-
Rikos yleistä järjestystä vastaan
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen hallussapito
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Eläinsuojelurikos
- Uutiset
2.6.2026 16.45
Prejudikaattipalsta (KKO): Liikaa eläimiä omavaraistilalla (KKO 2026:39)
Ratkaisu koskee eläinsuojelurikoksen törkeysarviointia ja eläintenpitokieltoa vastaajien laiminlyötyä eläinten hoidon omavaraistilallaan. Aiempaa ratkaisukäytäntöä näistä aiheista on verraten vähän. - Uutiset
27.5.2026 9.16
KKO äänesti eläintenpitokiellon määräämisen edellytyksistä
A ja B olivat törkeästä huolimattomuudesta laiminlyöneet noin 15 koiran, noin 15 kissan, 4–6 hevosen, noin 20 vuohen, noin 20 kanan, noin 20 kanin, 2–4 lehmän ja kahden kilpikonnan eli yhteensä noin sadan eläimen asianmukaista hoitoa ja huolenpitoa noin puolentoista vuoden aikana.
Korkein oikeus katsoi, että rikoksen kohteena oli ollut huomattavan suuri määrä eläimiä mutta että rikos ei ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. A ja B olivat menettelyllään syyllistyneet eläinsuojelurikokseen.
Kysymys myös eläintenpitokiellon määräämisen edellytyksistä. (Ään.) - Uutiset
17.4.2026 12.18
Lakiluonnos eläintenpitokiellosta lausunnoilla 19.5.2026 asti
Oikeusministeriö pyytää lausuntoja 19. toukokuuta mennessä eläintenpitokieltoa koskevan sääntelyn muuttamisesta. Tarkoitus on lisätä eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikosten yhteydessä sekä pidentää eläintenpitokiellon vähimmäiskestoa ja säätää kiellon rikkominen vankeusuhalla rangaistavaksi. - Uutiset
24.3.2026 14.10
Prejudikaattipalsta (KKO): Eläintenpitokielto ja ammatinharjoittaminen (KKO 2026:20)
Korkein oikeus käsitteli ratkaisussaan sitä, oliko eläintenpitokiellolle ollut peruste, kun kielto käytännössä esti vastaajien ammatinharjoittamisen. - Uutiset
13.3.2026 9.16
KKO: Viiden vuoden pituinen eläintenpitokielto oli määrättävä siitä huolimatta, että eläintenpidolla oli ollut keskeinen merkitys tuomittujen henkilöiden toimeentulon kannalta
A ja B olivat syyllistyneet elinkeinoaan harjoittaessaan eläinsuojelurikokseen jättämällä omistamiaan useita kymmeniä nautoja noin 1,5 vuoden ajan vaille tarpeellista hoitoa ja ravintoa sekä laiminlyömällä muitakin eläintenhoitoon liittyviä velvollisuuksiaan aiheuttaen naudoille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että tuotantoeläimiä koskevalle eläintenpitokiellolle oli laissa säädetyt edellytykset ja eläintenpitokielto oli määrättävä siitä huolimatta, että eläintenpidolla oli ollut keskeinen merkitys tuomittujen henkilöiden toimeentulon kannalta. Hovioikeuden vastaajille määräämää viiden vuoden pituista eläintenpitokieltoa ei ollut aihetta lyhentää. - Uutiset
24.2.2026 13.59
Hovioikeus lievensi eläinsuojelurikoksen rangaistusta ajan kulumisen vuoksi ja hylkäsi syyttäjän vaatimukset eläintenpitokiellosta ja menettämisseuraamuksesta
Rangaistusta alentavana seikkana on rikoslain 6 luvun 7 §:n 3 kohdan nojalla otettava huomioon, että rikoksesta on kulunut huomattavan pitkä aika. B:n syyksi luetun rikoksen tekoaika oli 20.9.2017–12.4.2018. Syyte asiassa oli nostettu 30.11.2020 ja B oli saanut haasteen tiedoksi 26.3.2021. Käräjäoikeuden tuomio oli annettu 12.9.2023. Rikoksen tekoajan päättymisestä hovioikeuden tuomion antamiseen kulunut aika oli siten noin 8 vuotta. Näin ollen hovioikeus katsoi, että asian käsittelyn kokonaiskesto oli ollut teon laatuun nähden huomattavan pitkä, ja että vakiintuneen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus johtaisi B:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällä perusteella hovioikeus katsoi, että rangaistusta oli lievennettävä, ja että oikeudenmukainen rangaistus B:n syyksi luetusta rikoksesta oli 45 päivän vankeusrangaistus. (Vailla lainvoimaa 24.2.2026) - Uutiset
24.2.2026 11.20
Prejudikaattipalsta (KKO): Pysyvän eläintenpitokiellon määrääminen (KKO 2026:16)Korkein oikeus arvioi, tuliko koiriaan kaltoin kohdelleelle vastaajalle määrätä pysyvä eläintenpitokielto. - Uutiset
19.2.2026 12.59
KKO: Törkeä eläinsuojelurikos ja eläintenpitokielto
A oli tuomittu kahdesta törkeästä eläinsuojelurikoksesta hänen laiminlyötyään huolehtia siitä, että hänen kaksi koiraansa saivat riittävästi hoitoa, ruokaa ja juotavaa, sillä seurauksella, että toinen koira oli nälkiintymisen seurauksena kuollut ja toinen oli myöhemmin löydetty A:n asunnosta sairaalloisen alipainoisena, nälkäisenä ja janoisena.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, ettei A:ta ollut pidettävä pysyvästi kykenemättömänä tai soveltumattomana omistamaan, pitämään tai hoitamaan eläimiä taikka muuten vastaamaan niiden hyvinvoinnista. Pysyvän eläintenpitokiellon edellytykset eivät siten täyttyneet, eikä hovioikeuden A:lle määräämää 15 vuoden pituista eläintenpitokieltoa ollut aihetta muuttaa. - Uutiset
12.2.2026 16.00
Hovioikeus: Eläintenpitokielto
Punnittuaan asiassa tuomiossa lausuttuja ja käräjäoikeuden tuomiosta muutoin ilmenneitä seikkoja hovioikeus päätyi siihen, että eläintenpitokielto voitiin määrätä määräajaksi, mutta sen tuli olla kestoltaan huomattavan pitkä. Hovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa kaikkia eläimiä koskevan eläintenpitokiellon pituudeksi tuli määrätä 15 vuotta. (Vailla lainvoimaa 12.2.2026) - Uutiset
28.11.2025 13.20
Hovioikeus: Kuuden viikon ikäisiä koiranpentuja Virosta Suomeen tuoneet syyllistyivät lievään eläinsuojelurikokseen - eläintenpitokieltoa ei tullut määrätä
Syyttäjä oli valituksessaan katsonut, että vastaajat tulisi tuomita lievän eläinsuojelurikoksen asemesta eläinsuojelurikoksesta. Vaatimuksensa perusteluina syyttäjä oli muun muassa lausunut, että kuuden viikon ikäiset pennut eivät olleet lähtökohtaisesti olleet kuljetuskuntoisia ilman emoaan. (Vailla lainvoimaa 28.11.2025) - Uutiset
18.11.2025 15.57
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus määräsi eläinsuojelurikokseen syyllistyneille määräaikaisen eläintenpitokiellon ja tuomitsi menettämisseuraamuksen
Hovioikeudessa oli kysymys eläintenpitokiellon määräämisestä. Mikäli eläintenpitokielto määrättiin, kysymys oli myös kiellon laajuudesta ja pituudesta. Käräjäoikeuden ratkaisu oli jäänyt syyksilukemisen osalta lainvoimaiseksi. (Vailla lainvoimaa 18.11.2025) - Uutiset
10.11.2025 15.56
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus hylkäsi syytteen eläinsuojelurikoksesta
Hovioikeuden ratkaistavaksi jäi, oliko 29.10.2021 ja 24.5.2022 tehdyissä tarkastuksissa havaittu syytteessä väitettyjä eläinsuojelulainsäädännön vastaisia puutteita tai laiminlyöntejä, oliko niistä aiheutunut eläimille tarpeetonta kipua tai kärsimystä, ja oliko vastaaja menetellyt tahallaan tai törkeän huolimattomasti. Eläinsuojelurikoksen syyksilukemisen edellytyksenä on, että vastaus kaikkiin kysymyksiin on myöntävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2025) - Uutiset
6.11.2025 15.00
Hovioikeus arvioi syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisen edellytyksiä luvattoman eläinlääkäritoiminnan harjoittamista ja eläinsuojelurikkomusta koskevan syytteen osalta toisin kuin käräjäoikeus
Asiassa todettuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei erittäin tärkeä yleinen etu vaatinut syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista. Näin ollen syyttäjän hakemus syytteiden vanhentumisajan jatkamisesta oli hylättävä. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 6.11.2025) - Uutiset
8.10.2025 11.44
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomitseman törkeän eläinsuojelurikoksen perusmuotoiseksi – kysymys myös eläintenkieltenpitokiellon pituudesta ja avustajan palkkiosta
Asiassa oli ratkaistavana vastaajan valituksen osalta, oliko vastaaja menetellyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemalla tavalla ja oliko vastaajan menettelystä aiheutunut eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Kysymys oli lisäksi siitä, minkä rikoksen tunnusmerkistön vastaajan syyksi luettava menettely täytti. Lisäksi kysymys oli rangaistusseuraamuksesta ja eläintenpitokiellosta. (Vailla lainvoimaa 8.10.2025) - Uutiset
19.9.2025 14.52
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus hylkäsi syytteen eläinsuojelurikoksesta
Asiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko N jättänyt eläimet tarpeellista hoitoa vaille tai toiminut muutoin vastoin eläinsuojelulain tai eläinsuojeluasetuksen säännöksiä, kun eläimille ei annettu kivunlievitystä eikä niitä viety eläinlääkäriin. Edelleen hovioikeuden tuli arvioida, oliko N:n menettelystä aiheutunut eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Lisäksi eläinsuojelurikoksen syyksilukeminen edellyttää tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. (Vailla lainvoimaa 19.9.2025) - Uutiset
8.8.2025 8.00
Eläinsuojelurikosten rangaistukset ja eläintenpitokielto : Lausuntotiivistelmä 
Arviomuistio eläinsuojelurikosten rangaistuksista ja eläintenpitokiellosta oli lausuntokierroksella 26.5 – 13.7.2025. Oikeusministeriö sai arviomuistiosta yhteensä 29 lausuntoa. - Uutiset
29.7.2025 10.10
Hovioikeus vapautti eläinsuojelurikokseen syyllistyneen miehen hänelle tuomitusta eläintenpitokiellosta
Hovioikeus lievensi eläinsuojelurikoksesta tuomittua sakkorangaistusta, vapautti vastaajan hänelle tuomitusta eläintenpitokiellosta ja hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen rikoshyödyn menettämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 29.7.2025) - Uutiset
13.5.2025 11.11
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus määräsi eläinsuojelurikoksesta tuomitun hevosia koskevaan eläintenpitokieltoon ja tuomitsi myös menettämisseuraamuksen
Ottaen huomioon, että yhtään hevosta ei ollut kuollut eikä niitä ollut eläinsuojelullisista syistä jouduttu lopettamaan, hovioikeus katsoi olevan riittävää, että B:lle määrättävä eläintenpitokielto määrättiin koskemaan hevosia. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 3 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita eläintenpitokieltoon määrättävä päätöstä annettaessa pitää tai jotka hän omistaa, on tuomittava valtiolle menetetyksi. Hovioikeus harkitsi kohtuulliseksi varata B:lle tilaisuuden itse myydä tai muuten luovuttaa omistamansa kiellossa tarkoitetut eläimet määräajassa viimeistään 31.8.2025. Mikäli B näin menettelee, menettämisseuraamus raukeaa. (Vailla lainvoimaa 13.5.2025) - Uutiset
28.4.2025 15.11
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos vai -rikkomus?
A:n tuomiossa todettu menettely täytti eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön. Koska B:n ei tuomiossa katsottu menetelleen törkeän huolimattomasti, hänen menettelynsä ei täyttänyt eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistöä. Sen sijaan hänen menettelynsä täytti tekoaikana voimassa olleen eläinsuojelulain 54 §:n 1 momentissa (9.8.2013/584) tarkoitetun eläinsuojelurikkomuksen tunnusmerkistön. Hovioikeus katsoi, että syyttäjän hovioikeudessa esittämää tuotantoeläimiin rajoittuvaa eläintenpitokieltoa voitiin pitää A:n osalta riittävänä. (Vailla lainvoimaa 28.4.2025) - Uutiset
17.4.2025 16.00
Prejudikaattipalstalla OTT Heikki Kemppinen: Rangaistuksen mittaaminen törkeästä eläinsuojelurikoksesta lampaiden laittoman teurastustavan perusteella (KKO 2025:47)
Ratkaisun merkitys rangaistuksen mittaamisohjeena on todennäköisesti vähäinen tapauksen poikkeuksellisen moitittavuuden takia. Toisaalta se kuvaa osaltaan sitä, että korkeimman oikeuden rangaistuksen mittaamista koskevilla ratkaisuilla voi olla myös yhteiskunnallisia funktioita. - Uutiset
14.4.2025 9.16
KKO: Rangaistuksen mittaaminen eläinsuojelurikoksissa
A oli lähes 18 vuoden aikana lopettanut yli 2 000 lammasta ja muuta eläintä viiltämällä niiden kaulat auki ilman, että eläimet oli ensin tainnutettu laissa edellytetyin tavoin. A:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikoksen ja törkeän eläinsuojelurikoksen käsittävä rikos.
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta. - Uutiset
7.4.2025 11.32
Hovioikeus: Prekluusiosäännökset, lainvalinta, eläinsuojelurikos, rangaistustuksen mittaaminen, eläintenpitokielto ja menettämisseuraamus
Hovioikeus katsoi muun muassa, että A-K:n ja K:n antama hoito ei ollut asianmukaista ja riittävää ja näin ollen he olivat laiminlyöneet hankkia hevoselle asianmukaista hoitoa ja laiminlyöneet sijoittaa sairaan eläimen erilleen muista eläimistä asianmukaiseen tilaan ja menettelyllään aiheuttaneet sille tarpeetonta kärsimystä ja kipua. (Vailla lainvoimaa 7.4.2025) - Uutiset
27.3.2025 8.00
Hovioikeus: Kissanpennun myyjä ei syyllistynyt petokseen eikä eläinsuojelurikokseen
HO katsoi jääneen näyttämättä, että pentu olisi ollut luovutushetkellä sairas tai että vastaaja olisi ainakaan ollut tietoinen sairaudesta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 27.3.2025) - Uutiset
10.12.2024 9.21
KKO äänesti ja hylkäsi vaatimuksen raviohjastajalle määrättävästä eläintenpitokiellosta
A oli syyllistynyt eläinsuojelurikokseen lyömällä raveissa ohjastamaansa hevosta lukuisia kertoja ajopiiskalla ja ohjilla. A oli toiminut ammattimaisesti hevosten parissa 1980-luvulta lukien, eikä sen osalta ollut tullut esille seikkoja, jotka olisivat osoittaneet A:n kykenemättömäksi tai soveltumattomaksi huolehtimaan hevosten hyvinvoinnista.
Korkein oikeus katsoi, että eläinsuojelurikoksen perusteella eläintenpitokiellon määräämistä harkittaessa keskeinen merkitys oli sillä, osoittiko eläinsuojelurikokseen syyllistyneen henkilön teko tämän kykenemättömäksi tai soveltumattomaksi huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että A:n syyksi luetun eläinsuojelurikoksen tai muunkaan asiassa esille tulleen perusteella häntä ei voitu pitää soveltumattomana tai kykenemättömänä huolehtimaan hevosten hyvinvoinnista. Vaatimus eläintenpitokiellon määräämisestä hylättiin. (Ään.) - Uutiset
5.12.2024 11.41
Yksityistaloudessa huonolla hoidolla lähinnä lemmikki- ja harrastuseläiminä 15 kissaa, 15 koiraa, 4-6 hevosta, 20 vuohta, 20 kanaa, 20 kania, 2-4 lehmää ja 2 kilpikonnaa: Hovioikeus ankaroitti syyksilukemista ja kovensi rangaistusta törkeässä eläinsuojelurikoksessaK:n syyksi luetuista teoista ankarammin rangaistava oli törkeä eläinsuojelurikos kohdassa 2. Kun otettiin lisäksi huomioon hänen syykseen luettu eläinsuojelurikos kohdassa 1, hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi hänen syykseen luetuista rikoksista yhteisen 6 kuukauden vankeusrangaistuksen. L:n syyksi luetusta törkeästä eläinsuojelurikoksesta kohdassa 2 hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 5 kuukauden vankeusrangaistuksen. Koska K:ta ja L:ää ei ollut rikosrekisteriotteiden mukaan aiemmin rikoksista rekisteröity, vankeusrangaistukset voitiin määrätä ehdollisina. K ja L määrättiin määräaikaiseen viiden vuoden pituiseen eläintenpitokieltoon. (Ks. KKO:2026:39) - Uutiset
10.10.2024 11.10
Helsingin yliopiston tutkimus: Eläinsuojelurikoksia selitetään monin tavoin oikeudessa
Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan eläinsuojelurikoksista syytetyt perustelivat tekojaan käräjäoikeuksissa eri tavoin tekotyypin mukaan. Sillä, miten syytetyt perustelevat tekojaan tai vakuuttavat syyttömyyttään, on merkitystä rikoksiin puuttumisen ja niiden ehkäisyn kannalta. Väitöskirjatutkija Elli Valtonen eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta kävi tutkimustaan varten läpi 1443 eläinsuojelurikoksesta tai -rikkomuksesta annettua käräjäoikeuden tuomiota manner-Suomesta vuosilta 2011–2021. Rikoksista noin kolmasosa kohdistui tuotantoeläimiin, loput lemmikkieläimiin. - Uutiset
17.9.2024 15.06
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta
Eläinsuojelurikoksen rangaistavuus edellyttää rikoslain 17 luvun 14 §:n mukaan vähintään törkeää huolimattomuutta. Koska P:n ei katsottu menetelleen törkeän huolimattomasti, syyte eläinsuojelurikoksesta kohdassa 1 oli hylättävä.
Keskeisiin rikosoikeudellisiin periaatteisiin kuuluvat syyttömyysolettama ja se, että asia on epävarmassa näyttötilanteessa ratkaistava syytetyn eduksi. Tuomiossa lausuttu huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että asiassa ei esitetty riittävää näyttöä siitä, että P oli oikeudettomasti hävittänyt A:n omaisuutta päättämällä A:n koiran eutanasiasta ja ettei toimenpiteeseen ollut A:n lupaa ja suostumusta. Mainituilla perusteilla syyte vahingonteosta kohdassa 2 oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.9.2024) - Uutiset
14.8.2024 8.50
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos
Hovioikeus hyväksyi eräin lisäyksin käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen syyksilukemisen osalta. P oli menettelyllään syyllistynyt eläinsuojelurikokseen. P:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikos, joka oli ollut tahallinen. Ilmeistä oli, että P:n menettelyyn oli osaltaan vaikuttanut myös muu syy kuin piittaamattomuus eläinten hyvinvointia kohtaan eli hänen puolisonsa sairastuminen, minkä johdosta P oli joutunut huolehtimaan eläimistä yksin. Tämä oli otettava huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana. (Vailla lainvoimaa 14.8.2024) - Uutiset
31.7.2024 8.00
Epäilty eläinsuojelurikos - hovioikeus katsoi poliisin menetelleen lainmukaisesti kotietsinnännässä
HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden. HO hyväksyi KO:n ratkaisun muilta osin, mutta totesi, että kotietsinnän toimittamisen edellytysten olemassaoloa harkittaessa merkitystä ei ollut A:n asunnossa olleiden koirien haukkumisella ennen poliisin asuntoon menoa. Sen sijaan asiassa ilmenneen perusteella ja ottaen huomioon rikosepäilyn laatu sekä se, että kysymys oli ollut elävistä eläimistä, kotietsinnän toimittamista ei ollut voinut viivyttää ja sen tarkoitus olisi todennäköisesti vaarantunut, mikäli etsinnän suorittaminen olisi siirretty myöhempään ajankohtaan. Poliisi oli siten menetellyt asiassa lainmukaisesti. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei näillä perusteilla ollut ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaaa 31.7.2024) - Uutiset
7.5.2024 11.00
Hovioikeus määräsi kissaansa pahoinpidelleen kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon kolmeksi vuodeksi
Vastaaja oli mm. suihkuttanut käsisuihkulla kissan päälle vettä ja tämän jälkeen heittänyt kissan alas ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan asuntonsa parvekkeelta. Vastaajan menettelystä oli kissalle aiheutunut nirhaumia alaleukaan, kaksi ompelun vaatinutta viiltohaavaa lantioon ja mustelmia lantioon. Vastaaja oli myös jättänyt huolehtimatta kahden kissan riittävästä ravinnonsaannista sekä laiminlyönyt eläinten sairastuessa viipymättä hankkia niille hoitoa ja siten kohdellut eläimiä tarpeetonta kipua ja kärsimystä aiheuttaen. (Vailla lainvoimaa 7.5.2024) - Uutiset
23.4.2024 15.15
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja salakuljetus
Ottaen huomioon H:n tieto koiralle hiljattain tehdystä leikkauksesta, pitkä kokemus eläinten parissa työskentelystä sekä koiran silminnähtävissä olleet oireet ja se, ettei koiralle ollut annettu kipulääkkeitä ennen lentomatkaa, hovioikeus katsoi, että H:n oli tullut pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä, että koiralle aiheutuu lentomatkasta tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Näin ollen H oli toiminut asiassa rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaisesti tahallaan. (Vailla lainvoimaa 23.4.2024) - Uutiset
15.4.2024 15.45
Hovioikeus: Törkeä vai perusmuotoinen eläinsuojelurikos, huomattavan suuri eläinten määrä, eläintenpitokiellon pituus ja menettämisseuraamusSyytteessä oli teon ankaroittamisperusteena lähdetty siitä, että N:ien rikoksen kohteena oli ollut huomattavan suuri määrä eläimiä eli enimmillään 57 nautaa. Rikoslain 17 luvun 14 a §:n esitöissä tai oikeuskäytännössä ei ole määritelty sitä, mitä on pidettävä huomattavan suurena nautojen määränä. Hovioikeus katsoi, ettei N:ien rikoksen kohteena ollut törkeän eläinsuojelurikoksen rangaistussäännöksessä tarkoitettua huomattavan suurta määrää eläimiä. N:t olivat menettelyllään syyllistyneet perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen. 60 päivän vankeusrangaistukset voitiin määrätä ehdollisina. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli tässä tapauksessa viisi vuotta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut menettämisseuraamuksen tuomitsemisen osalta. (KKO:2026:20: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
2.2.2024 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksesta
Hovioikeus tuomiossa mainittu selvitys huomioon ottaen katsoi jääneen näyttämättä, että kanoilla ja kukolla ei olisi ollut riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan.
Lammas oli vastaajien kertomusten mukaan syönyt ja liikkunut normaalisti, mikä osaltaan tuki valokuvista ilmenevää mainintaa siitä, että lampaat ovat olleet kaikki hyvänvointisen oloisia. Tämän vuoksi ja kun lampaalla ei osoitettu olleen ihotulehduksia tai muitakaan sellaisia vikoja, näyttämättä oli jäänyt, että keritsemättömyys olisi aiheuttanut sille kärsimystä.
Näyttämättä oli jäänyt, että lampaat olisivat olleet syytteessä tarkoitettuna aikana vailla riittävää säänsuojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan tai vailla kuivaa makuupaikkaa.
Lampaat olivat valvontaeläinlääkärin kirjausten mukaan olleet hyvinvoivan oloisia, eikä asiassa esitetty selvitys muutoinkaan viitannut siihen, että lampaat eivät olisi saaneet riittävästi ravintoa tai juotavaa.
Hovioikeus tuomiossa mainituilla perusteilla katsoi, että vastaajat eivät olleet väitetyllä menettelyllä rikkoneet tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Vastaajat eivät olleet syyllistyneet myöskään eläinsuojelurikkomukseen. (Vailla lainvoimaa 2.2.2024) - Uutiset
8.12.2023 15.14
Hovioikeus: Vastaaja oli syyllistynyt eläinsuojelurikokseen, mutta koirien menettämisseuraamukselle ei ollut perusteita
Syytteen mukaan T oli tekoaikana kahdella eri kerralla ampunut ilmakiväärillä sillä seurauksella, että koiraan oli osunut kolme luotia. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että T:n menettely oli aiheuttanut koiralle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. T oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänelle syyksilukemaan eläinsuojelurikokseen. T oli heti tapahtuman jälkeen luovuttanut Nova-koiran omistusoikeuden H:lle. Toinen T:n hoidossa tapahtuma-aikaan ollut koira oli T:n ja H:n kertomusten ja kirjallisena todisteena esitetyn kauppakirjan mukaan ollut koko ajan H:n omistama. Molemmat koirat olivat lisäksi sekä T:n että H:n kertomusten mukaan H:n hoitovastuulla. T ei siten tuomiossa todetun perusteella tuomion antamishetkellä omistanut koiria eikä hänellä ollut pidettävänään koiria. Menettämisseuraamuksen tuomitsemiselle ei ollut siten perusteita. (Vailla lainvoimaa 8.12.2023) - Uutiset
16.11.2023 9.16
KKO: Koiran raahaaminen polkupyörän perässä ja muu hoidon laiminlyönti oli törkeä eläinsuojelurikos
A oli raahannut kytkettynä ollutta koiraa pyörän perässä, minkä seurauksena koiran polkuanturat olivat menneet vereslihalle siten, ettei koira ollut kyennyt kävelemään. Lisäksi A oli lyönyt koiraa sekä laiminlyönyt koiran hoidon ja riittävän ruokinnan.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että rikos oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A:n katsottiin syyllistyneen törkeään eläinsuojelurikokseen. - Uutiset
6.10.2023 12.33
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja ne bis in idem -kielto
- Uutiset
5.10.2023 8.54
Poliiseille uusi koulutus eläinsuojelurikoksista – Polamkille Vuoden eläinsuojeluteko -palkinto
Polamk järjestää loppuvuonna ensimmäistä kertaa valtakunnallisen täydennyskoulutuksen eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinnasta. Kurssille osallistuu yli 30 poliisia eri puolilta Suomea. Osallistujina on myös rikostutkijoita Rajavartiolaitokselta sekä erityissyyttäjiä ja käräjätuomareita Syyttäjälaitokselta. Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinta -kurssi tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen: eläinten kohtelua koskeva lainsäädäntö muuttuu, kun uusi laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta. - Uutiset
17.5.2023 10.32
KKO: Eläinsuojelurikos vai -rikkomus – valtio velvoitettiin korvaamaan osa vastaajan oikeudenkäyntikuluista kun erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset hylättiin
Maatalousyrittäjänä toiminutta A:ta syytettiin eläinsuojelurikoksesta. A oli syyttäjän mukaan laiminlyönyt huolehtia maitotilallaan siitä, että naudat saavat riittävästi hyvälaatuista ravintoa, ja aiheuttanut näin eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että
- A oli laiminlyönyt riittävän ravitsemuksen siten, että pienehkö osuus naudoista ei ollut saanut riittävää ravintoa,
- laiminlyönnillä oli aiheutettu naudoille kärsimystä,
- A:n menettely oli huolimatonta, mutta ei törkeän huolimatonta.
A:n syyksi luettiin eläinsuojelurikkomus.
Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valtio korvaamaan osa A:n oikeudenkäyntikuluista sillä perusteella, että A:n kannalta erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset oli hylätty. - Uutiset
5.5.2023 14.13
Helsingin yliopisto: Eläinsuojelurikokset Suomessa – passiivista kaltoinkohtelua, laajamittaista keräilyä ja väkivaltaista kohtelua
Puolet Suomessa vuosina 2011–2021 tehdyistä eläinsuojelurikoksista johti yhden tai useamman eläimen kuolemaan. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa eläinsuojelurikoksista tunnistettiin kaksi tyypillistä ja muista poikkeavaa tekotyyppiä: laajamittaiset ja väkivaltaiset eläinsuojelurikokset. Suurin osa lemmikkieläimiin ja hevosiin kohdistuvista eläinsuojelurikoksista pitää sisällään eläimen passiivista kaltoinkohtelua. - Uutiset
10.3.2023 8.00
Kissoja ainakin 119 - törkeästä eläinsuojelurikoksesta 5 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu nainen määrättiin kaikkia eläimiä koskevaan pysyvään eläintenpitokieltoon
Vastaajaa (s. 1963) oli pidettävä pysyvästi kykenemättömänä omistamaan, pitämään ja hoitamaan eläimiä. Tilanne varsinkin vastaajan kissojen lukumäärän suhteen oli jatkunut samankaltaisena useita vuosia ja vastaajan syyksi luetut laiminlyönnit olivat vakavia. Vastaaja oli siten syytä määrätä pysyvään eläintenpitokieltoon, joka koski kaikkia eläimiä. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2023) - Uutiset
8.3.2023 11.28
Hovioikeus: Miehen ei näytetty menetelleen huolimattomasti koiran kytkemisen ja riittävän juotavan tarjoamisen suhteen - syyte eläinsuojelurikkomuksesta hylättiin
HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja huolimattomuudesta syyllistynyt eläinsuojelurikkomukseen kytkemällä koiran siten, että se oli päässyt karkaamaan metalliketju perässään, ja jättämällä tarjoamatta tälle riittävästi juotavaa. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi sytteen ja vapautti vastaajan tuomitusta rangaistuksesta (10 ps). (Vailla lainvoimaa 8..3.2023) - Uutiset
30.12.2022 14.00
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos
Hovioikeudessa oli riidatonta, että Tao-kissa oli kuollut, että ennen sen kuolemaa sen ravitsemustila oli ollut huono ja että sillä oli todettu syytteessä mainitut sairaudet. Lisäksi oli riidatonta, että Helmi-kissa oli ollut tiineenä. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A menetellyt törkeän huolimattomasti ja syyllistynyt menettelyllään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 30.12.2022) - Uutiset
27.12.2022 8.00
Hovioikeus: Törkeä eläinsuojelurikos
Asiassa oli kysymys ensinnä siitä, oliko H ollut suhteessa syytteessä tarkoitettuun koiraan sellaisessa vastuuasemassa, että hänen olisi tullut huolehtia koiran tarpeellisesta hoidosta ja ravinnon saannista. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko H menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Mikäli H:n katsottiin syyllistyneen eläinsuojelurikokseen, kysymys oli vielä teon törkeysarvostelusta sekä rangaistuksen ja eläintenpitokiellon määräämisestä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2022) - Uutiset
21.12.2022 8.08
Hovioikeus: Valtiolle menetettäväksi tuomitut eläimet voivat joutua myös uuden eläinsuojelurikoksen kohteeksi ennen menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoa - Uutiset
24.11.2022 11.13
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Esitutkinnan rajoittaminen, ei näyttöä -peruste, konkurrenssiperuste, syyteharkinnan kesto, rikoshyödyn selvittäminen, eläinsuojelurikosApulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aluesyyttäjän tekemät ei näyttöä -perusteiset ja konkurrenssiperusteiset esitutkinnan rajoittamispäätökset ja hylkäsi tutkinnanjohtajan rajoittamisesityksen. - Uutiset
31.10.2022 10.06
Oikeus-lehti 3/2022 on julkaistu Edilexissä
Lehden aiheena ovat muun muassa poliisitoimenpiteet, Queer-kansalaisjärjestöt, hallintoasian selvittämisvelvollisuus, tekijänoikeus yliopistossa, whistleblowing yliopistossa sekä syyttämättäjättäminen ja kohtuuttomuusperusteen soveltuminen eläimiin kohdistuneisiin rikoksiin. - Uutiset
11.7.2022 12.02
Veti puolustuskyvytöntä koiraa polkupyörällä jalat maassa raahaten ja muutakin kaltoinkohtelua – toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi eläinsuojelurikoksen törkeäksiRikosta oli sen monimuotoisuuden ja A:n syyksi luetun menettelyn ajallisen keston vuoksi pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:n syyksi oli siten luettava alentuneesti syyntakeisena tehty törkeä eläinsuojelurikos. A:n syyksi luetun menettelyn laatu edellytti, että hänelle määrättävän eläintenpitokiellon tulee olla oikeuskäytännössä keskimäärin määrättäviä eläintenpitokieltoja pidempi eli 10 vuotta koskien kaikkia eläimiä. (KKO:2023:86: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
3.5.2022 10.55
Mökkinaapureiden koiraa ilmakiväärillä kylkeen ampunut mies tuomittiin laittomasta uhkauksesta, eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvauksiinKoira oli kärsinyt ampumisen jälkeen ainakin vajaan tunnin kunnes asianomistajat olivat tulleet mökilleen. Kokonaisuudessa koira oli kitunut ennen lopettamistaan ainakin kolme tuntia. (Vailla lainvoimaa 3.5.2022) - Uutiset
7.3.2022 8.37
Kahden hevosen huolenpidon myrskyisän laivamatkan aikana laiminlyönyt mies tuomittiin eläinsuojelurikoksesta ja eläinkuljetusrikkomuksesta 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen - hovioikeus korotti toisen kuolleen hevosen arvon 15.000 eurosta 30.000 euroksi
Hevosten oli Tukholmaan saavuttaessa todettu kuolleen matkan aikana. Asiassa kerrotun perusteella HO katsoi vastaajan näytetyn suhtautuneen välinpitämättömästi hevosten hyvinvointiin myrskyisän merimatkan aikana. Hän oli myös suhtautunut välinpitämättömästi siihen, miten hevosista huolehditaan hänen ollessaan meripahoinvoinnin takia kyvytön menemään laivan kannelle katsomaan hevosia. Vastaaja oli laiminlyönyt hevosten huolenpidon laivamatkan aikana. Asiassa oli riidatonta, että toinen hevosista oli menehtyessään noin 5,5 vuotta vanha ja sen ansiot vuonna 2016 olivat olleet noin 14.000 euroa. HO arvioi asiassa mainitun perusteella asianomistajan menehtyneen hevosen arvoksi 30.000 euroa. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
27.12.2021 12.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kissaan kohdistunut eläinsuojelurikos ollut törkeä
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, että vastaajat maallikkoina eivät välttämättä olleet ymmärtäneet sitä, että myrkkyä syöneen kissan ruokkiminen oli lisännyt sen kärsimystä. Todistaja S piti mahdollisena, että myös kodinhoitajat olivat yrittäneet ruokkia kissaa. Tämä tuki vastaajien väitettä siitä, etteivät he olleet ymmärtäneet kissan juottamisen ja syöttämisen lisänneen eläimen kärsimystä. Näissä olosuhteissa hovioikeus päätyi siihen, että vastaajien menettelyn ei voitu katsoa olleen erityisen raakaa tai julmaa. Rikos ei siten täyttänyt törkeän tekomuodon tunnusmerkistöä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2021)