-
Rikos yleistä järjestystä vastaan
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen hallussapito
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Eläinsuojelurikos
135 hakuosumaa
- Uutiset
9.9.2015 11.03
Nautojen hoidon laiminlyönnistä sakkorangaistus ja eläintenpitokielto
Vastaaja, joka oli jättänyt tilallaan olevat naudat tarpeellista hoitoa ja ravintoa vaille ja muutoinkin eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti kohdellut 24 päistä nautakarjaansa ainakin tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen, tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 60 päiväsakon rangaistukseen ja eläintenpitokieltoon nautojen osalta 21.12.2016 asti. Nautaeläimet tuomittiin valtiolle menetetyksi. (Vailla lainvoimaa 9.9.2015) - Uutiset
8.7.2015 13.06
Hovioikeus: Pelkkä maatalousyhtymän osakkuus ei muodostanut vastuuta eläinten hyvinvoinnista eikä maataloustukien menetys oikeuttanut rangaistuksen lieventämiseen
Asiassa esitetyn näytön perusteella hovioikeus katsoi, että A:n vastuulla oli ollut karjan hoitaminen ja karjaan liittyvän kirjanpidon tekeminen. B ei ollut osallistunut karjan hoitamiseen. Asiassa ei näytetty, että B olisi muutoinkaan ollut tietoinen eläinten olosuhteista ja kunnosta. Hovioikeus katsoi, että tällaisessa tilanteessa pelkkä maatalousyhtymän osakkuus ei vielä muodostanut vastuuta eläinten hyvinvoinnista. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tuomiosta aiheutuvat säännönmukaiset ja ennakoitavissa olevat seuraamukset eivät oikeuta rangaistuksen lieventämiseen. Hovioikeus katsoi, että A:lle tuomiosta aiheutuva tukien menetys ei ollut tässä tapauksessa sellainen poikkeuksellinen ja ennakoimaton seikka, joka oikeuttaisi rangaistuksen lieventämiseen. Koska tukien menetys ei ollut sellainen tuomiosta aiheutuva seuraus, joka oikeuttaisi rangaistuksen lieventämiseen, se ei myöskään muodostanut perustetta, jonka nojalla A olisi voitu jättää rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 8.7.2015) - Uutiset
23.6.2015 10.19
Afgaaninvinttikoiraa ja suomenajokoiraa ei olisi tullut pitää talvella pitkää aikaa ulkona lämmittämättömässä kopissa ja nälässä - tuomio eläinsuojelurikoksesta
Vastaajien katsottiin syyllistyneen törkeään huolimattomuuteen laiminlyödessään huolehtia suomenajokoiran ja afgaaninvinttikoiran riittävästä ravinnosta ja siitä, että suomenajokoira- ja afgaaninvinttikoirarotuisilla koirilla olisi ollut ulkona tarhassa määräysten mukainen lämmitetty koppi. Vastaajat syyllistyivät eläinsuojelurikokseen ja heidät määrättiin vuoden mittaiseen eläintenpitokieltoon. (Vailla lainvoimaa 23.6.2015) - Uutiset
9.6.2015 12.02
Hovioikeus: Oheissakko ei ollut tarpeen eläinsuojelurikoksessa
Kokonaisuutena A:n menettely oli aiheuttanut eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa ja laiminlyönnit olivat jatkuneet korjauskehotuksista huolimatta pitkään. Toisaalta A oli pyrkinyt viranomaisten määräyksestä korjaamaan havaittuja puutteita, vaikkakaan nämä toimet eivät olleet läheskään riittäviä. Tilalla tuotettu maito oli myös kuulunut parhaaseen laatuluokkaan ja teurastamo oli ottanut vastaan kaikki toimitetut naudat eikä naudoista tehty lantaisuusvähennyksiä, mistä oli pääteltävissä, että A oli muilta osin hoitanut eläimiä asianmukaisella tavalla. Tähän nähden A:lle tuomittua rangaistusta (4 kk 15 päivää ehdollista vankeutta ja 60 päiväsakkoa) oli pidettävä liian ankarana. Huomioon ottaen A:n syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet sekä rikoksesta ilmenevä muu A:n syyllisyys hovioikeus piti oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n syyksi luetusta teosta 60 päivän pituista ehdollista vankeusrangaistusta. Tätä rangaistusta oli yksinään pidettävä riittävänä rangaistuksena. (Vailla lainvoimaa 9.6.2015) - Uutiset
4.6.2015 15.00
HTM Tarja Koskela-Laine: Asiantuntijat eläinsuojelurikosasioissa – Onko niitä?
HTM, tohtorikoulutettava Tarja Koskela-Laine selvitti tutkimuksessaan asiantuntijoiden käyttämistä esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa eläinsuojelurikosasioissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1) kuka on eläinsuojelurikoksissa asiantuntija, 2) onko eläinsuojelurikoksissa esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa käytetty asiantuntijoita ja 3) minkälaisissa tapauksissa asiantuntijoita on käytetty. Empiirinen tutkimusaineisto koostui vuosina 2006–2009 käräjäoikeuksissa annetuista lainvoimaisista eläinsuojelurikostuomioista sekä niihin liittyvistä esitutkintapöytäkirjoista. Tutkimuksen kohteena oli 144 tuomiota ja niihin liittyvät esitutkintapöytäkirjat. - Uutiset
1.6.2015 8.35
Hovioikeus tuomitsi karjatilanpitäjän eläinsuojelurikkomuksen sijasta eläinsuojelurikoksesta - ne bis in idem -kiellon näkökulmasta estettä syytteen tutkimiselle ei ollut
KO:n tuomiossaan esille nostamat seikat, kuten se, etteivät naudat olleet aliravittuja tai muutoin sairaita, puolsivat teon arvostelemista kokonaisuutena vähäiseksi. Näille viimeksi mainituille seikoille ei voitu kuitenkaan tässä tapauksessa antaa kokonaisharkinnassa niin suurta painoarvoa, että kyse olisi ollut kokonaisuutena arvosteltuna vähäisestä eläinsuojelurikoksesta. Vastaajan oli siten katsottava syyllistyneen eläinsuojelurikokseen. Eläintenpitokiellon määrääminen ei ollut tapauksessa kuitenkaan tarpeen. Myönnettyjen tukien takaisinperintää, joka oli perustunut ”ei tahalliseksi” arvioituun menettelyyn, ei voitu pitää rangaistusluonteisena hallinnollisena seuraamuksena. (Vailla lainvoimaa 1.6.2015) - Uutiset
19.5.2015 11.48
Hovioikeus: Koiran pään kirveellä irti lyöneelle ei voitu tuomita rangaistusta
Hovioikeus katsoi, ettei A:lle oltu vaadittu rangaistusta käräjäoikeuden hänen syykseen lukemasta menettelystä. Koska A:n ei oltu näytetty, kuten käräjäoikeuskin oli katsonut, syyllistyneen myöskään syytteessä tarkoitettuun eläinsuojelurikokseen, oli syyte hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.5.2015) - Uutiset
17.2.2015 11.01
Koiraa pihamaalla ilmakiväärillä ampunut tuomittiin eläinsuojelurikoksesta - hovioikeus hylkäsi vaaran aiheuttamista koskevan syytteen
Vastaaja, joka oli ampunut ilmakiväärillä asianomistajan tanskandogia vasempaan reiteen ja kylkeen rintakehän alueelle, tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 50 päiväsakon rangaistukseen. Näyttämättä oli jäänyt, että vastaaja olisi ampunut ilmakiväärillään siten, että siitä olisi aiheutunut vakavaa terveyden vaaraa asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 17.2.2015) - Uutiset
12.11.2014 12.00
Hovioikeus: Neljä kissaa kuolivat ravinnon ja veden puutteeseen – 6 kuukautta ehdollista vankeutta törkeästä eläinsuojelurikoksesta
Hovioikeus katsoi muun muassa, että kissat olivat kuolleet ravinnon ja hoidon puutteeseen, mistä voitiin katsoa aiheutuneen kissoille pitkittynyttä ja suurta kärsimystä. A oli valituksessaan vedonnut terveydellisiin ongelmiin, joiden vuoksi hän ei ollut voinut asua yksin, minkä vuoksi hän oli muuttanut miesystävänsä luokse. Muutto tai sairaus eivät kuitenkaan olisi estäneet A:ta huolehtimasta kissoista. A:n teko osoitti suurta piittaamattomuutta eläinten hyvinvoinnista. Teko oli näin ollen myös ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. (Vailla lainvoimaa 12.11.2014) - Uutiset
6.11.2014 14.24
Koira sai vastaajan toiminnan seurauksena vakavia vammoja ja jouduttiin lopettamaan – hovioikeus tuomitsi törkeästä eläinsuojelurikoksesta ehdollista vankeutta käräjäoikeuden tuomitseman yhdyskuntapalvelun sijasta
A oli käsitellyt B:n koiraa siten, että koiran lonkka oli mennyt potilaskertomuksesta ilmenevällä tavalla sijoiltaan. Edelleen A oli potkinut liikuntakyvytöntä ja maassa maannutta koiraa pitäen samalla kiinni myös koiran kuonosta. Lääkärinlausunnon mukaan koira oli ollut tutkittaessa kivulias, eikä se ollut päässyt liikkumaan omin voimin. Koira oli jouduttu A:n menettelyn seurauksena lopettamaan. A:n koiraan kohdistama teko oli ollut käräjäoikeuden toteamien tavoin erityisen julma. Ottaen huomioon, että A:n menettely oli ollut toistuvaa ja että se oli kohdistunut puolustuskyvyttömään eläimeen, tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että A oli syyllistynyt menettelyllään törkeään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 6.11.2014) - Uutiset
24.10.2014 11.55
Kaksoisrangaistavuuden kielto ei estänyt jo maksettavaksi tuomitun 15 000 euron uhkasakon lisäksi tuomitsemasta vankeuteen ympäristön turmelemisesta – uhkasakko otettiin kuitenkin huomioon rangaistuksen mittaamisessa mutta ei menettämisseuraamusharkinnassa
Vaikka A:lle määrätty 15.000 euron uhkasakko oli tuntuva, ei sitä kuitenkaan yksin sen luonteen ja määrän perusteella voitu pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettuna rikosoikeudellisena rangaistuksena. Uhkasakko on luonteeltaan yksittäisessä asiassa tiettyä asianosaista kohtaan määrättävä pakkokeino, jonka tarkoituksena ei ole toimia rangaistuksena yleisesti soveltuvan normin rikkomisesta. Näin ollen uhkasakkoa ei voida myöskään ns. Engel-kriteerien kokonaisarvioinnin perusteella pitää rikosoikeudellisena rangaistuksena. Siten uhkasakkovaatimuksen ratkaiseminen ei Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan ja perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan muodostanut estettä samaa tekoa koskevan rikossyytteen tutkimiselle. Tämän vuoksi hovioikeus tuomitsi A:n myös ympäristön turmelemisesta pidemmältä ajalta kuin mitä käräjäoikeus oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 24.10.2014) - Uutiset
15.10.2014 15.29
Ehdollista vankeutta eläinsuojelurikoksesta - pysyväksi määrättyä nautojen pitokieltoa ei lievennetty
HO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla 71-vuotias tilanpitäjä, joka oli jo aiemmin tuomittu eläinsuojelurikoksesta ja jolle oli annettu useita tilanteen korjaamismahdollisuuksia, oli tuomittu eläinsuojelurikoksesta 45 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja nautojen osalta pysyvään eläintenpitokieltoon. KO oli katsonut puutteiden johtuneen ainoastaan eläinten liian suuresta määrästä suhteessa käytössä olleisiin resursseihin. Eläimiä ei ollut kohdeltu julmasti. (Vailla lainvoimaa 15.10.2014) - Uutiset
16.9.2014 16.07
Ennen menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoa oli järjestettävä mahdollisuus itse myydä tai muutoin luovuttaa menetettäväksi tuomitut eläimet
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että vaikka syytteessä mainitut eläimet olivat muodollisesti A:n ja B:n alaikäisen lapsen nimissä, eläinsuojelurikokseen syyllistyneet A ja B olivat kuitenkin lapsen huoltajina hevosia ja ponia pääsääntöisesti hoitaneet sekä tehneet niiden pitopaikkaa ja muita elinolosuhteita koskevat ratkaisut. Tällaisessa tilanteessa A:lle ja B:lle voitiin varata tilaisuus itse myydä tai muuten luovuttaa eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet. (Vailla lainvoimaa 16.9.2014) - Uutiset
31.5.2013 14.01
Hovioikeus: Omien koirien hyökkäyksen estämisen laiminlyönti ei ole muihin eläimiin kohdistuvana eläinsuojelurikoksena rangaistavaa
Helsingin hovioikeus katsoi muun muassa, että A ja B olivat koirien omistajina vastuussa niiden aiheuttamista vahingoista. Omien koirien hyökkäyksen estämisen laiminlyönti ei kuitenkaan ole muihin eläimiin kohdistuvana eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistö ja eläinsuojelulainsäädäntö huomioon ottaen eläinsuojelurikoksena rangaistavaa, koska tällaista laiminlyöntiä ei ole eläinsuojelulaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätty rangaistavaksi. A:n ja B:n menettelyä ei siten ollut pidettävä eläinsuojelurikoksena, eikä kyse näin ollen ollut myöskään eläinsuojelurikkomuksena rangaistavasta menettelystä. - Uutiset
5.4.2013 12.23
Eläinten lopetusta koskevat säännökset siirtyvät asetuksesta lakiin
Hallitus esittää eläinsuojelulakia muutettavaksi eläinten lopetusta ja teurastusta koskevilta osilta. Eläinsuojelulakiin lisättäisiin Euroopan unionin tuotantoeläinten lopetusta koskevassa asetuksessa edellytetyt säännökset. Muutosten tarkoitus on saattaa sääntely perustuslain mukaiseksi siirtämällä eläinten lopetusta ja teurastusta koskevia perussäännöksiä eläinsuojeluasetuksesta eläinsuojelulakiin. Säännösten on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alusta lähtien. - Uutiset
27.9.2012 12.30
Uutta eläinsuojelulakia valmistelevat ryhmät ovat aloittaneet työnsä
Uuden eläinsuojelulain valmistelijat on nimetty ja työ käynnistetty seminaarilla 27. syyskuuta Helsingissä. Maa- ja metsätalousministeriö asetti ohjausryhmän ja työryhmän, joiden tehtävänä on laatia ehdotus uudeksi eläinsuojelulaiksi. Työn tavoitteena on saattaa osittain vanhentunut eläinsuojelulaki nykyisen perustuslain vaatimusten mukaiseksi sekä selkeyttää eläinsuojelulainsäädäntöä. Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi on suunniteltu annettavaksi eduskunnalle vuonna 2014. - Uutiset
23.2.2012 12.12
Eläinsuojelurikosten empiirinen tutkimus
Eläinsuojelurikoksissa, pahoinpitelyrikoksissa ja rattijuopumusrikoksissa on säädetty sama rangaistusasteikko eli tekoja pidetään lähtökohtaisesti yhtä moitittavina. HTM Tarja Koskela-Laineen empiirisessä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että eläinsuojelurikoksissa tuomitaan huomattavasti lievempiä rangaistuksia kuin vertailurikoksissa. - Uutiset
5.12.2011 8.12
Valvontaeläinlääkärit tarkastivat sikatiloja - eläinaktivistit kuvasivat "sikapomojen" tiloja
Läänineläinlääkärit ja kuntien ovat tarkastaneet kaikki ne tilat, joista Oikeutta Eläimille -järjestö julkisti kuvamateriaalia 21. marraskuuta 2011. Tiloja oli 16, joista kahdella tilalla ei ollut eläimiä. Yhdestä tarkastetusta tilasta on tehty tutkintapyyntö poliisille. Eläinaktivistit julkaisivat 1. joulukuuta lisää kuvia tiloilta, nyt Sikayrittäjien puheenjohtajan sekä Atrian hallituksen jäsenen sikatiloilta. - Uutiset
22.11.2011 11.06
A-Studio: Sikatilat eivät olekaan lupauksista huolimatta kunnossa? - MTK ei halua yleistää ongelmia, Evira tarkastuttaa tilatYlen A-studion esittämät kuvat sikatiloilta paljastavat, että sikoja kohdellaan edelleen huonosti. Oikeutta eläimille -järjestö salakuvasi 15 sikalassa loka-marraskuussa. Kuvissa on sikoja liian likaisissa karsinoissa sekä sairaita tai kuolleita sikoja. Materiaalissa on huonosti kohdeltuja eläimiä, myöntää sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö. MTK:n mukaan kuvamateriaali ei anna oikeaa kokonaiskuvaa sikojen hyvinvoinnista maassamme. Eläinaktivistien vuonna 2009 salakuvaamien videoiden julkistamisen jälkeen elinkeino on omaehtoisesti parantanut sikojen hyvinvointia usein eri toimin. Evira on pyytänyt aluehallintovirastoja huolehtimaan tarvittaviin eläinsuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä omalla hallintoalueellaan. - Uutiset
20.7.2011 11.57
TS: Poliisipäällikkö sai myydä takavarikoidun koiraperheenPoliisi voi Suomessa myydä tai lopettaa rikoksesta epäillyltä takavarikoidut eläimet, vaikka oikeusprosessi ei olisi ehtinyt edes syyteharkintaan. Poliisipäällikkö voi tehdä ratkaisun omalla päätöksellään, eikä siitä voi pakkokeinolain mukaan valittaa, Turun Sanomat kirjoittaa.