Avoliitto
- Uutiset
4.9.2023 10.30
KHO: Kela oli voinut hylätä perustoimeentulotukea koskevan hakemuksen edunvalvonnassa olleen avopuolison tilivarojen perusteella - HAO:n päätös kumottiinA:n avopuolison tilivaroja ei pidetty toimeentulotuesta annetun lain 12 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuina varoina. Kysymys ei ollut varoista, jotka olisi tullut jättää muullakaan laissa säädetyllä perusteella ottamatta huomioon perustoimeentulotukea myönnettäessä. Asiaa ei ollut arvioitava toisin A:n avopuolison taloudellisia asioita koskevan edunvalvonnan vuoksi. HAO:n päätös kumottiin ja Kelan päätös saatettiin voimaan. - Uutiset
9.3.2023 10.22
Hovioikeus: Avopuolisolla ei ollut oikeutta avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKO oli katsonut ottaen huomioon miehen varallisuuden karttumisen suhteessa naisen varallisuuden karttumiseen, että 12.000 euron hyvitystä oli pidettävä perusteltuna. Miehen naisen kustannuksella saama perusteeton etu ei ollut KO:n mukaan ollut vähäinen. HO:ssa oli ratkaistavana kysymys avoliittolain 8 §:n mukaisen hyvityksen tuomitsemisen edellytyksistä ja mahdollisesti tuomittavan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO katsoi, ettei naisen ollut näytetty antaneen sellaista panosta hänen ja miehen yhteistalouden hyväksi, että miehen olisi voitu katsoa saaneen perusteetonta etua naisen kustannuksella. Naisella ei näin ollen ollut oikeutta avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 9.3.2023) - Uutiset
30.11.2022 11.40
Hovioikeus: Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:n mukainen hyvitys ja oikeudenkäyntikulutHovioikeus katsoi B:n työpanoksen yhtiössä olleen merkittävä erityisesti yhtiön perustamisvaiheessa, jolloin hänen tekemänsä yritystoiminnan käynnistämiseen liittynyt laaja valmistelu- ja selvitystyö oli mahdollistanut sen, että A oli voinut heti yhtiön toiminnan alkuvaiheessa kohdistaa työpanoksensa täysipainoisesti liikevaihtoa kerryttäneeseen työhön. Myös B:n yhtiössä myöhemmin tekemät yritystoimintaa avustaneet sinänsä melko vähäiset toimistotyöt, joiden tekemisestä A ja B olivat yhdessä sopineet, olivat säästäneet A:n aikaa ja yhtiön kuluja. Näin täydennettynä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut. Hovioikeudessa esitetty selvitys ei antanut aihetta päätyä avoliittolain 8 §:n mukaisen hyvityksen tuomitsemisen edellytysten ja hyvityksen määrän, tässä tapauksessa 20.000 euroa viivästyskorkoineen, osalta muuhun lopputulokseen kuin mihin käräjäoikeus oli päätynyt. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 30.11.2022) - Uutiset
4.3.2022 14.00
Avopuoliso muutti yhteenoton jälkeen turvakotiin ja turvakodista edelleen omaan vuokra-asuntoon - hovioikeus arvioi asumishyötykorvauksen perustetta ja määrää samoin kuin käräjäoikeusAsiassa oli ollut KO:ssa riidatonta, että kantaja ja vastaaja olivat eläneet useita vuosia yhteistaloudessa yhteisessä kodissa, josta kantaja oli 29.3.2019 tapahtuneen yhteenoton jälkeen muuttanut pois turvakotiin ja turvakodista edelleen omaan vuokra-asuntoon. Asiassa oli riidatonta myös, ettei kantaja ollut ajanjaksona, jolta kantaja vaatii asumishyötykorvausta (1.4.2019-31.10.2019) asunut aiemmin yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa, vaan asunto oli ollut sanotun ajanjakson vastaajan käytössä. KO oli katsonut kohtuulliseksi määrätä asumishyötykorvausta suoritettavaksi ajalta 1.6.2019 - 31.10.2019. Asiassa korvauksen määrän arvioinnista sanottu ja tapauskohtaiset olosuhteet huomioiden KO oli päätynyt siihen, että kohtuullisena korvauksen kuukausikohtaisena määränä voitiin pitää 240 euroa. HO arvioi todistelua ja asiaa oikeudellisesti samalla tavoin kuin KO. KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022) - Uutiset
15.12.2021 16.00
Velkasuhteen katsottiin syntyneen avoliiton aikana osapuolten suullisten sopimusten ja vakiintuneen käytännön myötäVelkasuhteen olemassaoloa tuki myös naisen myötävaikutus velkakirjan laatimiseen sekä se, että hän oli tosiasiallisesti alkanut noudattaa velkakirjassa sovittua maksusuunnitelmaa maksamalla sovitun mukaisen ensimmäisen kuukausierän 1.6.2020. Nainen velvoitettiin suorittamaan miehelle maksamattomista vuokrista, lemmikkieläimistä ja niiden tarvikkeista sekä muista syistä johtuneita velkoja yht. 5.906,26 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
9.9.2021 10.00
Hovioikeus velvoitti ex-avopuolison suorittamaan kuolinpesälle korvausta saamastaan asumishyödystä 25 200 euroaAsumishyötyyn perustuvan korvauksen alkamisajankohta oli määrättävä alkamaan kuolinpesän HO:ssa vaatimasta ajankohdasta. Kuolinpesä oli näin ollen oikeutettu korvaukseen yhteensä 72 kuukaudelta. Ex-avopuoliso velvoitettiin suorittamaan kuolinpesälle korvaukseksi saamastaan asumishyödystä 1.5.2012 lukien 350 euroa kuukaudessa 30.4.2018 saakka eli yhteensä 25.200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 11.5.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 9.9.2021) - Uutiset
11.6.2021 10.20
Hovioikeus: Asuinkumppaninsa pahoinpidelleen tuomitsemiselle yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen oli esteVastaajan syyksi luettu pahoinpitely oli kohdistunut vastaajan avopuolisoon, jonka kanssa vastaaja valituskirjelmän mukaan asuu samassa taloudessa. Pahoinpitely oli käsittänyt muun ohella useita iskuja pään alueelle sekä jaloilla kuristamista. Teko oli ollut lajissaan vakava, mikä puhui vahvasti yhdyskuntapalveluun tuomitsemista vastaan. Arvioituaan vastaajan yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena HO piti tuomitsemista vastaan puhuvia seikkoja painavampina. Näin ollen vastaajan yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle oli RL 6 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu este. Rikoksen laatu sekä vastaajasta laaditussa valvontarangaistusselvityksessä annettu lausunto huomioon ottaen myös valvontarangaistuksen tuomitsemiselle oli RL 6 luvun 11 a §:n 1 momentin mukainen este. (Vailla lainvoimaa 11.6.2021) - Uutiset
7.6.2021 9.50
Päivitetty ohje: Avoeron yhteydessä maksettava hyvitysVerohallinnon ohjeessa käsitellään avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain (ns. avoliittolaki) maksettavien hyvitysten verotusta. Ohjeen lukuja 4.1.-4.4. on päivitetty KHO:n päätöksen 2020:104 johdosta. Ohjeen sanamuotoja ja rakennetta on myös täsmennetty. Ohje on voimassa 27. toukokuuta 2021 lukien toistaiseksi. - Uutiset
7.5.2021 9.10
Hovioikeuden tuomio toisen puolison yritystoiminnan hyväksi tehdystä työpanoksesta avopuolisoiden omaisuuden erottelussaKoska M Oy:n pääomistaja oli ollut N 50 %:n osuudella elokuuhun 2014 saakka, ei A:n tai B:n työskentely M Oy:ssä ollut perustunut avoliittoon avopuolisoiden yhteistalouden purkautumisesta annetun lain tarkoittamalla tavalla. Siten A:n vaatimus hyvityksestä vuosilta 2012, 2013 ja vuodelta 2014 elokuuhun saakka tuli hylätä. Koska A oli tämän jälkeen omistanut M Oy:stä puolet ja saanut samansuuruista palkkaa kuin B, A:n työpanos oli tullut myös hänen omaksi hyväkseen. A oli yhtiön omistajana voinut vaikuttaa omaan palkkaansa ja oman työpanoksensa suuruuteen. Siten asiassa jäi näyttämättä, että perusteetonta etua olisi aiheutunut ja kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
8.4.2021 11.30
Hakemus pesänjakajan vapauttamisesta tehtävästään hylättiinVapauttamiskynnys on varsin korkealla ja osakkaan äärimmäinen suojakeino. Pelkkä erimielisyys osakkaan ja pesänjakajan välillä ei pääsääntöisesti ole vapauttamisperuste. Hakija oli osaltaan hyväksynyt asian pitkittymisen, koska oli sietänyt yli viisi vuotta tilannetta, jossa kertomansa mukaan OTM ei ollut asiassa toiminut millään tavoin. Väitteet menettelyn virheistä perustuivat toisen osakkaan mielipiteisiin ja erimielisyyteen menettelyn oikeellisuudesta eikä varsinaiseen näyttöön siitä, että todellisia menettelyvirheitä olisi tapahtunut. (Vailla lainvoimaa 8.4.2021) - Uutiset
16.3.2021 13.00
Hovioikeus: Avopuolisoiden yhteistalouden purkamiseen ja pesänjakajan määräämiseen voitiin soveltaa 1.11.2011 voimaan tulleen avoliittolain säännöksiäAsianosaisten käsitykset heidän parisuhteensa ja yhteistaloutensa päättymisen ajankohdasta olivat ristiriitaiset. Asiassa ei valittajan omaa ilmoitusta lukuun ottamatta ollut esitetty näyttöä siitä, että asianosaiset olisivat ennen avoliittolain voimaantuloa antaneet nimenomaisia parisuhteen päättämistä koskeneita tahdonilmaisuja. Myöskään asiassa selostetun asianosaisten toiminnasta esitetyn muun selvityksen perusteella asiassa ei vastoin vastapuolen kiistämistä voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että osapuolten avoliitto olisi päättynyt jo ennen avoliittolain voimaantuloa. Näin ollen osapuolten yhteistalouden purkamiseen ja pesänjakajan määräämiseen voitiin soveltaa 1.11.2011 voimaan tulleen avoliittolain säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 16.3.2021) - Uutiset
11.12.2020 12.45
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja muutti omaisuuden erottelua koskevaa pesänjakajan päätöstä siten, että entinen avopuoliso vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vastapuolelle 30.000 euron hyvitysEsitetystä selvityksestä ei voitu päätellä, että B:n toiminta tai panostus yhteiseen talouteen olisi ylittänyt tavanomaisen perhe-elämään kuuluvan toiminnan siten, että se olisi syy-yhteydessä A:n varallisuuden säilyttämiseen tai karttumiseen. Asiassa ei näytetty B:n antaneen sellaista panosta hänen ja A:n yhteistalouden hyväksi, että se oikeuttaisi avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
30.11.2020 14.06
Hovioikeus arvioi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaista hyvitystäHovioikeus katsoi, että B oli saanut avoliittolain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua A:n kustannuksella käräjäoikeuden katsoman 47.854,23 euron lisäksi myös siltä osin kuin A oli metsänmyyntituloilla lyhentänyt osapuolten yhteistä asuntolainaa kiinteistön omistusosuuttaan enemmän eli 11.328,73 euroa. B:n A:lle maksettavaksi tuomittu hyvityksen määrä oli siten korotettava 59.182,96 euroksi. - Uutiset
24.11.2020 15.19
Liikennevahinkolautakunta: Kyseessä oli avoliitto ja sen perusteella henkilökohtaisten olosuhteiden olennainen muutos, jonka johdosta lesken oikeus saada liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä voitiin lakkauttaaLautakunnassa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kyseessä avoliitto ja toisaalta siitä, olivatko lesken henkilökohtaiset olosuhteet muuttuneet avoliiton johdosta niin olennaisesti, ettei hänellä voitu katsoa enää olevan oikeutta perhe-eläkkeeseen liikennevakuutuksen perusteella. Lautakunta katsoi, ettei avoliitto sellaisenaan yksin ole peruste perhe-eläkkeen lakkauttamiselle, jos edunsaajan elatuksen tarpeesta ja olosuhteista on esitetty selvitystä, jonka perusteella kokonaisarvio lesken elatuksen tarpeesta on tehtävissä. Lautakunta katsoi asiaa kokonaisuutena arvioiden, että puheena olevassa tapauksessa kyseessä oli avoliitto ja sen perusteella liikennevakuutuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilökohtaisten olosuhteiden olennainen muutos, jonka johdosta lesken oikeus saada liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä voitiin lakkauttaa. - Uutiset
27.10.2020 11.30
Professori Pekka Nykänen: Tuloverolain tulokäsite ja avopuolison saama hyvitys – KHO 2020:104Tuloverossa ei ole määritelty tulon käsitettä, vaikka tulo muodostaakin tuloverotuksen veropohjan, vero-objektin. Tuloverolaissa ja oikeuskäytännössä tulokäsitettä on täsmennetty yksittäisten rahanarvoisten etujen ja suoritusten osalta. Yhteiskunnan ja lainsäädännön muutos tuovat mukanaan uusia tilanteita, joissa joudutaan ottamaan kantaa siihen, onko jokin rahanarvoinen etuus tai suoritus veronalaisesta tuloa vai jääkö etuus tai suoritus tulokäsitteen ulkopuolelle. Viimeksi korkein hallinto-oikeus otti kantaa siihen, onko kotityöhön perustuva avoliittolain 8 §:n mukainen hyvitys veronalaista tuloa. Tapauksen taustaksi artikkelissa käsitellään tuloverolain tulokäsitettä. - Uutiset
12.10.2020 11.25
KHO: Avoliiton purkautumisen yhteydessä kotityön perusteella maksettava kertaluonteinen hyvitys ei kuulu tuloverolain tulokäsitteen piiriinKHO katsoi, että avoliittolain mukainen avoliiton purkautumisen yhteydessä kotityön perusteella maksettava kertaluonteinen hyvitys ei kuulu tuloverolain tulokäsitteen piiriin. A:lle ei siten kerry veronalaista ansiotuloa, kun hänelle suoritetaan esillä oleva 109 000 euron suuruinen hyvitys. Verohallinnon ennakkoratkaisu verovuodelle 2018. (Ään. 4-1) - Uutiset
22.9.2020 9.45
Perhe-eläketurvaa uudistetaan – hallituksen esitys lausunnolleLeskeneläkkeen kesto rajattaisiin ehdotuksen mukaan 10 vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Leskeneläkeoikeus tulisi myös yhteistaloudessa edunjättäjän kanssa asuneelle avopuolisolle, jolla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi. Leskeneläkettä maksettaisiin kunnes yhteinen lapsi täyttäisi 18 vuotta. Työeläkelakien mukainen lapseneläke jatkuisi nykyistä kaksi vuotta pidempään, eli kunnes lapsi täyttäisi 20 vuotta. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 5. marraskuuta 2020. - Uutiset
11.9.2020 9.29
KKO:n ratkaisu omaisuuden erotteluasiassa: hyvitys, sovittelu, pesänjakajan palkkioAvopuoliso B oli ostanut puoliosuuden kiinteistöstä, josta avopuoliso A ennestään omisti puolet ja jolla sijaitsevassa omakotitalossa avopuolisot asuivat. A ja B olivat yhdessä ottaneet pankkilainan, joka pääosin oli käytetty B:n ostaman kiinteistöosuuden kauppahinnan maksamiseen ja talon korjauskuluihin. Siltä osin kuin A oli maksanut B:n hyväksi käytettyä lainaosuutta, avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun hyvityksen maksamisen edellytysten katsottiin täyttyvän ja B velvoitettiin suorittamaan hyvitystä A:lle. Kysymys myös hyvityksen sovittelun edellytyksistä sekä pesänjakajan palkkiosta. - Uutiset
5.3.2020 8.00
Hovioikeuden tuomio edesmenneiden avopuolisoiden varallisuuskysymyksiä koskevassa riidassaAvoliitto oli kestänyt noin 13 vuotta. Suurimman arvon muodostava kiinteistöomaisuus oli hankittu avoliiton aikana ja nimenomaisesti yhteiseen omistukseen. Oli katsottava, että D (kuollut) ja C (kuollut) olivat olleet tietoisia siitä, että yhteisten lainojen lyhennykset ainakin toiminnan alkuvaiheessa oli katettava D:n ansiotuloilla. Ei ollut näytetty tai edes väitetty, että D:n ja C:n tarkoituksena olisi ollut perustaa velkasuhde heidän välillään. Hevostallitoimintaa oli jatkettu sen tappiollisuudesta huolimatta. Pitkä avoliitto huomioon ottaen oli katsottava, että molempien puolisoiden omaisuuden kartuttaminen asiassa selostetulla tavalla oli vastannut heidän tahtoaan. Näin ollen yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella ei johtanut perusteettoman edun myöntämiseen C:n oikeudenomistajille D:n ja hänen oikeudenomistajansa kustannuksella. D:llä ja hänen oikeudenomistajallaan ei ollut oikeutta hyvitykseen. Pesänjakajaksi määrätty asianajaja oli kuollut, joten asiaa ei ollut mahdollista palauttaa pesänjakajalle HO:n ratkaisusta johtuvien muutosten tekemiseksi omaisuuden erotteluun. Näissä olosuhteissa HO harkitsi oikeaksi tehdä omaisuuden erotteluun tarvittavat muutokset. HO kumosi pesänjakajan ratkaisun kiinteän omaisuuden omistusoikeuden osalta. Ratkaisua oli muutettava myös asiassa mainittujen velkojen osalta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
25.2.2020 9.17
KKO palautti omaisuuden erotteluasian käräjäoikeuteen: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkiaPesänjakaja oli toimittanut avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitetun omaisuuden erottelun ja päätöksellään hylännyt A:n vaatimuksen B:n velvoittamisesta suorittamaan A:lle mainitun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua hyvitystä. Käräjäoikeudessa vireille panemassaan moitekanteessa A uudisti hyvitysvaatimuksensa ja asian valmistelun kuluessa vaati toissijaisesti B:n velvoittamista suorittamaan hänelle hyvitystä vastaavan määrän velkasaatavana tai vahingonkorvauksena. Pääkäsittelyssä A esitti vielä saman suuruisen perusteettoman edun palauttamista koskevan toissijaisen vaatimuksen. Hovioikeus hylkäsi hyvitysvaatimuksen ja jätti oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla toissijaiset vaatimukset tutkimatta katsoen, että kysymys tältä osin oli kielletystä kanteen muuttamisesta.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta, ja vaatimukset olisi siten tullut tutkia.