Edullisemmuussääntö
- Uutiset
1.7.2022 11.30
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Edullisemmuussäännön syrjäyttäminen ja yksilösopimuksen mitätöinti on laillista - KKO:2022:45Korkein oikeus antoi pitkään odotetun tuomion ns. kiky-sopimuksen merkityksestä. Korkein oikeus ratkaisi asian toisin kuin kaikki asiaa sitä ennen käsitelleet yleiset tuomioistuimet ja omaksui työtuomioistuimen kannan asiassa. Järjestöt voivat siis hyvällä omalla tunnolla edelleen heikentää jäsentensä työsopimuksen ehtoja myös tilanteessa, jossa kyseisessä työehtosopimusta paremmassa työsopimusehdossa ei ole viittausta työehtosopimuksen noudattamiseen. Työntekijöiden perusoikeutta sopia työehtosopimusta paremmin heikennetään kyseisellä korkeimman oikeuden tuomiolla. Pidän tätä lopputulosta jopa oikeusvaltion periaatteiden kannalta vääränä. - Uutiset
30.6.2022 9.14
KKO kumosi Helsingin hovioikeuden kiky-tuomion: Työsopimuksella sovittua työaikaa voitiin pidentää kiky-tunneillaTyösopimuksessa työntekijän säännölliseksi työajaksi oli sovittu 37,5 tuntia viikossa. Kilpailukykysopimukseen perustuneen työehtosopimusmääräyksen mukaan työntekijä- ja työnantajaosapuolet sopivat paikallisesti, miten 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys kullakin työpaikalla toteutetaan. Työnantajayhtiössä oli tehty työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus, jossa viikkotyöaikaan lisättiin puoli tuntia. Korkein oikeus katsoi, että työehtosopimuksella oli voitu sopia tällaisesta työsopimuksen työaikaehdon heikentämisestä. - Uutiset
4.4.2022 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Uusimmat korkeimman oikeuden työoikeudelliset tuomiot ja sisällä olevat valitusluvat - KKO:2022:17 ja KKO:2022:16Tarkasteltavissa työoikeudellisissa tuomioissa ensimmäisessä KKO:2022:17 arvioitiin kollektiiviperusteisen irtisanomisen yhteydessä työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta sekä työsopimuslain säännösten pakottavuutta koskien työehtosopimuksella toisin sopimista. Toisessa tuomiossa KKO:2022:16 kyse oli salassapito- ja kilpailukieltosopimuksen välisestä suhteesta. Korkein oikeus päätyi pitämään siellä käsiteltyä salassapitosopimusta pätevänä ja kohtuullisena omana sopimuksena. Kirjoituksessa lopuksi esitellään korkeimpaan oikeuteen valitusluvan saaneet työoikeudelliset oikeusriidat. - Uutiset
2.3.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Kilpailukykysopimus ja osittainen hoitovapaa - TT 2021:7Kilpailukyky-sopimukseen on liittynyt työajan pidentämisen osalta monenlaisia juridisia kysymyksiä. Keskeisin niistä on koskenut sitä, voivatko sopia ja ovatko työehtosopimusosapuolet sopineet ns. edullisemmuussäännön syrjäyttämisestä. Työtuomioistuimen käsitys, joka on ilmaistu yhdessä lausunnossaan yleiselle tuomioistuimelle ja joka näkyy myös tässä ratkaisussa, on se, että työehtosopimusosapuolet voivat sopia edullisemmuussäännön syrjäyttämisestä. Yleisten tuomioistuinten kahdessa ei vielä lainvoimaisessa tuomiossa on sen sijaan tultu päinvastaiseen tulokseen. Esillä olevassa ratkaisussa työtuomioistuin tuli työsopimuslain pakottavien määräysten perusteella siihen, että työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet pätevästi sopia siitä, että työnantajalla olisi yksipuolinen oikeus muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa työehtosopimuksen perusteella. Ratkaisu perustui siis asiasta olevaan pakottavaan erityissääntelyyn. Tämä lopputulos onkin tässä tilanteessa luonnollisesti oikein. Ratkaisusta ei siis voida päätellä, että työtuomioistuin olisi luopunut aikaisemmasta kannastaan. Sitä tässä uudessa ratkaisussa vain täsmennettiin. - Uutiset
8.12.2020 10.06
Korkein oikeus ei antanut valituslupaa Helsingin hovioikeuden kiky-tuomiostaKorkein oikeus ei antanut Stora Enso -konsernille valituslupaa Helsingin hovioikeuden tuomiosta, joka näin ollen jää voimaan ja on lainvoimainen. Asiasta kertoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN. - Uutiset
29.10.2020 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Sopimusten sitovuus, perustuslain suoja ja taannehtivuuskielto – Helsingin HO 21.10.2020 S 20/281 (ei lainv.)Työajan pidentäminen ns. kiky –sopimuksella työsopimuksen vastaisesti on herättänyt laajaa keskustelua ja kiinnostusta. Koskihan asia lähes kaikkia työssä olevia. Nyt asiaan on saatu myös ensimmäinen hovioikeustuomio, jossa säilytettiin alemman tuomioistuimen kanta työsopimusmääräyksen sitovuudesta. Tuomiossa hyväksyttiin taannehtivuuskielto eli työehtosopimuksella ei voitu heikentää ennen työehtosopimusta solmittua työsopimuksen työaikaehtoa. Tuomiossa toisaalta todettiin, että edullisemmuussääntö voidaan syrjäyttää uusien työsopimusten osalta. Työaikaehto voidaan siis tuomion mukaan määrätä ehdoksi, jota paremmin ei voida sopia uusissa työsopimuksissa. Tässä kirjoituksessa arvioidaan tätä käsitystä. - Uutiset
21.10.2020 11.38
Helsingin hovioikeuden kiky-tuomio: Yleinen tuomioistuin oli toimivaltainen ja kantajalla oli oikeussuojan tarve - työaikaa ei voitu pidentääKoska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, asia kuului yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kantajalla oli lisäksi asiassa oikeussuojan tarve. Yhtiön vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä hylättiin. Pääasian osalta HO katsoi, ettei voimassa olevan työsopimuksen työaikaa koskevan nimenomaisen ehdon muuttaminen työntekijän vahingoksi ollut kuulunut työehtosopimusosapuolten säännöstämiskompetenssiin. Yhtiö ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsopimuksen mukaista työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. Kantajan työajan oli siten katsottava määräytyneen työsopimuksen perusteella myös 1.1.2017 jälkeen. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
2.3.2020 8.00
Työtuomioistuimen lausunto "Esperilisää" koskevassa riidassa: Riidanalainen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan kirjaus oli sinänsä pätevä, mutta sen ei voitu katsoa tarkoittavan sellaisia lisiä, joista ei ollut sovittu työehtosopimuksessa vaan työsopimuksessaOsapuolten välillä on riitaa siitä, onko X Oy:llä ollut työehtosopimuksen mukaisten taulukkopalkkojen korottamisen yhteydessä oikeus yksipuolisesti alentaa Esperilisää eli sellaista A:n palkanosaa, jonka määrästä ja maksamisesta taulukkopalkan ohella on työsopimuksessa nimenomaisesti sovittu. Työtuomioistuin totesi Päijät-Hämeen KO:lle antamansa lausunnon johtopäätöksinään, että työntekijäpuoli oli voinut perustellusti ymmärtää riidanalaisen määräyksen tarkoittavan vain työehtosopimuksessa sovittuja lisiä. Osapuolten yhteisenä tarkoituksena ei ollut ollut työehtosopimuksen 33 §:n sivuuttaminen ja edullisemmuussäännön poissulkeminen. Työtuomioistuin esitti lausuntonaan, että riidanalainen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan kirjaus on sinänsä pätevä, mutta sen ei voida katsoa tarkoittavan Esperilisän kaltaisia lisiä, joista ei ole sovittu työehtosopimuksessa vaan työsopimuksessa. - Uutiset
4.2.2020 10.30
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kiky-tuomio: Työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti pidentää ylempänä toimihenkilönä työskennelleen säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukienKoska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, kuului asia yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asiassa mainituin perustein työnantaja ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsuhteen ehtona ollutta työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. KO vahvisti, ettei yhtiöllä ei ollut oikeutta pidentää kantajan säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukien ja että kantajan työsuhteessa tuli noudattaa säännöllistä työaikaa sen pituisena kuin se oli ennen 1.1.2017. Lisäksi vahvistettiin, että yhtiön tuli lisätä kantajan liukumasaldoihin kantajan vaatimat (määrät riidattomat) minuutit. Asiassa ei ollut edellytyksiä alentaa vastaajayhtiön kantajalle maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää. (Vailla lainvoimaa 4.2.2020) - Uutiset
19.11.2019 11.30
Seppo Koskinen: Kiky ja edullisemmuussääntöKiky-sopimukseen perustuva vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla on herättänyt laajaa keskustelua ja vaikeuttaa parhaillaan käytävien monien työehtosopimusneuvottelujen etenemistä. Esittelen ja käsittelen seuraavaksi asian arvioinnin juridisia vaihtoehtoja ja perusteita. Lopullisia ratkaisuja kiky–tuntien lisäämisen laillisuudesta ei vielä ole. Jotta asiaa voitaisiin kuitenkin jo nyt käsitellä riittävän monesta näkökulmasta, olen koonnut seuraavaan kirjoitukseen kuvauksen ja arvioinnin nykytilasta. - Uutiset
7.11.2019 9.32
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio: Kikyllä ei saanut pidentää työsopimuksessa sovittua työaikaaTyöntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa ei voitu pidentää kilpailukykysopimuksen mukaisen työajanpidennyksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 7.11.2019) - Uutiset
16.7.2019 11.30
Seppo Koskinen: Kilpailukykysopimus syrjäyttää ns. edullisemmuussäännön – TT 2019:74Työehtosopimuksella tapahtuva työsopimustasoisten ehtojen heikentäminen on perinteisesti katsottu mahdolliseksi silloin, kun työsopimuksessa on viitattu työehtosopimuksen noudattamiseen. Jos tällaista viittausta ei ole ollut, silloin on noudatettu edullisemmuussääntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työsopimuksessa on sovittu työehtosopimusta paremmin, parempaa ehtoa noudatetaan.
Uusi työtuomioistuimen lausunto kumoaa tämän perinteisen lähtökohdan. Lausunnon mukaan työehtosopimusosapuolet voivat myös sopia edullisemmuussäännön noudattamatta jättämisestä. Koska lausunto on periaatteellisesti merkittävä, alla se esitetään kokonaisuudessaan. - Uutiset
27.6.2019 10.07
Työtuomioistuimen lausunto edullisemmuussäännön poissulkemisestaTyötuomioistuin lausuntonaan katsoi, että teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen työajan pidentämistä koskevalla määräyksellä oli sovittu edullisemmuussäännön poissulkemisesta kaikkien työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa riippumatta siitä, oliko työajasta sovittu ennen kyseisen työehtosopimusmääräyksen voimaantuloa työsopimuksella vai ei. - Uutiset
22.9.2015 11.30
OTT, professori Jaana Paanetoja: Paikallisen sopimisen tulevaisuus ja eräitä muita kysymyksiäOTT, professori Jaana Paanetoja tarkastelee Edilexissä, mitä paikallisen sopimisen kehittäminen ja edistäminen lainsäädäntötoimin voisivat tarkoittaa. Hän selvittää muun ohessa sopimismahdollisuuksien lisäämistä ns. yleissitovuuskenttään. Jos työpaikkatasoisella sopimisella pyritään siihen, että olemassa olevista eduista voitaisiin sopimuksin luopua työpaikoilla ja erityisesti siihen, että palkan ja sen lisien vähimmäismäärästä voitaisiin sopia työpaikoilla vapaasti, näyttäisi se johtavan vääjäämättä tarpeeseen muuttaa ainakin työehtosopimuslain 6 §:ää ja työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 2 momenttia. Näin ollen kirjoituksessa tarkastellaan myös paikallisesti saavutetun neuvottelutuloksen asemaa. Edelleen Paanetoja selvittää Saksassa käytössä olevia työehtosopimusten ns. avaamislausekkeita eräänä paikallisen sopimisen elementtinä. Hän sivuaa myös yhteiskuntasopimusta ja hallituksen tekemiä työlakeihin liittyviä kustannuskilpailukykyä koskevia esityksiä. Lopuksi Paanetoja hahmottelee muutamia hallituksen kärkihankkeiden alle sijoittuvia, uusia tapoja luoda tavoiteltuja säästöjä, työtä ja työpaikkoja.