Avioliitto
- Uutiset
11.12.2020 12.10
Eduskunnan kirjaston tietopaketti pakottamalla solmitun avioliiton purkamisestaOikeusministeriö ehdottaa avioliittolain muuttamista siten, että pakkoavioliittojen purkaminen olisi mahdollinen. Hankkeessa selvitetään myös, onko syytä muuttaa ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevaa sääntelyä. - Uutiset
24.11.2020 15.19
Liikennevahinkolautakunta: Kyseessä oli avoliitto ja sen perusteella henkilökohtaisten olosuhteiden olennainen muutos, jonka johdosta lesken oikeus saada liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä voitiin lakkauttaaLautakunnassa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kyseessä avoliitto ja toisaalta siitä, olivatko lesken henkilökohtaiset olosuhteet muuttuneet avoliiton johdosta niin olennaisesti, ettei hänellä voitu katsoa enää olevan oikeutta perhe-eläkkeeseen liikennevakuutuksen perusteella. Lautakunta katsoi, ettei avoliitto sellaisenaan yksin ole peruste perhe-eläkkeen lakkauttamiselle, jos edunsaajan elatuksen tarpeesta ja olosuhteista on esitetty selvitystä, jonka perusteella kokonaisarvio lesken elatuksen tarpeesta on tehtävissä. Lautakunta katsoi asiaa kokonaisuutena arvioiden, että puheena olevassa tapauksessa kyseessä oli avoliitto ja sen perusteella liikennevakuutuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilökohtaisten olosuhteiden olennainen muutos, jonka johdosta lesken oikeus saada liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä voitiin lakkauttaa. - Uutiset
23.11.2020 7.55
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun pesänjakajan suorittaman avioehdon sovittelun kumoamisesta ja miehen vapauttamisesta velvollisuudesta maksaa tasinkoa ex-vaimolleen 218.240,20 euroaAvioehtosopimuksen sovittelun puolesta puhui jossain määrin A:n toiminta puolisoiden yhteisen talouden hyväksi hoitamalla puolisoiden yhteisen lapsen syntymän jälkeen puolisoiden yhteistä kotia ja lasta sekä aivan puolisoiden yhteiselämän loppuvaiheessa ostamalla B:n omistamalta ja talousvaikeuksissa tuolloin olleelta yhtiöltä kahteen asuinhuoneistoon oikeuttavat osakkeet. Sen sijaan sovittelua eivät puoltaneet A:n työskentely B:n yhtiössä, puolisoiden taloutta koskevat seikat sekä avioehtosopimuksen teko-olosuhteet ja olosuhdemuutokset. Tuomiossa tarkemmin selostetuin tavoin avio-oikeuden täysin poissulkevan avioehtosopimuksen sovitteleminen edellyttää hyvin vahvoja perusteita. Kaikkia sovitteluharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punniten hovioikeus katsoi, että avioehtosopimuksen noudattaminen ei johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että B saisi perusteettomasti taloudellista etua A:n kustannuksella. Asiassa ei näin ollen ollut edellytyksiä avioehdon sovittelulle. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 11.40
Hovioikeus tulkitsi aviolittolain yhteisen kodin käsitettä toisin kuin käräjäoikeus: Ex-puolisolla oli oikeus jäädä asumaan ns. ”kakkoskotiin” - vaatimus häädöstä hylättiinAsunto oli rinnastettava niin sanottuun ”kakkoskotiin” ja sitä oli pidettävä AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna puolisoiden yhteisenä kotina. KO:n päätös 11.3.2020 kumottiin. HO määräsi, että A:lla oli AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla oikeus jäädä asumaan huoneistoon. Päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes puolisoiden välillä toimitettu omaisuuden ositus on saanut lainvoiman. Päätös raukeaa kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun HO päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta ei olisikaan toimitettu. KO:n tuomio 11.3.2020 kumottiin ja vaatimus häädöstä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi käteisnostoja ennen ositusperusteen syntyhetkeä tehneen miehen petoksesta 3 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan naiselle rikokseen perustuvana vahingonkorvauksena 9.050 euroaVastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä avioliittolain mukaisessa omaisuuden osituksessa A:ta ja pesänjakajaa salaamalla heiltä omaisuuttaan 18.100 euron arvosta. Vastaaja oli jätettyään ilmoittamatta ositusprosessissa pankkitileiltänsä 13.4. -17.5.2017 eli ennen ositusperusteen syntyhetkeä 17.5.2017 käteiseksi nostamansa 18.100 euroa saanut pesänjakajan laatimaan osituslaskelman vastaajan omaisuuden osalta liian alhaisena ja määräämään vastaajan A:lle maksettavan tasingon 9.050 euroa liian alhaiseksi. Vastaaja oli siten menettelyllään aiheuttanut A:lle 9.050 euron taloudellisen vahingon. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 14.41
Esitys pakkoavioliiton kumoamisesta lausunnoille 4. joulukuuta saakkaPakkoavioliiton kumoaminen halutaan mahdollistaa. Oikeusministeriössä on valmistunut asiasta luonnos hallituksen esitykseksi, joka on nyt lausunnolla. Esitysluonnoksen mukaan avioliittolakiin lisättäisiin säännökset pakottamalla solmitun avioliiton kumoamisesta. Avioliiton kumoamisen oikeudelliset vaikutukset olisivat muutoin samat kuin avioerossa, mutta siviilisääty palautuisi siihen, joka aviopuolisolla oli ennen pakkoavioliittoa. Kumoaminen antaisi avioliittoon pakotetulle paremman aseman ja oikeudet kuin avioliiton mitätöiminen. - Uutiset
28.10.2020 9.10
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen: Koska hakijoiden välinen aikaisempi avioliitto Pakistanissa oli ollut vielä voimassa, hakijoille ei ollut voitu antaa esteettömyystodistusta SuomessaAsiassa oli riidatonta, että A ja B olivat olleet avioliitossa vuodesta 2018 lukien. Avioliitto oli myös valituksenalaisen päätöksen tekemisen jälkeen merkitty väestötietojärjestelmään. Koska A:n ja B:n aikaisempi avioliitto oli ollut vielä voimassa, heille ei ollut voitu antaa heidän pyytämäänsä esteettömyystodistusta. Valituksenalaista päätöstä ei siten ole syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020) - Uutiset
14.10.2020 11.45
Hovioikeus: Avioeron harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettava oikeudellinen ratkaisu - ilmoitus poistettiinA oli avioerohakemuksen riitauttaessaan saattanut KO:n ratkaistavaksi kysymyksen siitä, onko B kyennyt terveydentilastaan huolimatta saattamaan avioeroasian lainmukaisesti tuomioistuimessa vireille. KO oli asiassa lausutusta huolimatta menetellyt asian käsittelyssä kuten tavanomaisessa avioeroasiassa ja lähettänyt asianosaisille ilmoituksen harkinta-ajan alkamisesta. Toisin kuin B oli vastauksessaan väittänyt, KO ei ollut ratkaisussaan ottanut kantaa siihen, oliko hakemus laitettu asianmukaisesti vireille. Käräjänotaarin asianosaisille lähettämä epävirallinen sähköpostiviesti ei korvannut perusteltua ja muutoksenhakukelpoista ratkaisua. Koska KO ei ollut ottanut kantaa sen ratkaistavaksi saatettuun ehdotonta prosessinedellytystä koskevaan kysymykseen, KO:n menettelyä rasitti oikeudenkäyntivirhe, joka oli vaikuttanut jutun lopputulokseen. Näin ollen KO:n harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus oli poistettava ja asia palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
21.9.2020 15.28
Hovioikeus: Sillä seikalla, että puolisot olivat mahdollisesti asuneet erillään jo ennen avioliiton solmimista, ei ollut merkitystä arvioitaessa avioeron myöntämisen edellytyksiäAvioerohakemus olisi tullut hylätä KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
18.9.2020 9.32
KHO äänesti: Tuomiokapituli oli voinut antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon vihkineelle pastorilleAvioliittolakia muutettiin 1.3.2017 voimaan tulleella lailla siten, että avioliittoon voidaan vihkiä myös samaa sukupuolta olevat henkilöt. Pastori A oli vihkinyt samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon avioliittolain muutoksen jälkeen. Asiassa oli ratkaistavana, oliko tuomiokapituli voinut pitää avioliittolain sallimaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoon vihkimistä kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna pappisviran velvollisuuksien ja pappislupauksen vastaisena toimintana ja antaa A:lle tämän johdosta kirjallisen varoituksen. Tuomiokapitulin ei KHO:n ratkaisussa esitettyyn nähden voitu katsoa toimineen lainvastaisesti, kun se oli antanut A:lle kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun varoituksen. Asiaa ei ollut perustuslaissa turvattu kirkon sisäinen autonomia huomioon ottaen perustetta tässä pappisviran hoitamista koskevassa yhteydessä arvioida suhteellisuusperiaatteen valossa toisin. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallinto-oikeus oli A:n valituksesta kumonnut tuomiokapitulin päätöksen. - Uutiset
9.6.2020 9.00
Hovioikeus piti eronneen aviopuolison häätämistä yhteisestä kodista oikeasuhtaisena toimenpiteenäAsiassa oli ollut KO:ssa selvitettävä ensin, oliko asiassa perusteita oikeuttaa B avioliittolain 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla jäämään asumaan puolisoiden entiseen yhteiseen kotiin. Mikäli todettiin, että B:llä ei tällaista oikeutta ollut, oli selvitettävä, oliko asiassa perusteita velvoittaa B muuttamaan pois asunnosta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. B:n häätämistä oli tässä tapauksessa pidettävä oikeasuhtaisena toimenpiteenä A:n oikeuksien turvaamiseksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
4.5.2020 11.55
Hovioikeuden ratkaisu aviovarallisuussuhteista: Venäjän lain soveltaminen, kanteen muuttaminen, prekluusio, valeoikeustoimi, avioliittolain mukainen vallintarajoitus ja kanneaikaLopputuloksena hovioikeus katsoi, ettei vaimon A:n näytetty saaneen tietoa miehen C:n ja riidan vastapuolen B:n välillä tehdystä kaupasta A:n ilmoittamaa aikaisemmin. Kanne oli nostettu avioliittolain 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa kanneajassa, minkä vuoksi B:n ja C:n kiinteistönkauppa oli vallintarajoituksen vuoksi julistettava pätemättömäksi. (Vailla lainvoimaa 4.5.2020) - Uutiset
23.3.2020 12.15
Opas: Pakkoavioliitot ja rikosoikeudelliset seuraamuksetMikä on pakkoavioliitto? Miten pakkoavioliiton uhrin tunnistaa ja mitä tehdä, jos kohtaa uhrin? Entä mitä lainsäädännössämme sanotaan pakkoavioliitosta? Näihin kysymyksiin tarjotaan vastauksia oikeusministeriön tuoreessa oppaassa. Erityisesti viranomaisille suunnatun oppaan tarkoituksena on lisätä tietoa avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta ja auttaa tunnistamaan pakkoavioliiton mahdolliset uhrit. Oppaassa on myös käytännönläheisiä ohjeita, miten tulee toimia, jos kohtaa pakkoavioliiton uhrin tai henkilön, joka on vaarassa joutua pakkoavioliittoon. - Uutiset
6.3.2020 11.30
Hovioikeus sovitteli ositustaPuolisot olivat avioliiton solmimishetkellä olleet 50- ja 52-vuotiaita eikä heillä ole yhteisiä lapsia. Asiassa oli miehen valituksen johdosta ratkaistavana se, johtaako normaalisäännöin toimitettava ositus miehen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että nainen saa perusteettomasti taloudellista etua ottaen erityisesti huomioon sen, että mies oli omistanut kiinteän omaisuutensa jo ennen avioliittoaan naisen kanssa. Kysymys oli myös maataloustukisaatavan ja X:n Viljan tuoton huomioon ottamisesta osituksessa. KO:n tuomiota muutettiin. Ositusta soviteltiin niin, että naisen oikeutta tasinkoon rajoitettiin siten, että laskennallisesta tasingosta vähennetään 85.000 euroa. Mies voitti muutoksenhaun sen keskeisen kysymyksen osalta, että peruste osituksen sovittelulle oli olemassa. Valituksen menestymiseen nähden nainen oli syytä velvoittaa korvaamaan 2/3 miehen oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
22.1.2020 15.50
Pakkoavioliiton mitätöinnistä ja ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamisesta voi lausua 2. maaliskuuta saakkaOikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio (VN/12734/2019), jossa käsitellään pakottamalla tai avioliiton esteestä huolimatta solmitun avioliiton purkamismenettelyä. Lisäksi arviomuistiossa käsitellään ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevan lainsäädännön tarkistamistarpeita. Muistiossa esitetään mahdollisia lainsäädännön kehittämisehdotuksia. Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja 2. maaliskuuta 2020 saakka. - Uutiset
13.1.2020 14.55
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen yhteiselämän lopettamisestaKäräjäoikeus oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja perustanut hakemuksen hyväksyvän ratkaisunsa pelkästään RA:n passiivisuuteen lausumatta mitään siitä, oliko MA enemmän asunnon tarpeessa kuin RA. RA:n ei voitu katsoa hyväksyneen hakemusta pelkästään sillä perusteella, ettei hän ollut antanut hakemuksesta kirjallista lausumaa. Käräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Tämän vuoksi ja kun asia oli muuttunut RA:n valituksen johdosta riitaiseksi, MA:lle on varattava tilaisuus esittää todistelua hakemuksen perusteena olevista seikoista. MA:n nimeämällä todistelulla voidaan olettaa olevan merkitystä asiaa ratkaistaessa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2019) - Uutiset
18.9.2019 10.40
KHO äänesti: Maahanmuuttoviraston olisi tullut myöntää oleskelulupa avioliiton ja Suomessa vietettävän perhe-elämän vuoksiOleskeluluvan hakija ja hänen puolisonsa olivat hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamissaan selvityksissä osoittaneet, että heidän tarkoituksenaan oli avioliittoa solmittaessa ollut alkaa viettää perhe-elämää Suomessa. Tähän nähden hakijan oleskelulupahakemusta ei voitu hylätä ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla. (Äänestys 4–1) - Uutiset
27.6.2019 10.29
Erimielinen hallinto-oikeus poisti samaa sukupuolta vihkineelle papille annetun varoituksenAsian epäselvään ja sääntelemättömään tilaan nähden HAO katsoi, ettei pappi ollut toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta vihkiessään samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon eikä tuomiokapituli ollut voinut antaa hänelle varoitusta. Tuomiokapitulin päätökset oli lainvastaisina kumottava. HAO:n vähemmistöön jäänyt jäsen puolestaan katsoi, että tuomiokapitulilla oli ollut oikeus antaa asiassa kirjallinen varoitus. Ään. 2-1. (Ei lainvoim. 27.6.2019) - Uutiset
20.6.2019 11.50
Hovioikeuden erimielinen tuomio avioehtosopimuksen pätevyydestäAsiassa oli riidatonta, että valittaja (A ) oli 22.11.2010 allekirjoittanut avioehtosopimukseksi nimetyn asiakirjan sekä avioehtosopimuksen rekisteröintihakemuksen. Edelleen oli riidatonta, että avioehtosopimuksen todistajat eivät olleet olleet läsnä A:n allekirjoittaessa mainitut asiakirjat, eikä A ollut myöhemminkään tunnustanut todistajille allekirjoitustaan. Asiassa oli kysymys siitä, oliko avioehtosopimusta pidettävä pätevänä mainitut olosuhteet huomioon ottaen. KO:n tuomiota ei muutettu. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi kanteen ja julisti A:n ja B:n välisen avioehtosopimuksen pätemättömäksi ja sen rekisteröinnin mitättömäksi. (Ks. KKO:2021:28, 7.5.2021) - Uutiset
10.6.2019 10.19
Suomen laki ei tunne avioliiton peruuntumista - kanne tuli hylkäämisen asemasta jättää tutkimattaKantaja oli KO:ssa vaatinut, että hänen ja hänen entisen puolisonsa (avioero 9.10.2017) B:n avioliitto peruutetaan ja määrätään alusta saakka mitättömäksi. KO oli hylännyt kanteen OK 5 luvun 6 § 2 momentin nojalla. HO kumosi KO:n tuomion. Kanne jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 10.6.2019)