Avioero
- Uutiset
15.10.2019 13.00
Hovioikeus: Turvapaikanhakijan avioeroa ja lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat asiat voitiin tutkia suomalaisessa tuomioistuimessa tilanteessa, jossa hänen ja hänen perheenjäsentensä maassaolo-oikeutta ei ollut vielä lainvoimaisesti ratkaistu
A ja B ovat irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat oleskelleet Suomessa syyskuusta 2015 alkaen. A:n ja B:n sekä heidän neljän alaikäisen lapsensa turvapaikkahakemukset on hylätty Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2017 palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Turvapaikka-asian käsittely on edelleen kesken. A oli tehnyt avioeroa sekä lasten huoltoa ja asumista koskevan liitännäisvaatimuksen lokakuussa 2017. Käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen katsoen, ettei sillä ollut kansainvälistä toimivaltaa asiassa. Hovioikeus katsoi, että yli kolmen ja puolen vuoden oleskelu suomessa perusti hakijalle ja asiaan osallisille sellaisen läheisen yhteyden Suomeen, että avioeroasia voitiin käsitellä Suomessa. Hovioikeus otti ratkaisussaan huomioon myös avioeroasian hoitamisen Irakissa hakijalle aiheuttamat kohtuuttomat vaikeudet. Lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevassa ratkaisussaan hovioikeus katsoi, että Suomessa keskeytyksettä yli kolme ja puoli vuotta oleskelleilla ja Suomessa koulua käyvillä lapsilla oli asuinpaikka Suomessa ja näin ollen asia voitiin ratkaista Suomessa. - Uutiset
10.10.2019 12.11
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänjakajan määräämisestä avioeroasiassa – häviäjää ei velvoitettu maksamaan muutoksenhaun voittaneen oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessa
Aviovarallisuuteen kuului myös kiinteistö- ja yritysomaisuutta. K:n määräämistä pesänjakajaksi puolsi se, että hänen osaamisalueeseensa kuului perhe- ja varallisuusoikeudellisten asioiden lisäksi yhtiö- ja kiinteistöoikeudellinen osaaminen, kun taas I:n erikoistumisen oli ilmoitettu olevan nimenomaan aviovarallisuusoikeudellisten asioiden ratkaisemisessa. Pesänjakajaksi määrättävän henkilön on toimittava tehtävässään puolueettomasti ja tasapuolisesti. Pelkkä väite, että A tai hänen perheyrityksensä ovat tunnettuja ja että K on mukana Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa ja yritysmaailmassa, ei tehnyt K:ta esteelliseksi toimimaan pesänjakajana. Kun kokonaisarvostelussa otettiin huomioon edellä mainittujen seikkojen lisäksi aviovarallisuuden sijaintipaikka, Hämeenlinnassa asianajoa harjoittavaa K:ta oli pidettävä I:tä soveliaampana pesänjakajaksi. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
9.8.2019 12.15
Käräjäoikeuden ratkaisu puolisoiden velkasuhteesta eron jälkeen – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Ensinnäkin käräjäoikeus sai näytöstä sen käsityksen, että kumpikaan osapuoli ei ollut nähnyt tarpeellisena tai järkevänä ositusvaateen tekemistä mitä ilmeisimmin vähäisen selvitettävän aviovarallisuuden vuoksi suhteessa pesänjakajan toimittaman toimitusosituksen kustannuksiin. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että kantajalla oli asiassa oikeussuojan tarve ottaen vielä huomioon, että varsinkin kun pesänjakajahakemusta ei ollut vielä edes vireillä, saattaisi osapuolia sitovan toimitusratkaisun syntymiseen kulua niin pitkä aika, että sen odottaminen olisi kantajan kannalta kohtuutonta. Näin ollen käräjäoikeus otti asian tutkittavakseen. Näyttöä arvioituaan kokonaisuutena käräjäoikeus piti uskottavana B:n kertomaa siitä, että hänen tarkoituksenaan oli ollut perustaa velkasuhde heidän välilleen ja että A on sen käsittänyt ja hyväksynyt. Johtopäätöksenä käräjäoikeus totesi asiassa näytetyn, että A:n ja B:n välille oli syntynyt velkasuhde ja näin ollen A tuli velvoittaa maksamaan maksamatta oleva velkansa B:lle. (Vailla lainvoimaa 9.8.2019) - Uutiset
10.6.2019 10.19
Suomen laki ei tunne avioliiton peruuntumista - kanne tuli hylkäämisen asemasta jättää tutkimatta
Kantaja oli KO:ssa vaatinut, että hänen ja hänen entisen puolisonsa (avioero 9.10.2017) B:n avioliitto peruutetaan ja määrätään alusta saakka mitättömäksi. KO oli hylännyt kanteen OK 5 luvun 6 § 2 momentin nojalla. HO kumosi KO:n tuomion. Kanne jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 10.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 11.06
Lemmikkien tapaamisoikeutta koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta ilmeisen perusteettomana
A:n avioerohakemuksen vuoksi käräjäoikeudelle antamassaan lausumassa B oli esittänyt muun ohella vaatimuksen ositussopimuksen täytäntöönpanosta koskien lemmikkien tapaamista. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
29.4.2019 11.28
Hovioikeus arvioi ositusmenettelyssä täysin passiiviseksi jääneen miehen menettelyä - syyte törkeästä petoksesta hylättiin
Asiassa oli syyttäjän valituksen perusteella ratkaistava, oliko mies tahallaan salannut varojaan ositustoimituksessa ja siten erehdyttänyt pesänjakajaa tai käyttänyt pesänjakajan erehdystä hyväkseen ositustoimituksessa siten, että hänen menettelynsä täyttäisi petosrikoksen tunnusmerkistön. Miehen täydellinen passiivisuus ositustoimituksessa oli riidatonta, kuten myös miehen tilillä ositusperusteen syntyhetkellä olleet varat ja se, ettei niitä ollut otettu huomioon ositustoimituksessa. Syyttäjän valitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.4.2019) - Uutiset
5.3.2019 14.10
Lapsen huoltoa koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen tuomiovirheen perusteella
OK 8 luvun 13 §:n ja 5 luvun 18 §:n 4 momentin säännösten perusteella KO:n olisi tullut antaa äidin 5.7.2018 saapunut lausuma tiedoksi isälle. Isän oman ilmoituksen sekä KO:n 14.8.2018 päivätyn lausumapyynnön ja käräjätuomarin lausuman perusteella HO katsoi, että näin ei ollut tapahtunut. Asiassa oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Ottaen huomioon KO:n päätöksen perustelut HO katsoi, että virheellä oli ollut olennainen vaikutus asian lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
18.2.2019 16.06
Lasta johdateltiin kuulustelussa - isän ei näytetty syyllistyneen lievään pahoinpitelyyn
Syytteen mukaan lapsen isä oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa 8-vuotiaalle pojalleen lyömällä vyöllä kaksi tai kolme kertaa pepulle. Pahoinpitely oli aiheuttanut kipua pojalle. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että isän syyllistymisestä syytteessä väitettyyn pahoinpitelyyn jäi varteenotettava epäily. Syyte lievästä pahoinpitelystä hylättiin. Isä vapautettiin 100 euron korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2019) - Uutiset
23.1.2019 9.00
Avioerohakemuksen sillensäjättämispäätös poistettiin tuomiovirheen perusteella
Asian ratkaisseen käräjäsihteerin käräjäoikeuden henkilökohtaiseen sähköpostiin oli määräajassa tullut toisen vaiheen avioerohakemus. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
18.10.2018 14.23
Hallitukselta esitys laiksi kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen torstaina (18.10.) antamassa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta. Ehdotetussa laissa annetaan asetusten soveltamisen edellyttämät täydentävät kansalliset säännökset. Ne koskevat pääosin sitä, mikä viranomainen Suomessa huolehtii asetuksessa jäsenvaltioille säädetyistä tehtävistä. Lisäksi ehdotetaan lähinnä asetuksista johtuvia muutoksia avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluviin säännöksiin sekä maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettuun lakiin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 29. tammikuuta 2019 samana päivänä kuin asetusten soveltaminen alkaa. - Uutiset
12.9.2018 6.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu syrjinnästä uskonnon perusteella - johtavassa asemassa olevan katolisen työntekijän irtisanominen tämän avioeron jälkeen solmiman uuden avioliiton perusteella
Kirkko tai muu julkinen tai yksityinen organisaatio, jonka eetos perustuu uskontoon tai vakaumukseen ja joka hallinnoi yksityisoikeudellisen pääomayhtiön muodossa toimivaa sairaalaa, ei voi päättää, että sen johtavassa asemassa toimivilta työntekijöiltä edellytetään erilaista vilpittömyyttä ja uskollisuutta sen mukaan, kuuluvatko he uskontokuntaan vai eivät, ilman, että tähän päätökseen voidaan tarvittaessa kohdistaa tehokas tuomioistuinvalvonta sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyvät. Toisaalta johtavassa asemassa toimivien työntekijöiden erilainen kohtelu sellaisten vaatimusten osalta, jotka koskevat vilpittömyyttä ja uskollisuutta mainitun eetoksen suhteen, sen mukaan, kuuluvatko he uskontokuntaan vai eivät, on mainitun direktiivin mukainen vain, mikäli kyseessä olevan ammatillisen toiminnan luonteen tai työn suorittamiseen liittyvien yhteyksien vuoksi uskonto tai vakaumus on työtä koskeva, kyseisen kirkon tai organisaation eetokseen perustuva todellinen, perusteltu ja oikeutettu vaatimus, joka on suhteellisuusperiaatteen mukainen, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava. Kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus varmistaa toimivaltansa rajoissa yksityisille unionin oikeuden yleisistä periaatteista, kuten erityisesti uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteesta, joka on nykyisin vahvistettu EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklassa, johtuva oikeussuoja ja taata näistä periaatteista seuraavien oikeuksien täysi vaikutus jättämällä tarpeen vaatiessa soveltamatta kaikkia niiden kanssa ristiriidassa olevia kansallisia säännöksiä. - Uutiset
22.8.2018 13.13
Käräjäoikeus katsoi, ettei pesänjakajalle voitu antaa määräyksiä koskien kiinteistön alinta myyntihintaa – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Perintökaaressa ei ole määräyksiä siitä, voiko tuomioistuin määrätä pesänjakajalle määräyksiä myyntitavasta, alimmasta kauppahinnasta tai muista kaupan ehdoista. Korkein oikeus (KKO 1980 II 41) on katsonut, ettei oikeus voi määrätessään pesänjakajan perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla myymään kuolinpesään kuuluvan omaisuuden antaa määräyksiä myyntitavasta. Oikeuskirjallisuudessa on hovioikeuskäytäntöön vedoten katsottu kannan sisältävän myös kiellon määrittää alin mahdollinen myyntihinta (Aarnio-Kangas: Suomen jäämistöoikeus 1, s. 1385-1386 sekä Vaasan HO 21.2.1991 S 91/4 ja Rovaniemen HO 19.8.1998 S 98/143). Käräjäoikeus katsoo näin ollen, ettei pesänjakajalle voida antaa määräyksiä koskien alinta myyntihintaa. (Vailla lainvoimaa 22.8.2018) - Uutiset
15.8.2018 15.01
Vaimo väärensi miehensä allekirjoituksen avioeron peruutusta koskevaan hakemukseen - hovioikeus kumosi päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen
Koska KO:n päätös oli asiassa kuvatulla tavalla perusteeltaan virheellinen, päätös oli kumottava ja avioeroasia oli palautettava KO:een asianosaisten pyynnön mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 15.8.2018) - Uutiset
26.7.2018 15.45
HS: Jopa korkein oikeus tyrmäsi vaimon erohaaveet – brittinaisen on pakko pysyä avioliitossa miehensä kanssa
Nainen hävisi oikeusjuttunsa jälleen kerran – ja vastentahtoinen avioliitto jatkuu. Korkeimman oikeuden tuomarien mukaan avioerolle ei ole lain mukaan riittäviä perusteita. Vain parlamentti voi muuttaa lakia. Britanniassa avioeron saaminen voi siten olla yllättävän hankalaa. - Uutiset
2.3.2018 11.00
Hallinto-oikeus: Maistraatti ei ollut voinut jättää tekemättä hakijan vaatimaa merkintää avioerostaan Suomen väestötietojärjestelmään
HAO totesi, että maistraatti oli virolaisen avioerotuomion merkitsemistä väestötietojärjestelmään koskevan hakemuksen johdosta esikysymyksenä ratkaissut sanotun tuomion tunnustamista koskevan asian. Maistraatti oli katsonut, ettei tuomiota voida tunnustaa, koska hakijan ja tämän puolison koti- tai asuinpaikasta johtuen virolainen tuomioistuin ei ole ollut toimivaltainen päätöstä tekemään. Koska avioliittolain mukaan Helsingin käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa annettu päätös Suomessa, ei tiedon tallentaminen tai tallentamatta jättäminen väestötietojärjestelmään siten ole oikeudellisesti sitova ratkaisu vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustamisesta Suomessa. Näin ollen ja kun otettiin huomioon Bryssel II a -asetuksen ensisijaisuus ja sen 21 artiklan 2 kohta siitä, ettei mitään erityistä menettelyä vaadita siviilisäätyä koskevien jäsenvaltioiden rekistereiden päivittämiseksi toisessa jäsenvaltiossa annetun avioeroa koskevan tuomion perusteella, HAO katsoi, ettei maistraatti ollut voinut jättää merkintää tekemättä. Asianosaisilla itsellään on sanotun asetuksen 3 kohdan mukaan mahdollisuus hakea käräjäoikeuden vahvistusta tuomiolle. Valittaja ja Y oli tuomittu avioeroon Harjun alioikeuden tuomiolla 16.6.2016, mikä Uudenmaan maistraatin oli siten tullut merkitä väestötietojärjestelmään. (Ei lainvoim. 2.3.2018) - Uutiset
28.2.2018 14.29
Avioeropäätös kumottiin
Kun A ei ollut tosiasiassa itse allekirjoittanut avioerohakemusta, eikä B:llä ollut ollut A:n suostumusta allekirjoittaa hakemus tämän puolesta, B:n oli katsottava yksin tehneen avioerohakemuksen 5.10.2017. Avioerohakemus oli tullut KO:ssa vireille puolisoiden yhteisenä hakemuksena. KO ei tämän johdosta ollut AL 6 luvun 28 §:n mukaisesti varannut A:lle erikseen tilaisuutta tulla kuulluksi, eikä A ollut saanut avioerohakemusta tiedoksi ennen KO:n päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon. B ja A olivat yhdenmukaisesti ilmoittaneet HO:lle, että he olivat päättäneet jatkaa avioliittoaan, eivätkä halunneet, että heidät tuomitaan avioeroon. B:n voitiin tässä tilanteessa katsoa peruuttaneen aiemman avioerohakemuksensa. Asiassa ilmi tulleet seikat huomioiden HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
14.2.2018 11.02
Ex-puolisonsa perheyrityksestä irtisanotun miehen vaatimukset hylättiin hovioikeudessakin - ei ollut uskottavaa että irtisanominen olisi johtunut yksin avioerosta
HO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus 4.7.2014. Lisäksi kysymys oli siitä, olivatko kantajan saamat varoitukset olleet aiheellisia, oliko hänellä varoitukset saatuaan ollut mahdollisuus korjata menettelynsä ja oliko hänen sijoittamistaan muuhun työhön selvitetty. Vielä kysymys oli kantajan esittämistä muista työsuhteeseen liittyvistä vaatimuksista. HO hylkäsi kantajan keskeisimmän kanneperusteen eli työsuhteen perusteettomasta päättämisestä esittämän korvausvaatimuksen. Yhtiön vetoamat irtisanomisperusteet hylättiin lukuun ottamatta kantajan epäasiallista käytöstä yhtiön toimistolla. Koska kantajan käyttäytymiseen ei ollut tullut muutosta varoituksen jälkeenkään, tilanne työyhteisössä oli ollut mahdoton. Kun otettiin huomioon yrityksen pieni koko ja kantajan työtehtävät eli hänen esimiesasemansa työnjohtajana, työnantajalla ei ollut velvollisuutta selvittää kantajan sijoittamista muihin tehtäviin. Kantajan muista työsuhteesta aiheutuvista vaatimuksista hyväksyttiin kuitenkin suurin osa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2018) - Uutiset
12.12.2017 9.26
KKO:n ratkaisu osituksesta kuolemantapauksessa
Puolisot A ja B oli tuomittu avioeroon, ja pesänjakaja oli määrätty toimittamaan ositus heidän välillään. Ositustoimituksen kestäessä A kuoli. Korkein oikeus katsoi, että B:llä oli oikeus kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan tasinkona A:n perillisille. B:n kuoltua osituksen moitetta koskevan oikeudenkäynnin aikana tämä oikeus oli voimassa myös hänen kuolinpesänsä hyväksi. - Uutiset
25.9.2017 8.08
Pro gradu: Osituksen toimittamatta jättäminen ja ositusvaateen lakkaaminen
Rauno Viertolan Edilexissä julkaistu tutkimus käsittelee osituksen toimittamatta jättämistä oikeudellisena ilmiönä ja ositusvaateen lakkaamisen edellytyksiä. Ensinnäkin tutkimuksessa jäsennetään osituksen toimittamatta jättämisestä ja osituksen viivästymistä aiheutuvia oikeudellisia seurauksia. Toiseksi systematisoidaan osituksen toimittamattomuuden ja ositusvaateen lakkaamisen välistä rajanvetoa. Systematisointi toteutetaan tarkastelemalla, millaisia kriteereitä ositusvaateen lakkaamiselle voidaan vallitsevan oikeuden perusteella jäsentää ja millaiseksi lakkaamista koskeva näyttötaakka muodostuu. Tarkastelussa erotetaan toisistaan toimitettuun ositukseen ja ositusvaateesta luopumiseen perustuva ositusvaateen lakkaaminen. Toimitetun osituksen osalta tutkittavana ovat tilanteet, joissa on arvioitava esimerkiksi muotovirheen rasittaman osituksen, osittaisen osituksen ja ennenaikaisen toimituksen luonnetta lopullisena ositusvaateen lakkauttavana toimituksena. Kolmanneksi tutkimuksessa arvioidaan nykyisen sääntelyn toimivuutta de lege ferenda. - Uutiset
2.6.2017 8.30
Vanhemmuussuunnitelmasta apua eron jälkeiseen vanhemmuuteen
STM on julkaissut ensimmäisen suomenkielisen vanhemmuussuunnitelman, joka on tarkoitettu tueksi ja apuvälineeksi eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Suunnitelman avulla vanhemmat voivat sopia asioiden järjestämisestä ja keskinäisestä työnjaosta niin, että molemmat tietävät, mistä he ovat vastuussa ja mitä heiltä odotetaan. Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka varmistavat, ettei lapsen yhteys kumpaakaan vanhempaan pääse katkeamaan. Toisin kuin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus tai tuomioistuimen päätös, vanhemmuussuunnitelma ei ole juridinen asiakirja. Siten viranomaiset eivät voi valvoa sen toteutumista. - Uutiset
24.5.2017 11.00
KKO:n ratkaisu avioliiton purkautumisesta kuoleman johdosta ja avioerohakemuksen tutkimisesta
Käräjäoikeus oli tuominnut puolisot A:n ja B:n ensin mainitun hakemuksesta avioeroon. B valitti hovioikeuteen ja vaati päätöksen kumoamista. A kuoli asian ollessa vireillä hovioikeudessa ja B vaati asian jättämistä sillensä. Hovioikeus tutki valituksen ja pysytti käräjäoikeuden päätöksen. Korkein oikeus katsoi, että avioliitto oli purkautunut A:n kuoleman johdosta, joten avioerohakemus oli rauennut ja asia tuli jättää sillensä. - Uutiset
22.5.2017 12.07
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikuluista avioeroasiassaPäätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus harkitsi oikeaksi määrätä, että A oli velvollinen korvaamaan B:lle 2/3 oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärästä eli 1.783,53 euroa. Koska oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määrättiin vasta hovioikeudessa, korkoa edellä mainitulle määrälle voitiin määrätä suoritettavaksi vasta kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 22.5.2017) - Uutiset
10.5.2017 8.36
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion entisen aviopuolison oikeudesta lunastaa puolet yhteisenä kotina käytetystä omakotitalosta – osituskirjan subjektiiviselle tulkinnalle ei voitu antaa merkitystä
Sopimuksen sisältöä koskevia epäselvyyksiä voidaan poistaa tulkinnalla. Käräjäoikeus oli tulkinnut osituskirjaa subjektiivisella, oikeustoimen tekijän eli tässä tapauksessa pesänjakajan tarkoitusta tavoittelevalla tulkinnalla. Oikeuskirjallisuudessa todetaan, että subjektiivisella tulkinnalla on merkitystä lähinnä testamenttioikeudessa, jossa testamenttia tulkitaan vainajan viimeisen tahdon selvittämiseksi. Sopimuksien yhteydessä subjektiivisella tulkinnalla ei juuri ole merkitystä, koska sopimuksessa on jo lähtökohtaisesti yleensä vähintään kaksi oikeustoimen tekijää. Edelleen sopimuksen tulkinta edellyttää, että sopimuksen sisällössä on epäselvyys, joka pyritään poistamaan tulkinnalla. Osituskirjassa ei ole mainintaa siitä, että A:lla olisi kanteen perusteena oleva lunastusoikeus, eikä sopimusta voida pitää tältä osin niin epäselvänä, että sitä voitaisiin tulkinnalla täydentää kanteessa vaaditulla tavalla. A:n kanne talon lunastuksesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
28.4.2017 10.38
Inhimillisen erheen takia tehty käräjäoikeuden avioeropäätös poistettiinHovioikeus poisti käräjäoikeuden 29.3.2017 tekemän päätöksen, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon AL 25 §:n 1 momentin nojalla, vaikka hakemus avioerosta oli tullut vireille vasta 20.2.2017 ja riidatonta oli, että puolisot eivät olleet asuneet erillään keskeytyksettä viimeistä kahta vuotta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2017) - Uutiset
27.3.2017 10.30
KKO:n ennakkopäätös yhteisen kodin käsitteestä
Aviopuolisot olivat vuodesta 2003 vuoteen 2014 saakka asuneet keskimäärin huhti- ja toukokuun vaihteesta syys- ja lokakuun vaihteeseen Suomessa pinta-alaltaan noin 60 neliömetrin asuinrakennuksessa, joka soveltui vakituiseen asumiseen. Muun ajan vuodesta he olivat asuneet Espanjassa, missä heillä oli yhteisenä kotina omakotitalo. Toinen puoliso vaati yhteiselämän lopettamista koskevassa hakemuksessaan sen vahvistamista, että hän saa jäädä asumaan mainittuun kiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla asuinrakennus katsottiin avioliittolain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi puolisoiden yhteiseksi kodiksi. - Uutiset
7.3.2017 11.05
Hovioikeuskaan ei sovitellut 20 vuotta avioliitossa olleiden puolisoiden ositusta miehen perintönä saaman koti- ja metsätilan osalta
KO oli katsonut, ettei puolittamisperiaatteen mukaisesti toimitetun osituksen lopputulos ollut muodostunut puolisoiden kannalta kohtuuttomaksi eikä nainen ollut saanut osituksessa perusteetonta taloudellista etua. HO totesi, että KO oli tuomiossaan asianmukaisesti huomioinut osituksen sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat huomioon ottaen sen, mitä AL 103 b §:n 1 momentissa on säädetty erityisesti huomioitavaksi sekä sen, mitä osituksen sovittelusta on oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa todettu. HO hyväksyi KO:n tuomiosta ilmenevän oikeudellisen arvioinnin ja johtopäätökset. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 8.32
Hovioikeus: Tasinkosaatava muodosti VJL 10 §:n 11 kohdan esteperusteen velkajärjestelylle - asia palautettiin käräjäoikeuteenVaikka VJL 10 §:n 11 kohdassa esimerkkinä mainitaan pelkästään vahingonkorvausta ja kauppahinnan palautusta koskeva velka, niin myöskin aviovarallisuuden jakamiseen liittyvää velkaa voidaan pitää tällaisena vastaavana velkana. Tasinkosaatavan määrää voitiin pitää naisen kannalta merkittävänä. Velkajärjestelyn myöntäminen miehelle olisi merkinnyt, että tämä olisi hyötynyt kohtuuttomasti naisen kustannuksella. Naisen tasinkosaatavaa mieheltä oli pidettävä VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettuna velkana. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017. Ks. KKO:2019:83, jossa katsottiin, ettei kyseinen velka ollut VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettu vahingonkorvaukseen ja kauppahinnan palauttamiseen rinnastuva "muu vastaava velka". KKO katsoi, ettei A:n velkajärjestelylle ollut estettä. 30.9.2019) - Uutiset
9.2.2017 15.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan päätöksen saatavan maksettavaksi määräämisestä omaisuuden erottelussa
Koska osakkeiden ostamisen kautta A ja B olivat saaneet omistukseensa yhtiön omistaman tontin, jolle A ja B olivat sittemmin rakentaneet paritalon, hovioikeus katsoi selvitetyksi, että kyseinen 143.000 euron suoritus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. Ottaen erityisesti huomioon maksutapahtumien keskinäisen ajallisen ja asiallisen yhteyden sekä sen seikan, että B oli hyväksynyt riidattomaksi, että A oli maksanut 525.000 euron kauppahinnasta vähennettäväksi yhteisiä kuluja 10.000 euroa, hovioikeus piti riittävästi selvitettynä, että koko tarkemmin selvittämättä oleva 12.000 euron kauppahintaosuus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan myöskään tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
25.1.2017 8.43
Eron jälkeistä vainoa kokeneiden lasten tilanne huolestuttaa auttajia
Eron jälkeistä vainoa kokevat lapset huolestuttavat Helsinkiin keskiviikkona (25.1.) kokoontuvia tutkijoita ja apua tarjoavia järjestöjä. Suurin osa vanhemmista kykenee sopimaan eron jälkeen lasten tapaamiskäytännöistä, mutta vuosittain noin 500-700 eroon liittyy merkittäviä ongelmia. Eron jälkeisen vainon arvioidaan kasvavan samassa suhteessa, kun erot ja niihin liittyvät huoltajuusriidat lisääntyvät. - Uutiset
13.1.2017 11.27
Asianajajapäivä 2017 – osa materiaalista saatavilla verkosta
Suomen Asianajajaliiton järjestämää Asianajajapäivää vietettiin perjantaina 13. tammikuuta Kalastajatorpalla. Päivän aiheita olivat muun muassa oikeus ja politiikka, yritysasiakkaan neuvonta, lapsen asioista sopiminen erotilanteissa, digiloikka, sekä sovintoneuvottelut ja sovittelut. Osa päivän luentomateriaalista on saatavilla liiton Asianajajapäivä-verkkosivustolta. Päivässä nousi vahvasti esille lainvalmistelun taso ja lakien perustuslainmukaisuuden tulkinta. - Uutiset
4.1.2017 11.11
Hovioikeuden ratkaisu avioehtosopimuksen tulkinnasta, avioehdon sovittelusta ja avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrästä
Asiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko AL:n ja BL:n tekemää avioehtosopimusta tulkittava sen sanamuodosta poikkeavasti, sekä siitä, oliko avioehtoa toissijaisesti soviteltava avioliittolain 103 b §:n nojalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko BL:n ottaman lainan ositushetkellä jäljellä oleva määrä katettava osituksessa hänen avio-oikeuden alaisesta vai avio-oikeudesta vapaasta omaisuudestaan. Edelleen kysymys oli siitä, oliko AL:n avio-oikeudesta vapaan omaisuuden sijaan tullut omaisuus avio-oikeudesta vapaata, ja jos näin katsottiin olevan, oliko samoin meneteltävä myös BL:n vastaavan omaisuuden kohdalla. Hovioikeus kumosi pesänjakajan toimittaman osituksen eräiltä osin ja asia palautettiin näiltä osin pesänjakajalle erottelun ja osituksen toimittamiseksi uudelleen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
8.11.2016 9.55
KKO: Luovutusvoittovero otettiin huomioon osituksessaA oli myynyt omistamiaan osakkeita ositusperusteen syntymisen jälkeen mutta ennen osituksen toimittamista ja maksanut osakkeiden myyntiin liittyvän luovutusvoittoveron. Osakkeet otettiin A:n ja B:n välisessä osituksessa huomioon niillä myyntiajankohtana olleesta arvostaan siten, että siitä vähennettiin osakkeiden myynnistä aiheutunut luovutusvoittovero. - Uutiset
20.10.2016 11.48
KKO:n ratkaisu eläkevakuutusten merkityksestä osituksen sovittelussa
Eläkevakuutusten huomioon ottamisen seurauksena B olisi joutunut maksamaan A:lle tasinkona määrän, joka vastasi lähes puolta eläkevakuutusten nettoarvosta. Kun eläkevakuutukset muodostivat olennaisen osan B:n muutoin selvästi A:n lakimääräistä eläkettä alhaisemmasta eläketurvasta, eläkevakuutuksista johtuva tasingonmaksuvelvollisuus olisi johtanut B:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen ja siihen, että A olisi saanut perusteettomasti taloudellista etua. Siksi ositusta soviteltiin määräämällä, että B:n ei ollut maksettava tasinkoa A:lle. - Uutiset
24.8.2016 13.17
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion jolla pesänjakajan toimittamaa ositusta oli muutettu siten ettei ositusta soviteltu lainkaan
A:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö oli 878.691,76 euroa ja B:n laskennallinen avio-osa oli 448.184,52 euroa. Avioliiton kesto oli ollut sen verran pitkä, yli 10 vuotta ja B:n toiminta yhteisen talouden ja maatilaomaisuuden hyväksi siinä määrin merkittävää, ettei ositusta tullut määrällisesti sovitella kuin rajoitetusti. Hovioikeuden tuomiossa mainituilla ja lisäksi pesänjakajan ratkaisusta ilmenevillä perusteilla hovioikeus hyväksyi pesänjakajan ratkaisun siltä osin, kun tämä oli katsonut kohtuulliseksi lopputulokseksi sovitella omaisuutta vähentämällä laskennallisen tasingon määrästä 115.000 euroa. - Uutiset
10.6.2016 13.00
18 EU-maata sopuun selvennyksistä kansainvälisten pariskuntien varallisuussuhteisiin – Suomi mukana
18 jäsenmaata muodosti 9. kesäkuuta 2016 yleisnäkemyksen kahdesta asetuksesta, joiden tarkoituksena on vahvistaa säännöt, joita sovelletaan avioparien tai rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteisiin rajatylittävissä tilanteissa. Asetuksissa pyritään määrittämään, mikä tuomioistuin on toimivaltainen ja mitä lainsäädäntöä sovelletaan aviovarallisuussuhteita ja rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa kysymyksissä. Ne myös helpottavat päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Ne luovat selkeät säännöt sovellettavasta lainsäädännöstä avioero- tai kuolemantapauksissa, lisäävät oikeusvarmuutta ja tekevät lopun rinnakkaisista ja mahdollisesti ristiriitaisista oikeudenkäynneistä eri jäsenvaltioissa. - Uutiset
31.5.2016 10.38
Hovioikeus: Avioeroasiaa ei ollut jätettävä hovioikeudessa sillensä valittajan puolison kuoltua käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeenHO päätyi siihen johtopäätökseen, että miehen HO:n käsiteltäväksi saattama avioeroasia ei naisen kuoleman johdosta rauennut eikä asiaa ollut jätettävä sillensä. Naisen rintaperilliset eivät olleet tässä asiassa asianosaisia eikä heillä ollut miehen valituksen osalta puhevaltaa. KO:n päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.8.2016. KKO poisti (24.5.2017) KO:n ja HO:n päätökset. Avioeroa koskeva hakemus oli rauennut ja asia jätettiin sillensä, ks. KKO:2017:32). - Uutiset
27.5.2016 12.21
Hovioikeus arvioi Bulgariassa sijaitsevien kiinteistöjen ja yhtiöosuuden arvostamista osituksessa
Pesänjakajan ratkaisu kiinteistöjen arvosta oli perustunut A:n omistamien kiinteistöjen osalta asianosaisten esittämille arvoille ja pesänjakajan itse hankkimalle selvitykselle. Osituslaskelmassa kunkin kiinteistön arvona oli huomioitu asianosaisten esittämien arvojen ja pesänjakajan oman selvityksensä perusteella hankkimien arvojen keskiarvo. A:n omistaman yhtiöosuuden arvon pesänjakaja oli määrittänyt substanssiarvomenetelmällä siten, että yhtiön omistamat kiinteistöt oli arvostettu perustuen asianosaisilta saatuun selvitykseen. Hovioikeus totesi, että pesänjakajan käyttämät perustelut ja hänen tekemänsä ratkaisut olivat olleet pesänjakajan harkintavallan puitteissa, eikä A osoittanut pesänjakajan arvostusratkaisun olleen virheellinen. Näin ollen perusteita asian palauttamiselle pesänjakajalle osituksen uudelleen toimittamiseksi ei ollut ja asia oli jätettävä pesänjakajan toimittaman osituksen ja käräjäoikeuden tuomion varaan. (Vailla lainvoimaa 27.5.2016) - Uutiset
22.4.2016 12.45
Avioliiton tai avioeron merkitys Suomen verotuksessa on vähäinen
Avioliiton tai avioeron merkitys verotuksessa on vähäinen, sillä Suomessa puolisoita ei veroteta yhteisesti. Perhesuhteilla on kuitenkin vaikutusta joihinkin verovähennyksiin. - Uutiset
8.4.2016 14.42
Avioerohakemuksen voi peruuttaa vielä hovioikeudessakin
Oikeuskäytännössä on katsottu avioerohakemuksen peruuttamisen olevan mahdollista vielä muutoksenhakuvaiheessa. - Uutiset
24.3.2016 14.10
Hovioikeus: Espoon käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen käsittelemään Viroon viedyn lapsen huolto- ja elatusasiaaHO katsoi, ettei Espoon KO ollut toimivaltainen käsittelemään lapsen isän vaatimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä elatusavusta. Valituksessa esitetyt seikat eivät riittäneet perusteeksi epäillä KO:n tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta tekemää johtopäätöstä, jonka mukaan lapsi oli Bryssel IIa -asetuksen 10 artiklan b kohdassa tarkoitetuin tavoin, ennen lapsen isän hakemuksen vireille tuloa, asunut Virossa vähintään vuoden siten, että isä oli tiennyt lapsen olinpaikan. Lapsen ikä (s. 2012) huomioon ottaen voitiin pitää selvänä, että lapsi oli tässä ajassa äitinsä mukana sopeutunut uuteen ympäristöönsä. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016) - Uutiset
24.3.2016 8.36
Hovioikeus pohti käräjäoikeuden kansainvälistä toimivaltaa avioeroa ja siihen liittyvää pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa
Avioeroasia oli tullut vireille Kaliforniassa myöhemmin kuin asianosaisten välinen Helsingin käräjäoikeudessa vireillepantu avioeroasia, eikä se siten muodostanut estettä käsitellä asiaa Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden toimivalta avioeroasiassa perustuu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen ja oikeudenkäymiskaaren säännöksiin. Tuomioistuimen on omasta aloitteestaan tutkittava, onko se toimivaltainen tutkimaan puolisoiden avioeroa koskevan asian. Helsinki oli ollut B:n koti- ja asuinpaikka avioerohakemuksen tullessa vireille Helsingin käräjäoikeudessa sekä useiden vuosien ajan välittömästi tätä ennen. Käräjäoikeus oli näin ollen ollut toimivaltainen tutkimaan B:n käräjäoikeudessa vireille paneman avioerohakemuksen. Toimivaltakysymystä ratkaistaessa vaikutusta ei ollut aviopuolisoiden mahdollisilla liitynnöillä muihin maihin tai mahdollisilla oikeuspaikan sopivuuteen liittyvillä seikoilla. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016) - Uutiset
8.3.2016 12.40
Pesänjakajaa ei vapautettu tehtävästään - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen oli ymmärrettävää, että pesänjakajalla oli kulunut ositukseen aikaa. Pesänjakaja oli asianmukaisesti pyrkinyt saamaan tietoja osapuolilta ositettavasta omaisuudesta. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että osituksen pitkittyminen olisi johtunut pesänjakajasta sekä se, että ositukseen käytetty aika olisi epätavallisen pitkä asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen. Asiassa ei siis ollut näytetty hakijan väitettä siitä, että pesänjakaja ei ollut hoitanut pesänjakajan tehtävää sen edellyttämällä tavalla eikä pesänjakaja hallinnut tehtäväänsä. Asiassa ei myöskään ollut näytetty väitettä siitä, että pesänjakaja olisi ollut taitamaton tehtäväänsä. (Vailla lainvoimaa 8.3.2016) - Uutiset
25.2.2016 15.11
Hovioikeus: Käräjäoikeus tulkitsi väärin avioliittolain yhteisen kodin käsitettä – asia palautettiin
Kun puolisoilla voi avioliittolain esitöistä ilmenevällä tavalla olla useampi yhteiseksi kodiksi katsottava asunto, hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että puolisoilla oli Heinolan kiinteistöllä avioliittolain 24 §:ssä tarkoitettu yhteiseksi kodiksi tarkoitettu asunto. Seuraavaksi ratkaistavaksi tulisi kysymys siitä, oikeutetaanko toinen puoliso vaatimuksensa mukaisesti yksin jäämään asumaan Heinolan kiinteistölle avioliittolain 24 §:ssä säädetyin tavoin. Päädyttyään siihen lopputulokseen, ettei Heinolan kiinteistö ollut puolisoiden yhteinen koti, käräjäoikeus ei katsonut tarpeelliseksi lausua vaatimuksesta. Asia oli palautettava tältä osin käräjäoikeuteen käsiteltäväksi. (Lainvoimainen, ks. KKO:2017:13) - Uutiset
22.2.2016 9.00
Yhteisasumisen edellytykset rikkonut puoliso häädettiin yhteisestä asunnostaVaimon kertomusta miehen väkivaltaisesta, uhkaavasta ja leimaavin sanankääntein nimittelevästä käyttäytymisestä ei ollut aihetta epäillä. Hän oli kertonut kokemuksistaan luontevasti ja ilman, että kertomuksen todenperäisyyttä olisi osoitettu tai yritetty osoittaa paikkansapitämättömäksi. Hänen mukaansa mies oli käynyt hänen kurkkuunsa käsiksi, raivonnut, hajottanut hänen makuuhuoneensa lukituksen, nimitellyt ja puhunut viitteellisesti hengen menettämisestä. Tämän takia ei ollut perusteltua oikeuttaa miestä jäämään asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa vaimoa muuttamaan sieltä, vaan yhteisasumisen edellytykset rikkoneen miehen oli perusteltua kantaa siitä tältä osin vastuu (avioliittolaki 24 § 1). Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 13.45
Hovioikeus: Yhdysvaltain kansalaisten yhdessä omistaman asunnon sijainti Suomessa oli riittävä liityntä Suomeen ja pesänjakajahakemus voitiin tutkia Suomessa eikä toimivaltaperuste ollut miehen kannalta kohtuuton – hakemus voitiin antaa tiedoksi miehelle suomen kielellä
HO totesi tiedoksiannon virheellisyyttä koskevan väitteen osalta mm., ettei KO ollut menetellyt hakemuksen tiedoksiannossa virheellisesti ottaen vielä huomioon, että mies ymmärsi suomen kieltä eikä hän ollut kieltäytynyt ottamasta vastaan tiedoksiantoa suomen kielellä. Hän oli lisäksi antanut lausuman hakemuksen johdosta ja esiintynyt KO:ssa suomen kielellä. Suomalaisen tuomioistuimen toimivallan osalta HO katsoi, että aviovarallisuuskysymyksellä oli selkeä liittymä Suomeen, koska yhdysvaltalaista ositusratkaisua ei tunnusteta Suomessa ja asianosaiset tarvitsivat riitaisessa tapauksessa joka tapauksessa tuomioistuimen päätöksen Suomessa sijaitsevan omaisuuden osittamista tai erottelua varten ja koska sanottu omaisuus ei ollut vähäarvoista. Yhdysvalloissa mahdollisesti vireillä oleva puolisoiden omaisuuden ositukseen liittyvä oikeudenkäynti ei estänyt pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen tutkimista Suomessa. Asian tutkiminen suomalaisessa tuomioistuimessa ei ollut kohtuutonta miehen kannalta. Espoon KO:lla oli ollut toimivalta tutkia pesänjakajan määräämistä koskeva hakemus. (Vaila lainvoimaa 19.2.2016) - Uutiset
12.2.2016 15.30
Avioero voitiin "väärinkäsityksen" jälkeen perua vielä hovioikeudessakinKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot avioeroon yhteisen hakemuksen nojalla. Hakijat olivat molemmat ilmoittaneet tyytymättömyyttä ratkaisuun ja valittaneet siitä, joten avioero ei ollut vielä lainvoimainen. Puolisot olisivat käräjäoikeuskäsittelyn aikana voineet peruuttaa hakemuksensa ja oikeuskäytännössä on katsottu, että peruutus on mahdollinen vielä hovioikeudessakin. Hovioikeus katsoi, että valituskirjelmä oli verrattavissa tällaiseen peruutukseen. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
2.2.2016 13.51
Käräjäoikeus ja hovioikeus: Avioliittolain yhteiselämän lopettamista koskevaa säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi pitkälle eron jälkeiseen aikaan
A oli pyytänyt, että käräjäoikeus muun muassa päättää, että A saa jäädä asumaan osapuolten yhteiseen asuntoon ja kotiin. Kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoi, ettei A:n ja B:n yhteisesti omistaman kiinteistön
käyttämisessä ollut enää kysymys avioliittolain tarkoittamasta yhteiselämästä eikä näin ollen kyseinen yhteiselämän lopettamista koskeva säännös voinut tulla sovellettavaksi omaisuuden käyttämisen suhteen. Näin ollen hakemus tuli hylätä. Hovioikeudella ei ollut aihetta arvioida riidanalaisia kysymyksiä tai jutun lopputulosta toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
18.1.2016 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei sovitellut ositusta miltään osinSe, että B kävi ansiotyössä silloin, kun A työskenteli rakennustyömaalla, teki osaltaan mahdolliseksi sen, että A:n käytännön työpanos omakotitalon rakentamisessa tuli suuremmaksi kuin B:n vastaava työpanos. A:n aloitteesta A ja B tekivät avioehtosopimuksen vain muutamia kuukausia ennen kuin heidän avioliittonsa päättyi. Avioehtosopimukseen ei kuitenkaan ollut otettu sellaista kyseisen omakotitalokiinteistön omistusta koskevaa ehtoa, joka osoittaisi, ettei tämä kiinteistö ollut tavanomaista avio-oikeuden alaista omaisuutta. Asiassa ei ollut perusteita sovitella ositusta A:n suuremman työpanoksenkaan perusteella. (Vailla lainvoimaa 18.1.2016) - Uutiset
7.10.2015 14.15
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta avioeroasiassa
EU-tuomioistuin katsoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevassa ennakkoratkaisuasiassa, että siltä osin kuin kyse on samojen asianosaisten välillä avioeroa ja asumuseroa koskevista menettelyistä kahden jäsenvaltion tuomioistuimissa, asetuksen (EY) N:o 2201/2003 19 artiklan 1 ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa menettely tuomioistuimessa, jossa asia on ensin pantu vireille ensimmäisessä jäsenvaltiossa, on rauennut sen jälkeen, kun asia on pantu vireille toisessa tuomioistuimessa toisessa jäsenvaltiossa, vireilläolovaikutuksen kriteerit eivät enää täyty, ja näin ollen on katsottava, että tuomioistuimen, jossa asia on ensin pantu vireille, toimivaltaisuutta ei ole pidettävä ratkaistuna. - Uutiset
18.9.2015 8.41
Hovioikeus hylkäsi syytteen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä - kysymys oli ollut aviopuolisoiden välisestä perheoikeudellisella perusteella tehdystä työstä
Koska kiskonnantapaista työsyrjintää koskevan RL 47:3 a §:n mukaan rikoksen on kohdistuttava työntekijään, oli syyte ja korvausvaatimukset hylättävä. Vastaaja tuomittiin kuitenkin väärennyksestä, kun hän oli allekirjoittanut avioerohakemuksen myös vaimonsa nimissä ja toimittanut hakemuksen KO:een. (Vailla lainvoimaa 18.9.2015)