-
Rikos yleistä järjestystä vastaan
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Eläinsuojelurikos
- Uutiset
14.11.2019 8.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi vaatimuksen vastaajan määräämisestä eläintenpitokieltoon ja vaatimuksen eläintenpitokieltoon liittyvästä menettämisseuraamuksestaHovioikeus katsoi, että laiminlyönnit eivät toistuvuudestaan huolimatta olleet sellaisia, että ne osoittaisivat A:n olevan kykenemätön tai soveltumaton huolehtimaan nautojen hyvinvoinnista. Vaatimus A:n määräämisestä eläintenpitokieltoon ja siihen perustuva menettämisseuraamusvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 14.11.2019) - Uutiset
3.10.2019 14.09
Hovioikeuden ratkaisu eläintenpitokiellosta ja menettämisseuraamuksestaVastaajan syyksi luettu menettely ja sen seuraukset hevosten osalta olivat olleet vakavat. Tekoaika oli ollut noin puoli vuotta. Vastaajan syyksi luettujen laiminlyöntien laatu ja laajuus huomioon ottaen oikeudenmukaisena eläintenpitokiellon kestona oli pidettävä noin viittä vuotta. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Koska vastaaja oli määrätty kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon, hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun vastaajan pitämien tai omistamien eläinten tuomitsemisesta valtiolle menetetyiksi. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
19.9.2019 10.10
Juoksuvaijeriin kiinnitetty kaukasiankoira karkasi pihaltaan ja puri koulusta kotiin palaamassa ollutta tyttöä - pariskunta tuomittiin metsästyslain rikkomisesta ja vammantuottamuksesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiinVastaajat olivat töihin lähtiessään jättäneet koiran yksin pihalleen kiinnitettynä juoksuvaijeriin ja ketjuun ilman valvontaa. Koira oli karannut kiinnityksestä ja purrut sekä raapinut lasta aiheuttaen asiassa kuvatut vammat. (Vailla lainvoimaa 19.9.2019) - Uutiset
22.7.2019 11.00
Sitoi eläinten raajat, minkä jälkeen viilsi niiden kurkut auki ilman eläinten tainnutusta - hovioikeus piti eläinsuojelurikosta erityisen raakana ja julmana ja myös kokonaisuutena arvostellen törkeänäVastaaja oli teurastanut 8 vuohta, 2 lammasta ja 2 pientä sonnia syytteen teonkuvauksen tarkoitetulla tavalla, eli sitomalla ensin eläinten raajat ja sen jälkeen viiltämällä niiden kurkut auki ilman, että eläimiä oli tainnutettu lainkaan. HO piti rikoksen tekotapaa laissa tarkoitetulla tavalla erityisen raakana ja erityisen julmana. HO totesi vielä, ettei vastaaja ollut voinut olla teon erityisen raakuuden ja erityisen julmuuden perustavista seikoista tietämätön. Vastaajan syyksi luettua eläinsuojelurikosta voitiin pitää myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, kun huomioon otettiin hänen noudattamansa teurastustapa sekä lisäksi se, että teot olivat kohdistuneet 12 eläimeen ja että teot oli tehty vastaajan elinkeinotoiminnassa. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus kohtien 1-2 ja 6 teoista oli yhteinen 7 kk vankeusrangaistus, joka voitin määrätä ehdolliseksi. Kohtuullinen eläintenpitokiellon pituus oli tässä tapauksessa noin 5 vuotta. Kielto koskee tuotantoeläimiä: nauta, sika, lammas, vuohi, siipikarja, turkiseläin. (Vailla lainvoimaa 22.7.2019) - Uutiset
5.6.2019 13.13
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän tuotantoeläimiä koskevan eläintenpitokiellon ja siihen liittyvän menettämisseuraamuksenTuomiossa todettuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus päätyi katsomaan, että vastaajaa ei ollut tekoaikana todetuista vakavista laiminlyönneistä huolimatta pidettävä eläintenpitokiellon tarkoittamalla tavalla kykenemättömänä huolehtimaan jatkossa eläinten, mukaan lukien syytteessä tarkoitettujen nautaeläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto voitiin siten tässä asiassa jättää määräämättä. Näin ollen käräjäoikeuden antama määräys tuotantoeläimiä koskevasta eläintenpitokiellosta ja siihen liittyvästä menettämisseuraamuksesta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 5.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 9.22
Tuomioistuimilla ei ole yhteneväistä linjaa törkeissä eläinsuojelurikoksissa – tuomiot lieviäTuomiot törkeissä eläinsuojelurikoksissa ovat lieviä, ja tuomioistuinten tulkinta törkeänä pidettävästä eläinsuojelurikoksesta vaihtelee, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Eläintenpitokielto määrätään lähes poikkeuksetta, mutta ne ovat usein lyhyitä. Tutkimuksessa analysoitiin 70 tuomioita, joissa henkilöä oli syytetty törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Törkeistä eläinsuojelurikostuomiosta lähes neljäsosa oli annettu Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Artikkeli on luettavissa Edilexissä. - Uutiset
2.5.2019 16.00
13 kanin hoidon laiminlyönyt nainen tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 4 vuoden eläintenpitokieltoonKO oli katsonut naisen tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta laiminlyöneen eläinten hoidon syytteen teonkuvauksen mukaisesti. Menettely täytti eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön. HO ei mainitsemillaan perusteilla muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
28.3.2019 11.00
14-vuotiaan koiran hoidon laiminlyönnistä sakot ja eläintenpitokieltoLaiminlyönnit olivat liittyneet vanhan ja sairaan koiran pitämiseen. Menettely oli ollut moitittavinta turkin, korvien ja hampaiden huolenpidon laiminlyöntien osalta. Tekoaika oli päättynyt koiran eutanasiaan A:n omasta päätöksestä. - Uutiset
23.1.2019 11.00
Hovioikeus: Tuomion epätäydellisyydellä ei tarkoiteta tilannetta, jossa tuomioistuin on jättänyt virheellisesti ratkaisematta jonkin vaatimuksenOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tuomion epätäydellisyydellä ei tarkoiteta tilannetta, jossa tuomioistuin on jättänyt virheellisesti ratkaisematta jonkin vaatimuksen. HO katsoi, ettei asiassa ollut kyse OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta sekavasta tai epätäydellisestä tuomiosta, koska kantelussa tarkoitettua vaatimusta vahingonkorvauksesta ei ollut edellä mainitun lainkohdan tarkoittamalla tavalla lain- ja oikeusvoimaisesti ratkaistu. Edellä mainituilla perusteilla kantelua ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomisestaEläintunnistusjärjestelmästä annetun lain tavoitteisiin nähden, joita ovat erityisesti eläintautien leviämisen estäminen, nyt kysymyksessä oleva A:n ja B:n laiminlyönti ei hovioikeuden arvion mukaan ole ollut tahallista eikä törkeän huolimatonta etenkin, kun otettiin huomioon myös rekisterinpitäjän antama ohje, jonka mukaan ilmoitusta ei olisi ollut tarpeen vielä nyt kysymyksessä olevana tekoaikana tehdä. Näin ollen A:n ja B:n tahallisuutta ja myös tuottamusta vähensi olennaisesti se, että olivat voineet luottaa mainittuun ohjeeseen. A ja B eivät olleet tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta jättäneet ilmoittamatta syytteessä kuvattuja tietoja eläinrekisteriin ja siten he eivät olleet syyllistyneet eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
7.11.2018 16.00
Vankeusrangaistukset eläintensuojelurikoksista ovat lisääntyneetEläintensuojelurikoksista tuomittujen vankeusrangaistusten osuus kaksinkertaistunut vuosina 2011–2016, osoittaa tuore tutkimus. Muutamissa tapauksissa eläinsuojelurikoksista on tutkimusajanjaksolla tuomittu myös ehdotonta vankeutta. Yliopistonlehtori Tarja Koskela selvitti Defensor Legis -lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa, ankaroituiko oikeuskäytäntö eläinsuojelurikoksissa sen jälkeen, kun rikoslakiin lisättiin vuonna 2011 eläinsuojelurikoksen törkeä tekomuoto. - Uutiset
7.11.2018 7.41
Hovioikeus: Yhden kissan huono hoito parin kuukauden ajan oli riittävä syy määrätä kaikkia eläimiä koskeva kahden vuoden eläintenpitokieltoVastaajat olivat laiminlyöneet hoitaa kissaa ja viedä se saamaan tarvitsemaansa hoitoa. He eivät olleet laiminlyönnillään pyrkineet tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamiseen kissalle. Kissa oli kuitenkin suun aukeamisrajoituksen ja kivun vuoksi jäänyt runsaan kahden kuukauden ajan vaille tavanomaista ravintoa ja oli ollut pari päivää kokonaan ilman kiinteää ruokaa. Tämän johdosta kissa oli muuttunut niin laihaksi, ettei sitä oltu voitu enää hoitaa kuntoon. Kissan tänä aikana tuntema kipu ja nälkä olivat aiheuttaneet sille tarpeetonta kärsimystä, mikä vastaajien eläimiä paljon pitäneinä olisi pitänyt ymmärtää. Lyödessään tässä tilanteessa laimin kissan hoidon ja lääkäriin toimittamisen he ovat suhtautuneet velvollisuuksiinsa piittaamattomasti. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että heidän menettelynsä oli ollut törkeän huolimatonta. Menettelyllään he olivat syyllistyneet syytteessä kuvattuun eläinsuojelurikokseen. Oikeudenmukainen seuraamus oli tuntuva, 50 päiväsakon sakkorangaistus. Vastaajien syyksi luetun eläinsuojelurikoksen kohteena ollut kissa oli heidän laiminlyöntiensä vuoksi nälkiintynyt niin, että se oli jouduttu eläinsuojelullisista syistä lopettamaan. Tämän vuoksi oli perusteltua määrätä heidät yleiseen, kaikkia eläinlajeja koskevaan eläintenpitokieltoon kahdeksi vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 7.11.2018) - Uutiset
1.10.2018 15.12
Kymmenen poliisipartiota paikalle - hovioikeuden erimielinen tuomio perättömästä vaarailmoituksestaHO katsoi, ettei syyttäjä ollut tässä asiassa täyttänyt näyttövelvollisuuttaan siitä, että vastaaja olisi syyllistynyt tarkoitettuun perättömään vaarailmoitukseen. Sen vuoksi KO:n hylkäävää tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos luki vastaajalle syyksi, että hän oli tehnyt hätäkeskukseen perättömän ilmoituksen, jonka mukaan hänen seurassaan ollutta henkilöä olisi ammuttu. Perättömällä vaarailmoituksellaan vastaaja oli aiheuttanut tarpeettoman poliisioperaation, johon oli osallistunut 10 poliisipartiota. (Vailla lainvoimaa 1.10.2018) - Uutiset
4.4.2018 16.17
Hovioikeus piti vauvaansa pahoinpidelleen ja kissaansa julmasti kohdelleen naisen 4 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta liian ankarana - myös vahingonkorvausta alennettiinVastaaja tuomittiin 60 päivän yhteiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan lapselle KO:n kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta tuomitseman 1 000 euron korvauksen asemasta 400 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.4.2018) - Uutiset
12.1.2018 16.00
Rottien hoidon ja huolenpidon laiminlyönyt nainen tuomittiin eläinsuojelurikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja määrättiin eläintenpitokieltoonHO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitulle ja 5 vuoden eläintenpitokieltoon määrätylle naiselle, joka oli syytteen teonkuvauksessa tarkoitetulla tavalla eläinsuojelulain ja -asetuksen vastaisesti kohdellut rottia julmasti tai joka tapauksessa tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa aiheuttaen. Teko ei aikaisemman samankaltaisen rikollisuuden vuoksi ja nyt syyksi luetun teon moitittavuus huomioon ottaen ollut enää sakolla sovitettavissa. Naisen pitämät tai omistamat eläimet määrättiin menetettäväksi valtiolle. Eläinsuojelurikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enemmän kuin 6 kuukautta, joten rikosuhrimaksu oli 80 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.1.2018) - Uutiset
29.11.2017 8.05
Hovioikeus kumosi eläintenpitokiellonEläinsuojelurikos koski nautoja, joiden hoitaminen oli ollut A:n ja B:n vastuulla usean vuoden ajan. Merkittävimmät puutteet eläintenpidossa olivat liittyneet eläinten likaisuuden lisäksi laiduntamattomuuteen. Riidatonta oli, että eläimet olivat eri tarkastuskerroilla vaikuttaneet muutoin hyväkuntoisilta. Tekoa kokonaisuutena arvostellen hovioikeus ei pitänyt A:ta tai B:tä eläintenpidossa ilmenevistä puutteista huolimatta täysin soveltumattomana huolehtimaan eläimistä. Vastaajat olivat vuosina 2014-2016 vähitellen luopuneet tuotantoeläimistään. B oli 15.1.2015 tehdyn tarkastuksen yhteydessä siitä laaditun pöytäkirjan mukaan ilmoittanut, ettei tilalta tuolloin ollut toimitettu maitoa meijeriin maidon määrän pienuuden vuoksi. Samassa yhteydessä hän oli ilmoittanut, ettei lehmiä enää ollut siemennetty poikimisen jälkeen. B illmoitti hovioikeudessa, ettei tilalla ollut enää tuotantoeläimiä. B, joka oli pääasiallisesti ollut vastuussa eläinten hoidosta, on eläkkeellä. Näin ollen rikoksen uusimisen riski voitiin arvioida pieneksi, eikä eläintenpitokieltoa ollut tarpeen määrätä myöskään rikoksen kohteena olleiden eläinten suojelemiseksi. Hovioikeus katsoi, että eläintenpitokieltoon tuomitseminen ei ollut tarpeen. Eläintenpitokieltoa koskeva vaatimus ja samalla menettämisseuraamusta koskeva vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.11.2017) - Uutiset
3.10.2017 15.18
Hovioikeus lis pendens -vaikutuksesta ja ne bis in idem -kiellosta eläinsuojelurikoksessa: Kysymys ei ollut samasta asiasta eikä villisikojen lopettamisesta tehty päätös ja sen täytäntöönpano estäneet syytteen käsittelyäAikaisemmassa asiassa esitetty syyte ja annettu tuomio eivät estäneet nyt esillä olevan syytteen käsittelyä (lis pendens). Ne bis in idem -kiellon osalta HO totesi, että AVI:n päätöksessä oli kysymys eläinsuojelulain 44 §:n mukaisesta eläinsuojelullisista syistä tehdystä päätöksestä eikä rangaistusluonteisesta hallinnollisesta seuraamuksesta. Näin ollen villisikojen lopettamisesta tehty päätös ja sen täytäntöönpano eivät estäneet esillä olleen syytteen käsittelyä. (Vailla lainvoimaa 3.10.2017) - Uutiset
28.9.2017 8.10
Eläinsuojelurikoksesta 80 päiväsakkoa ja eläimet valtiolle – hovioikeus lyhensi 5 vuoden eläintenpitokiellon 4 vuodeksiTodistajan kertomuksella näytettiin, että naudoille oli aiheutunut vastaajan menettelystä tarpeetonta kipua tai tuskaa ja kärsimystä. Asiaan oli kiinnitetty vastaajan huomiota jo heinäkuussa 2015. Tilanne oli jatkunut samanlaisena arviolta vuoden verran, ja puutteita oli ollut havaittavissa vielä viimeisellä tarkastuskäynnillä. Menettely oli siten jatkunut pitkähkön ajan. Vastaaja oli rikkonut useita eläinsuojelusäännöksiä tai -määräyksiä. Käräjäoikeus katsoi, että menettelyä oli pidettävä törkeän huolimattomana. Vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt eläinsuojelurikokseen. Menettely oli sakkorangaistuksella sovitettavissa. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden. Käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen rangaistuksen ja menettämisseuraamuksen osalta ja eläintenpitokiellon määräämisen osalta ei ilmennyt aihetta. Eläintenpitokiellon pituuden osalta hovioikeus kuitenkin totesi, että määräaikaisen eläintenpitokiellon keskimääräinen pituus on noin 4 vuotta. Koska A:n syyksiluetussa menettelyssä ei ollut katsottava olleen kysymys keskimääräistä moitittavammasta menettelystä, käräjäoikeuden määräämää eläintenpitokieltoa oli perusteltua vastaavasti lyhentää. (Vailla lainvoimaa 28.9.2017) - Uutiset
3.3.2017 13.35
Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden määräämän pysyvän eläintenpitokiellonA oli saanut usean vuoden ajan eläinlääkäreiltä ohjeita ja määräyksiä eläinten hoidon ja olosuhteiden parantamisesta. Vuonna 2014 häneltä oli otettu kahteen eri kertaan suuri määrä eläimiä väliaikaishoitoon niiden huonon hoidon ja huonojen olosuhteiden vuoksi. Häntä oli vuonna 2015 kuulusteltu epäiltynä eläinsuojelurikoksesta. Näiden toimenpiteiden olisi pitänyt ohjata A:ta siihen suuntaan, että hän olisi toiminut vastuuntuntoisesti vähentämällä eläinten määrää ja parantamalla niiden hoitoa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut huolimatta siitä, että hänen elämäntilanteensa vaikeimmasta vaiheesta oli kulunut jo useita vuosia. Todistajan kertoma osoitti, että A:lla oli vielä helmikuussa 2016 ollut suuri määrä eläimiä, ja niidenkään hoidosta ja terveydestä ei ollut pidetty riittävästi huolta. Myöskään A:n kertoma asunnostaan ja iäkkään äitinsä hoitamisesta ei viitannut siihen, että A:n henkilökohtaiset olosuhteet olisivat ratkaisevasti paremmat kuin vuonna 2014. A:n toiminta eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta helmikuussa 2016 täytäntöönpantaessa ei myöskään osoittanut vastuuntuntoista suhtautumista eläintenpitoon, sillä A oli pyrkinyt välttämään kieltoa piilottamalla eläimiä. Lisäksi hänen omistuksessaan oli ollut kiellosta huolimatta vielä lokakuuhun 2016 asti hevonen, eikä senkään terveydestä ollut pidetty huolta. Hovioikeus katsoi, että A:ta oli pidettävä pysyvästi soveltumattomana omistamaan, pitämään tai hoitamaan eläimiä taikka muuten vastaamaan niiden hyvinvoinnista. (Vailla lainvoimaa 6.3.2017) - Uutiset
24.2.2017 10.31
Ainakin 67 kissan kaltoinkohtelu oli törkeä eläinsuojelurikos – 6 kuukauden ehdollinen vankeus ja 60 päiväsakkoa sekä pysyvä eläintenpitokieltoKissoja oli pidetty pysyvästi suljettuna liian ahtaisiin kuljetushäkkeihin. Kissojen pitopaikan ilmanlaatu oli ollut erittäin huono. Kissoja oli pidetty ikkunattomassa tilassa, missä ei ole ollut valaistusta. Kaikilla kissoilla ei ollut juomavettä tarjolla. Kissoilla oli ollut hoitamattomia sairauksia kuten silmätulehduksia, ihoon kasvaneita ylipitkiä kynsiä, ihottumaa, korvapunkkioireita, ienpaiseita ja neurologista oireilua. Pentukissoja oli vieroitettu emoistaan jo kahden viikon ikäisinä. Kissoilla ei ollut sopivia rakenteita tai paikkoja kiipeilyä ja kynsimistä varten eikä kissoilla ollut kuulo- ja näköyhteyttä pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan eikä myöskään sosiaaliseen kanssakäymiseen. Laiminlyöntien johdosta eläinlääkäri oli joutunut lopettamaan kiireellisesti 48 kissaa niiden enempien kärsimysten välttämiseksi. Kissoja oli ollut ainakin 67. Käräjäoikeus katsoi, että sanottu määrä täytti rikoslain 17 luvun 14 a §:n mukaisen kvalifiointiperusteen siitä, että kysymys oli ollut huomattavan suuresta määrästä eläimiä. A:n ja B:n menettely oli jatkunut pitkään ja menettely oli ollut hyvin moitittavaa. Käräjäoikeus katsoi, että tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Siten A ja B olivat menettelyillään syyllistyneet törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017)