Avioero
166 hakuosumaa
- Uutiset
25.1.2023 11.45
Avioeroa hakeneen puolisoa ei kuultu - hovioikeus jätti käräjänotaarin kantelun lainvoimaisen päätöksen poistamisesta tutkimatta
HO katsoi, ettei nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ollut ilmennyt sellaista voimakasta julkista intressiä, jota tuomarin kanteluoikeus edellyttää. Kantelu jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 25.1.2023) - Uutiset
20.1.2023 11.49
Hovioikeus: Ositus, tasinko ja oikeudenkäyntikulut
JK:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, olivatko PK:n 10.000 euron ja 20.000 euron suoritukset (tilisiirrot) JK:lle lahjoja vai osituksessa huomioon otettavia tasinkosuorituksia. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, miten JK:n Filippiinien asunto sekä siitä oleva velka oli otettava huomioon osituksessa. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 20.1.2023) - Uutiset
21.12.2022 11.40
Epävarmat velat ositusta toimittaessa ja takaisinsaantilain mukaisessa ylivelkaisuus- ja maksukyvyttömyysarvioinnissa: Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomiolauselman ja määräsi osituksen peräytymäänHovioikeus totesi, että osituksen peräyttäminen ei edellytä, että kysymys olisi valeoikeustoimesta. PH oli osituksessa luovuttanut omaisuuttaan 78.545,09 euroa liikaa eli huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Asiassa oli riidatonta, ettei osituskirjaa ollut annettu Digi- ja väestötietovirastoon (ent. Maistraatti) rekisteröitäväksi. Tuomiossa mainituilla perusteilla ositus oli peräytettävä takaisinsaantilain 9 §:n ja avioliittolain 104 §:n mukaisesti. SH:n korvausvastuun enimmäismääränä oli pidettävä määrää, jonka PH oli osituksessa luovuttanut ilman sitä koskevaa velvollisuutta. Näin ollen kannevaatimukset 1) ja 2) oli hylättävä 78.545,09 euroa ylittävältä osalta ja kannevaatimus 3) edellisten vaatimusten kanssa samassa suhteessa eli 10.635,50 euroa ylittävältä osin. Muilta osin kannevaatimukset hyväksyttiin. (Vailla lainvoimaa 21.12.2022) - Uutiset
8.12.2022 13.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan avioeroasiassa, kun ilmoitusta ratkaisun antamisesta ei ollut tehtyKO ei ole ilmoittanut A:lle ratkaisun antamisesta asiassa. Hän ei siten ollut saanut asianmukaista muutoksenhakuohjausta asiassa eikä hänellä ollut ollut mahdollisuutta ilmoittaa tyytymättömyyttä ja hakea ajoissa muutosta kyseessä olevaan päätökseen. A oli tullut tietoiseksi päätöksestä vasta sen tultua lainvoimaiseksi. (Vailla lainvoimaa 8.12.20222) - Uutiset
5.12.2022 9.04
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan, kun avioeropäätös oli lähetetty vasta tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan umpeutumisen jälkeen
Kun KO:n asianosaisile vasta tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan umpeutumisen jälkeen lähettämässä avioeropäätöksessä oli ilmoitettu, että ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla ja kun ilman lainoppinutta avustajaa asiaa hoitavien asianosaisten ei voitu edellyttää olevan ilman tuomioistuimen antamaa ohjeistusta tietoisia ratkaisun antamista sekä muutoksenhakua koskevista säännöksistä ja käytännöistä, HO katsoi, että asiassa selostetut olosuhteet muodostivat OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitetun erittäin painavan syyn palauttaa määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle ja valituksen tekemiselle. KO on lausunnon mukaan ryhtynyt muuttamaan ohjeistustaan lausuntopyynnön johdosta siten, että myös avioeropäätökset lähetetään asianosaisille ratkaisupäivänä. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
30.11.2022 11.20
Hovioikeus: Oliko muistisairas kyennyt ymmärtämään avioeroasian merkityksen ja ollut siten oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa koskevassa asiassa
Sillä, että nainen oli mahdollisesti pidemmän aikaa kokenut avioliittonsa epämielekkääksi, ei ollut merkitystä hänen toiminta- ja ymmärryskykynsä arvioimisen kannalta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi asiassa näytetyn, ettei nainen ollut enää 18.2.2020 ollut oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa ja pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa. Hakemus oli näin ollen jätettävä tutkimatta. (Vaila lainvoimaa 30.11.2022) - Uutiset
14.11.2022 10.30
Hovioikeus poisti avioeropäätöksen
A ja B olivat vaatineet, että KO:n päätös kumotaan ja että heille tuomittu avioero perutaan. (Vailla lainvimaa 14.11.2022) - Uutiset
12.10.2022 15.00
Hovioikeus: Avioliittolain 26 §:n 2 momentissa säädetyt harkinta-aikaan liittyvät määräajat eivät ole sellaisia määräaikoja, joita lain mukaan voitaisiin pidentääValitus hylättiin. KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.10.2022) - Uutiset
23.9.2022 14.30
Tiina Väisäsen väitös: Eläkkeet avioero-osituksessa – Tutkimus lakisääteisten työeläkeoikeuksien merkityksestä avioeron jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessa
Avioerotilanteessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan. Työeläkeoikeudet muodostavat kuitenkin merkittävän poikkeuksen tähän pääsääntöön – osituksessa niitä ei huomioida, vaikka ne ovatkin taloudellisesti merkittävä varallisuuserä. OTL Tiina Väisäsen väitöstutkimuksessa ”Eläkkeet avioero-osituksessa" tarkastellaan yhtä puolisoiden tärkeintä varallisuuserää: lakisääteisiä työeläkeoikeuksia ja niiden merkitystä avioeron jälkeen toteutettavassa omaisuuden jaossa eli osituksessa. - Uutiset
20.9.2022 14.00
Uusi kansainvälisiä perheasioita koskeva EU-asetus (”uusi Bryssel IIa -asetus” eli ”Bryssel IIb -asetus”) suojaa paremmin lapsen etua
Avioeroa, vanhempainvastuuta sekä kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa uutta EU-asetusta on alettu soveltaa elokuun alusta. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on näissä asioissa toimivaltainen ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa. - Uutiset
29.8.2022 10.10
Hovioikeus sovitteli ositusta
Hovioikeus harkittuaan tuomiossa sovittelun puolesta ja vastaan esitettyjä seikkoja päätyi kokonaisharkinnassaan siihen, että sovittelua puoltavat seikat olivat sovittelua vastaan puhuvia painavampia. SA:n TA:lle maksettavaksi määrätyn tasingon määrä 125.356,98 euroa johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Asiassa oli avioliittolain 103 b §:n nojalla edellytykset SA:n ja TA:n välisen osituksen sovittelulle siten, että SA:n TA:lle maksettavaksi määrätyn tasingon määrä alennettiin hovioikeuden kohtuulliseksi harkitsemaksi 75.000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 29.8.2022) - Uutiset
18.7.2022 8.13
Hovioikeus: Omaisuuden erottelu
Hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että asianosaisten yhteistalouden hyväksi antamat panokset olivat olleet siinä määrin tasapainossa keskenään, että B:n ei ollut katsottava saaneen A:n kustannuksella perusteetonta etua. Oikeuskäytännössä on yleisesti hyväksytty järjestelyt, joissa lapsen huoltajat sopivat lapsen elatusvastuun jakautumisesta. Tällaiset järjestelyt ovat tyypillisiä esimerkiksi osana vanhempien välisiä avioliiton päättymisen jälkeisiä ositusjärjestelyjä. Kysymys ei ole tällöin elatuslain tarkoittamasta elatusavusta tai kertakaikkisesta elatusavusta, jotka ovat lapselle maksettavia eriä, vaan vanhempien välisestä sopimuksesta. Esitetyn selvityksen perusteella nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa oli ollut kysymys tällaisesta järjestelystä. Kysymys lapsen elatusavun kuittauskelpoisuudesta A:n vaatiman korvauksen kanssa ei siten tullut asiassa arvioitavaksi. (Vailla lainvoimaa 18.7.2022) - Uutiset
17.6.2022 14.35
Hovioikeus: Avioliittolain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettu aika, jonka kuluessa uusi avioerovaatimus on esitettävä, voitiin palauttaa
HO katsoi johtopäätöksenään, että OK 31 luvun 17 §:ää on asiassa mainitut oikeusohjeet huomioon ottaen perusteltua tulkita valittajan perusoikeuksia parhaiten toteuttavalla tavalla. Näin ollen HO katsoi, että AL 26 §:n 2 momentissa tarkoitettu aika, jonka kuluessa uusi avioerovaatimus on esitettävä, voidaan OK31 luvun 17 §:n nojalla palauttaa. Koska valittaja ei ollut voinut toimia laissa säädetyssä määräajassa KO:n tekemästä virheestä johtuen, oli määräajan palauttamiselle olemassa erittäin painavat syyt. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
30.5.2022 11.50
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Kansainvälinen avioero ja tuomioistuimen toimivalta Bryssel II -asetuksen nojalla
Kokemukseni on, että kansainväliseen parisuhdeoikeuteen (ja myös kansainväliseen perhe- ja perintöoikeuteen) suhtaudutaan asianajajien keskuudessa hieman liian suurpiirteisesti, eikä tuomioistuimissakaan aina ole otettu vakavasti väestön ja parisuhteiden kansainvälistymisestä aiheutuvia oikeusvaikutuksia, kertoo kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa, ja kirjoittaa aiheesta myös Lakikirjaston artikkelissa.Avoin uutinen - Uutiset
25.5.2022 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen avioeroasiassa, kun puolisoiden asuinpaikka oli ollut Yhdysvalloissa avioerohakemuksen vireilletulon hetkellä
KO oli katsonut, että naisella oleva Viron kansalaisuus oli estänyt Suomen kansallisten toimivaltasäännösten soveltamisen asiassa. Toimivaltakysymys ei siten ollut tullu arvioitavaksi Suomen kansallisten toimivaltasäännösten pohjalta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen KO:n toimivallasta. HO totesi, että puolisoiden asuinpaikan muodostumista Yhdysvaltoihin tuki perheen pitkäaikainen asuminen Yhdysvalloissa sekä puolisoiden ammatilliset ja lasten koulutukseen liittyvät intressit. Perheen asuminen osan vuodesta Suomessa, ihmis- ja perhesuhteet ja miehen tarkoitus muuttaa Suomeen osoittivat sinänsä siteitä Suomeen, mutta eivät riittäneet osoittamaan, että miehen asuinpaikka olisi pysynyt Suomessa tai siirtynyt jossain vaiheessa takaisin Suomeen. Näin ollen asiassa esitettyjen seikkojen perusteella oli katsottava, että puolisoiden asuinpaikka oli ollut Yhdysvalloissa avioerohakemuksen vireilletulon hetkellä. Asiassa ei ollut myöskään näytetty tai väitetty, että KO:n päätöksessä selostetut, asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennessä tai kuudennessa luetelmakohdassa säädetyt edellytykset olisivat täyttyneet. Lisäksi HO totesi, että avioeroasia oli ollut vireillä yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa, jonka antama päätös yleisesti ottaen tunnustetaan Suomessa ilman eri vahvistusta (ks. HE 231/2014 vp, s. 25). Mainitsemillaan ja KO:n lausumilla perusteluilla HO katsoi, että avioerohakemus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 25.5.2022) - Uutiset
11.5.2022 10.50
Asianajajaliitto palkitsi vuoden 2021 parhaat oikeudelliset Defensor Legis -kirjoitukset
Asianajajaliiton hallitus on Defensor Legis -julkaisun toimituksen esityksen mukaisesti myöntänyt vuosittaiset kirjoituspalkinnot erityisen korkeatasoisille Defensor Legisissä julkaistuille oikeudellisille kirjoituksille. Jokainen kirjoittajapalkinto on suuruudeltaan 1.500 euroa artikkelia kohden. Palkintosummat myöntää Asianajajaliiton Säätiö. Defensor Legisin kirjoittajapalkintoja on jaettu vuodesta 1988 alkaen. - Uutiset
26.4.2022 9.05
Hovioikeus: Omistusoikeuden tasinkona saatuihin osakkeisiin ja siihen perustuvien velvollisuuksien katsottiin siirtyneen osituspäätöksellä eikä vasta osituksen tultua lainvoimaiseksi
Valituksessa esitettiin, että jo mahdollisuus moitekanteen nostamiseen estäisi omistusoikeuden siirtymisen ennen osituksen lainvoimaiseksi tuloa. Korkein oikeus on kuitenkin ennakkopäätöksessä KKO 1985 II 190 katsonut, ettei moitekanteen vireilläolo estänyt tasinkoon perustuvan suorituskanteen ajamista ja että tasinkoa saavalla puolisolla oli ollut oikeudellinen tarve kanteensa nostamiseen välittömästi sen jälkeen, kun tasingon suorittamisesta oli kieltäydytty. Tuomiossa todetun perusteella ja koska ei ollut edes väitetty, että tasinkosuoritusta ei olisi tehty asianmukaisella tavalla, osakkeiden omistusoikeus siihen perustuvine velvollisuuksineen oli siirtynyt B:lle osituksen tultua toimitetuksi. (Vailla lainvoimaa 26.4.2022) - Uutiset
8.4.2022 10.11
Avioeroasiaa ei ollut tarpeen palauttaa käräjäoikeuteen, kun hakemuksen tiedoksiannossa tapahtunut virhe oli ollut vähäinen ja uuden määräajan asettamista lausuman antamiselle oli pidettävä tarpeettomanaAsiassa ei sen laadun ja miehen käräjäoikeuteen toimittamien lausumien perusteella jäänyt epäilystä siitä, etteikö mies olisi tosiasiallisesti tullut tietoiseksi naisen hakemuksesta. Mies oli ymmärtänyt hakemuksen sisällön, ja hänellä oli myös ollut riittävästi aikaa lausua siitä. Mies ei ollut vastustanut hakemusta muilla perusteilla kuin sillä, että tiedoksianto oli toimitettu virheellisesti. Puhelintiedoksiannon OK 11 luvun 3 b §:n 2 momentissa mainitut edellytykset olisivat täyttyneet, mikäli puhelintiedoksianto olisi ollut sallittu. (Vailla lainvoimaa 8.4.2022) - Uutiset
11.2.2022 10.00
EUT: Oleskeluaika, joka vaaditaan, jotta jäsenvaltion tuomioistuimet voivat käyttää toimivaltaansa käsitellä ja ratkaista avioerohakemus, voi oikeutetusti vaihdella hakijan kansalaisuuden mukaanSEUT 18 artiklassa vahvistettua kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että jäsenvaltion, jonka alueella hakija asuu, tuomioistuimen toimivaltaisuudelle on asetettu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa edellytykseksi, että hakija on asunut välittömästi ennen hakemuksensa tekemistä tässä jäsenvaltiossa vähintään ajan, joka on kuusi kuukautta lyhyempi kuin aika, jota edellytetään asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennessä luetelmakohdassa, sillä perusteella, että asianomainen henkilö on kyseisen jäsenvaltion kansalainen. - Uutiset
1.12.2021 6.05
Ensi- ja turvakotien liitolta käsikirja ammattilaisten tueksi vaativiin erotilanteisiin
Ensi- ja turvakotien liiton tuore Vaativan erotyön käsikirja auttaa vahvistamaan ammattilaisten kykyä arvioida riskejä ja tunnistaa korkean konfliktin ja riskin erotilanteet. Käsikirja käsittelee vaativia ero-, huolto- ja tapaamisriitoja ja niiden parissa työskentelyä. Käsikirja perustuu asiakastyön kokemuksiin, kehittämistyöhön ja tutkimustietoon.