-
Rikos yleistä järjestystä vastaan
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Eläinsuojelurikos
- Uutiset
15.12.2021 9.02
Hovioikeus keskeytti täytäntöönpanon eläinsuojelurikosta koskevassa asiassa muutoksenhakuoikeuden turvaamiseksiSatakunnan käräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi eläinsuojelurikoksen kohdassa 1 ja määrännyt hänet määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Käräjäoikeus oli myös määrännyt valtiolle menetetyksi ne eläimet, joita A pitää ja jotka hän omistaa. Käräjäoikeus oli hylännyt A:n pyynnön saada itse myydä tai muuten luovuttaa omistamiaan eläimiä. Hovioikeus katsoi, että täytäntöönpano on muutoksenhakuoikeuden turvaamiseksi keskeytettävä. (Vailla lainvoimaa 15.12.2021) - Uutiset
25.11.2021 9.15
Hovioikeus lievensi eläintenpitokieltoa KKO:n palauttamassa asiassaHovioikeus rajasi eläinlajien piirin siten, että poikkeus pysyvästä eläintenpitokiellosta viiden vuoden jälkeen koskee kissoja ja koiria. (Vailla lainvoimaa 25.11.2021) - Uutiset
23.11.2021 7.53
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan eläinsuojelurikoksesta 50 päiväsakkoon – vaatimukset vastaajan määräämisestä eläintenpitokieltoon ja tähän vaatimukseen liittyvästä menettämisseuraamuksesta oli kuitenkin hylättäväHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A laiminlyönyt huolehtia maatilallaan olleiden nautaeläinten tarpeellisesta hoidosta ja ruokinnasta sekä pitopaikan puhtaudesta eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisesti. Lisäksi oli arvioitava, olivatko laiminlyönnit aiheuttaneet naudoille tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä, ja oliko menettelyä pidettävä tahallisena tai törkeän huolimattomana. (KKO:ssa; VL:2022-31) - Uutiset
20.10.2021 11.25
Hovioikeus alensi törkeästä eläinsuojelurikoksesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen tuomitulle 23-vuotiaalle naiselle määrätyn 15 vuoden pituisen kaikkia eläimiä koskevan yleisen eläintenpitokiellon 6 vuoteenKO:n määräämä 15 vuoden pituinen eläintenpitokielto olisi muodostunut vastaajan kannalta kohtuuttomaksi. Tämän vuoksi eläintenpitokieltoa oli aihetta lyhentää. Kohtuullisena eläintenpitokiellon pituutena voitiin pitää kuutta vuotta. Rikoksen kohteena oli ollut useita eri eläinlajeja. Vakavia laiminlyöntejä oli kohdistunut myös koiriin ja useampi koira oli jouduttu lopettamaan. Asiassa ei ollut perusteita rajata koiria eläintenpitokiellon ulkopuolelle. Vastaaja oli vaatinut, että eläintenpitokielto ei koske hänen omistamiaan koiria, jotka eivät olleet olleet rikoksen kohteena. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella koirien omistaminen olisi voitu sallia. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
27.7.2021 13.00
Väitös: Nauta- ja sikatilojen eläinsuojeluvalvonnassa kehitettävääVäitöstutkimuksen mukaan nauta- ja sikatilojen eläinsuojeluvalvontaa tulisi nykyistä tehokkaammin kohdentaa riskitiloille, jolloin valvontaresursseja voitaisiin hyödyntää paremmin. Tällä hetkellä vain tyypillisesti kaikkein vakavimmat eläinsuojelutapaukset päätyvät oikeuteen. Lähes 2 000 nauta- ja sikatilojen eläinsuojelutarkastusta ja parisataa käräjäoikeuden ratkaisua väitöskirjaansa varten tarkastellut eläinlääkäri Sofia Väärikkälä toteaa, että eläinsuojeluvalvonnalle on selvästi tarvetta. - Uutiset
5.7.2021 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus arvioi eläinsuojelurikoksen perusmuotoiseksi ja hylkäsi vaatimuksen vastaajien määräämisestä eläintenpitokieltoon ja siihen liittyvästä menettämisseuraamuksestaEläimet olivat laiminlyönneistä huolimatta olleet pääasiassa terveitä ja hyvin ravittuja. Hovioikeus katsoi, että menettely itsessään puhui käsillä olevassa asiassa rikoksen törkeänä pitämistä vastaan siinä määrin, että sille oli kokonaistörkeyden arvostelussa annettava merkittävä painoarvo. Näin ollen hovioikeus päätyi toisin kuin käräjäoikeus siihen, ettei eläinsuojelurikosta ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajat olivat hovioikeudessa kertoneet, että heillä on tällä hetkellä kaksi koiraa, kolme kanaa ja kolme kania. Näihin seikkoihin nähden ja kun otettiin lisäksi huomioon teosta kulunut aika, hovioikeus katsoi, ettei eläintenpitokiellon tai siihen liittyvän menettämisseuraamuksen määräämiselle tässä tapauksessa ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2021) - Uutiset
23.6.2021 7.45
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi kihlakunnansyyttäjän tekemän päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta eläinsuojelurikosta koskevassa asiassaSyyttäjä oli tutkinnanjohtajan esityksestä rajoittanut epäiltyä lievää eläinsuojelurikosta koskevan esitutkinnan vähäisyysperusteella. - Uutiset
3.6.2021 8.00
Hovioikeus: Kania kaltoin kohdellut eläinsuojelurikoksesta tuomittu oli määrättävä kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoonHovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi kohtien 1 eläinsuojelurikoksen ja 2 huumausainerikoksen teoista 70 päivää vankeutta. Sakkorangaistus ei tullut kysymykseen ottaen huomioon kohdan 1 teon pitkäkestoisuus ja A:n tuottamuksen aste sekä kohdan 2 teon kohteena olleen huumausaineen suurehko määrä. Rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi, kun A:n aiemmista rikoksista oli kulunut varsin pitkä aika ja kysymys oli ollut erilaatuisesta rikollisuudesta kuin tässä tapauksessa. Eläintenpitokielto oli kuitenkin määrättävä koskemaan kaikkia eläimiä, koska puutteet A:n vastuulla olevan eläimen hoidossa olivat liittyneet sellaisiin eläimen perustarpeisiin, jotka ovat eläinlajista riippumattomia. (Vailla lainvoimaa 3.6.2021) - Uutiset
19.3.2021 13.56
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan eläinsuojelurikoksesta 40 päiväsakkoonAsiantuntevalla todistelulla ja jo kuvista tehdyillä havainnoilla osoitettiin, että koiran takajalkojen vammat olivat aiheuttaneet sille merkittävää kipua, jonka oli täytynyt jatkua koko syytteessä kuvatun ajanjakson ajan. Tarpeellisen ja asianmukaisen hoidon laiminlyönti oli syy-yhteydessä koiran kokemaan kipuun ja kärsimykseen. Vaikka koiraa ei olisi enää 19.6.2019 lähtien voitu välttämättä kliinisin hoidon menetelmin parantaa, olisi kipua voitu joka tapauksessa lievittää tai koira viedä jo aiemmin lopetettavaksi tarpeettoman kärsimyksen estämiseksi. Näin ollen A oli kohdellut koiraansa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen. (Vailla lainvoimaa 19.3.2021) - Uutiset
19.1.2021 13.50
Hovioikeus palautti eläinsuojelurikosasian käräjäoikeuteen tuomion puutteellisten perusteluiden vuoksiKäräjäoikeuden ratkaisun perusteluista ilmenee, että asiassa on esitetty sekä syytteen puolesta että syytettä vastaan puhuvaa näyttöä. Ratkaisussa on eritelty esitettyä näyttöä sekä arvioitu näytön merkitystä ja menettelyn kokonaistörkeyttä. Tuomion perusteluista ei kuitenkaan ilmene, mitkä yksittäiset syytteessä kuvatut laiminlyönnit vastaajan syyksi oli luettu ja miltä osin. Kun käräjäoikeuden tuomion syyksilukeminen jäi tällä tavoin epäselväksi, oli epäselvää myös se, miltä osin ratkaisu oli oikeudenkäynnin kohteena hovioikeudessa. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tuomion perusteluiden olevan edellä esitetyllä tavalla niin puutteelliset, ettei asiaa voitu ottaa hovioikeuden ratkaistavaksi. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 19.1.2021) - Uutiset
7.12.2020 10.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tulkitsi eläinsuojelurikoksen törkeäksiTuomiossa todettuja seikkoja puolesta ja vastaan punnittuaan hovioikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt rangaistusvaatimuksen mukaiseen törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus katsoi, että vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja rikoksesta ilmenevä muu syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen seuraamus syyksi luetusta teosta oli seitsemän kuukautta vankeutta. Rangaistusta oli siten korotettava. Hovioikeus katsoi, että ehdollinen vankeusrangaistus oli riittävä seuraamus syyksi luetusta teosta, eikä sen ohessa tuomittu yhdyskuntapalvelua. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli viisi vuotta. Vastaajalla oli tuomitsemishetkellä oman ilmoituksensa mukaan kolme koiraa ja 220–230 lammasta, joista noin 150–160 oli yli 1-vuotiaita ja loput karitsoita. Koska vastaaja määrättiin eläintenpitokieltoon, hänet oli rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin nojalla tuomittava menettämään valtiolle eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita hän hovioikeuden tuomiota annettaessa piti tai jotka hän tuomiota annettaessa omisti. (Vailla lainvoimaa 7.12.2020) - Uutiset
27.11.2020 14.59
Hallinto-oikeus: Valvontaeläinlääkäri oli voinut olla palauttamatta koiraa sen omistajalleA:n auto oli ollut kooltaan koirille liian pieni ja muutenkin soveltumaton niiden pääasialliseksi pitopaikaksi. Paikoitusaluekaan ei ollut ollut lainmukainen ulkotila koirien pitämiseksi kytkettyinä tai vapaina. Miisu-koira oli myös toistuvasti karannut. Näissä oloissa valvontaeläinlääkäri oli voinut katsoa, että Miisu-koiran palauttaminen A:lle vaarantaisi sen turvallisuuden ja välittömänä toimenpiteenä päättää olla palauttamatta koiraa A:lle ja hankkia sille hoitoa muualta. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
18.11.2020 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksesta ja -rikkomuksestaHovioikeus muun muassa katsoi jääneen näyttämättä, että A:n menettely olisi ollut huolimatonta. A:n kertomuksesta ilmeni, että maastosta tulleita kissoja oli pidetty häkeissä vain ennen eläinlääkärin tarkistusta ja mahdollista leikkausta enimmillään viikonlopusta johtuen 4 päivää. A kertoi tämän johtuneen siitä, että kissojen kunto pystytään tarkistamaan. Hovioikeus totesi, että edellä mainitussa tilanteessa oli ollut kysymys A:n ilmoittamista syistä kissan kertaluonteisesta säilyttämisestä eikä sen tilapäisyyttä arvioitaessa voitu yksin antaa merkitystä sen kestolle. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että säilyttäminen mainitulla perusteella oli ollut eläinsuojeluasetuksen 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla tilapäistä. A:n laatimasta luettelosta ilmenee, että kissat oli merkitty numeroin, värin ja nimen sekä sukupuolen perusteella. Osa kissoista oli merkitty numeroryhmänä löytymispaikan mukaan. A oli pyrkinyt tarkastuskäynnin jälkeen selvittämään, millainen luettelon tulee olla. Tähän nähden ja ottaen huomioon, ettei lain säännöksestä eikä sen esitöistäkään ilmene yksiselitteisesti luettelolta vaadittavaa sisältöä, A:n ei voitu katsoa syyllistyneen rangaistavaan menettelyyn, vaikkei hänen hoidossaan olleita eläimiä olisi hänen laatimansa luettelon perusteella voitu tarkastuksessa riittävästä yksilöidä ilman hänen opastustaan. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
31.8.2020 13.00
Hovioikeus määräsi perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistyneelle kahden vuoden koirienpitokiellon ja koirien menettämisseuraamuksenA:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikos, joka oli kohdistunut asianomistaja K:n omistamaan koiraan. A:n syyksi luettujen toimien ja laiminlyöntien perusteella hänet oli määrättävä määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Kiellon kestoa arvioitaessa hovioikeus otti huomioon koiralle tarpeellisen hoidon laiminlyönnit, julman kohtelun ja teon keston. Oli perusteltua määrätä A eläintenpitokieltoon 2 vuoden määräajaksi. Määräaika alkoi käräjäoikeuden tuomion antopäivästä 4.6.2020. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Menettämisseuraamus tuomitaan siitä riippumatta, kenen omaisuutta menetetyksi tuomittavat eläimet ovat. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiselle varataan tilaisuus itse myydä tai muuten luovuttaa omistamansa kiellossa tarkoitetut eläimet. Jos menettämisseuraamus kohdistuu eläimiin, jotka omistaa kokonaan tai osaksi muu kuin eläintenpitokieltoon määrätty, tälle voidaan varata tilaisuus noutaa eläimet korvauksetta itselleen. Edellä lausuttu huomioon ottaen käräjäoikeudella oli ollut perusteet määrätä koirat ”Pirkko” ja ”Isäntä” valtiolle menetetyiksi. Käräjäoikeus oli varannut A:lle tilaisuuden myydä tai luovuttaa koiransa ”Pirkko” ja ”Isäntä” viimeistään 26.6.2020. A ei ollut myynyt tai luovuttanut koiria hänelle asetetussa määräajassa, joten menettämisseuraamus ei ollut rauennut ja se oli voitu panna täytäntöön. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
7.8.2020 13.45
Hovioikeuskin hylkäsi syytteet kissan ampumisestaRiidatonta oli ollut, että vastaaja oli pienoiskiväärillään ampunut asianomistajan kissaa seurauksella, että kissa oli myöhemmin kuollut. Vastaaja oli kiistänyt tahallisuuden sekä katsonut, että kyse oli ollut metsästystilanteesta ja sen takia metsästyslain säännökset soveltuisivat tekoon. KO oli hylännyt syytteet eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta samoin kuin asianomistajan korvausvaatimukset. Asiassa oli HO:ssa keskeisesti kyse siitä, soveltuivatko eläinsuojeluasetuksen 30 ja 32 §:ien säännökset kyseessä olevaan tilanteeseen sekä siitä, oliko vastaaja joka tapauksessa menettelyllään aiheuttanut tahallaan eläimelle tarpeetonta kipua, kärsimystä tai tuskaa. KO:n tuomiota ei muutettu. Valtio velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
16.6.2020 9.57
KKO piti eläinsuojelurikosta törkeänä - toselta paikkakunnalta tulleelle puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrätEläinsuojelurikoksen kohteena oli ollut yhteensä noin 50 koiraa ja neljä ponia. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että rikoksen kohteena oli ollut RL17 luvun 14 a §:n 2 kohdassa tarkoitettu huomattavan suuri määrä eläimiä ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. Puolustajaksi määrätty asianajaja ei yleisesti hoitanut asianajoa tuomioistuinpaikkakunnalla. Hän oli vaatinut HO:n toimittamaan pääkäsittelyyn osallistumisesta palkkiota matka-ajalta ja korvausta matkaan liittyvistä kuluista kuten tuomioistuinpaikkakunnalta tulevalle avustajalle olisi maksettu. Puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrät. - Uutiset
22.4.2020 10.16
Tutkimus: Nautoihin ja sikoihin kohdistuneista eläinsuojelurikoksista selvittiin pääosin sakoillaNautoja ja sikoja koskevien oikeuteen päätyneiden eläinsuojelurikostapausten taustasyinä olivat 2011–2016 useimmiten likaisuus sekä ruuan ja veden puutteet, todetaan Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksessa. Tyypillisesti rikoksista annettiin lieviä tuomioita. Puolessa tapauksista tuomioita tehostettiin eläintenpitokielloilla. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät vuosina 2011–2016 annettujen nautoja ja sikoja koskevien rikostuomioiden taustalla olevia eläinsuojelullisia laiminlyöntejä ja annettuja rangaistuksia. - Uutiset
26.3.2020 12.05
Hovioikeuden tuomio eläinsuojelurikoksesta: Pysyvä koiria koskeva eläintenpitokielto poistettiin ja määrättiin neljäksi vuodeksiA oli laiminlyönyt koiran hoitoa 4.6.2014 alkaen aina 25.11.2015 sydänlääkityksen aloittamiseen asti. Lääkityksen sopivuutta ei ollut arvioitu A:n laiminlyötyä kontrollikäynnin. Koira oli menehtynyt alle kolmen kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta 17.2.2016. Hovioikeus katsoi, että A oli ajalla 4.6.2014 - 17.2.2016 jättänyt koiran tarpeellista hoitoa vaille. Valvontaeläinlääkäri K ei ollut puuttunut koiran hoitoon 3.9.2014 jälkeen. Tällä seikalla ei ollut merkitystä tekoajan tai rangaistusvastuun kannalta. A:n oli tullut huolehtia koiran hoidosta ilman valvontaeläinlääkärin määräyksiäkin. A määrättiin eläintenpitokieltoon neljäksi vuodeksi. A:n ei selvitetty laiminlyöneen muiden eläinlajien hoitoa. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
18.12.2019 14.15
Hovioikeus: Vähintään 60 kissaa oli pidettävä rikoslain 17 luvun 14 a §:ssä tarkoitettuna huomattavan suurena määränä – eläinsuojelurikos oli törkeäA:n asunto oli muuttunut aikaisempaa siivottomammaksi niin, että 2.3.2018 suoritetussa tarkastuksessa sisätiloissa oli ollut erittäin runsaasti kissojen ulosteita ja jopa hengittäminen oli ollut vaikeaa voimakkaan ammoniakin hajun vuoksi. Myös kissojen määrä oli lisääntynyt niin, että 29.3.2018 tehdyn hallintopäätöksen perusteella 9.4.2018 kiinniotetuista 47 kissasta 28 kissaa oli jouduttu lopettamaan villiintymisen ja ihmisiä kohtaan aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi. A:n laiminlyönnit olivat olleet toistuvia ja teko on kestänyt pitkään. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että rikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli siten syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
27.11.2019 13.00
Ammoniakin ja veden sekoitusta naapurin koirien päälle suihkuttaneen miehen tekoa ei pidetty lievänä – sakot eläinsuojelurikoksesta ja pahoinpitelystäAsian tapahtumainkulku ei ollut ollut merkittävästi riitainen. Vastaaja oli ruiskuttanut ammoniakin ja veden sekoitusta asianomistajan koiriin. KO oli katsonut asiassa tulleen näytetyksi, että liuosta oli joutunut myös asianomistajan silmiin. Liuoksen joutuminen asianomistajan silmiin oli aiheutunut vastaajan toiminnasta. Vaikka ammoniakki oli ollut vanhaa, ei sen syövyttävyyttä ja muuta myrkyllisyyttä ollut voitu sulkea täysin pois ja siksi tekomuotoa ei ollut kummassakaan syytekohdassa pidettävä lievänä. Tätä oli tukenut myös se, että vastaaja oli tiennyt ammoniakin tehon entisenä maalarina ja hänellä oli ollut selkeä tarkoitus toiminnalleen, koirien hiljentäminen ammoniakin avulla. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019)