n syyksi luettiin eläinsuojelurikkomus.
Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valtio korvaamaan osa A:n oikeudenkäyntikuluista sillä perusteella, että A:n kannalta erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset oli hylätty. - Uutiset
10.3.2023 8.00
Kissoja ainakin 119 - törkeästä eläinsuojelurikoksesta 5 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu nainen määrättiin kaikkia eläimiä koskevaan pysyvään eläintenpitokieltoonVastaajaa (s. 1963) oli pidettävä pysyvästi kykenemättömänä omistamaan, pitämään ja hoitamaan eläimiä. Tilanne varsinkin vastaajan kissojen lukumäärän suhteen oli jatkunut samankaltaisena useita vuosia ja vastaajan syyksi luetut laiminlyönnit olivat vakavia. Vastaaja oli siten syytä määrätä pysyvään eläintenpitokieltoon, joka koski kaikkia eläimiä. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2023) - Uutiset
30.12.2022 14.00
Hovioikeus: EläinsuojelurikosHovioikeudessa oli riidatonta, että Tao-kissa oli kuollut, että ennen sen kuolemaa sen ravitsemustila oli ollut huono ja että sillä oli todettu syytteessä mainitut sairaudet. Lisäksi oli riidatonta, että Helmi-kissa oli ollut tiineenä. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A menetellyt törkeän huolimattomasti ja syyllistynyt menettelyllään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 30.12.2022) - Uutiset
27.12.2022 8.00
Hovioikeus: Törkeä eläinsuojelurikosAsiassa oli kysymys ensinnä siitä, oliko H ollut suhteessa syytteessä tarkoitettuun koiraan sellaisessa vastuuasemassa, että hänen olisi tullut huolehtia koiran tarpeellisesta hoidosta ja ravinnon saannista. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko H menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Mikäli H:n katsottiin syyllistyneen eläinsuojelurikokseen, kysymys oli vielä teon törkeysarvostelusta sekä rangaistuksen ja eläintenpitokiellon määräämisestä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2022) - Uutiset
26.10.2022 14.14
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ratkaisun eläintenpitokiellon ja menettämisseuraamuksen osaltaA:n eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta oli arvioitava tämän yksittäisen tapauksen vakavuuden perusteella. Arvioitaessa eläintenpitokieltoa puoltavia ja sitä vastaan osoittavia seikkoja kokonaisuutena, hovioikeus totesi, ettei ole odotettavissa että A tulevaisuudessa syyllistyisi vastaavaan tekoon. Asiassa ei siten osoitettu A:n teollaan osoittautuneen kykenemättömäksi ja sopimattomaksi huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista. Käräjäoikeuden päätös eläintenpitokiellon ja menettämisseuraamuksen osalta oli kumottava. (KKO:ssa; VL:2023-20) - Uutiset
27.12.2021 12.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kissaan kohdistunut eläinsuojelurikos ollut törkeäToisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, että vastaajat maallikkoina eivät välttämättä olleet ymmärtäneet sitä, että myrkkyä syöneen kissan ruokkiminen oli lisännyt sen kärsimystä. Todistaja S piti mahdollisena, että myös kodinhoitajat olivat yrittäneet ruokkia kissaa. Tämä tuki vastaajien väitettä siitä, etteivät he olleet ymmärtäneet kissan juottamisen ja syöttämisen lisänneen eläimen kärsimystä. Näissä olosuhteissa hovioikeus päätyi siihen, että vastaajien menettelyn ei voitu katsoa olleen erityisen raakaa tai julmaa. Rikos ei siten täyttänyt törkeän tekomuodon tunnusmerkistöä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2021) - Uutiset
15.12.2021 9.02
Hovioikeus keskeytti täytäntöönpanon eläinsuojelurikosta koskevassa asiassa muutoksenhakuoikeuden turvaamiseksiSatakunnan käräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi eläinsuojelurikoksen kohdassa 1 ja määrännyt hänet määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Käräjäoikeus oli myös määrännyt valtiolle menetetyksi ne eläimet, joita A pitää ja jotka hän omistaa. Käräjäoikeus oli hylännyt A:n pyynnön saada itse myydä tai muuten luovuttaa omistamiaan eläimiä. Hovioikeus katsoi, että täytäntöönpano on muutoksenhakuoikeuden turvaamiseksi keskeytettävä. (Vailla lainvoimaa 15.12.2021) - Uutiset
25.11.2021 9.15
Hovioikeus lievensi eläintenpitokieltoa KKO:n palauttamassa asiassaHovioikeus rajasi eläinlajien piirin siten, että poikkeus pysyvästä eläintenpitokiellosta viiden vuoden jälkeen koskee kissoja ja koiria. (Vailla lainvoimaa 25.11.2021) - Uutiset
20.10.2021 11.25
Hovioikeus alensi törkeästä eläinsuojelurikoksesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen tuomitulle 23-vuotiaalle naiselle määrätyn 15 vuoden pituisen kaikkia eläimiä koskevan yleisen eläintenpitokiellon 6 vuoteenKO:n määräämä 15 vuoden pituinen eläintenpitokielto olisi muodostunut vastaajan kannalta kohtuuttomaksi. Tämän vuoksi eläintenpitokieltoa oli aihetta lyhentää. Kohtuullisena eläintenpitokiellon pituutena voitiin pitää kuutta vuotta. Rikoksen kohteena oli ollut useita eri eläinlajeja. Vakavia laiminlyöntejä oli kohdistunut myös koiriin ja useampi koira oli jouduttu lopettamaan. Asiassa ei ollut perusteita rajata koiria eläintenpitokiellon ulkopuolelle. Vastaaja oli vaatinut, että eläintenpitokielto ei koske hänen omistamiaan koiria, jotka eivät olleet olleet rikoksen kohteena. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella koirien omistaminen olisi voitu sallia. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
5.7.2021 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus arvioi eläinsuojelurikoksen perusmuotoiseksi ja hylkäsi vaatimuksen vastaajien määräämisestä eläintenpitokieltoon ja siihen liittyvästä menettämisseuraamuksestaEläimet olivat laiminlyönneistä huolimatta olleet pääasiassa terveitä ja hyvin ravittuja. Hovioikeus katsoi, että menettely itsessään puhui käsillä olevassa asiassa rikoksen törkeänä pitämistä vastaan siinä määrin, että sille oli kokonaistörkeyden arvostelussa annettava merkittävä painoarvo. Näin ollen hovioikeus päätyi toisin kuin käräjäoikeus siihen, ettei eläinsuojelurikosta ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajat olivat hovioikeudessa kertoneet, että heillä on tällä hetkellä kaksi koiraa, kolme kanaa ja kolme kania. Näihin seikkoihin nähden ja kun otettiin lisäksi huomioon teosta kulunut aika, hovioikeus katsoi, ettei eläintenpitokiellon tai siihen liittyvän menettämisseuraamuksen määräämiselle tässä tapauksessa ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2021) - Uutiset
3.6.2021 8.00
Hovioikeus: Kania kaltoin kohdellut eläinsuojelurikoksesta tuomittu oli määrättävä kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoonHovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi kohtien 1 eläinsuojelurikoksen ja 2 huumausainerikoksen teoista 70 päivää vankeutta. Sakkorangaistus ei tullut kysymykseen ottaen huomioon kohdan 1 teon pitkäkestoisuus ja A:n tuottamuksen aste sekä kohdan 2 teon kohteena olleen huumausaineen suurehko määrä. Rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi, kun A:n aiemmista rikoksista oli kulunut varsin pitkä aika ja kysymys oli ollut erilaatuisesta rikollisuudesta kuin tässä tapauksessa. Eläintenpitokielto oli kuitenkin määrättävä koskemaan kaikkia eläimiä, koska puutteet A:n vastuulla olevan eläimen hoidossa olivat liittyneet sellaisiin eläimen perustarpeisiin, jotka ovat eläinlajista riippumattomia. (Vailla lainvoimaa 3.6.2021) - Uutiset
31.8.2020 13.00
Hovioikeus määräsi perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistyneelle kahden vuoden koirienpitokiellon ja koirien menettämisseuraamuksenA:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikos, joka oli kohdistunut asianomistaja K:n omistamaan koiraan. A:n syyksi luettujen toimien ja laiminlyöntien perusteella hänet oli määrättävä määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Kiellon kestoa arvioitaessa hovioikeus otti huomioon koiralle tarpeellisen hoidon laiminlyönnit, julman kohtelun ja teon keston. Oli perusteltua määrätä A eläintenpitokieltoon 2 vuoden määräajaksi. Määräaika alkoi käräjäoikeuden tuomion antopäivästä 4.6.2020. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Menettämisseuraamus tuomitaan siitä riippumatta, kenen omaisuutta menetetyksi tuomittavat eläimet ovat. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiselle varataan tilaisuus itse myydä tai muuten luovuttaa omistamansa kiellossa tarkoitetut eläimet. Jos menettämisseuraamus kohdistuu eläimiin, jotka omistaa kokonaan tai osaksi muu kuin eläintenpitokieltoon määrätty, tälle voidaan varata tilaisuus noutaa eläimet korvauksetta itselleen. Edellä lausuttu huomioon ottaen käräjäoikeudella oli ollut perusteet määrätä koirat ”Pirkko” ja ”Isäntä” valtiolle menetetyiksi. Käräjäoikeus oli varannut A:lle tilaisuuden myydä tai luovuttaa koiransa ”Pirkko” ja ”Isäntä” viimeistään 26.6.2020. A ei ollut myynyt tai luovuttanut koiria hänelle asetetussa määräajassa, joten menettämisseuraamus ei ollut rauennut ja se oli voitu panna täytäntöön. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
26.3.2020 12.05
Hovioikeuden tuomio eläinsuojelurikoksesta: Pysyvä koiria koskeva eläintenpitokielto poistettiin ja määrättiin neljäksi vuodeksiA oli laiminlyönyt koiran hoitoa 4.6.2014 alkaen aina 25.11.2015 sydänlääkityksen aloittamiseen asti. Lääkityksen sopivuutta ei ollut arvioitu A:n laiminlyötyä kontrollikäynnin. Koira oli menehtynyt alle kolmen kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta 17.2.2016. Hovioikeus katsoi, että A oli ajalla 4.6.2014 - 17.2.2016 jättänyt koiran tarpeellista hoitoa vaille. Valvontaeläinlääkäri K ei ollut puuttunut koiran hoitoon 3.9.2014 jälkeen. Tällä seikalla ei ollut merkitystä tekoajan tai rangaistusvastuun kannalta. A:n oli tullut huolehtia koiran hoidosta ilman valvontaeläinlääkärin määräyksiäkin. A määrättiin eläintenpitokieltoon neljäksi vuodeksi. A:n ei selvitetty laiminlyöneen muiden eläinlajien hoitoa. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
5.12.2019 9.33
Hovioikeus lyhensi nautoja koskevan 5 vuoden eläintenpitokiellon 2 vuoteenKun eläintenpitokiellon puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja arvioitiin kokonaisuutena hovioikeus katsoi tuomiossa kerrotut seikat ja erityisesti A:n aikaisempi tuomio vastaavanlaisesta eläinsuojelurikoksesta huomioon ottaen, että A:n menettely osoitti hänen olevan kykenemätön ja soveltumaton huolehtimaan nautojen hyvinvoinnista ja että hänet oli käräjäoikeuden katsomin tavoin määrättävä eläintenpitokieltoon. Ottaen huomioon, että nautojen pitäminen ja omistaminen on A:n elinkeino ja että A on merkittävästi korjannut ja parantanut menettelyänsä sekä näyttänyt hoitaneensa nautoja syytteen tekoajan jälkeen moitteettomasti, hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi kahden vuoden pituisen nautojen pitämistä ja omistamista koskevan eläintenpitokiellon. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
14.11.2019 8.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi vaatimuksen vastaajan määräämisestä eläintenpitokieltoon ja vaatimuksen eläintenpitokieltoon liittyvästä menettämisseuraamuksestaHovioikeus katsoi, että laiminlyönnit eivät toistuvuudestaan huolimatta olleet sellaisia, että ne osoittaisivat A:n olevan kykenemätön tai soveltumaton huolehtimaan nautojen hyvinvoinnista. Vaatimus A:n määräämisestä eläintenpitokieltoon ja siihen perustuva menettämisseuraamusvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 14.11.2019) - Uutiset
3.10.2019 14.09
Hovioikeuden ratkaisu eläintenpitokiellosta ja menettämisseuraamuksestaVastaajan syyksi luettu menettely ja sen seuraukset hevosten osalta olivat olleet vakavat. Tekoaika oli ollut noin puoli vuotta. Vastaajan syyksi luettujen laiminlyöntien laatu ja laajuus huomioon ottaen oikeudenmukaisena eläintenpitokiellon kestona oli pidettävä noin viittä vuotta. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Koska vastaaja oli määrätty kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon, hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun vastaajan pitämien tai omistamien eläinten tuomitsemisesta valtiolle menetetyiksi. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
22.7.2019 11.00
Sitoi eläinten raajat, minkä jälkeen viilsi niiden kurkut auki ilman eläinten tainnutusta - hovioikeus piti eläinsuojelurikosta erityisen raakana ja julmana ja myös kokonaisuutena arvostellen törkeänäVastaaja oli teurastanut 8 vuohta, 2 lammasta ja 2 pientä sonnia syytteen teonkuvauksen tarkoitetulla tavalla, eli sitomalla ensin eläinten raajat ja sen jälkeen viiltämällä niiden kurkut auki ilman, että eläimiä oli tainnutettu lainkaan. HO piti rikoksen tekotapaa laissa tarkoitetulla tavalla erityisen raakana ja erityisen julmana. HO totesi vielä, ettei vastaaja ollut voinut olla teon erityisen raakuuden ja erityisen julmuuden perustavista seikoista tietämätön. Vastaajan syyksi luettua eläinsuojelurikosta voitiin pitää myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, kun huomioon otettiin hänen noudattamansa teurastustapa sekä lisäksi se, että teot olivat kohdistuneet 12 eläimeen ja että teot oli tehty vastaajan elinkeinotoiminnassa. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus kohtien 1-2 ja 6 teoista oli yhteinen 7 kk vankeusrangaistus, joka voitin määrätä ehdolliseksi. Kohtuullinen eläintenpitokiellon pituus oli tässä tapauksessa noin 5 vuotta. Kielto koskee tuotantoeläimiä: nauta, sika, lammas, vuohi, siipikarja, turkiseläin. (Vailla lainvoimaa 22.7.2019) - Uutiset
5.6.2019 13.13
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän tuotantoeläimiä koskevan eläintenpitokiellon ja siihen liittyvän menettämisseuraamuksenTuomiossa todettuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus päätyi katsomaan, että vastaajaa ei ollut tekoaikana todetuista vakavista laiminlyönneistä huolimatta pidettävä eläintenpitokiellon tarkoittamalla tavalla kykenemättömänä huolehtimaan jatkossa eläinten, mukaan lukien syytteessä tarkoitettujen nautaeläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto voitiin siten tässä asiassa jättää määräämättä. Näin ollen käräjäoikeuden antama määräys tuotantoeläimiä koskevasta eläintenpitokiellosta ja siihen liittyvästä menettämisseuraamuksesta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 5.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 9.22
Tuomioistuimilla ei ole yhteneväistä linjaa törkeissä eläinsuojelurikoksissa – tuomiot lieviäTuomiot törkeissä eläinsuojelurikoksissa ovat lieviä, ja tuomioistuinten tulkinta törkeänä pidettävästä eläinsuojelurikoksesta vaihtelee, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Eläintenpitokielto määrätään lähes poikkeuksetta, mutta ne ovat usein lyhyitä. Tutkimuksessa analysoitiin 70 tuomioita, joissa henkilöä oli syytetty törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Törkeistä eläinsuojelurikostuomiosta lähes neljäsosa oli annettu Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Artikkeli on luettavissa Edilexissä.