-
Rikos yleistä järjestystä vastaan
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen hallussapito
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Eläinsuojelurikos
135 hakuosumaa
- Uutiset
14.4.2025 9.16
KKO: Rangaistuksen mittaaminen eläinsuojelurikoksissa
A oli lähes 18 vuoden aikana lopettanut yli 2 000 lammasta ja muuta eläintä viiltämällä niiden kaulat auki ilman, että eläimet oli ensin tainnutettu laissa edellytetyin tavoin. A:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikoksen ja törkeän eläinsuojelurikoksen käsittävä rikos.
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta. - Uutiset
7.4.2025 11.32
Hovioikeus: Prekluusiosäännökset, lainvalinta, eläinsuojelurikos, rangaistustuksen mittaaminen, eläintenpitokielto ja menettämisseuraamus
Hovioikeus katsoi muun muassa, että A-K:n ja K:n antama hoito ei ollut asianmukaista ja riittävää ja näin ollen he olivat laiminlyöneet hankkia hevoselle asianmukaista hoitoa ja laiminlyöneet sijoittaa sairaan eläimen erilleen muista eläimistä asianmukaiseen tilaan ja menettelyllään aiheuttaneet sille tarpeetonta kärsimystä ja kipua. (Vailla lainvoimaa 7.4.2025) - Uutiset
27.3.2025 8.00
Hovioikeus: Kissanpennun myyjä ei syyllistynyt petokseen eikä eläinsuojelurikokseen
HO katsoi jääneen näyttämättä, että pentu olisi ollut luovutushetkellä sairas tai että vastaaja olisi ainakaan ollut tietoinen sairaudesta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 27.3.2025) - Uutiset
10.12.2024 9.21
KKO äänesti ja hylkäsi vaatimuksen raviohjastajalle määrättävästä eläintenpitokiellosta
A oli syyllistynyt eläinsuojelurikokseen lyömällä raveissa ohjastamaansa hevosta lukuisia kertoja ajopiiskalla ja ohjilla. A oli toiminut ammattimaisesti hevosten parissa 1980-luvulta lukien, eikä sen osalta ollut tullut esille seikkoja, jotka olisivat osoittaneet A:n kykenemättömäksi tai soveltumattomaksi huolehtimaan hevosten hyvinvoinnista.
Korkein oikeus katsoi, että eläinsuojelurikoksen perusteella eläintenpitokiellon määräämistä harkittaessa keskeinen merkitys oli sillä, osoittiko eläinsuojelurikokseen syyllistyneen henkilön teko tämän kykenemättömäksi tai soveltumattomaksi huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että A:n syyksi luetun eläinsuojelurikoksen tai muunkaan asiassa esille tulleen perusteella häntä ei voitu pitää soveltumattomana tai kykenemättömänä huolehtimaan hevosten hyvinvoinnista. Vaatimus eläintenpitokiellon määräämisestä hylättiin. (Ään.) - Uutiset
5.12.2024 11.41
Yksityistaloudessa huonolla hoidolla lähinnä lemmikki- ja harrastuseläiminä 15 kissaa, 15 koiraa, 4-6 hevosta, 20 vuohta, 20 kanaa, 20 kania, 2-4 lehmää ja 2 kilpikonnaa: Hovioikeus ankaroitti syyksilukemista ja kovensi rangaistusta törkeässä eläinsuojelurikoksessa
K:n syyksi luetuista teoista ankarammin rangaistava oli törkeä eläinsuojelurikos kohdassa 2. Kun otettiin lisäksi huomioon hänen syykseen luettu eläinsuojelurikos kohdassa 1, hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi hänen syykseen luetuista rikoksista yhteisen 6 kuukauden vankeusrangaistuksen. L:n syyksi luetusta törkeästä eläinsuojelurikoksesta kohdassa 2 hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 5 kuukauden vankeusrangaistuksen. Koska K:ta ja L:ää ei ollut rikosrekisteriotteiden mukaan aiemmin rikoksista rekisteröity, vankeusrangaistukset voitiin määrätä ehdollisina. K ja L määrättiin määräaikaiseen viiden vuoden pituiseen eläintenpitokieltoon. (Ks. KKO:2026:39) - Uutiset
10.10.2024 11.10
Helsingin yliopiston tutkimus: Eläinsuojelurikoksia selitetään monin tavoin oikeudessa
Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan eläinsuojelurikoksista syytetyt perustelivat tekojaan käräjäoikeuksissa eri tavoin tekotyypin mukaan. Sillä, miten syytetyt perustelevat tekojaan tai vakuuttavat syyttömyyttään, on merkitystä rikoksiin puuttumisen ja niiden ehkäisyn kannalta. Väitöskirjatutkija Elli Valtonen eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta kävi tutkimustaan varten läpi 1443 eläinsuojelurikoksesta tai -rikkomuksesta annettua käräjäoikeuden tuomiota manner-Suomesta vuosilta 2011–2021. Rikoksista noin kolmasosa kohdistui tuotantoeläimiin, loput lemmikkieläimiin. - Uutiset
17.9.2024 15.06
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta
Eläinsuojelurikoksen rangaistavuus edellyttää rikoslain 17 luvun 14 §:n mukaan vähintään törkeää huolimattomuutta. Koska P:n ei katsottu menetelleen törkeän huolimattomasti, syyte eläinsuojelurikoksesta kohdassa 1 oli hylättävä.
Keskeisiin rikosoikeudellisiin periaatteisiin kuuluvat syyttömyysolettama ja se, että asia on epävarmassa näyttötilanteessa ratkaistava syytetyn eduksi. Tuomiossa lausuttu huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että asiassa ei esitetty riittävää näyttöä siitä, että P oli oikeudettomasti hävittänyt A:n omaisuutta päättämällä A:n koiran eutanasiasta ja ettei toimenpiteeseen ollut A:n lupaa ja suostumusta. Mainituilla perusteilla syyte vahingonteosta kohdassa 2 oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.9.2024) - Uutiset
14.8.2024 8.50
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos
Hovioikeus hyväksyi eräin lisäyksin käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen syyksilukemisen osalta. P oli menettelyllään syyllistynyt eläinsuojelurikokseen. P:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikos, joka oli ollut tahallinen. Ilmeistä oli, että P:n menettelyyn oli osaltaan vaikuttanut myös muu syy kuin piittaamattomuus eläinten hyvinvointia kohtaan eli hänen puolisonsa sairastuminen, minkä johdosta P oli joutunut huolehtimaan eläimistä yksin. Tämä oli otettava huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana. (Vailla lainvoimaa 14.8.2024) - Uutiset
31.7.2024 8.00
Epäilty eläinsuojelurikos - hovioikeus katsoi poliisin menetelleen lainmukaisesti kotietsinnännässä
HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden. HO hyväksyi KO:n ratkaisun muilta osin, mutta totesi, että kotietsinnän toimittamisen edellytysten olemassaoloa harkittaessa merkitystä ei ollut A:n asunnossa olleiden koirien haukkumisella ennen poliisin asuntoon menoa. Sen sijaan asiassa ilmenneen perusteella ja ottaen huomioon rikosepäilyn laatu sekä se, että kysymys oli ollut elävistä eläimistä, kotietsinnän toimittamista ei ollut voinut viivyttää ja sen tarkoitus olisi todennäköisesti vaarantunut, mikäli etsinnän suorittaminen olisi siirretty myöhempään ajankohtaan. Poliisi oli siten menetellyt asiassa lainmukaisesti. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei näillä perusteilla ollut ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaaa 31.7.2024) - Uutiset
7.5.2024 11.00
Hovioikeus määräsi kissaansa pahoinpidelleen kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon kolmeksi vuodeksi
Vastaaja oli mm. suihkuttanut käsisuihkulla kissan päälle vettä ja tämän jälkeen heittänyt kissan alas ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan asuntonsa parvekkeelta. Vastaajan menettelystä oli kissalle aiheutunut nirhaumia alaleukaan, kaksi ompelun vaatinutta viiltohaavaa lantioon ja mustelmia lantioon. Vastaaja oli myös jättänyt huolehtimatta kahden kissan riittävästä ravinnonsaannista sekä laiminlyönyt eläinten sairastuessa viipymättä hankkia niille hoitoa ja siten kohdellut eläimiä tarpeetonta kipua ja kärsimystä aiheuttaen. (Vailla lainvoimaa 7.5.2024) - Uutiset
23.4.2024 15.15
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja salakuljetus
Ottaen huomioon H:n tieto koiralle hiljattain tehdystä leikkauksesta, pitkä kokemus eläinten parissa työskentelystä sekä koiran silminnähtävissä olleet oireet ja se, ettei koiralle ollut annettu kipulääkkeitä ennen lentomatkaa, hovioikeus katsoi, että H:n oli tullut pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä, että koiralle aiheutuu lentomatkasta tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Näin ollen H oli toiminut asiassa rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaisesti tahallaan. (Vailla lainvoimaa 23.4.2024) - Uutiset
15.4.2024 15.45
Hovioikeus: Törkeä vai perusmuotoinen eläinsuojelurikos, huomattavan suuri eläinten määrä, eläintenpitokiellon pituus ja menettämisseuraamus
Syytteessä oli teon ankaroittamisperusteena lähdetty siitä, että N:ien rikoksen kohteena oli ollut huomattavan suuri määrä eläimiä eli enimmillään 57 nautaa. Rikoslain 17 luvun 14 a §:n esitöissä tai oikeuskäytännössä ei ole määritelty sitä, mitä on pidettävä huomattavan suurena nautojen määränä. Hovioikeus katsoi, ettei N:ien rikoksen kohteena ollut törkeän eläinsuojelurikoksen rangaistussäännöksessä tarkoitettua huomattavan suurta määrää eläimiä. N:t olivat menettelyllään syyllistyneet perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen. 60 päivän vankeusrangaistukset voitiin määrätä ehdollisina. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli tässä tapauksessa viisi vuotta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut menettämisseuraamuksen tuomitsemisen osalta. (KKO:2026:20: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
2.2.2024 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksesta
Hovioikeus tuomiossa mainittu selvitys huomioon ottaen katsoi jääneen näyttämättä, että kanoilla ja kukolla ei olisi ollut riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan.
Lammas oli vastaajien kertomusten mukaan syönyt ja liikkunut normaalisti, mikä osaltaan tuki valokuvista ilmenevää mainintaa siitä, että lampaat ovat olleet kaikki hyvänvointisen oloisia. Tämän vuoksi ja kun lampaalla ei osoitettu olleen ihotulehduksia tai muitakaan sellaisia vikoja, näyttämättä oli jäänyt, että keritsemättömyys olisi aiheuttanut sille kärsimystä.
Näyttämättä oli jäänyt, että lampaat olisivat olleet syytteessä tarkoitettuna aikana vailla riittävää säänsuojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan tai vailla kuivaa makuupaikkaa.
Lampaat olivat valvontaeläinlääkärin kirjausten mukaan olleet hyvinvoivan oloisia, eikä asiassa esitetty selvitys muutoinkaan viitannut siihen, että lampaat eivät olisi saaneet riittävästi ravintoa tai juotavaa.
Hovioikeus tuomiossa mainituilla perusteilla katsoi, että vastaajat eivät olleet väitetyllä menettelyllä rikkoneet tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Vastaajat eivät olleet syyllistyneet myöskään eläinsuojelurikkomukseen. (Vailla lainvoimaa 2.2.2024) - Uutiset
8.12.2023 15.14
Hovioikeus: Vastaaja oli syyllistynyt eläinsuojelurikokseen, mutta koirien menettämisseuraamukselle ei ollut perusteita
Syytteen mukaan T oli tekoaikana kahdella eri kerralla ampunut ilmakiväärillä sillä seurauksella, että koiraan oli osunut kolme luotia. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että T:n menettely oli aiheuttanut koiralle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. T oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänelle syyksilukemaan eläinsuojelurikokseen. T oli heti tapahtuman jälkeen luovuttanut Nova-koiran omistusoikeuden H:lle. Toinen T:n hoidossa tapahtuma-aikaan ollut koira oli T:n ja H:n kertomusten ja kirjallisena todisteena esitetyn kauppakirjan mukaan ollut koko ajan H:n omistama. Molemmat koirat olivat lisäksi sekä T:n että H:n kertomusten mukaan H:n hoitovastuulla. T ei siten tuomiossa todetun perusteella tuomion antamishetkellä omistanut koiria eikä hänellä ollut pidettävänään koiria. Menettämisseuraamuksen tuomitsemiselle ei ollut siten perusteita. (Vailla lainvoimaa 8.12.2023) - Uutiset
16.11.2023 9.16
KKO: Koiran raahaaminen polkupyörän perässä ja muu hoidon laiminlyönti oli törkeä eläinsuojelurikos
A oli raahannut kytkettynä ollutta koiraa pyörän perässä, minkä seurauksena koiran polkuanturat olivat menneet vereslihalle siten, ettei koira ollut kyennyt kävelemään. Lisäksi A oli lyönyt koiraa sekä laiminlyönyt koiran hoidon ja riittävän ruokinnan.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että rikos oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A:n katsottiin syyllistyneen törkeään eläinsuojelurikokseen. - Uutiset
6.10.2023 12.33
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja ne bis in idem -kielto
- Uutiset
5.10.2023 8.54
Poliiseille uusi koulutus eläinsuojelurikoksista – Polamkille Vuoden eläinsuojeluteko -palkinto
Polamk järjestää loppuvuonna ensimmäistä kertaa valtakunnallisen täydennyskoulutuksen eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinnasta. Kurssille osallistuu yli 30 poliisia eri puolilta Suomea. Osallistujina on myös rikostutkijoita Rajavartiolaitokselta sekä erityissyyttäjiä ja käräjätuomareita Syyttäjälaitokselta. Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinta -kurssi tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen: eläinten kohtelua koskeva lainsäädäntö muuttuu, kun uusi laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta. - Uutiset
17.5.2023 10.32
KKO: Eläinsuojelurikos vai -rikkomus – valtio velvoitettiin korvaamaan osa vastaajan oikeudenkäyntikuluista kun erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset hylättiin
Maatalousyrittäjänä toiminutta A:ta syytettiin eläinsuojelurikoksesta. A oli syyttäjän mukaan laiminlyönyt huolehtia maitotilallaan siitä, että naudat saavat riittävästi hyvälaatuista ravintoa, ja aiheuttanut näin eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että
- A oli laiminlyönyt riittävän ravitsemuksen siten, että pienehkö osuus naudoista ei ollut saanut riittävää ravintoa,
- laiminlyönnillä oli aiheutettu naudoille kärsimystä,
- A:n menettely oli huolimatonta, mutta ei törkeän huolimatonta.
A:n syyksi luettiin eläinsuojelurikkomus.
Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valtio korvaamaan osa A:n oikeudenkäyntikuluista sillä perusteella, että A:n kannalta erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset oli hylätty. - Uutiset
5.5.2023 14.13
Helsingin yliopisto: Eläinsuojelurikokset Suomessa – passiivista kaltoinkohtelua, laajamittaista keräilyä ja väkivaltaista kohtelua
Puolet Suomessa vuosina 2011–2021 tehdyistä eläinsuojelurikoksista johti yhden tai useamman eläimen kuolemaan. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa eläinsuojelurikoksista tunnistettiin kaksi tyypillistä ja muista poikkeavaa tekotyyppiä: laajamittaiset ja väkivaltaiset eläinsuojelurikokset. Suurin osa lemmikkieläimiin ja hevosiin kohdistuvista eläinsuojelurikoksista pitää sisällään eläimen passiivista kaltoinkohtelua. - Uutiset
10.3.2023 8.00
Kissoja ainakin 119 - törkeästä eläinsuojelurikoksesta 5 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu nainen määrättiin kaikkia eläimiä koskevaan pysyvään eläintenpitokieltoon
Vastaajaa (s. 1963) oli pidettävä pysyvästi kykenemättömänä omistamaan, pitämään ja hoitamaan eläimiä. Tilanne varsinkin vastaajan kissojen lukumäärän suhteen oli jatkunut samankaltaisena useita vuosia ja vastaajan syyksi luetut laiminlyönnit olivat vakavia. Vastaaja oli siten syytä määrätä pysyvään eläintenpitokieltoon, joka koski kaikkia eläimiä. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2023)