-
Rikoksentekijä
- Avunanto rikokseen
- Laiminlyönti
- Nuori rikoksentekijä
- Oikeuttamisperuste
- Osallisuus rikokseen
- Rikoksen valmistelu
- Rikoksen yritys
- Rikoksentekijän suojeleminen
- Rikoskumppani
- Rikosoikeudellinen koskemattomuus
- Rikosvastuun kohdentaminen
- Syyksiluettavuus
- Syyntakeisuus
- Tahallisuus (rikosoikeudessa)
- Tehokas katuminen
- Tuottamus (rikosoikeudessa)
- Vaarallinen rikoksenuusija
- Yllytys rikokseen
Avunanto rikokseen
- Uutiset
26.11.2018 13.08
Hovioikeuden tuomio avunannosta törkeään veropetokseen - tuomio on erimielinen rekisterimerkintärikoksen perusteella määrättävän liiketoimintakiellon osaltaAvunannon rangaistavuus - Rangaistuksen määrääminen - Vahingonkorvausvelvollisuus - Liiketoimintakielto - Uutiset
5.7.2018 10.44
Hovioikeus hylkäsi syytteen avunannosta luvattomaan terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamiseenT:n oli katsottu syyllistyneen luvattomaan terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamiseen. Hänet oli jätetty rangaistukseen tuomitsematta. Terveydenhuollon palvelun tuottajan ja vastaavan johtajan, joka oli palkatessaan T:n yritykseensä toimintaterapeutiksi laiminlyönyt tarkistaa T:n oikeuden harjoittaa toimintaterapeutin ammattia Sosiaali- ja terveydenalan lupa ja valvontaviraston ylläpitämästä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä, ei kuitenkaan katsottu syyllistyneen avunantoon luvattomaan terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamiseen. Syyte hylättiin. (Vailla lainvoimaa 5.7.2018) - Uutiset
11.5.2018 15.00
Väitös: Avunannon rangaistavuuden tarkat edellytykset epäselviäAvunanto muodostaa rikosoikeudessa yhden keskeisimmistä osallisuusmuodoista eli tavoista osallistua rikoksen tekemiseen. Lauri Luoto tutki väitöskirjassaan, milloin rikoksen tekemiseen osallistunutta henkilöä on pidettävä avunantajana. Tutkimus osoittaa, että avunannon rangaistavuuden tarkat edellytykset ovat edelleen epäselviä. - Uutiset
3.4.2018 9.10
Hovioikeus: rikoksen jälkeen tapahtuva tekijän auttaminen ei ole enää avunantoaAsiassa ei näytetty A:n sallineen käyttää puhelintaan pikavippien ottamisessa. Näyttöä myöskään A:n osallistumisesta luoton hankkimiseen tai sen suunnitteluun ei ollut. A oli myöntänyt kuljettaneensa autoa, kun verkkopankkitunnuksia ja rahoja oli haettu pankista, ja hänen kuljettamaansa autoon oli ostettu rahoilla polttoainetta. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että rikoksen jälkeen tapahtuva tekijän auttaminen tai rikoksella saadun omaisuuden vastaanottaminen eivät enää ole avunantoa (Lappi-Seppälä ym. Rikosoikeus, 3. uudistettu painos, s. 183). A:n viaksi jäävä muiden vastaajien ja P:n kotonaan oleskelun salliminen ja auton kuljettaminen petosrikokseen liittyvän erehdyttämisen ja tunnusmerkistön täyttymisen jälkeen eivät tehneet hänestä avunantajaa. A:n toimet eivät lisänneet rikoksen toteutumisen todennäköisyyttä. Asiassa ei näytetty A:lla olleen tietoisuutta päärikoksesta, joten hänellä ei ollut tietoisuutta myöskään oman toimintansa päärikosta edistävästä merkityksestä. A:han kohdistetut toissijaiset rangaistusvaatimuksetkin oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 29.3.2018) - Uutiset
8.3.2018 14.00
Hovioikeuden tuomio yrityssalaisuuden rikkomisesta ja avunannosta yrityssalaisuuden rikkomiseenA ja B olivat menneet osaomistajiksi ja vastuuhenkilöiksi C:n aikaisemmin yksin omistamaan yhtiöön, joka alkoi toimia samalla alalla kuin A:n ja B:n entinen työnantajayhtiö. KO oli hylännyt syytteet A:n, B:n ja C:n (avunanto) osalta. HO katsoi toisin kuin KO, että A:n ja B:n ilmaisemat ja käyttämät tiedot olivat olleet luonteeltaan yrityssalaisuuksia. Heidän vastuullisessa asemassa yhtiössä T hankkimaan kokemukseensa nähden oli selvää, että he olivat olleet tietoisia ilmaisemiensa ja käyttämiensä tietojen luonteesta. Teko oli siten ollut tahallinen ja heidän katsottiin syyllistyneen yrityssalaisuuden rikkomiseen. C:n oli hänen kokemukseensa nähden täytynyt tietää, että liiketoiminnan varsin nopea käynnistäminen oli ollut toteutettavissa ainoastaan jäljentämällä T:n liiketoiminta tai osia siitä. HO katsoi, että C oli auttanut A:n ja B:n tahallisen rikoksen tekemisessä muun muassa rahoittamalla liiketoimintaa. C:n katsottiin syyllistyneen avunantoon yrityssalaisuuden rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa, KKO:ssa 19.2.2018) - Uutiset
30.1.2018 15.00
Hovioikeus arvioi avunannon tunnusmerkistön täyttymistä auton polttamista koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeusKO:n tuomion mukaan A oli sytyttänyt N:n omistaman henkilöauton palamaan heittämällä autoon ikkunan kautta bensiiniin kostutettua palavaa paperia. Sytyttämishetkellä noin 1,5 metrin etäisyydellä asutusta omakotitalosta sijainnut auto oli tuhoutunut täysin. KO:n tuomio on tältä osin lainvoimainen. Syyttäjä oli vaatinut B:lle, C:lle ja D:lle (vastaajat) rangaistusta avunannosta A:n syyksi luettuun tuhotyöhön. Arvioitavana oli ennen kaikkea se, olivatko kolme vastaajaa tehneet sellaisia toimia, joiden perusteella avunantorikoksen tunnusmerkistö voi täyttyä ja olivatko he olleet tietoisia A:n aikomuksesta sytyttää auto. Toisin kuin käräjäoikeus HO tuomitsi vastaajat 30 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin avunannosta tuhotyöhön. (Vailla lainvoimaa 30.1.2018) - Uutiset
14.7.2017 14.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 20.6.–6.7.2017 koskevat avustajalle aiheutuneiden kustannusten korvaamista, tuhopolton rangaistavuutta, yhteisesti omistetun kiinteistön myyntiä, lapsen laitonta erottamista huoltajastaan ja liikennevahingon korvaamista jälleenvakuutussopimuksen perusteella. - Uutiset
12.6.2017 10.30
KKO:n ratkaisu avunannosta törkeään veropetokseen, törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään työeläkevakuutusmaksupetokseen tuomitun rangaistuksen mittaamisestaHO oli alentanut A:lle tuomitun 2 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen 1 vuoteen 10 kuukauteen vankeutta. KKO korotti A:lle tuomitun yhteisen vankeusrangaistuksen 1 vuodeksi 11 kuukaudeksi vankeutta. Asiassa luettujen rikosten vakavuus, niistä ilmenevä hänen syyllisyytensä sekä hänen aikaisempi rikollisuutensa edellyttivät ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. - Uutiset
1.2.2017 9.45
Rikosperusteisia vahingonkorvauksia Verohallinnolle lähes 600 000 euroa - velkajärjestelyä ei myönnettyHakijan velat muodostuivat lähes kokonaan rikokseen (avunanto törkeään veropetokseen) perustuvasta velasta. Velkajärjestelyn myöntämiselle oli siten VJL 10 §:n 1 kohdan mukainen este. Hakija ei ollut verohallinnon mukaan lyhentänyt rikosperusteista velkaansa lainkaan. Järjestelyn myöntämiselle esteestä huolimatta ei ollut VJL 10 a §:n tarkoittamia painavia syitä. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.2.2017) - Uutiset
30.11.2016 13.44
Hovioikeudessa arvioitiin törkeän petoksen tekijäkumppanuutta ja rangaistuksen määräämistäAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja syyllistynyt menettelyllään kohdassa 1 törkeään petokseen ja kohdassa 2 törkeän petoksen yritykseen tekijänä vai avunantajana. Lisäksi kysymys oli rangaistuksen määräämisestä. HO katsoi vastaajan toimineen syytteessä tarkoitetuissa teoissa tekijäkumppanina. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei ollut. Vastaajan aikaisemmat ehdottomat vankeusrangaistukset sekä se, että hän oli syyllistynyt käsiteltävänä oleviin tekoihin jo noin viikon kuluttua siitä, kun hänet oli tuomittu edellisen kerran rangaistukseen, olivat esteenä rangaistuksen tuomitsemiselle ehdollisena tai yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. Rangaistusta alennettiin 10 kuukaudesta 6 kuukauteen. (Vailla lainvoimaa 30.11.2016) - Uutiset
6.10.2016 13.11
Hovioikeus: Avunannosta tappoon jäi varteenotettava epäilys – toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteenRikosasiassa syyte on hylättävä, mikäli vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettava epäilys. Arvioidessaan näyttöä kokonaisuudessaan hovioikeus katsoi, ettei asiassa hovioikeudessa esitetty näyttö riittänyt osoittamaan, että L olisi tiennyt P:n surmaamisaikomuksesta ja että L olisi tahallisesti rikoslain 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla avustanut P:tä rikoksen tekemisessä. L:n syyllisyydestä jäi varteenotettava epäilys. (Vailla lainvoimaa 6.10.2016) - Uutiset
16.2.2016 9.26
Hallinto-oikeus: Avunannosta velallisen petokseen tuomitun poliisin virkasuhde voitiin irtisanoaVirkasuhde oli voitu irtisanoa, kun poliisi oli osallistumalla tuttavansa henkilöauton omistusjärjestelyihin auttanut tätä rikoksen tekemisessä, minkä seurauksena hänet oli tuomittu 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Ei lainvoim. 16.2.2016) - Uutiset
4.2.2016 16.17
KKO kumosi hovioikeuden tuomion kirjanpitorikosasiassaRakennusalalla toimivan elinkeinonharjoittaja A:n toiminimeä ei ollut hyväksytty ennakkoperintärekisteriin. Elinkeinonharjoittaja B perusti toiminimelleen aputoiminimen, jonka nimissä rakennusalan toimintaa harjoitettiin pääosin A:n työpanokseen perustuen. Kysymys siitä, oliko rakennustoiminta tosiasiassa A:n toimintaa, ja oliko sen perusteella A:n toiminimen kirjanpito siten virheellistä tai harhaanjohtavaa, että A ja toiminimen kirjanpitäjä olivat syyllistyneet kirjanpitorikokseen ja B avunantoon siihen. Korkein oikeus katsoi, ettei A:n elinkeinonharjoittajana toiminimellä harjoittamassa liiketoiminnassa ollut syytteen teonkuvauksessa tarkoitetuin tavoin laiminlyöty kirjanpidossa liiketapahtumien kirjaamista eikä merkitty kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Tämän vuoksi A ja C eivät olleet syyllistyneet rikokseen, joka käsitti kirjanpitorikoksen ja törkeän kirjanpitorikoksen eikä B avunantoon sanottuun rikokseen. - Uutiset
12.1.2016 9.28
Avopuoliso salli miehensä käyttää perheen yhteisenä kotina käytettyä ja puolisoiden yhteisesti omistamaa kiinteistöä hampun viljelyyn ja säilyttämiseen – hovioikeus hylkäsi syytteen naisen syyksi luettuun huumausainerikokseenKKO oli kumonnut (2015:17) Vaasan HO:n päätöksen jakokäsittelyluvan myöntämättä jättämisestä ja palauttanut asian HO:lle uudelleen käsiteltäväksi. HO katsoi 8. tammikuuta antamassaan tuomiossa asiassa selostamansa oikeudelliset näkökohdat (mm. läheiskriminointisuojaa koskevat säännökset) huomioon ottaen, ettei naisella ollut erityistä oikeudellista velvollisuutta puuttua avopuolisonsa huumausainerikokseen, johon tämä oli syyllistynyt perheen yhteisenä kotina käyttämällä ja osaksi omistamallaan kiinteistöllä. Miehellä oli kiinteistön omistajana ollut mahdollisuus käyttää kiinteistöä tällä tavoin ilman avopuolisonsa myötävaikutusta. Koska naisen rooli oli rikoksen suhteen jäänyt yksinomaan passiiviseksi sietämiseksi eikä rangaistavaa laiminlyöntiä ollut näytetty, syyte avunannosta naisen syyksi luettuun huumausainerikokseen oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.1.2016) - Uutiset
15.9.2015 10.32
Hovioikeus tuomitsi kihlakunnanulosottomiehen ehdolliseen vankeuteen ja hänen seurustelukumppaninsa sakkoihin ulosmitatun asunto-osakeyhtiön osakkeiden hankkimisestaHO katsoi, että ulosottomies oli hankkiakseen itselleen ja kumppanilleen hyötyä rikkonut virkatoiminnassaan noudatettaviin säännöksiin perustuvan virkavelvollisuutensa hankkiessaan itselleen ja kumppanilleen kumppania välikätenä käyttäen ulosmitattua omaisuutta, johon kohdistuneita täytäntöönpanotoimia ulosottomies oli suorittanut. Kumppanin katsottiin täytyneen olla tietoinen niistä syistä, miksi yhteinen asunto oli hankittu asiassa mainitulla tavalla. Hän oli siten tahallisesti myötävaikuttanut ulosottomiehen tahalliseen rikokseen ja kumppanin menettely oli ollut ulosottomiehen rikoksen täyttymisen välttämätön edellytys. Oikeudenmukainen rangaistus ulosottomiehelle oli 4 kuukautta vankeutta ehdollisena. Viraltapanoa pidettiin kuitenkin kohtuuttomana seuraamuksena. Myös vahingonkorvausvaatimus hylättiin. Ulosottomiehen kumppanille riittävä seuraamus hänen syykseen luetusta rikoksesta oli 60 päiväsakon suuruinen sakkorangaistus. (Vailla lainvoimaa 15.9.2015) - Uutiset
5.6.2015 9.10
Kuka ampui miehen WC-istuimelle ja monellako laukauksella - hovioikeus tuomitsi yhden murhasta ja vapautti toisen tapostaKaksi miestä oli tunkeutunut vanhemman mieshenkilön asuntoon ja hänet ammuttiin wc-istuimelle. Vanerilaatikkoon piilotettu ruumis löytyi myöhemmin metsästä. A tuomittiin murhasta, kun hänen katsottiin ampuneen uhria kiväärillä päähän. Tappo oli tehty vakaasti harkiten ja oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Varteenotettavaa epäilyä ei jäänyt siitä, että A oli ampunut molemmat laukaukset. KO oli tuominnut B:n taposta, kun hänen oli näytetty kertoneen asunnon olohuoneessa olleelle kaverilleen ampuneensa uhria vielä niskaan. Ruumiinavauspöytäkirjan, kuolintodistuksen ja palautteen perusteella riidatonta kuitenkin oli, ettei uhria ollut ammuttu niskaan. Varteenotettava epäily siitä, oliko B ampunut uhria, oli jäänyt. KO:n syyksilukeva tuomio taposta oli B:n osalta kumottava. Myös vaihtoehtoinen syyte avunannosta murhaan hylättiin. (Vailla lainvoimaa 5.6.2015) - Uutiset
29.5.2015 14.15
Hovioikeus: Pankkitilin tilinkäyttöoikeuden ja tiliin liittyneen pankkikortin antaminen toisen käytettäväksi riitti täyttämään avunannon rikokseen tunnusmerkistönA oli aktiivisella toiminnallaan mahdollistanut sen, että B oli voinut käyttää S Oy:n pankkitiliä ilman A:n myötävaikutusta. B oli sittemmin käyttänyt S Oy:n pankkitiliä A:lle maksettua palkkiota vastaan rahan kauttakulkuliikenteeseen tietoisena siitä, ettei S Oy:llä ollut mitään todellista liikesuhdetta B Oy:n kanssa. Hovioikeus katsoi, että A:n sanotunlainen toiminta oli lisännyt B:n B Oy:n vastuuhenkilönä tekemien törkeän veropetoksen ja törkeän kirjanpitorikoksen mahdollisuutta avunannolta edellytettävällä tavalla. Mainituissa olosuhteissa A:n oli myös täytynyt ymmärtää, että B:n toiminnassa oli ollut kysymys B Oy:n verovelvollisuuksien välttelystä. (Vailla lainvoimaa 29.5.2015) - Uutiset
9.3.2015 15.42
Hovioikeus: Avunantoa veropetokseen ei voitu tutkia, kun samasta asiasta oli määrätty veronkorotusKun syytteen teonkuvaus ei sisältänyt mitään sellaista toimenpidettä, joka muuttaisi tekokokonaisuuden avunantorikoksen osalta toiseksi kuin se tekokokonaisuus, joka oli ollut jo arvioitavana hallinnollisessa prosessissa ja johtanut veronkorotuksiin, hovioikeus päätyi siihen, että ne bis in idem -kielto esti syytteen tutkimisen. (Vailla lainvoimaa, KKO:ssa 9.3.2015) - Uutiset
3.2.2015 11.01
KKO:n ratkaisu avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteenA oli käyttänyt K Oy:ssä tosiasiallista määräysvaltaa ja ilman hyväksyttävää syytä luovuttanut yhtiön omaisuutta siirtämällä varoja yhtiön pankkitililtä yhtiössä työskennelleiden puolisonsa B:n ja poikansa, yhtiön ainoan osakkeenomistajan ja hallituksen jäsenen C:n pankkitileille. A:n menettely oli aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömäksi tulemisen ja oleellisesti pahentanut maksukyvyttömyyttä. B ja C olivat suostuneet siihen, että A sai käyttää heidän tilejään. Osalla tileille siirretyistä varoista oli maksettu A:lle, B:lle ja C:lle kuulunutta palkkaa. Kysymys siitä, oliko B:n ja C:n menettelyssä kysymys avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteen ja täyttyikö heidän osaltaan avunantorikoksen edellyttämä tahallisuus. KKO katsoi, että B ja C olivat syyllistyneet siihen avunantoon törkeään velallisen epärehellisyyteen, joka oli luettu heidän syykseen hovioikeuden tuomiossa. - Uutiset
27.1.2015 16.54
Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi tuomioita WinCapita-juttukokonaisuuteen kuuluvissa rikos- ja hyötyjutuissa – valtiolle määrättiin menetettäväksi rikoshyötyä yhteensä 10.149.255,71 euroaTörkeistä petoksista tuomittiin rangaistukseen kolme henkilöä, muitten kolmen osalta syyte törkeästä petoksesta hylättiin. Kaikki rangaistusvaatimukset rahankeräysrikoksesta ja avunannosta rahankeräysrikokseen hylättiin. Yksi henkilö tuomittiin sakkorangaistukseen rikoksentekijän suojelemisesta.