-
Rikos yleistä järjestystä vastaan
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen hallussapito
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Eläinsuojelurikos
135 hakuosumaa
- Uutiset
7.11.2018 16.00
Vankeusrangaistukset eläintensuojelurikoksista ovat lisääntyneet
Eläintensuojelurikoksista tuomittujen vankeusrangaistusten osuus kaksinkertaistunut vuosina 2011–2016, osoittaa tuore tutkimus. Muutamissa tapauksissa eläinsuojelurikoksista on tutkimusajanjaksolla tuomittu myös ehdotonta vankeutta. Yliopistonlehtori Tarja Koskela selvitti Defensor Legis -lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa, ankaroituiko oikeuskäytäntö eläinsuojelurikoksissa sen jälkeen, kun rikoslakiin lisättiin vuonna 2011 eläinsuojelurikoksen törkeä tekomuoto. - Uutiset
7.11.2018 7.41
Hovioikeus: Yhden kissan huono hoito parin kuukauden ajan oli riittävä syy määrätä kaikkia eläimiä koskeva kahden vuoden eläintenpitokielto
Vastaajat olivat laiminlyöneet hoitaa kissaa ja viedä se saamaan tarvitsemaansa hoitoa. He eivät olleet laiminlyönnillään pyrkineet tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamiseen kissalle. Kissa oli kuitenkin suun aukeamisrajoituksen ja kivun vuoksi jäänyt runsaan kahden kuukauden ajan vaille tavanomaista ravintoa ja oli ollut pari päivää kokonaan ilman kiinteää ruokaa. Tämän johdosta kissa oli muuttunut niin laihaksi, ettei sitä oltu voitu enää hoitaa kuntoon. Kissan tänä aikana tuntema kipu ja nälkä olivat aiheuttaneet sille tarpeetonta kärsimystä, mikä vastaajien eläimiä paljon pitäneinä olisi pitänyt ymmärtää. Lyödessään tässä tilanteessa laimin kissan hoidon ja lääkäriin toimittamisen he ovat suhtautuneet velvollisuuksiinsa piittaamattomasti. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että heidän menettelynsä oli ollut törkeän huolimatonta. Menettelyllään he olivat syyllistyneet syytteessä kuvattuun eläinsuojelurikokseen. Oikeudenmukainen seuraamus oli tuntuva, 50 päiväsakon sakkorangaistus. Vastaajien syyksi luetun eläinsuojelurikoksen kohteena ollut kissa oli heidän laiminlyöntiensä vuoksi nälkiintynyt niin, että se oli jouduttu eläinsuojelullisista syistä lopettamaan. Tämän vuoksi oli perusteltua määrätä heidät yleiseen, kaikkia eläinlajeja koskevaan eläintenpitokieltoon kahdeksi vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 7.11.2018) - Uutiset
1.10.2018 15.12
Kymmenen poliisipartiota paikalle - hovioikeuden erimielinen tuomio perättömästä vaarailmoituksesta
HO katsoi, ettei syyttäjä ollut tässä asiassa täyttänyt näyttövelvollisuuttaan siitä, että vastaaja olisi syyllistynyt tarkoitettuun perättömään vaarailmoitukseen. Sen vuoksi KO:n hylkäävää tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos luki vastaajalle syyksi, että hän oli tehnyt hätäkeskukseen perättömän ilmoituksen, jonka mukaan hänen seurassaan ollutta henkilöä olisi ammuttu. Perättömällä vaarailmoituksellaan vastaaja oli aiheuttanut tarpeettoman poliisioperaation, johon oli osallistunut 10 poliisipartiota. (Vailla lainvoimaa 1.10.2018) - Uutiset
4.4.2018 16.17
Hovioikeus piti vauvaansa pahoinpidelleen ja kissaansa julmasti kohdelleen naisen 4 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta liian ankarana - myös vahingonkorvausta alennettiin
Vastaaja tuomittiin 60 päivän yhteiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan lapselle KO:n kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta tuomitseman 1 000 euron korvauksen asemasta 400 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.4.2018) - Uutiset
12.1.2018 16.00
Rottien hoidon ja huolenpidon laiminlyönyt nainen tuomittiin eläinsuojelurikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja määrättiin eläintenpitokieltoon
HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitulle ja 5 vuoden eläintenpitokieltoon määrätylle naiselle, joka oli syytteen teonkuvauksessa tarkoitetulla tavalla eläinsuojelulain ja -asetuksen vastaisesti kohdellut rottia julmasti tai joka tapauksessa tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa aiheuttaen. Teko ei aikaisemman samankaltaisen rikollisuuden vuoksi ja nyt syyksi luetun teon moitittavuus huomioon ottaen ollut enää sakolla sovitettavissa. Naisen pitämät tai omistamat eläimet määrättiin menetettäväksi valtiolle. Eläinsuojelurikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enemmän kuin 6 kuukautta, joten rikosuhrimaksu oli 80 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.1.2018) - Uutiset
29.11.2017 8.05
Hovioikeus kumosi eläintenpitokiellon
Eläinsuojelurikos koski nautoja, joiden hoitaminen oli ollut A:n ja B:n vastuulla usean vuoden ajan. Merkittävimmät puutteet eläintenpidossa olivat liittyneet eläinten likaisuuden lisäksi laiduntamattomuuteen. Riidatonta oli, että eläimet olivat eri tarkastuskerroilla vaikuttaneet muutoin hyväkuntoisilta. Tekoa kokonaisuutena arvostellen hovioikeus ei pitänyt A:ta tai B:tä eläintenpidossa ilmenevistä puutteista huolimatta täysin soveltumattomana huolehtimaan eläimistä. Vastaajat olivat vuosina 2014-2016 vähitellen luopuneet tuotantoeläimistään. B oli 15.1.2015 tehdyn tarkastuksen yhteydessä siitä laaditun pöytäkirjan mukaan ilmoittanut, ettei tilalta tuolloin ollut toimitettu maitoa meijeriin maidon määrän pienuuden vuoksi. Samassa yhteydessä hän oli ilmoittanut, ettei lehmiä enää ollut siemennetty poikimisen jälkeen. B illmoitti hovioikeudessa, ettei tilalla ollut enää tuotantoeläimiä. B, joka oli pääasiallisesti ollut vastuussa eläinten hoidosta, on eläkkeellä. Näin ollen rikoksen uusimisen riski voitiin arvioida pieneksi, eikä eläintenpitokieltoa ollut tarpeen määrätä myöskään rikoksen kohteena olleiden eläinten suojelemiseksi. Hovioikeus katsoi, että eläintenpitokieltoon tuomitseminen ei ollut tarpeen. Eläintenpitokieltoa koskeva vaatimus ja samalla menettämisseuraamusta koskeva vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.11.2017) - Uutiset
3.10.2017 15.18
Hovioikeus lis pendens -vaikutuksesta ja ne bis in idem -kiellosta eläinsuojelurikoksessa: Kysymys ei ollut samasta asiasta eikä villisikojen lopettamisesta tehty päätös ja sen täytäntöönpano estäneet syytteen käsittelyä
Aikaisemmassa asiassa esitetty syyte ja annettu tuomio eivät estäneet nyt esillä olevan syytteen käsittelyä (lis pendens). Ne bis in idem -kiellon osalta HO totesi, että AVI:n päätöksessä oli kysymys eläinsuojelulain 44 §:n mukaisesta eläinsuojelullisista syistä tehdystä päätöksestä eikä rangaistusluonteisesta hallinnollisesta seuraamuksesta. Näin ollen villisikojen lopettamisesta tehty päätös ja sen täytäntöönpano eivät estäneet esillä olleen syytteen käsittelyä. (Vailla lainvoimaa 3.10.2017) - Uutiset
28.9.2017 8.10
Eläinsuojelurikoksesta 80 päiväsakkoa ja eläimet valtiolle – hovioikeus lyhensi 5 vuoden eläintenpitokiellon 4 vuodeksi
Todistajan kertomuksella näytettiin, että naudoille oli aiheutunut vastaajan menettelystä tarpeetonta kipua tai tuskaa ja kärsimystä. Asiaan oli kiinnitetty vastaajan huomiota jo heinäkuussa 2015. Tilanne oli jatkunut samanlaisena arviolta vuoden verran, ja puutteita oli ollut havaittavissa vielä viimeisellä tarkastuskäynnillä. Menettely oli siten jatkunut pitkähkön ajan. Vastaaja oli rikkonut useita eläinsuojelusäännöksiä tai -määräyksiä. Käräjäoikeus katsoi, että menettelyä oli pidettävä törkeän huolimattomana. Vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt eläinsuojelurikokseen. Menettely oli sakkorangaistuksella sovitettavissa. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden. Käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen rangaistuksen ja menettämisseuraamuksen osalta ja eläintenpitokiellon määräämisen osalta ei ilmennyt aihetta. Eläintenpitokiellon pituuden osalta hovioikeus kuitenkin totesi, että määräaikaisen eläintenpitokiellon keskimääräinen pituus on noin 4 vuotta. Koska A:n syyksiluetussa menettelyssä ei ollut katsottava olleen kysymys keskimääräistä moitittavammasta menettelystä, käräjäoikeuden määräämää eläintenpitokieltoa oli perusteltua vastaavasti lyhentää. (Vailla lainvoimaa 28.9.2017) - Uutiset
3.3.2017 13.35
Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden määräämän pysyvän eläintenpitokiellon
A oli saanut usean vuoden ajan eläinlääkäreiltä ohjeita ja määräyksiä eläinten hoidon ja olosuhteiden parantamisesta. Vuonna 2014 häneltä oli otettu kahteen eri kertaan suuri määrä eläimiä väliaikaishoitoon niiden huonon hoidon ja huonojen olosuhteiden vuoksi. Häntä oli vuonna 2015 kuulusteltu epäiltynä eläinsuojelurikoksesta. Näiden toimenpiteiden olisi pitänyt ohjata A:ta siihen suuntaan, että hän olisi toiminut vastuuntuntoisesti vähentämällä eläinten määrää ja parantamalla niiden hoitoa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut huolimatta siitä, että hänen elämäntilanteensa vaikeimmasta vaiheesta oli kulunut jo useita vuosia. Todistajan kertoma osoitti, että A:lla oli vielä helmikuussa 2016 ollut suuri määrä eläimiä, ja niidenkään hoidosta ja terveydestä ei ollut pidetty riittävästi huolta. Myöskään A:n kertoma asunnostaan ja iäkkään äitinsä hoitamisesta ei viitannut siihen, että A:n henkilökohtaiset olosuhteet olisivat ratkaisevasti paremmat kuin vuonna 2014. A:n toiminta eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta helmikuussa 2016 täytäntöönpantaessa ei myöskään osoittanut vastuuntuntoista suhtautumista eläintenpitoon, sillä A oli pyrkinyt välttämään kieltoa piilottamalla eläimiä. Lisäksi hänen omistuksessaan oli ollut kiellosta huolimatta vielä lokakuuhun 2016 asti hevonen, eikä senkään terveydestä ollut pidetty huolta. Hovioikeus katsoi, että A:ta oli pidettävä pysyvästi soveltumattomana omistamaan, pitämään tai hoitamaan eläimiä taikka muuten vastaamaan niiden hyvinvoinnista. (Vailla lainvoimaa 6.3.2017) - Uutiset
24.2.2017 10.31
Ainakin 67 kissan kaltoinkohtelu oli törkeä eläinsuojelurikos – 6 kuukauden ehdollinen vankeus ja 60 päiväsakkoa sekä pysyvä eläintenpitokielto
Kissoja oli pidetty pysyvästi suljettuna liian ahtaisiin kuljetushäkkeihin. Kissojen pitopaikan ilmanlaatu oli ollut erittäin huono. Kissoja oli pidetty ikkunattomassa tilassa, missä ei ole ollut valaistusta. Kaikilla kissoilla ei ollut juomavettä tarjolla. Kissoilla oli ollut hoitamattomia sairauksia kuten silmätulehduksia, ihoon kasvaneita ylipitkiä kynsiä, ihottumaa, korvapunkkioireita, ienpaiseita ja neurologista oireilua. Pentukissoja oli vieroitettu emoistaan jo kahden viikon ikäisinä. Kissoilla ei ollut sopivia rakenteita tai paikkoja kiipeilyä ja kynsimistä varten eikä kissoilla ollut kuulo- ja näköyhteyttä pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan eikä myöskään sosiaaliseen kanssakäymiseen. Laiminlyöntien johdosta eläinlääkäri oli joutunut lopettamaan kiireellisesti 48 kissaa niiden enempien kärsimysten välttämiseksi. Kissoja oli ollut ainakin 67. Käräjäoikeus katsoi, että sanottu määrä täytti rikoslain 17 luvun 14 a §:n mukaisen kvalifiointiperusteen siitä, että kysymys oli ollut huomattavan suuresta määrästä eläimiä. A:n ja B:n menettely oli jatkunut pitkään ja menettely oli ollut hyvin moitittavaa. Käräjäoikeus katsoi, että tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Siten A ja B olivat menettelyillään syyllistyneet törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
24.2.2017 8.17
Väitös: Eläinsuojeluun liittyvästä rikos- ja hallintoprosessista löytyy parannettavaa
Hallintotieteiden maisteri Tarja Koskela havaitsi väitöstutkimuksessaan, että niin eläinsuojeluun liittyvässä rikosprosessissa, hallintomenettelyssä kuin hallintoprosessissa löytyy parannettavaa. Tutkimuksessa esitetään, että eläinsuojeluvalvontaa tulisi tehdä suunnitelmallisesti ja riskiperustein, ei pelkästään epäilyyn perustuen. Myös paikallisen eläinsuojeluviranomaisen tehtävän keskittäminen vain yhdelle viranomaiselle selkeyttäisi eläinsuojeluviranomaisten rooleja. Lisäksi valvontaa koskevan sääntelyn pitäisi kattaa myös eläintenpitokiellon valvonta. - Uutiset
13.2.2017 16.01
Aatu-kissan tuntemattomaksi jääneeseen paikkaan autolla kuljettanut nainen syyllistyi hallinnan loukkaukseen ja eläinsuojelurikkomukseen - 30 päiväsakkoa ja vahingonkorvausvelvollisuus
Omistajat olivat viikon ajan olleet epätietoisia ja huolissaan kissastaan. Kun kissa oli löytynyt, oli se pitänyt hakea Orivedeltä ja kissasta oli maksettu löytöeläimen lunastusmaksu. Aiheutettua haittaa ei pidetty hallinnanloukkausta koskevan RL 28 luvun 11 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla vähäisenä. Vastaajan menettely oli ollut tahallista, koska hän oli tahallaan nostanut kissan kyytiinsä ja ajanut se kyydissään Orivedelle, minne hän oli kissan jättänyt. Kissa oli vastaajan tieten ollut asianomistajien perheen lemmikkieläin, ei villikissa. Vastaaja oli kissan Orivedelle jättäessään tiennyt sen joutuvan kauas elinpiiristään ilman ihmisen huolenpitoa. Kissan hylkääminen vieraaseen ympäristöön ilman huolenpitoa aiheuttaa kissalle tarpeetonta kärsimystä. Vastaajan menettely täytti eläinsuojelurikkomuksen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 13.2.2017) - Uutiset
6.2.2017 16.00
Hovioikeus pohti eläintenpitokiellon laajuutta ja pituutta
Käräjäoikeus oli tuominnut A:n eläinsuojelurikoksesta 50 päiväsakkoon sekä hevosia koskevaan eläintenpitokieltoon kolmeksi vuodeksi. Hovioikeus totesi, että koska lain esitöiden mukaisesti tilanteessa, jossa eläin on jouduttu lopettamaan, tulisi ensisijaisesti harkittavaksi kaikkiin eläinlajeihin kohdistuva eläintenpitokielto, ei A:n vaatimaa hevosia koskevan eläintenpitokiellon määräämättä jättämistä voitu pitää yleisen oikeuskäytännön mukaisena ratkaisuna eikä käräjäoikeuden ratkaisua tullut siten muuttaa. (Vailla lainvoimaa 6.2.2017) - Uutiset
1.2.2017 14.12
Kennel- ja löytöeläintoimintaa harjoittaneille ehdollista vankeutta eläinsuojelurikoksesta
Koska vastaajien laiminlyönnit olivat kohdistuneet suureen määrään eläimiä (70 - 120 koiraa ja 5 kissaa) ja jatkuneet pitkään, käräjäoikeus katsoi, etteivät teot olleet sakolla sovitettavissa. Oikeudenmukainen ja yleisen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus vastaajien syyksi luetuista teoista oli lyhyt ehdollinen vankeusrangaistus. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajat 30 päivän ehdolliseen vankeuteen, määräsi heille 3 vuoden eläintenpitokiellon sekä tuomitsi ne koirat ja kissat jotka olivat vastaajilla päätöstä annettaessa, valtiolle menetetyksi. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2017) - Uutiset
25.1.2017 11.06
Hovioikeus arvioi taljajousella hevoselle aiheutettua vahinkoa – ei vahingonteko vaan yksin eläinsuojelurikosAsiassa jäi esitetyn todistelun perusteella se varteenotettava mahdollisuus, että kyse oli A:n kertomalla tavalla maalitaulun ohi lentäneen nuolen aiheuttamasta vahingosta, mitä A ei voinut pitää varsin todennäköisenä tekonsa seurauksena. Siten syyte vahingonteosta oli hylättävä. Ottaen huomioon ampumiseen liittyneet riskit sekä mahdollisten vahinkojen vakavuus ja todennäköisyys, hovioikeus katsoi, että A oli törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut asianomistajien omistaman hevosen vamman. A oli siten syyllistynyt syytteessä kuvattuun eläinsuojelurikokseen. Tekoa ei ollut pidettävä vähäisenä. (Vailla lainvoimaa 25.1.2017) - Uutiset
5.10.2016 13.35
Hovioikeus puolitti käräjäoikeuden sakkotuomion eläinsuojelurikoksessa 30 päiväsakkoon ja lyhensi eläintenpitokiellon viidestä vuodesta puoleentoista vuoteen
Hovioikeus totesi, että ottaen huomioon eläintenpitokieltoa koskeva oikeuskäytäntö ja se, että laiminlyöntien yhtenä syynä olivat A:n esittämin ja käräjäoikeuden toteamin tavoin olleet hänen henkilökohtaiset olosuhteensa, hovioikeus harkitsi kohtuulliseksi eläintenpitokiellon pituudeksi puolitoista vuotta. (Vailla lainvoimaa 5.10.2016) - Uutiset
12.5.2016 15.31
Hovioikeus korotti kolmea lokinpoikasta rikkalapiolla huitoneen rangaistusta 40 päiväsakkoon ja toisin kuin käräjäoikeus määräsi hänet myös eläintenpitokieltoon
A oli riidattomasti vahingoittanut lentokyvyttömiä lokinpoikasia mukaansa ottamallaan rikkalapiolla. A oli ilmoittanut, että häntä vaivannut unettomuus oli johtanut harkitsemattomaan tekoon. A:n ilmoitusta hänen unettomuudestaan ei ollut aihetta epäillä. Tekovälineen käyttö kuitenkin osoitti, että A ei ollut syyllistynyt tekoon harkintakyvyttömyyttään tai pikaistuksissaan. Teko-olosuhteet ja rauhoitettujen ja puolustuskyvyttömien lintujen vahingoittuminen huomioon ottaen A:lle tuomittua sakkorangaistusta oli korotettava. Oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetusta teosta oli 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 12.5.2016) - Uutiset
12.5.2016 8.00
Hovioikeus: 60 päivän ehdollinen vankeus ja 5 vuoden eläintenpitokielto eläinsuojelurikoksesta poikkesi liikaa oikeuskäytännöstä – 80 päiväsakkoa sekä vuoden ja 6 kuukauden eläintenpitokieltoHuomioon ottaen yleinen oikeuskäytäntö ja se, ettei teosta esitetty aiheutuneen eläimille vähäistä suurempaa haittaa, hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus oli liian ankara. Hovioikeus arvioi oikeudenmukaiseksi
rangaistukseksi 80 päiväsakkoa. Ottaen huomioon muun muassa se, että käräjäoikeuden määräämä eläintenpitokielto poikkesi pituudeltaan yleisestä oikeuskäytännöstä, hovioikeus katsoi, että A:lle määrättyä eläintenpitokieltoa oli lyhennettävä. Suhteessa A:n menettelyyn hovioikeus arvioi kohtuulliseksi eläintenpitokiellon pituudeksi vuoden ja kuusi kuukautta. (Vailla lainvoimaa 11.5.2016) - Uutiset
15.4.2016 10.10
Hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen vain lievään eläinsuojelurikokseen – aiemmin tuomittu uhkasakko otettiin huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana
Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, ettei uhkasakkoa voitu myöskään Engel-kriteerien kokonaisarvioinnin perusteella pitää rikosoikeudellisena rangaistuksena, joten uhkasakko ei muodostanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa ja perustuslain 21 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä samaa tekoa koskevan rikossyytteen tutkimiselle. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus kuitenkin otti A:lle tuomitun uhkasakon rikoslain 6 luvun 7 §:n 1 kohdan nojalla rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon. Käräjäoikeuden tuomitsema 55 päiväsakkoa alennettiin 30 päiväsakkoon. (Vailla lainvoimaa 14.4.2016) - Uutiset
11.12.2015 13.13
Monet metsästäjät luulevat edelleen virheellisesti että kissa on lainsuojaton. Hovioikeus: Tuntemattomaksi ja villiintyneeksi väittämäänsä kissaa pienoiskiväärillä ampunut syyllistyi eläinsuojelurikokseen ja vahingontekoon – asekin meni valtiolle
A oli ampunut pienoskiväärillä vajaan 30 metrin etäisyydeltä kohti kissaa lopettaakseen tämän. Asiassa ei osoitettu, että A olisi sinänsä tarkoituksellisesti pyrkinyt pahoinpitelemällä aiheuttamaan kissalle tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa. A:n oli kuitenkin täytynyt käsittää, että kissaa kohti ampumisesta tältä etäisyydeltä ja täten pahoinpitelemisestä aiheutuu kissalle vammoja. A oli siten tahallaan pahoinpitelemällä aiheuttanut kissalle tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa. Eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta asiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko kyseessä lemmikkieläin vai villiintynyt kissa. A oli ampunut kissaa vajaan 30 metrin etäisyydeltä, joten eläin ei ollut eläinsuojeluasetuksen 30 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin kiinni tai hallinnassa eikä sitä oltu yritetty lopettaa eläinsuojeluasetuksen 32 §:ssä tarkoitetuin tavoin eläinlääkärin toimesta tai ampumalla aivoihin taikka käyttämällä kaasua, ja tavalla, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman. A oli menettelyllään syyllistynyt eläinsuojelurikokseen. Teon aikana vallinneet olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen A:n omistaman aseen tuomitseminen valtiolle menetetyksi ei ollut tässä tapauksessa kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 11.12.2015)