Avioero
- Uutiset
24.5.2017 11.00
KKO:n ratkaisu avioliiton purkautumisesta kuoleman johdosta ja avioerohakemuksen tutkimisestaKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot A:n ja B:n ensin mainitun hakemuksesta avioeroon. B valitti hovioikeuteen ja vaati päätöksen kumoamista. A kuoli asian ollessa vireillä hovioikeudessa ja B vaati asian jättämistä sillensä. Hovioikeus tutki valituksen ja pysytti käräjäoikeuden päätöksen. Korkein oikeus katsoi, että avioliitto oli purkautunut A:n kuoleman johdosta, joten avioerohakemus oli rauennut ja asia tuli jättää sillensä. - Uutiset
22.5.2017 12.07
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikuluista avioeroasiassaPäätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus harkitsi oikeaksi määrätä, että A oli velvollinen korvaamaan B:lle 2/3 oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärästä eli 1.783,53 euroa. Koska oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määrättiin vasta hovioikeudessa, korkoa edellä mainitulle määrälle voitiin määrätä suoritettavaksi vasta kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 22.5.2017) - Uutiset
10.5.2017 8.36
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion entisen aviopuolison oikeudesta lunastaa puolet yhteisenä kotina käytetystä omakotitalosta – osituskirjan subjektiiviselle tulkinnalle ei voitu antaa merkitystäSopimuksen sisältöä koskevia epäselvyyksiä voidaan poistaa tulkinnalla. Käräjäoikeus oli tulkinnut osituskirjaa subjektiivisella, oikeustoimen tekijän eli tässä tapauksessa pesänjakajan tarkoitusta tavoittelevalla tulkinnalla. Oikeuskirjallisuudessa todetaan, että subjektiivisella tulkinnalla on merkitystä lähinnä testamenttioikeudessa, jossa testamenttia tulkitaan vainajan viimeisen tahdon selvittämiseksi. Sopimuksien yhteydessä subjektiivisella tulkinnalla ei juuri ole merkitystä, koska sopimuksessa on jo lähtökohtaisesti yleensä vähintään kaksi oikeustoimen tekijää. Edelleen sopimuksen tulkinta edellyttää, että sopimuksen sisällössä on epäselvyys, joka pyritään poistamaan tulkinnalla. Osituskirjassa ei ole mainintaa siitä, että A:lla olisi kanteen perusteena oleva lunastusoikeus, eikä sopimusta voida pitää tältä osin niin epäselvänä, että sitä voitaisiin tulkinnalla täydentää kanteessa vaaditulla tavalla. A:n kanne talon lunastuksesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
28.4.2017 10.38
Inhimillisen erheen takia tehty käräjäoikeuden avioeropäätös poistettiinHovioikeus poisti käräjäoikeuden 29.3.2017 tekemän päätöksen, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon AL 25 §:n 1 momentin nojalla, vaikka hakemus avioerosta oli tullut vireille vasta 20.2.2017 ja riidatonta oli, että puolisot eivät olleet asuneet erillään keskeytyksettä viimeistä kahta vuotta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2017) - Uutiset
27.3.2017 10.30
KKO:n ennakkopäätös yhteisen kodin käsitteestäAviopuolisot olivat vuodesta 2003 vuoteen 2014 saakka asuneet keskimäärin huhti- ja toukokuun vaihteesta syys- ja lokakuun vaihteeseen Suomessa pinta-alaltaan noin 60 neliömetrin asuinrakennuksessa, joka soveltui vakituiseen asumiseen. Muun ajan vuodesta he olivat asuneet Espanjassa, missä heillä oli yhteisenä kotina omakotitalo. Toinen puoliso vaati yhteiselämän lopettamista koskevassa hakemuksessaan sen vahvistamista, että hän saa jäädä asumaan mainittuun kiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla asuinrakennus katsottiin avioliittolain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi puolisoiden yhteiseksi kodiksi. - Uutiset
7.3.2017 11.05
Hovioikeuskaan ei sovitellut 20 vuotta avioliitossa olleiden puolisoiden ositusta miehen perintönä saaman koti- ja metsätilan osaltaKO oli katsonut, ettei puolittamisperiaatteen mukaisesti toimitetun osituksen lopputulos ollut muodostunut puolisoiden kannalta kohtuuttomaksi eikä nainen ollut saanut osituksessa perusteetonta taloudellista etua. HO totesi, että KO oli tuomiossaan asianmukaisesti huomioinut osituksen sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat huomioon ottaen sen, mitä AL 103 b §:n 1 momentissa on säädetty erityisesti huomioitavaksi sekä sen, mitä osituksen sovittelusta on oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa todettu. HO hyväksyi KO:n tuomiosta ilmenevän oikeudellisen arvioinnin ja johtopäätökset. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 8.32
Hovioikeus: Tasinkosaatava muodosti VJL 10 §:n 11 kohdan esteperusteen velkajärjestelylle - asia palautettiin käräjäoikeuteenVaikka VJL 10 §:n 11 kohdassa esimerkkinä mainitaan pelkästään vahingonkorvausta ja kauppahinnan palautusta koskeva velka, niin myöskin aviovarallisuuden jakamiseen liittyvää velkaa voidaan pitää tällaisena vastaavana velkana. Tasinkosaatavan määrää voitiin pitää naisen kannalta merkittävänä. Velkajärjestelyn myöntäminen miehelle olisi merkinnyt, että tämä olisi hyötynyt kohtuuttomasti naisen kustannuksella. Naisen tasinkosaatavaa mieheltä oli pidettävä VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettuna velkana. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017. Ks. KKO:2019:83, jossa katsottiin, ettei kyseinen velka ollut VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettu vahingonkorvaukseen ja kauppahinnan palauttamiseen rinnastuva "muu vastaava velka". KKO katsoi, ettei A:n velkajärjestelylle ollut estettä. 30.9.2019) - Uutiset
9.2.2017 15.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan päätöksen saatavan maksettavaksi määräämisestä omaisuuden erottelussaKoska osakkeiden ostamisen kautta A ja B olivat saaneet omistukseensa yhtiön omistaman tontin, jolle A ja B olivat sittemmin rakentaneet paritalon, hovioikeus katsoi selvitetyksi, että kyseinen 143.000 euron suoritus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. Ottaen erityisesti huomioon maksutapahtumien keskinäisen ajallisen ja asiallisen yhteyden sekä sen seikan, että B oli hyväksynyt riidattomaksi, että A oli maksanut 525.000 euron kauppahinnasta vähennettäväksi yhteisiä kuluja 10.000 euroa, hovioikeus piti riittävästi selvitettynä, että koko tarkemmin selvittämättä oleva 12.000 euron kauppahintaosuus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan myöskään tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
25.1.2017 8.43
Eron jälkeistä vainoa kokeneiden lasten tilanne huolestuttaa auttajiaEron jälkeistä vainoa kokevat lapset huolestuttavat Helsinkiin keskiviikkona (25.1.) kokoontuvia tutkijoita ja apua tarjoavia järjestöjä. Suurin osa vanhemmista kykenee sopimaan eron jälkeen lasten tapaamiskäytännöistä, mutta vuosittain noin 500-700 eroon liittyy merkittäviä ongelmia. Eron jälkeisen vainon arvioidaan kasvavan samassa suhteessa, kun erot ja niihin liittyvät huoltajuusriidat lisääntyvät. - Uutiset
13.1.2017 11.27
Asianajajapäivä 2017 – osa materiaalista saatavilla verkostaSuomen Asianajajaliiton järjestämää Asianajajapäivää vietettiin perjantaina 13. tammikuuta Kalastajatorpalla. Päivän aiheita olivat muun muassa oikeus ja politiikka, yritysasiakkaan neuvonta, lapsen asioista sopiminen erotilanteissa, digiloikka, sekä sovintoneuvottelut ja sovittelut. Osa päivän luentomateriaalista on saatavilla liiton Asianajajapäivä-verkkosivustolta. Päivässä nousi vahvasti esille lainvalmistelun taso ja lakien perustuslainmukaisuuden tulkinta. - Uutiset
4.1.2017 11.11
Hovioikeuden ratkaisu avioehtosopimuksen tulkinnasta, avioehdon sovittelusta ja avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrästäAsiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko AL:n ja BL:n tekemää avioehtosopimusta tulkittava sen sanamuodosta poikkeavasti, sekä siitä, oliko avioehtoa toissijaisesti soviteltava avioliittolain 103 b §:n nojalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko BL:n ottaman lainan ositushetkellä jäljellä oleva määrä katettava osituksessa hänen avio-oikeuden alaisesta vai avio-oikeudesta vapaasta omaisuudestaan. Edelleen kysymys oli siitä, oliko AL:n avio-oikeudesta vapaan omaisuuden sijaan tullut omaisuus avio-oikeudesta vapaata, ja jos näin katsottiin olevan, oliko samoin meneteltävä myös BL:n vastaavan omaisuuden kohdalla. Hovioikeus kumosi pesänjakajan toimittaman osituksen eräiltä osin ja asia palautettiin näiltä osin pesänjakajalle erottelun ja osituksen toimittamiseksi uudelleen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
8.11.2016 9.55
KKO: Luovutusvoittovero otettiin huomioon osituksessaA oli myynyt omistamiaan osakkeita ositusperusteen syntymisen jälkeen mutta ennen osituksen toimittamista ja maksanut osakkeiden myyntiin liittyvän luovutusvoittoveron. Osakkeet otettiin A:n ja B:n välisessä osituksessa huomioon niillä myyntiajankohtana olleesta arvostaan siten, että siitä vähennettiin osakkeiden myynnistä aiheutunut luovutusvoittovero. - Uutiset
20.10.2016 11.48
KKO:n ratkaisu eläkevakuutusten merkityksestä osituksen sovittelussaEläkevakuutusten huomioon ottamisen seurauksena B olisi joutunut maksamaan A:lle tasinkona määrän, joka vastasi lähes puolta eläkevakuutusten nettoarvosta. Kun eläkevakuutukset muodostivat olennaisen osan B:n muutoin selvästi A:n lakimääräistä eläkettä alhaisemmasta eläketurvasta, eläkevakuutuksista johtuva tasingonmaksuvelvollisuus olisi johtanut B:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen ja siihen, että A olisi saanut perusteettomasti taloudellista etua. Siksi ositusta soviteltiin määräämällä, että B:n ei ollut maksettava tasinkoa A:lle. - Uutiset
24.8.2016 13.17
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion jolla pesänjakajan toimittamaa ositusta oli muutettu siten ettei ositusta soviteltu lainkaanA:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö oli 878.691,76 euroa ja B:n laskennallinen avio-osa oli 448.184,52 euroa. Avioliiton kesto oli ollut sen verran pitkä, yli 10 vuotta ja B:n toiminta yhteisen talouden ja maatilaomaisuuden hyväksi siinä määrin merkittävää, ettei ositusta tullut määrällisesti sovitella kuin rajoitetusti. Hovioikeuden tuomiossa mainituilla ja lisäksi pesänjakajan ratkaisusta ilmenevillä perusteilla hovioikeus hyväksyi pesänjakajan ratkaisun siltä osin, kun tämä oli katsonut kohtuulliseksi lopputulokseksi sovitella omaisuutta vähentämällä laskennallisen tasingon määrästä 115.000 euroa. - Uutiset
10.6.2016 13.00
18 EU-maata sopuun selvennyksistä kansainvälisten pariskuntien varallisuussuhteisiin – Suomi mukana18 jäsenmaata muodosti 9. kesäkuuta 2016 yleisnäkemyksen kahdesta asetuksesta, joiden tarkoituksena on vahvistaa säännöt, joita sovelletaan avioparien tai rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteisiin rajatylittävissä tilanteissa. Asetuksissa pyritään määrittämään, mikä tuomioistuin on toimivaltainen ja mitä lainsäädäntöä sovelletaan aviovarallisuussuhteita ja rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa kysymyksissä. Ne myös helpottavat päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Ne luovat selkeät säännöt sovellettavasta lainsäädännöstä avioero- tai kuolemantapauksissa, lisäävät oikeusvarmuutta ja tekevät lopun rinnakkaisista ja mahdollisesti ristiriitaisista oikeudenkäynneistä eri jäsenvaltioissa. - Uutiset
31.5.2016 10.38
Hovioikeus: Avioeroasiaa ei ollut jätettävä hovioikeudessa sillensä valittajan puolison kuoltua käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeenHO päätyi siihen johtopäätökseen, että miehen HO:n käsiteltäväksi saattama avioeroasia ei naisen kuoleman johdosta rauennut eikä asiaa ollut jätettävä sillensä. Naisen rintaperilliset eivät olleet tässä asiassa asianosaisia eikä heillä ollut miehen valituksen osalta puhevaltaa. KO:n päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.8.2016. KKO poisti (24.5.2017) KO:n ja HO:n päätökset. Avioeroa koskeva hakemus oli rauennut ja asia jätettiin sillensä, ks. KKO:2017:32). - Uutiset
27.5.2016 12.21
Hovioikeus arvioi Bulgariassa sijaitsevien kiinteistöjen ja yhtiöosuuden arvostamista osituksessaPesänjakajan ratkaisu kiinteistöjen arvosta oli perustunut A:n omistamien kiinteistöjen osalta asianosaisten esittämille arvoille ja pesänjakajan itse hankkimalle selvitykselle. Osituslaskelmassa kunkin kiinteistön arvona oli huomioitu asianosaisten esittämien arvojen ja pesänjakajan oman selvityksensä perusteella hankkimien arvojen keskiarvo. A:n omistaman yhtiöosuuden arvon pesänjakaja oli määrittänyt substanssiarvomenetelmällä siten, että yhtiön omistamat kiinteistöt oli arvostettu perustuen asianosaisilta saatuun selvitykseen. Hovioikeus totesi, että pesänjakajan käyttämät perustelut ja hänen tekemänsä ratkaisut olivat olleet pesänjakajan harkintavallan puitteissa, eikä A osoittanut pesänjakajan arvostusratkaisun olleen virheellinen. Näin ollen perusteita asian palauttamiselle pesänjakajalle osituksen uudelleen toimittamiseksi ei ollut ja asia oli jätettävä pesänjakajan toimittaman osituksen ja käräjäoikeuden tuomion varaan. (Vailla lainvoimaa 27.5.2016) - Uutiset
22.4.2016 12.45
Avioliiton tai avioeron merkitys Suomen verotuksessa on vähäinenAvioliiton tai avioeron merkitys verotuksessa on vähäinen, sillä Suomessa puolisoita ei veroteta yhteisesti. Perhesuhteilla on kuitenkin vaikutusta joihinkin verovähennyksiin. - Uutiset
8.4.2016 14.42
Avioerohakemuksen voi peruuttaa vielä hovioikeudessakinOikeuskäytännössä on katsottu avioerohakemuksen peruuttamisen olevan mahdollista vielä muutoksenhakuvaiheessa. - Uutiset
24.3.2016 14.10
Hovioikeus: Espoon käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen käsittelemään Viroon viedyn lapsen huolto- ja elatusasiaaHO katsoi, ettei Espoon KO ollut toimivaltainen käsittelemään lapsen isän vaatimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä elatusavusta. Valituksessa esitetyt seikat eivät riittäneet perusteeksi epäillä KO:n tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta tekemää johtopäätöstä, jonka mukaan lapsi oli Bryssel IIa -asetuksen 10 artiklan b kohdassa tarkoitetuin tavoin, ennen lapsen isän hakemuksen vireille tuloa, asunut Virossa vähintään vuoden siten, että isä oli tiennyt lapsen olinpaikan. Lapsen ikä (s. 2012) huomioon ottaen voitiin pitää selvänä, että lapsi oli tässä ajassa äitinsä mukana sopeutunut uuteen ympäristöönsä. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016)