Avioero
- Uutiset
13.3.2024 15.46
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Väärinymmärrystä vai sumutusta – avioehtosopimuksen oikeustoimiopillisesta pätemättömyydestäVoiko puoliso oikeustoimilain säännösten valossa menestyksekkäästi väittää, että ajallinen yhteys avioehtosopimuksen allekirjoittamisen ja vihkihetken välillä on luonut osapuolelle pelon häiden mahdollisesta peruuntumisesta ja tätä koskevista häpeällisistä seuraamuksista, jolloin kyseessä olisi pakottaminen? Tai, voiko puoliso vaatia avioehtosopimuksen julistamista pätemättömäksi siksi, että hän ei ole ymmärtänyt sopimuksen oikeusvaikutuksia ja se on lisäksi ollut selkeästi sisällöltään epäsuhtainen, koska se koituu varakkaamman puolison eduksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan. - Uutiset
22.2.2024 14.34
Hovioikeus: Osituksessa huomioon otettavat velat ja osituksen sovitteluAsiassa oli ensisijaisesti kysymys pesänjakajan ja käräjäoikeuden ratkaisujen oikeellisuudesta siltä osin kuin ne eivät olleet ottaneet huomioon puheena olevien velkakirjojen mukaisia velkoja S:n velkoina osituslaskelmassa. Kysymys oli tältä osin yhtäältä velkakirjavelkojen luonteesta ja olemassaolosta todellisina velkoina sekä toisaalta niiden väitetystä lakkaamisesta kahden velan osalta vanhentuneina. Toissijaisesti asiassa oli kysymys osituksen sovittelun edellytyksistä sekä viimesijaisesti S:n ja N:n välillä vahvistettavasta tasingonmaksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 22.2.2024) - Uutiset
26.1.2024 10.11
Avio-oikeuden vanhentuminen lausunnoille 8. maaliskuuta 2024 astiOikeusministeriö pyytää lausuntoja arviomuistiosta, jossa ehdotetaan, että avioliittolaissa säädettäisiin avio-oikeuden (ositusvaateen) vanhentumisesta. Määräajan säätäminen osituksen toimittamiselle selkiyttäisi nykyistä tilannetta ja estäisi monimutkaisten ositustilanteiden syntymisen. - Uutiset
10.10.2023 15.51
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota: Omaisuuden erottelu ei johtanut kohtuuttomaan lopputulokseenErottelukirjasta ilmenevin tavoin V:llä oli noin 168.000 euron varallisuus, ja S:n varallisuus oli hyvin vähäinen. Hovioikeus katsoi, että V oli saanut perusteetonta etua asunto-osakkeiden kauppahinnan jaon osalta. Tähän nähden ja ottaen huomioon, että avioehtosopimuksen sovittelu edellyttää vahvoja perusteita, hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena harkittuaan, ettei omaisuuden erottelu johtanut V:n osalta kohtuuttomaan lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 10.10.2023) - Uutiset
15.9.2023 15.30
Hovioikeus: Pesänjakajan erottelupäätöksen mukaista asumiskorvauskannetta ei olisi saanut jättää tutkimattaKO:n tuomiossa 25.2.2022 oli annettu ratkaisu B:n moitekanteesta, joka oli siis hylätty. Valittaja (A) ei ollut moitekanneasiassa esittänyt sellaista vastakannetta, jossa hän olisi vaatinut B:n velvoittamista suorittamaan hänelle pesänjakajan päätöksessä tarkoitetut saatavat. B:n moitekanteen johdosta annetussa tuomiossa ei näin ollen ollut asetettu eikä olisi voitukaan asettaa B:lle sellaista asumiskorvauksen maksamista koskevaa suoritusvelvoitetta, jonka osalta kyseinen tuomio olisi ollut pantavissa täytäntöön ulosottomenettelyssä. Moitekanteen johdosta annetulla tuomiolla ei siten ollut sellaista tähän asiaan ulottuvaa negatiivista oikeusvoimavaikutusta, joka olisi estänyt A:n nyt vireille paneman suorituskanteen tutkimisen. Sitä vastoin tuomiolla oli sellainen positiivinen oikeusvoimavaikutus, joka velvoitti A:n kannetta käsittelevän tuomioistuimen asettamaan pesänjakajan B:lle asettaman maksuvelvollisuuden ratkaisunsa perustaksi. KO:n päätöstä, jolla asia oli jätetty tutkimatta, oli mainituin perustein pidettävä virheellisenä. (Vailla lainvoimaa 15.9.2023) - Uutiset
25.5.2023 11.54
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Kansainvälinen avioliitto ja sopimus avioeroon sovellettavasta laistaAvioliittolain avioerosääntely rakentuu meillä irtisanomiselle. Avioerohakemuksen syitä ei tutkita, eikä puolisoiden tarvitse viettää harkinta-aikaa eri osoitteissa. Avioerosääntelyssä on kuitenkin suuria valtiokohtaisia eroavuuksia myös Euroopan sisällä ja silloin, kun avioliitolla on liittymiä yhtä useampaan oikeusjärjestelmään, kannattaa nämä eroavuudet tiedostaa. Jos avioeroasia tulee näet vireille vieraassa valtiossa, avioeroon sovellettava laki voi edellyttää esimerkiksi useamman vuoden asumuseroa. Tämä voi tulla puolisolle järkytyksenä, jos hän ei ole osannut asiaan varautua ja asia tulee täytenä yllätyksenä. Asiasta kirjoittaa professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissa. - Uutiset
17.5.2023 13.14
Hovioikeus: Käräjäoikeuden avioeroa koskeva päätös ei ollut kumottavissa enää hovioikeudessaNyt käsillä olevassa asiassa B oli vastustanut A:n valitusta. Valituksen hyväksyminen loukkaisi siten B:n intressiä pitää voimassa asiassa annettu käräjäoikeuden päätös. Mainituissa olosuhteissa hovioikeus katsoi, ettei käräjäoikeuden avioeroa koskeva päätös ollut kumottavissa enää hovioikeudessa. Näin ollen A:n valitus oli hylättävä. Käräjäoikeuden päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 17.5.2023) - Uutiset
26.4.2023 10.50
Hovioikeus: Avioliiton aikainen ja jälkeinen elatusapu- A:n B:lle maksettavaksi tuomittu avioliiton aikainen elatusapu ajalla 1.6.–31.8.2020 alennettiin 650 euroon kuukaudessa KO:n tuomitsemine korkoineen
- A vapautettiin velvollisuudesta suorittaa B:lle avioliiton jälkeistä elatusapua ajalla 1.9.2020–30.9.2022
- A:n jo suorittamaa elatusapua ei ollut palautettava
- A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin
(Vailla lainvoimaa 26.4.2023) - Uutiset
27.3.2023 11.38
Hovioikeus: Rakennushankkeiden ja pääomalainasaatavan ositusarvoAsiassa oli hovioikeudessa ratkaistavana N:n valituksen johdosta kahden ositusperusteen syntyhetkellä rakentamisen osalta kesken olevien kiinteistöjen sekä N:n pääomalainasaatavan arvo N:n ja S:n välisessä osituksessa. Hovioikeus katsoi avioliittolain 90 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, että siltä osin kuin kiinteistöt olivat kehittyneet ositusperusteen syntyhetken jälkeen, kysymys oli ollut N:n omalla työllään ansaitsemastaan omaisuudesta, jonka ei voitu katsoa kuuluvan osituksen piiriin. N:n ositettavina varoina oli siten pidettävä kiinteistöjä sekä niihin kohdistunutta keskeneräisten rakennustöiden arvoa sellaisena kuin se oli ositusperusteen syntyhetkellä ollut. Pääomalainasaatavan osalta hovioikeus katsoi, että asiassa jäi näyttämättä, että se olisi N:lle arvoton. (Vailla lainvoimaa 27.3.2023) - Uutiset
13.2.2023 14.19
Hovioikeus kumosi avioeropäätöksenValittajat olivat valituksessaan lausuneet, että päätös hakea lopullista avioeroa ei ollut loppuun asti ajateltu eivätkä he olleet ajatelleet, että KO:n päätös avioerosta tulisi niin nopeasti. KO:n päätös poistettiin. Avioerohakemus jätettiin sillensä. (Vailla lainvoimaa 13.2.2023) - Uutiset
25.1.2023 11.45
Avioeroa hakeneen puolisoa ei kuultu - hovioikeus jätti käräjänotaarin kantelun lainvoimaisen päätöksen poistamisesta tutkimattaHO katsoi, ettei nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ollut ilmennyt sellaista voimakasta julkista intressiä, jota tuomarin kanteluoikeus edellyttää. Kantelu jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 25.1.2023) - Uutiset
20.1.2023 11.49
Hovioikeus: Ositus, tasinko ja oikeudenkäyntikulutJK:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, olivatko PK:n 10.000 euron ja 20.000 euron suoritukset (tilisiirrot) JK:lle lahjoja vai osituksessa huomioon otettavia tasinkosuorituksia. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, miten JK:n Filippiinien asunto sekä siitä oleva velka oli otettava huomioon osituksessa. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 20.1.2023) - Uutiset
21.12.2022 11.40
Epävarmat velat ositusta toimittaessa ja takaisinsaantilain mukaisessa ylivelkaisuus- ja maksukyvyttömyysarvioinnissa: Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomiolauselman ja määräsi osituksen peräytymäänHovioikeus totesi, että osituksen peräyttäminen ei edellytä, että kysymys olisi valeoikeustoimesta. PH oli osituksessa luovuttanut omaisuuttaan 78.545,09 euroa liikaa eli huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Asiassa oli riidatonta, ettei osituskirjaa ollut annettu Digi- ja väestötietovirastoon (ent. Maistraatti) rekisteröitäväksi. Tuomiossa mainituilla perusteilla ositus oli peräytettävä takaisinsaantilain 9 §:n ja avioliittolain 104 §:n mukaisesti. SH:n korvausvastuun enimmäismääränä oli pidettävä määrää, jonka PH oli osituksessa luovuttanut ilman sitä koskevaa velvollisuutta. Näin ollen kannevaatimukset 1) ja 2) oli hylättävä 78.545,09 euroa ylittävältä osalta ja kannevaatimus 3) edellisten vaatimusten kanssa samassa suhteessa eli 10.635,50 euroa ylittävältä osin. Muilta osin kannevaatimukset hyväksyttiin. (KKO:ssa; VL:2023-108) - Uutiset
8.12.2022 13.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan avioeroasiassa, kun ilmoitusta ratkaisun antamisesta ei ollut tehtyKO ei ole ilmoittanut A:lle ratkaisun antamisesta asiassa. Hän ei siten ollut saanut asianmukaista muutoksenhakuohjausta asiassa eikä hänellä ollut ollut mahdollisuutta ilmoittaa tyytymättömyyttä ja hakea ajoissa muutosta kyseessä olevaan päätökseen. A oli tullut tietoiseksi päätöksestä vasta sen tultua lainvoimaiseksi. (Vailla lainvoimaa 8.12.20222) - Uutiset
5.12.2022 9.04
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan, kun avioeropäätös oli lähetetty vasta tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan umpeutumisen jälkeenKun KO:n asianosaisile vasta tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan umpeutumisen jälkeen lähettämässä avioeropäätöksessä oli ilmoitettu, että ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla ja kun ilman lainoppinutta avustajaa asiaa hoitavien asianosaisten ei voitu edellyttää olevan ilman tuomioistuimen antamaa ohjeistusta tietoisia ratkaisun antamista sekä muutoksenhakua koskevista säännöksistä ja käytännöistä, HO katsoi, että asiassa selostetut olosuhteet muodostivat OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitetun erittäin painavan syyn palauttaa määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle ja valituksen tekemiselle. KO on lausunnon mukaan ryhtynyt muuttamaan ohjeistustaan lausuntopyynnön johdosta siten, että myös avioeropäätökset lähetetään asianosaisille ratkaisupäivänä. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
30.11.2022 11.20
Hovioikeus: Oliko muistisairas kyennyt ymmärtämään avioeroasian merkityksen ja ollut siten oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa koskevassa asiassaSillä, että nainen oli mahdollisesti pidemmän aikaa kokenut avioliittonsa epämielekkääksi, ei ollut merkitystä hänen toiminta- ja ymmärryskykynsä arvioimisen kannalta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi asiassa näytetyn, ettei nainen ollut enää 18.2.2020 ollut oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa ja pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa. Hakemus oli näin ollen jätettävä tutkimatta. (Vaila lainvoimaa 30.11.2022) - Uutiset
14.11.2022 10.30
Hovioikeus poisti avioeropäätöksenA ja B olivat vaatineet, että KO:n päätös kumotaan ja että heille tuomittu avioero perutaan. (Vailla lainvimaa 14.11.2022) - Uutiset
12.10.2022 15.00
Hovioikeus: Avioliittolain 26 §:n 2 momentissa säädetyt harkinta-aikaan liittyvät määräajat eivät ole sellaisia määräaikoja, joita lain mukaan voitaisiin pidentääValitus hylättiin. KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.10.2022) - Uutiset
23.9.2022 14.30
Tiina Väisäsen väitös: Eläkkeet avioero-osituksessa – Tutkimus lakisääteisten työeläkeoikeuksien merkityksestä avioeron jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessaAvioerotilanteessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan. Työeläkeoikeudet muodostavat kuitenkin merkittävän poikkeuksen tähän pääsääntöön – osituksessa niitä ei huomioida, vaikka ne ovatkin taloudellisesti merkittävä varallisuuserä. OTL Tiina Väisäsen väitöstutkimuksessa ”Eläkkeet avioero-osituksessa" tarkastellaan yhtä puolisoiden tärkeintä varallisuuserää: lakisääteisiä työeläkeoikeuksia ja niiden merkitystä avioeron jälkeen toteutettavassa omaisuuden jaossa eli osituksessa. - Uutiset
20.9.2022 14.00
Uusi kansainvälisiä perheasioita koskeva EU-asetus (”uusi Bryssel IIa -asetus” eli ”Bryssel IIb -asetus”) suojaa paremmin lapsen etuaAvioeroa, vanhempainvastuuta sekä kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa uutta EU-asetusta on alettu soveltaa elokuun alusta. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on näissä asioissa toimivaltainen ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa. - Uutiset
29.8.2022 10.10
Hovioikeus sovitteli ositustaHovioikeus harkittuaan tuomiossa sovittelun puolesta ja vastaan esitettyjä seikkoja päätyi kokonaisharkinnassaan siihen, että sovittelua puoltavat seikat olivat sovittelua vastaan puhuvia painavampia. SA:n TA:lle maksettavaksi määrätyn tasingon määrä 125.356,98 euroa johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Asiassa oli avioliittolain 103 b §:n nojalla edellytykset SA:n ja TA:n välisen osituksen sovittelulle siten, että SA:n TA:lle maksettavaksi määrätyn tasingon määrä alennettiin hovioikeuden kohtuulliseksi harkitsemaksi 75.000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 29.8.2022) - Uutiset
18.7.2022 8.13
Hovioikeus: Omaisuuden erotteluHovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että asianosaisten yhteistalouden hyväksi antamat panokset olivat olleet siinä määrin tasapainossa keskenään, että B:n ei ollut katsottava saaneen A:n kustannuksella perusteetonta etua. Oikeuskäytännössä on yleisesti hyväksytty järjestelyt, joissa lapsen huoltajat sopivat lapsen elatusvastuun jakautumisesta. Tällaiset järjestelyt ovat tyypillisiä esimerkiksi osana vanhempien välisiä avioliiton päättymisen jälkeisiä ositusjärjestelyjä. Kysymys ei ole tällöin elatuslain tarkoittamasta elatusavusta tai kertakaikkisesta elatusavusta, jotka ovat lapselle maksettavia eriä, vaan vanhempien välisestä sopimuksesta. Esitetyn selvityksen perusteella nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa oli ollut kysymys tällaisesta järjestelystä. Kysymys lapsen elatusavun kuittauskelpoisuudesta A:n vaatiman korvauksen kanssa ei siten tullut asiassa arvioitavaksi. (Vailla lainvoimaa 18.7.2022) - Uutiset
17.6.2022 14.35
Hovioikeus: Avioliittolain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettu aika, jonka kuluessa uusi avioerovaatimus on esitettävä, voitiin palauttaaHO katsoi johtopäätöksenään, että OK 31 luvun 17 §:ää on asiassa mainitut oikeusohjeet huomioon ottaen perusteltua tulkita valittajan perusoikeuksia parhaiten toteuttavalla tavalla. Näin ollen HO katsoi, että AL 26 §:n 2 momentissa tarkoitettu aika, jonka kuluessa uusi avioerovaatimus on esitettävä, voidaan OK31 luvun 17 §:n nojalla palauttaa. Koska valittaja ei ollut voinut toimia laissa säädetyssä määräajassa KO:n tekemästä virheestä johtuen, oli määräajan palauttamiselle olemassa erittäin painavat syyt. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
30.5.2022 11.50
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Kansainvälinen avioero ja tuomioistuimen toimivalta Bryssel II -asetuksen nojallaKokemukseni on, että kansainväliseen parisuhdeoikeuteen (ja myös kansainväliseen perhe- ja perintöoikeuteen) suhtaudutaan asianajajien keskuudessa hieman liian suurpiirteisesti, eikä tuomioistuimissakaan aina ole otettu vakavasti väestön ja parisuhteiden kansainvälistymisestä aiheutuvia oikeusvaikutuksia, kertoo kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa, ja kirjoittaa aiheesta myös Lakikirjaston artikkelissa. - Uutiset
25.5.2022 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen avioeroasiassa, kun puolisoiden asuinpaikka oli ollut Yhdysvalloissa avioerohakemuksen vireilletulon hetkelläKO oli katsonut, että naisella oleva Viron kansalaisuus oli estänyt Suomen kansallisten toimivaltasäännösten soveltamisen asiassa. Toimivaltakysymys ei siten ollut tullu arvioitavaksi Suomen kansallisten toimivaltasäännösten pohjalta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen KO:n toimivallasta. HO totesi, että puolisoiden asuinpaikan muodostumista Yhdysvaltoihin tuki perheen pitkäaikainen asuminen Yhdysvalloissa sekä puolisoiden ammatilliset ja lasten koulutukseen liittyvät intressit. Perheen asuminen osan vuodesta Suomessa, ihmis- ja perhesuhteet ja miehen tarkoitus muuttaa Suomeen osoittivat sinänsä siteitä Suomeen, mutta eivät riittäneet osoittamaan, että miehen asuinpaikka olisi pysynyt Suomessa tai siirtynyt jossain vaiheessa takaisin Suomeen. Näin ollen asiassa esitettyjen seikkojen perusteella oli katsottava, että puolisoiden asuinpaikka oli ollut Yhdysvalloissa avioerohakemuksen vireilletulon hetkellä. Asiassa ei ollut myöskään näytetty tai väitetty, että KO:n päätöksessä selostetut, asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennessä tai kuudennessa luetelmakohdassa säädetyt edellytykset olisivat täyttyneet. Lisäksi HO totesi, että avioeroasia oli ollut vireillä yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa, jonka antama päätös yleisesti ottaen tunnustetaan Suomessa ilman eri vahvistusta (ks. HE 231/2014 vp, s. 25). Mainitsemillaan ja KO:n lausumilla perusteluilla HO katsoi, että avioerohakemus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 25.5.2022) - Uutiset
11.5.2022 10.50
Asianajajaliitto palkitsi vuoden 2021 parhaat oikeudelliset Defensor Legis -kirjoituksetAsianajajaliiton hallitus on Defensor Legis -julkaisun toimituksen esityksen mukaisesti myöntänyt vuosittaiset kirjoituspalkinnot erityisen korkeatasoisille Defensor Legisissä julkaistuille oikeudellisille kirjoituksille. Jokainen kirjoittajapalkinto on suuruudeltaan 1.500 euroa artikkelia kohden. Palkintosummat myöntää Asianajajaliiton Säätiö. Defensor Legisin kirjoittajapalkintoja on jaettu vuodesta 1988 alkaen. - Uutiset
26.4.2022 9.05
Hovioikeus: Omistusoikeuden tasinkona saatuihin osakkeisiin ja siihen perustuvien velvollisuuksien katsottiin siirtyneen osituspäätöksellä eikä vasta osituksen tultua lainvoimaiseksiValituksessa esitettiin, että jo mahdollisuus moitekanteen nostamiseen estäisi omistusoikeuden siirtymisen ennen osituksen lainvoimaiseksi tuloa. Korkein oikeus on kuitenkin ennakkopäätöksessä KKO 1985 II 190 katsonut, ettei moitekanteen vireilläolo estänyt tasinkoon perustuvan suorituskanteen ajamista ja että tasinkoa saavalla puolisolla oli ollut oikeudellinen tarve kanteensa nostamiseen välittömästi sen jälkeen, kun tasingon suorittamisesta oli kieltäydytty. Tuomiossa todetun perusteella ja koska ei ollut edes väitetty, että tasinkosuoritusta ei olisi tehty asianmukaisella tavalla, osakkeiden omistusoikeus siihen perustuvine velvollisuuksineen oli siirtynyt B:lle osituksen tultua toimitetuksi. (Vailla lainvoimaa 26.4.2022) - Uutiset
8.4.2022 10.11
Avioeroasiaa ei ollut tarpeen palauttaa käräjäoikeuteen, kun hakemuksen tiedoksiannossa tapahtunut virhe oli ollut vähäinen ja uuden määräajan asettamista lausuman antamiselle oli pidettävä tarpeettomanaAsiassa ei sen laadun ja miehen käräjäoikeuteen toimittamien lausumien perusteella jäänyt epäilystä siitä, etteikö mies olisi tosiasiallisesti tullut tietoiseksi naisen hakemuksesta. Mies oli ymmärtänyt hakemuksen sisällön, ja hänellä oli myös ollut riittävästi aikaa lausua siitä. Mies ei ollut vastustanut hakemusta muilla perusteilla kuin sillä, että tiedoksianto oli toimitettu virheellisesti. Puhelintiedoksiannon OK 11 luvun 3 b §:n 2 momentissa mainitut edellytykset olisivat täyttyneet, mikäli puhelintiedoksianto olisi ollut sallittu. (Vailla lainvoimaa 8.4.2022) - Uutiset
11.2.2022 10.00
EUT: Oleskeluaika, joka vaaditaan, jotta jäsenvaltion tuomioistuimet voivat käyttää toimivaltaansa käsitellä ja ratkaista avioerohakemus, voi oikeutetusti vaihdella hakijan kansalaisuuden mukaanSEUT 18 artiklassa vahvistettua kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että jäsenvaltion, jonka alueella hakija asuu, tuomioistuimen toimivaltaisuudelle on asetettu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa edellytykseksi, että hakija on asunut välittömästi ennen hakemuksensa tekemistä tässä jäsenvaltiossa vähintään ajan, joka on kuusi kuukautta lyhyempi kuin aika, jota edellytetään asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennessä luetelmakohdassa, sillä perusteella, että asianomainen henkilö on kyseisen jäsenvaltion kansalainen. - Uutiset
1.12.2021 6.05
Ensi- ja turvakotien liitolta käsikirja ammattilaisten tueksi vaativiin erotilanteisiinEnsi- ja turvakotien liiton tuore Vaativan erotyön käsikirja auttaa vahvistamaan ammattilaisten kykyä arvioida riskejä ja tunnistaa korkean konfliktin ja riskin erotilanteet. Käsikirja käsittelee vaativia ero-, huolto- ja tapaamisriitoja ja niiden parissa työskentelyä. Käsikirja perustuu asiakastyön kokemuksiin, kehittämistyöhön ja tutkimustietoon. - Uutiset
25.11.2021 12.32
Toimivalta käsitellä avioerohakemus - EUT tarkensi puolison asuinpaikan käsitteen sisältöä ja ulottuvuuttaKäsite merkitsee sitä, että vaikka toinen puolisoista elääkin kahdessa eri jäsenvaltiossa, hänellä voi olla vain yksi asuinpaikka. - Uutiset
15.10.2021 11.00
Hovioikeus: Suomalaisella tuomioistuimella ei ollut avioeroasiassa toimivaltaa eikä käräjäoikeuden olisi tullut ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavaksi - päätös poistettin tuomiovirheen vuoksiKO oli asiassa mainituilla perusteilla ottanut tutkittavakseen asian, vaikka oli ollut olemassa seikka, jonka vuoksi sen olisi omasta aloitteestaan tullut jättää asia tutkittavaksi ottamatta. Asiassa oli siten tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen tuomiovirhe, jonka vuoksi KO:n päätös oli saman luvun 6 §:n nojalla poistettava. (Vailla lainvoimaa 15.10.201) - Uutiset
14.10.2021 14.02
Hallitus esittää: Pakkoavioliiton kumoaminen mahdolliseksiHallitus esittää avioliittolakiin muutosta, joka mahdollistaisi sen, että pakottamalla solmittu avioliitto voidaan purkaa kumoamalla. Muutos on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa. Esityksen mukaan avioliiton kumoamisen oikeudelliset vaikutukset ovat muutoin samat kuin avioerossa, mutta siviilisääty palautuu siihen, joka aviopuolisolla oli ennen pakkoavioliittoa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
27.8.2021 10.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiseksi, kun miehelle ei ollut ennen avioeropäätöksen antamista ilmoitettu ratkaisun antamispäivääKO:ssa oli päätöksen tiedoksiannossa tapahtunut virhe. Koska mies oli asiaan osallisena vastustanut hakemusta, olisi hänelle tullut ennen asian ratkaisemista toimittaa ilmoitus ratkaisun antamisesta. Miehelle ei kuitenkaan ollut ennen päätöksen antamista ilmoitettu ratkaisun antamispäivää. KO:ssa oli näin ollen tapahtunut virhe, minkä vuoksi mies ei ollut määräajassa voinut ilmoittaa tyytymättömyyttään. (Vailla lainvoimaa 27.8.2021) - Uutiset
26.8.2021 11.35
Hovioikeuden tuomio omaisuuden osituksestaHovioikeus katsoi, että A ei esittänyt riittävää näyttöä siitä, että osituksesta olisi ennen pesänjakajan määräämistä lopullisesti sovittu. Vaatimus B:n ositusvaatimuksen tutkimatta jättämisestä tällä perusteella hylättiin. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut omaisuuden arvostuksen ja tasingon ennakon osalta. Käräjäoikeus oli katsonut muun muassa, että B oli järjestelyssä vapautunut 21.247,55 euron (43.247,55 euron laskennallinen puoliosuus yhteisestä velasta ennen ylimääräisiä lyhennyksiä vähennettynä 22.000 eurolla, joka oli B:n omistamista kiinteistöistä saama kauppahinta) edestä enemmän asianosaisten yhteisistä veloista, kuin mitä hänen oma osuutensa kyseisestä kauppahinnasta oli ollut. Tämä oli huomioitava A:n maksamana tasingon ennakkona. Näin laskettuna A:n maksettavaksi määrättävä tasingon määrä oli 26.096,32 euroa (47.343,87 euroa vähennettynä 21.247,55 euroa). Pesänjakajan toimittamaa ositusta oli muutettava siten, että A:n maksettavaksi määrättävässä tasingon määrässä otettiin tasingon ennakkona huomioon se A:n tilasta saadulla kauppahinnalla maksettu asianosaisten yhteisen velan määrä, joka oli tullut 21.247,55 euron edestä ainoastaan B:n hyväksi. (Vailla lainvoimaa 26.8.2021) - Uutiset
19.7.2021 15.15
Hovioikeus arvioi kiinteistön arvoa osituksessa ja suoritustuomion tarvettaKiinteistö oli osituksessa arvioitu 200.000 euron arvoiseksi. Selvää oli kuitenkin, että kun oli kyse omakotitalokiinteistöstä, kiinteistön sijainnilla ja sillä sijaitsevien rakennusten kunnolla on keskeinen merkitys kiinteistön arvoa ja käypää hintaa määritettäessä. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon tuomiossa selostetut kiinteistön kuntoon liittyvät seikat sekä sen sijainti, hovioikeus päätyi asiassa vastaanotetun todistelun perusteella siihen, että kiinteistö rakennuksineen ja siihen kuuluvine peltoalueineen on osituksessa arvioitava 150.000 euron arvoiseksi. Estettä AA:n vaatiman suoritustuomion antamiselle ei ollut. Hovioikeus hyväksyi AA:n vaatimuksen RA:n velvoittamisesta suorittamaan hänelle hovioikeuden vahvistaman tasingon määrän. (Vailla lainvoimaa 19.7.2021) - Uutiset
15.6.2021 11.00
Hovioikeus palautti avioeroasian yhteydessä kirjallisessa menettelyssä äidin vaatimusten mukaisesti ratkaistun huoltoasian käräjäoikeuteenJutun palauttamisen edellytyksistä ei ole laissa säännöksiä. KKO:n ratkaisun KKO 2012:80 mukaan jutun tarkoituksenmukaista käsittelyä koskevalla harkinnalla voi olla merkitystä arvioitaessa palauttamista. Ratkaisun KKO 2020:40 mukaan asian palauttamista vastaan puhuvat yleensä siitä aiheutuva oikeudenkäynnin pitkittyminen sekä asianosaisille aiheutuvat kulut ja muut haitat. Jos asianosaisen muutoksenhakuoikeus vaarantuu, asia on kuitenkin pääsääntöisesti perusteltua palauttaa alempaan tuomioistuimeen uudelleen käsiteltäväksi. Lasten isä oli HO:ssa riitauttanut äidin esittämät perusteet yksinhuollolle. Vanhemmat olivat kumpikin nimenneet itsensä asiassa todistelutarkoituksessa kuultaviksi. Asianosaisten muutoksenhakuoikeus olisi vaarantunut, jos HO olisi tutkinut asian ja ottanut todistelun vastaan ensimmäisenä oikeusasteena. Näin ollen huoltoasian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 15.6.2021) - Uutiset
28.5.2021 14.10
Hovioikeus: Hakemuksessa yksilöidyn omaisuuden myyminen oli tarpeen omaisuuden osittamiseksiKäräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi, että hakemuksessa yksilöidyn omaisuuden myyminen oli tarpeen omaisuuden osittamiseksi. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
11.5.2021 9.20
Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan artikkeleissa julkaistua – OTL, VT, perheoikeuden väitöskirjatutkija Tiina Väisänen: Eläke- ja henkivakuutukset avioero-osituksessa – nykytilanne ja tulevaisuudennäkymiäVapaaehtoiset eläkevakuutukset ja erilaiset säästöominaisuuden sisältävät henkivakuutukset ovat mielenkiintoinen yhdistelmä yhtäältä yksityisin varoin rahoitettua sosiaaliturvaa ja toisaalta sijoitusomaisuutta. Niiden tarkoituksena on turvata vakuutetun tai tämän nimeämän edunsaajan toimeentulo vakuutustapahtuman jälkeen, mutta samalla ne ovat myös tapa sijoittaa varallisuutta. - Uutiset
7.5.2021 11.00
Hovioikeus salli vedota pesänjakajan esteellisyyteen vasta hovioikeudessa - päätös pesänjakajan määräämisestä kumottiinA:n ilmoitusta siitä, että hän oli vasta KO:n antaman päätöksen jälkeen saanut tietää, että pesänjakajaksi määrätty lakimies (LM) avustaa B:tä toisessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä, ei ollut aihetta epäillä. Ottaen huomioon, että A oli saanut tietää B:n ja LM:n toiseen asiaan liittyvästä toimeksiantosuhteesta vasta käräjäoikeuskäsittelyn päätyttyä, HO katsoi, että A:lla oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa LM:n esteellisyyteen. Näin ollen HO salli A:n vedota väitteeseen LM:n esteellisyydestä vasta HO:ssa tehtynä sekä vaatia asianajaja AA:n määräämistä pesänjakajan tehtävään. HO totesi, että asia oli ratkaistu KO:ssa hakemuksen mukaisena, koska A ei ollut vastannut hakemukseen eikä asiaa ollut sen vuoksi KO:ssa enemmälti tutkittu. HO:ssa esille tulleilla seikoilla voitiin katsoa olevan merkitystä harkittaessa sitä, kuka tulee määrätä pesänjakajan tehtävään. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen oli tarkoituksenmukaista, että KO ensimmäisenä oikeusasteena tutkii asian ja lausuu pesänjakajan henkilöstä. Asia oli näin ollen palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 7.3.2021) - Uutiset
18.2.2021 15.15
Hovioikeuden tuomio osituksen moitetta koskevassa asiassaAsiassa oli hovioikeudessa ratkaistavana valituksen johdosta käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta ja sen arvostamisesta, tasingon määrästä sekä osituksen sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 11.00
Hovioikeus: Haastemiehen käyttämälle sijaistiedoksiannolle ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä lapsen huoltoa ym. koskevassa asiassaHO katsoi asiassa lausutun perusteella KO:n tiedoksiantomenettelyssä tapahtuneen sellaisen virheen, jonka vuoksi hakijan vaatimuksia ei olisi tullut ottaa ratkaistavaksi tiedoksiantomenettelyä jatkamatta. KO:n päätös oli näin ollen kumottava ja asia palautettava KO:n käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
28.1.2021 10.00
Hovioikeus myönsi tutkijoille luvan säilyttää tutkimuksen tekemisen yhteydessä muodostuneen huoltoriitoihin liittyvän aineiston sähköisessä anonymisoidussa numeerisessa muodossaTurun hovioikeus myönsi tutkijoille luvan säilyttää Turun hovioikeuden päätöksessä 30.3.2017 tarkoitettuun aineistoon perustuvan tutkimuksen yhteydessä muodostuneen aineiston sähköisessä anonymisoidussa numeerisessa muodossa 31.12.2027 saakka ja tutkia aineistoa. Tutkijoiden on käsiteltävä salassa pidettäviä tietoja siten, etteivät asianosaiset ja heitä koskevat arkaluonteiset tiedot ole tunnistettavissa. Aineisto on hävitettävä, kun tutkimustyö on valmistunut ja joka tapauksessa viimeistään 31.12.2027. (Vailla lainvoimaa 28.1.2021) - Uutiset
26.11.2020 9.23
Hovioikeus: Avioerohakemus on mahdollista peruuttaa vielä muutoksenhakuvaiheessaHO kumosi KO:n päätöksen puolisoiden tuomitsemisesta avioeroon. Asia jätettiin sillensä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 7.55
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun pesänjakajan suorittaman avioehdon sovittelun kumoamisesta ja miehen vapauttamisesta velvollisuudesta maksaa tasinkoa ex-vaimolleen 218.240,20 euroaAvioehtosopimuksen sovittelun puolesta puhui jossain määrin A:n toiminta puolisoiden yhteisen talouden hyväksi hoitamalla puolisoiden yhteisen lapsen syntymän jälkeen puolisoiden yhteistä kotia ja lasta sekä aivan puolisoiden yhteiselämän loppuvaiheessa ostamalla B:n omistamalta ja talousvaikeuksissa tuolloin olleelta yhtiöltä kahteen asuinhuoneistoon oikeuttavat osakkeet. Sen sijaan sovittelua eivät puoltaneet A:n työskentely B:n yhtiössä, puolisoiden taloutta koskevat seikat sekä avioehtosopimuksen teko-olosuhteet ja olosuhdemuutokset. Tuomiossa tarkemmin selostetuin tavoin avio-oikeuden täysin poissulkevan avioehtosopimuksen sovitteleminen edellyttää hyvin vahvoja perusteita. Kaikkia sovitteluharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punniten hovioikeus katsoi, että avioehtosopimuksen noudattaminen ei johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että B saisi perusteettomasti taloudellista etua A:n kustannuksella. Asiassa ei näin ollen ollut edellytyksiä avioehdon sovittelulle. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 11.40
Hovioikeus tulkitsi aviolittolain yhteisen kodin käsitettä toisin kuin käräjäoikeus: Ex-puolisolla oli oikeus jäädä asumaan ns. ”kakkoskotiin” - vaatimus häädöstä hylättiinAsunto oli rinnastettava niin sanottuun ”kakkoskotiin” ja sitä oli pidettävä AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna puolisoiden yhteisenä kotina. KO:n päätös 11.3.2020 kumottiin. HO määräsi, että A:lla oli AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla oikeus jäädä asumaan huoneistoon. Päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes puolisoiden välillä toimitettu omaisuuden ositus on saanut lainvoiman. Päätös raukeaa kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun HO päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta ei olisikaan toimitettu. KO:n tuomio 11.3.2020 kumottiin ja vaatimus häädöstä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
14.10.2020 11.45
Hovioikeus: Avioeron harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettava oikeudellinen ratkaisu - ilmoitus poistettiinA oli avioerohakemuksen riitauttaessaan saattanut KO:n ratkaistavaksi kysymyksen siitä, onko B kyennyt terveydentilastaan huolimatta saattamaan avioeroasian lainmukaisesti tuomioistuimessa vireille. KO oli asiassa lausutusta huolimatta menetellyt asian käsittelyssä kuten tavanomaisessa avioeroasiassa ja lähettänyt asianosaisille ilmoituksen harkinta-ajan alkamisesta. Toisin kuin B oli vastauksessaan väittänyt, KO ei ollut ratkaisussaan ottanut kantaa siihen, oliko hakemus laitettu asianmukaisesti vireille. Käräjänotaarin asianosaisille lähettämä epävirallinen sähköpostiviesti ei korvannut perusteltua ja muutoksenhakukelpoista ratkaisua. Koska KO ei ollut ottanut kantaa sen ratkaistavaksi saatettuun ehdotonta prosessinedellytystä koskevaan kysymykseen, KO:n menettelyä rasitti oikeudenkäyntivirhe, joka oli vaikuttanut jutun lopputulokseen. Näin ollen KO:n harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus oli poistettava ja asia palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
29.9.2020 11.30
Käräjäoikeuden laamannilla ei ollut oikeutta hakea ratkaisun poistamista - käsillä ei ollut voimakas julkinen intressiAsiassa oli avioeroa hakeneen osapuolen hakemuksen johdosta määrätty pesänjakaja, vaikka hakemus oli tältä osin peruutettu ennen ratkaisun antamista. Hakija ei ollut vaatinut ratkaisun poistamista ja oli ilmoittanut, ettei pesänjakajanmääräystä tulla käyttämään. Osapuolilla oli mahdollisuus sopia osituksesta siitä riippumatta, oliko pesänjakaja määrätty vai ei. Asiassa ei näin ollen ollut käsillä sellainen voimakas julkinen intressi, jonka vuoksi KO:n laamannilla olisi ollut oikeus hakea ratkaisun poistamista. HO jätti laamannin tekemän kantelun tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 15.28
Hovioikeus: Sillä seikalla, että puolisot olivat mahdollisesti asuneet erillään jo ennen avioliiton solmimista, ei ollut merkitystä arvioitaessa avioeron myöntämisen edellytyksiäAvioerohakemus olisi tullut hylätä KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi avioehdon päteväksi – ositusta kuitenkin soviteltiinAvioehtosopimuksen pätevyyttä arvioidessaan hovioikeus ensinnäkin totesi, ettei asiassa esitetty näyttö osoita S M:n sopimusta tehtäessä olleen sellaisessa tilassa, ettei hän olisi kyennyt ymmärtämään tehdyn sopimuksen merkitystä. Hovioikeus piti tässä suhteessa merkityksellisenä S M:n terveydentilaa nimenomaan sopimuksen tekopäivänä. Toiseksi hovioikeus totesi, ettei yksinomaan sopimuksen sisällön perusteella voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että J M olisi sopimuksen perusteella tavoitellut oikeudetonta etua S M:n kustannuksella. Tehty avioehtosopimus oli sisällöltään tavanomainen ja avioehdon luonteeseen kuuluu, että varakkaampi osapuoli yleensä hyötyy siitä enemmän kuin toinen. Juuri tällaisessa tilanteessa avioehtosopimus tyypillisesti solmitaan. Avioehtosopimuksen solmimiselle oli näin ollen ollut järkevä peruste. Huomattava myös oli, että avioehtosopimuksen perusteella J M:n S M:lle ostama ja yksin S M:n nimissä ollut Viipurissa sijainnut asunto oli jäänyt avio-oikeuden ulkopuolelle. Sopimus oli tehty pankissa ja sen sisältö oli käyty osapuolten kanssa läpi. Avioehtosopimuksen tekemisestä oli myös ollut yleisesti puhetta osapuolten välillä jo ennen avioliiton solmimista. Vielä hovioikeus totesi, että avioehtosopimus oli tehty melko pian avioliiton solmimisen jälkeen ja joka tapauksessa useita vuosia ennen avioeroa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
29.7.2020 11.43
Hovioikeus: Avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavakseenAsiassa oli kysymys siitä, määräytyikö Suomen tuomioistuinten toimivalta aviovarallisuusasetuksen vai kansallisten säännösten perusteella ottaen huomioon asianosaisten avioehtosopimukseen sisältyvä lainvalintaa ja oikeuspaikkaa koskeva sopimus ja sen laatimisajankohta, ja oliko KO toimivaltainen tutkimaan asian. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ja B:n välinen avioehtosopimus oli laadittu ja rekisteröity ennen edellä mainittua aviovarallisuusasetuksen soveltamisen alkamisajankohtaa. HO katsoi, että tästä ei kuitenkaan seurannut aviovarallisuusasetuksen tuomioistuinten toimivaltaa koskevien säännösten syrjäytyminen. HO katsoi KO:n tavoin, että avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa asiaa tutkittavakseen. Myöskään B:n HO:ssa esittämää valtioon kohdistettua vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.7.2020) - Uutiset
17.7.2020 11.34
Käräjäoikeus poisti oheishuoltajuuden avioeron jälkeenKO oli katsonut asiassa mainittu ja kokonaisuus huomioon ottaen, että asiassa oli lapsen huoltolain 12 §:n tarkoittamalla tavalla muutoin aihetta muuttaa KO:n 31.8.2015 antamaa päätöstä. KO oli katsonut, ettei asiassa olisi myöskään ollut edellytyksiä pitää oheishuoltoa tehtävänjakomääräyksin ottaen huomioon lapsen huollon tarkoitus ja se, millaisia tehtävänjakomääräyksiä oli pyydetty. HO ei myöntänyt KO:n päätöksen kumoamista vaatineelle valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.7.2020) - Uutiset
17.7.2020 8.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla annetun asetuksen tulkinnastaTiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1259/2010 10 artiklaa on tulkittava siten, että ilmaisulla ”jos 5 tai 8 artiklan nojalla sovellettavassa laissa ei ole säädetty avioerosta” tarkoitetaan yksinomaan tilanteita, joissa sovellettavassa ulkomaisessa laissa ei säädetä avioerosta missään muodossa. - Uutiset
7.7.2020 12.05
Hovioikeus otti vasta valituksessa esitetyt uudet seikat huomioon lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa ja palautti asian käräjäoikeuteenHovioikeus totesi muun muassa, että uusien seikkojen ja todisteiden esittämiseen on suhtauduttu varsin sallivasti silloin, kun kysymys on asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu. Tämä on perusteltua lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa sen vuoksi, että tuomioistuimen on viran puolesta kiinnitettävä huomiota siihen, että ratkaisu on lapsen edun mukainen. Tätä käytäntöä voidaan pitää perusteltuna myös sen vuoksi, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevalla ratkaisulla ei ole samanlaista oikeusvoimavaikutusta kuin riita-asioissa yleensä, vaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n mukaan sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta. Lisäksi A:n valituksesta ilmeni, ettei hän huonon suomen kielen taitonsa vuoksi ollut ymmärtänyt hakemuksen merkitystä käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n vasta valituksessaan esittämät väitteet voitiin ottaa huomioon. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
9.6.2020 9.00
Hovioikeus piti eronneen aviopuolison häätämistä yhteisestä kodista oikeasuhtaisena toimenpiteenäAsiassa oli ollut KO:ssa selvitettävä ensin, oliko asiassa perusteita oikeuttaa B avioliittolain 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla jäämään asumaan puolisoiden entiseen yhteiseen kotiin. Mikäli todettiin, että B:llä ei tällaista oikeutta ollut, oli selvitettävä, oliko asiassa perusteita velvoittaa B muuttamaan pois asunnosta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. B:n häätämistä oli tässä tapauksessa pidettävä oikeasuhtaisena toimenpiteenä A:n oikeuksien turvaamiseksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 14.13
Hovioikeus: Avioerohakemus tuli puolisoiden yhteisestä vaatimuksesta hylätäPuolisot olivat olivat olleet siinä käsityksessä, että avioerohakemus oli peruttu. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
6.3.2020 11.30
Hovioikeus sovitteli ositustaPuolisot olivat avioliiton solmimishetkellä olleet 50- ja 52-vuotiaita eikä heillä ole yhteisiä lapsia. Asiassa oli miehen valituksen johdosta ratkaistavana se, johtaako normaalisäännöin toimitettava ositus miehen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että nainen saa perusteettomasti taloudellista etua ottaen erityisesti huomioon sen, että mies oli omistanut kiinteän omaisuutensa jo ennen avioliittoaan naisen kanssa. Kysymys oli myös maataloustukisaatavan ja X:n Viljan tuoton huomioon ottamisesta osituksessa. KO:n tuomiota muutettiin. Ositusta soviteltiin niin, että naisen oikeutta tasinkoon rajoitettiin siten, että laskennallisesta tasingosta vähennetään 85.000 euroa. Mies voitti muutoksenhaun sen keskeisen kysymyksen osalta, että peruste osituksen sovittelulle oli olemassa. Valituksen menestymiseen nähden nainen oli syytä velvoittaa korvaamaan 2/3 miehen oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
18.2.2020 8.05
Hovioikeus arvioi osituksen esisopimuksen sitovuutta toisin kuin käräjäoikeusOsituksen esisopimuksesta ei ole säännöksiä laissa. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että puolisot voivat osituksen esisopimuksen estämättä hakea ositusta varten pesänjakajan määräämistä ja pesänjakajalla on tällöin viimekätinen valta päättää, mikä merkitys osituksen esisopimukselle on annettava (Kangas, Urpo: Perhevarallisuusoikeus 2018, s. 178). Osituskirjan mukaan pesänjakajan toimittama ositus 22.6.2010 A ja B:n välillä on toimitettu 4.2.2009 solmitun sopimuksen mukaisesti. Tämä ja osapuolten tarkoituksesta tuomiossa lausutut perusteet huomioon ottaen kyseinen sopimus on sitova heidän välisessä suhteessaan. Näin ollen A:n oli katsottava luopuneen osituksessa kanteen perusteena olevista osinkosaatavistaan. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
25.11.2019 8.00
Väitös: Varainverotuksen ristivaikutukset ja niiden hallintaOTM Kalle Isotalon väitöskirja ”Varainverotus: ristivaikutukset ja niiden hallinta” tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 29.11.2019. Väitöstutkimuksen havaintojen mukaan omaisuuden luovutusten verotuksessa kohdellaan samankaltaisessa taloudellisessa tilanteessa olevia ihmisiä ajoittain merkittävästi erilaisella ankaruudella, mikä johtuu lakien yllättävistä yhteisvaikutuksista. - Uutiset
11.11.2019 10.00
Ex-puolison vainoamisesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta tuomittu rangaistus voitiin määrätä ehdollisena - kärsimyksestä tuomittu 1 200 euron korvaus alennettiin 800 euroonKoska vankeusrangaistus tuomittiin ehdollisena, ei KO:n aikaisempaa tuomiota määrätty täytäntöönpantavaksi. Syyllisyyttä asiassa arvioitaessa HO piti keskeisenä seikkana sitä, että tekojen yhteisenä taustana oli ollut vastaajan avioero ja siihen liittynyt voimakas ahdistuneisuus ja psyykkinen sairastuminen. HO:ssa esitetty selvitys vastaajan heikosta terveydentilasta ja elämäntilanteen myönteisestä kehityksestä puhuivat ehdottoman vankeuden tuomitsemista vastaan. Asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. Kun otetiin huomioon yleinen korvauskäytäntö sekä vastaajan syyksi luetun vainoamisen laatu ja lyhyehkö tekoaika, KO:n kärsimyksestä tuomitsema korvaus oli alennettava 800 euroon. A:lla oli oikeus saada täysi korvaus oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 11.11.2019) - Uutiset
15.10.2019 13.00
Hovioikeus: Turvapaikanhakijan avioeroa ja lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat asiat voitiin tutkia suomalaisessa tuomioistuimessa tilanteessa, jossa hänen ja hänen perheenjäsentensä maassaolo-oikeutta ei ollut vielä lainvoimaisesti ratkaistuA ja B ovat irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat oleskelleet Suomessa syyskuusta 2015 alkaen. A:n ja B:n sekä heidän neljän alaikäisen lapsensa turvapaikkahakemukset on hylätty Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2017 palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Turvapaikka-asian käsittely on edelleen kesken. A oli tehnyt avioeroa sekä lasten huoltoa ja asumista koskevan liitännäisvaatimuksen lokakuussa 2017. Käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen katsoen, ettei sillä ollut kansainvälistä toimivaltaa asiassa. Hovioikeus katsoi, että yli kolmen ja puolen vuoden oleskelu suomessa perusti hakijalle ja asiaan osallisille sellaisen läheisen yhteyden Suomeen, että avioeroasia voitiin käsitellä Suomessa. Hovioikeus otti ratkaisussaan huomioon myös avioeroasian hoitamisen Irakissa hakijalle aiheuttamat kohtuuttomat vaikeudet. Lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevassa ratkaisussaan hovioikeus katsoi, että Suomessa keskeytyksettä yli kolme ja puoli vuotta oleskelleilla ja Suomessa koulua käyvillä lapsilla oli asuinpaikka Suomessa ja näin ollen asia voitiin ratkaista Suomessa. - Uutiset
10.10.2019 12.11
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänjakajan määräämisestä avioeroasiassa – häviäjää ei velvoitettu maksamaan muutoksenhaun voittaneen oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessaAviovarallisuuteen kuului myös kiinteistö- ja yritysomaisuutta. K:n määräämistä pesänjakajaksi puolsi se, että hänen osaamisalueeseensa kuului perhe- ja varallisuusoikeudellisten asioiden lisäksi yhtiö- ja kiinteistöoikeudellinen osaaminen, kun taas I:n erikoistumisen oli ilmoitettu olevan nimenomaan aviovarallisuusoikeudellisten asioiden ratkaisemisessa. Pesänjakajaksi määrättävän henkilön on toimittava tehtävässään puolueettomasti ja tasapuolisesti. Pelkkä väite, että A tai hänen perheyrityksensä ovat tunnettuja ja että K on mukana Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa ja yritysmaailmassa, ei tehnyt K:ta esteelliseksi toimimaan pesänjakajana. Kun kokonaisarvostelussa otettiin huomioon edellä mainittujen seikkojen lisäksi aviovarallisuuden sijaintipaikka, Hämeenlinnassa asianajoa harjoittavaa K:ta oli pidettävä I:tä soveliaampana pesänjakajaksi. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
9.8.2019 12.15
Käräjäoikeuden ratkaisu puolisoiden velkasuhteesta eron jälkeen – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaEnsinnäkin käräjäoikeus sai näytöstä sen käsityksen, että kumpikaan osapuoli ei ollut nähnyt tarpeellisena tai järkevänä ositusvaateen tekemistä mitä ilmeisimmin vähäisen selvitettävän aviovarallisuuden vuoksi suhteessa pesänjakajan toimittaman toimitusosituksen kustannuksiin. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että kantajalla oli asiassa oikeussuojan tarve ottaen vielä huomioon, että varsinkin kun pesänjakajahakemusta ei ollut vielä edes vireillä, saattaisi osapuolia sitovan toimitusratkaisun syntymiseen kulua niin pitkä aika, että sen odottaminen olisi kantajan kannalta kohtuutonta. Näin ollen käräjäoikeus otti asian tutkittavakseen. Näyttöä arvioituaan kokonaisuutena käräjäoikeus piti uskottavana B:n kertomaa siitä, että hänen tarkoituksenaan oli ollut perustaa velkasuhde heidän välilleen ja että A on sen käsittänyt ja hyväksynyt. Johtopäätöksenä käräjäoikeus totesi asiassa näytetyn, että A:n ja B:n välille oli syntynyt velkasuhde ja näin ollen A tuli velvoittaa maksamaan maksamatta oleva velkansa B:lle. (Vailla lainvoimaa 9.8.2019) - Uutiset
10.6.2019 10.19
Suomen laki ei tunne avioliiton peruuntumista - kanne tuli hylkäämisen asemasta jättää tutkimattaKantaja oli KO:ssa vaatinut, että hänen ja hänen entisen puolisonsa (avioero 9.10.2017) B:n avioliitto peruutetaan ja määrätään alusta saakka mitättömäksi. KO oli hylännyt kanteen OK 5 luvun 6 § 2 momentin nojalla. HO kumosi KO:n tuomion. Kanne jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 10.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 11.06
Lemmikkien tapaamisoikeutta koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta ilmeisen perusteettomanaA:n avioerohakemuksen vuoksi käräjäoikeudelle antamassaan lausumassa B oli esittänyt muun ohella vaatimuksen ositussopimuksen täytäntöönpanosta koskien lemmikkien tapaamista. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
29.4.2019 11.28
Hovioikeus arvioi ositusmenettelyssä täysin passiiviseksi jääneen miehen menettelyä - syyte törkeästä petoksesta hylättiinAsiassa oli syyttäjän valituksen perusteella ratkaistava, oliko mies tahallaan salannut varojaan ositustoimituksessa ja siten erehdyttänyt pesänjakajaa tai käyttänyt pesänjakajan erehdystä hyväkseen ositustoimituksessa siten, että hänen menettelynsä täyttäisi petosrikoksen tunnusmerkistön. Miehen täydellinen passiivisuus ositustoimituksessa oli riidatonta, kuten myös miehen tilillä ositusperusteen syntyhetkellä olleet varat ja se, ettei niitä ollut otettu huomioon ositustoimituksessa. Syyttäjän valitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.4.2019) - Uutiset
5.3.2019 14.10
Lapsen huoltoa koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen tuomiovirheen perusteellaOK 8 luvun 13 §:n ja 5 luvun 18 §:n 4 momentin säännösten perusteella KO:n olisi tullut antaa äidin 5.7.2018 saapunut lausuma tiedoksi isälle. Isän oman ilmoituksen sekä KO:n 14.8.2018 päivätyn lausumapyynnön ja käräjätuomarin lausuman perusteella HO katsoi, että näin ei ollut tapahtunut. Asiassa oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Ottaen huomioon KO:n päätöksen perustelut HO katsoi, että virheellä oli ollut olennainen vaikutus asian lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
18.2.2019 16.06
Lasta johdateltiin kuulustelussa - isän ei näytetty syyllistyneen lievään pahoinpitelyynSyytteen mukaan lapsen isä oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa 8-vuotiaalle pojalleen lyömällä vyöllä kaksi tai kolme kertaa pepulle. Pahoinpitely oli aiheuttanut kipua pojalle. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että isän syyllistymisestä syytteessä väitettyyn pahoinpitelyyn jäi varteenotettava epäily. Syyte lievästä pahoinpitelystä hylättiin. Isä vapautettiin 100 euron korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2019) - Uutiset
23.1.2019 9.00
Avioerohakemuksen sillensäjättämispäätös poistettiin tuomiovirheen perusteellaAsian ratkaisseen käräjäsihteerin käräjäoikeuden henkilökohtaiseen sähköpostiin oli määräajassa tullut toisen vaiheen avioerohakemus. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
18.10.2018 14.23
Hallitukselta esitys laiksi kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksiHallituksen torstaina (18.10.) antamassa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta. Ehdotetussa laissa annetaan asetusten soveltamisen edellyttämät täydentävät kansalliset säännökset. Ne koskevat pääosin sitä, mikä viranomainen Suomessa huolehtii asetuksessa jäsenvaltioille säädetyistä tehtävistä. Lisäksi ehdotetaan lähinnä asetuksista johtuvia muutoksia avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluviin säännöksiin sekä maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettuun lakiin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 29. tammikuuta 2019 samana päivänä kuin asetusten soveltaminen alkaa. - Uutiset
12.9.2018 6.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu syrjinnästä uskonnon perusteella - johtavassa asemassa olevan katolisen työntekijän irtisanominen tämän avioeron jälkeen solmiman uuden avioliiton perusteellaKirkko tai muu julkinen tai yksityinen organisaatio, jonka eetos perustuu uskontoon tai vakaumukseen ja joka hallinnoi yksityisoikeudellisen pääomayhtiön muodossa toimivaa sairaalaa, ei voi päättää, että sen johtavassa asemassa toimivilta työntekijöiltä edellytetään erilaista vilpittömyyttä ja uskollisuutta sen mukaan, kuuluvatko he uskontokuntaan vai eivät, ilman, että tähän päätökseen voidaan tarvittaessa kohdistaa tehokas tuomioistuinvalvonta sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyvät. Toisaalta johtavassa asemassa toimivien työntekijöiden erilainen kohtelu sellaisten vaatimusten osalta, jotka koskevat vilpittömyyttä ja uskollisuutta mainitun eetoksen suhteen, sen mukaan, kuuluvatko he uskontokuntaan vai eivät, on mainitun direktiivin mukainen vain, mikäli kyseessä olevan ammatillisen toiminnan luonteen tai työn suorittamiseen liittyvien yhteyksien vuoksi uskonto tai vakaumus on työtä koskeva, kyseisen kirkon tai organisaation eetokseen perustuva todellinen, perusteltu ja oikeutettu vaatimus, joka on suhteellisuusperiaatteen mukainen, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava. Kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus varmistaa toimivaltansa rajoissa yksityisille unionin oikeuden yleisistä periaatteista, kuten erityisesti uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteesta, joka on nykyisin vahvistettu EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklassa, johtuva oikeussuoja ja taata näistä periaatteista seuraavien oikeuksien täysi vaikutus jättämällä tarpeen vaatiessa soveltamatta kaikkia niiden kanssa ristiriidassa olevia kansallisia säännöksiä. - Uutiset
22.8.2018 13.13
Käräjäoikeus katsoi, ettei pesänjakajalle voitu antaa määräyksiä koskien kiinteistön alinta myyntihintaa – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaPerintökaaressa ei ole määräyksiä siitä, voiko tuomioistuin määrätä pesänjakajalle määräyksiä myyntitavasta, alimmasta kauppahinnasta tai muista kaupan ehdoista. Korkein oikeus (KKO 1980 II 41) on katsonut, ettei oikeus voi määrätessään pesänjakajan perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla myymään kuolinpesään kuuluvan omaisuuden antaa määräyksiä myyntitavasta. Oikeuskirjallisuudessa on hovioikeuskäytäntöön vedoten katsottu kannan sisältävän myös kiellon määrittää alin mahdollinen myyntihinta (Aarnio-Kangas: Suomen jäämistöoikeus 1, s. 1385-1386 sekä Vaasan HO 21.2.1991 S 91/4 ja Rovaniemen HO 19.8.1998 S 98/143). Käräjäoikeus katsoo näin ollen, ettei pesänjakajalle voida antaa määräyksiä koskien alinta myyntihintaa. (Vailla lainvoimaa 22.8.2018) - Uutiset
15.8.2018 15.01
Vaimo väärensi miehensä allekirjoituksen avioeron peruutusta koskevaan hakemukseen - hovioikeus kumosi päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteenKoska KO:n päätös oli asiassa kuvatulla tavalla perusteeltaan virheellinen, päätös oli kumottava ja avioeroasia oli palautettava KO:een asianosaisten pyynnön mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 15.8.2018) - Uutiset
26.7.2018 15.45
HS: Jopa korkein oikeus tyrmäsi vaimon erohaaveet – brittinaisen on pakko pysyä avioliitossa miehensä kanssaNainen hävisi oikeusjuttunsa jälleen kerran – ja vastentahtoinen avioliitto jatkuu. Korkeimman oikeuden tuomarien mukaan avioerolle ei ole lain mukaan riittäviä perusteita. Vain parlamentti voi muuttaa lakia. Britanniassa avioeron saaminen voi siten olla yllättävän hankalaa. - Uutiset
2.3.2018 11.00
Hallinto-oikeus: Maistraatti ei ollut voinut jättää tekemättä hakijan vaatimaa merkintää avioerostaan Suomen väestötietojärjestelmäänHAO totesi, että maistraatti oli virolaisen avioerotuomion merkitsemistä väestötietojärjestelmään koskevan hakemuksen johdosta esikysymyksenä ratkaissut sanotun tuomion tunnustamista koskevan asian. Maistraatti oli katsonut, ettei tuomiota voida tunnustaa, koska hakijan ja tämän puolison koti- tai asuinpaikasta johtuen virolainen tuomioistuin ei ole ollut toimivaltainen päätöstä tekemään. Koska avioliittolain mukaan Helsingin käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa annettu päätös Suomessa, ei tiedon tallentaminen tai tallentamatta jättäminen väestötietojärjestelmään siten ole oikeudellisesti sitova ratkaisu vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustamisesta Suomessa. Näin ollen ja kun otettiin huomioon Bryssel II a -asetuksen ensisijaisuus ja sen 21 artiklan 2 kohta siitä, ettei mitään erityistä menettelyä vaadita siviilisäätyä koskevien jäsenvaltioiden rekistereiden päivittämiseksi toisessa jäsenvaltiossa annetun avioeroa koskevan tuomion perusteella, HAO katsoi, ettei maistraatti ollut voinut jättää merkintää tekemättä. Asianosaisilla itsellään on sanotun asetuksen 3 kohdan mukaan mahdollisuus hakea käräjäoikeuden vahvistusta tuomiolle. Valittaja ja Y oli tuomittu avioeroon Harjun alioikeuden tuomiolla 16.6.2016, mikä Uudenmaan maistraatin oli siten tullut merkitä väestötietojärjestelmään. (Ei lainvoim. 2.3.2018) - Uutiset
28.2.2018 14.29
Avioeropäätös kumottiinKun A ei ollut tosiasiassa itse allekirjoittanut avioerohakemusta, eikä B:llä ollut ollut A:n suostumusta allekirjoittaa hakemus tämän puolesta, B:n oli katsottava yksin tehneen avioerohakemuksen 5.10.2017. Avioerohakemus oli tullut KO:ssa vireille puolisoiden yhteisenä hakemuksena. KO ei tämän johdosta ollut AL 6 luvun 28 §:n mukaisesti varannut A:lle erikseen tilaisuutta tulla kuulluksi, eikä A ollut saanut avioerohakemusta tiedoksi ennen KO:n päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon. B ja A olivat yhdenmukaisesti ilmoittaneet HO:lle, että he olivat päättäneet jatkaa avioliittoaan, eivätkä halunneet, että heidät tuomitaan avioeroon. B:n voitiin tässä tilanteessa katsoa peruuttaneen aiemman avioerohakemuksensa. Asiassa ilmi tulleet seikat huomioiden HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
14.2.2018 11.02
Ex-puolisonsa perheyrityksestä irtisanotun miehen vaatimukset hylättiin hovioikeudessakin - ei ollut uskottavaa että irtisanominen olisi johtunut yksin avioerostaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus 4.7.2014. Lisäksi kysymys oli siitä, olivatko kantajan saamat varoitukset olleet aiheellisia, oliko hänellä varoitukset saatuaan ollut mahdollisuus korjata menettelynsä ja oliko hänen sijoittamistaan muuhun työhön selvitetty. Vielä kysymys oli kantajan esittämistä muista työsuhteeseen liittyvistä vaatimuksista. HO hylkäsi kantajan keskeisimmän kanneperusteen eli työsuhteen perusteettomasta päättämisestä esittämän korvausvaatimuksen. Yhtiön vetoamat irtisanomisperusteet hylättiin lukuun ottamatta kantajan epäasiallista käytöstä yhtiön toimistolla. Koska kantajan käyttäytymiseen ei ollut tullut muutosta varoituksen jälkeenkään, tilanne työyhteisössä oli ollut mahdoton. Kun otettiin huomioon yrityksen pieni koko ja kantajan työtehtävät eli hänen esimiesasemansa työnjohtajana, työnantajalla ei ollut velvollisuutta selvittää kantajan sijoittamista muihin tehtäviin. Kantajan muista työsuhteesta aiheutuvista vaatimuksista hyväksyttiin kuitenkin suurin osa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2018) - Uutiset
12.12.2017 9.26
KKO:n ratkaisu osituksesta kuolemantapauksessaPuolisot A ja B oli tuomittu avioeroon, ja pesänjakaja oli määrätty toimittamaan ositus heidän välillään. Ositustoimituksen kestäessä A kuoli. Korkein oikeus katsoi, että B:llä oli oikeus kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan tasinkona A:n perillisille. B:n kuoltua osituksen moitetta koskevan oikeudenkäynnin aikana tämä oikeus oli voimassa myös hänen kuolinpesänsä hyväksi. - Uutiset
25.9.2017 8.08
Pro gradu: Osituksen toimittamatta jättäminen ja ositusvaateen lakkaaminenRauno Viertolan Edilexissä julkaistu tutkimus käsittelee osituksen toimittamatta jättämistä oikeudellisena ilmiönä ja ositusvaateen lakkaamisen edellytyksiä. Ensinnäkin tutkimuksessa jäsennetään osituksen toimittamatta jättämisestä ja osituksen viivästymistä aiheutuvia oikeudellisia seurauksia. Toiseksi systematisoidaan osituksen toimittamattomuuden ja ositusvaateen lakkaamisen välistä rajanvetoa. Systematisointi toteutetaan tarkastelemalla, millaisia kriteereitä ositusvaateen lakkaamiselle voidaan vallitsevan oikeuden perusteella jäsentää ja millaiseksi lakkaamista koskeva näyttötaakka muodostuu. Tarkastelussa erotetaan toisistaan toimitettuun ositukseen ja ositusvaateesta luopumiseen perustuva ositusvaateen lakkaaminen. Toimitetun osituksen osalta tutkittavana ovat tilanteet, joissa on arvioitava esimerkiksi muotovirheen rasittaman osituksen, osittaisen osituksen ja ennenaikaisen toimituksen luonnetta lopullisena ositusvaateen lakkauttavana toimituksena. Kolmanneksi tutkimuksessa arvioidaan nykyisen sääntelyn toimivuutta de lege ferenda. - Uutiset
2.6.2017 8.30
Vanhemmuussuunnitelmasta apua eron jälkeiseen vanhemmuuteenSTM on julkaissut ensimmäisen suomenkielisen vanhemmuussuunnitelman, joka on tarkoitettu tueksi ja apuvälineeksi eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Suunnitelman avulla vanhemmat voivat sopia asioiden järjestämisestä ja keskinäisestä työnjaosta niin, että molemmat tietävät, mistä he ovat vastuussa ja mitä heiltä odotetaan. Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka varmistavat, ettei lapsen yhteys kumpaakaan vanhempaan pääse katkeamaan. Toisin kuin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus tai tuomioistuimen päätös, vanhemmuussuunnitelma ei ole juridinen asiakirja. Siten viranomaiset eivät voi valvoa sen toteutumista. - Uutiset
24.5.2017 11.00
KKO:n ratkaisu avioliiton purkautumisesta kuoleman johdosta ja avioerohakemuksen tutkimisestaKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot A:n ja B:n ensin mainitun hakemuksesta avioeroon. B valitti hovioikeuteen ja vaati päätöksen kumoamista. A kuoli asian ollessa vireillä hovioikeudessa ja B vaati asian jättämistä sillensä. Hovioikeus tutki valituksen ja pysytti käräjäoikeuden päätöksen. Korkein oikeus katsoi, että avioliitto oli purkautunut A:n kuoleman johdosta, joten avioerohakemus oli rauennut ja asia tuli jättää sillensä. - Uutiset
22.5.2017 12.07
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikuluista avioeroasiassaPäätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus harkitsi oikeaksi määrätä, että A oli velvollinen korvaamaan B:lle 2/3 oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärästä eli 1.783,53 euroa. Koska oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määrättiin vasta hovioikeudessa, korkoa edellä mainitulle määrälle voitiin määrätä suoritettavaksi vasta kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 22.5.2017) - Uutiset
10.5.2017 8.36
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion entisen aviopuolison oikeudesta lunastaa puolet yhteisenä kotina käytetystä omakotitalosta – osituskirjan subjektiiviselle tulkinnalle ei voitu antaa merkitystäSopimuksen sisältöä koskevia epäselvyyksiä voidaan poistaa tulkinnalla. Käräjäoikeus oli tulkinnut osituskirjaa subjektiivisella, oikeustoimen tekijän eli tässä tapauksessa pesänjakajan tarkoitusta tavoittelevalla tulkinnalla. Oikeuskirjallisuudessa todetaan, että subjektiivisella tulkinnalla on merkitystä lähinnä testamenttioikeudessa, jossa testamenttia tulkitaan vainajan viimeisen tahdon selvittämiseksi. Sopimuksien yhteydessä subjektiivisella tulkinnalla ei juuri ole merkitystä, koska sopimuksessa on jo lähtökohtaisesti yleensä vähintään kaksi oikeustoimen tekijää. Edelleen sopimuksen tulkinta edellyttää, että sopimuksen sisällössä on epäselvyys, joka pyritään poistamaan tulkinnalla. Osituskirjassa ei ole mainintaa siitä, että A:lla olisi kanteen perusteena oleva lunastusoikeus, eikä sopimusta voida pitää tältä osin niin epäselvänä, että sitä voitaisiin tulkinnalla täydentää kanteessa vaaditulla tavalla. A:n kanne talon lunastuksesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
28.4.2017 10.38
Inhimillisen erheen takia tehty käräjäoikeuden avioeropäätös poistettiinHovioikeus poisti käräjäoikeuden 29.3.2017 tekemän päätöksen, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon AL 25 §:n 1 momentin nojalla, vaikka hakemus avioerosta oli tullut vireille vasta 20.2.2017 ja riidatonta oli, että puolisot eivät olleet asuneet erillään keskeytyksettä viimeistä kahta vuotta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2017) - Uutiset
27.3.2017 10.30
KKO:n ennakkopäätös yhteisen kodin käsitteestäAviopuolisot olivat vuodesta 2003 vuoteen 2014 saakka asuneet keskimäärin huhti- ja toukokuun vaihteesta syys- ja lokakuun vaihteeseen Suomessa pinta-alaltaan noin 60 neliömetrin asuinrakennuksessa, joka soveltui vakituiseen asumiseen. Muun ajan vuodesta he olivat asuneet Espanjassa, missä heillä oli yhteisenä kotina omakotitalo. Toinen puoliso vaati yhteiselämän lopettamista koskevassa hakemuksessaan sen vahvistamista, että hän saa jäädä asumaan mainittuun kiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla asuinrakennus katsottiin avioliittolain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi puolisoiden yhteiseksi kodiksi. - Uutiset
7.3.2017 11.05
Hovioikeuskaan ei sovitellut 20 vuotta avioliitossa olleiden puolisoiden ositusta miehen perintönä saaman koti- ja metsätilan osaltaKO oli katsonut, ettei puolittamisperiaatteen mukaisesti toimitetun osituksen lopputulos ollut muodostunut puolisoiden kannalta kohtuuttomaksi eikä nainen ollut saanut osituksessa perusteetonta taloudellista etua. HO totesi, että KO oli tuomiossaan asianmukaisesti huomioinut osituksen sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat huomioon ottaen sen, mitä AL 103 b §:n 1 momentissa on säädetty erityisesti huomioitavaksi sekä sen, mitä osituksen sovittelusta on oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa todettu. HO hyväksyi KO:n tuomiosta ilmenevän oikeudellisen arvioinnin ja johtopäätökset. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 8.32
Hovioikeus: Tasinkosaatava muodosti VJL 10 §:n 11 kohdan esteperusteen velkajärjestelylle - asia palautettiin käräjäoikeuteenVaikka VJL 10 §:n 11 kohdassa esimerkkinä mainitaan pelkästään vahingonkorvausta ja kauppahinnan palautusta koskeva velka, niin myöskin aviovarallisuuden jakamiseen liittyvää velkaa voidaan pitää tällaisena vastaavana velkana. Tasinkosaatavan määrää voitiin pitää naisen kannalta merkittävänä. Velkajärjestelyn myöntäminen miehelle olisi merkinnyt, että tämä olisi hyötynyt kohtuuttomasti naisen kustannuksella. Naisen tasinkosaatavaa mieheltä oli pidettävä VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettuna velkana. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017. Ks. KKO:2019:83, jossa katsottiin, ettei kyseinen velka ollut VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettu vahingonkorvaukseen ja kauppahinnan palauttamiseen rinnastuva "muu vastaava velka". KKO katsoi, ettei A:n velkajärjestelylle ollut estettä. 30.9.2019) - Uutiset
9.2.2017 15.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan päätöksen saatavan maksettavaksi määräämisestä omaisuuden erottelussaKoska osakkeiden ostamisen kautta A ja B olivat saaneet omistukseensa yhtiön omistaman tontin, jolle A ja B olivat sittemmin rakentaneet paritalon, hovioikeus katsoi selvitetyksi, että kyseinen 143.000 euron suoritus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. Ottaen erityisesti huomioon maksutapahtumien keskinäisen ajallisen ja asiallisen yhteyden sekä sen seikan, että B oli hyväksynyt riidattomaksi, että A oli maksanut 525.000 euron kauppahinnasta vähennettäväksi yhteisiä kuluja 10.000 euroa, hovioikeus piti riittävästi selvitettynä, että koko tarkemmin selvittämättä oleva 12.000 euron kauppahintaosuus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan myöskään tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
25.1.2017 8.43
Eron jälkeistä vainoa kokeneiden lasten tilanne huolestuttaa auttajiaEron jälkeistä vainoa kokevat lapset huolestuttavat Helsinkiin keskiviikkona (25.1.) kokoontuvia tutkijoita ja apua tarjoavia järjestöjä. Suurin osa vanhemmista kykenee sopimaan eron jälkeen lasten tapaamiskäytännöistä, mutta vuosittain noin 500-700 eroon liittyy merkittäviä ongelmia. Eron jälkeisen vainon arvioidaan kasvavan samassa suhteessa, kun erot ja niihin liittyvät huoltajuusriidat lisääntyvät. - Uutiset
13.1.2017 11.27
Asianajajapäivä 2017 – osa materiaalista saatavilla verkostaSuomen Asianajajaliiton järjestämää Asianajajapäivää vietettiin perjantaina 13. tammikuuta Kalastajatorpalla. Päivän aiheita olivat muun muassa oikeus ja politiikka, yritysasiakkaan neuvonta, lapsen asioista sopiminen erotilanteissa, digiloikka, sekä sovintoneuvottelut ja sovittelut. Osa päivän luentomateriaalista on saatavilla liiton Asianajajapäivä-verkkosivustolta. Päivässä nousi vahvasti esille lainvalmistelun taso ja lakien perustuslainmukaisuuden tulkinta. - Uutiset
4.1.2017 11.11
Hovioikeuden ratkaisu avioehtosopimuksen tulkinnasta, avioehdon sovittelusta ja avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrästäAsiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko AL:n ja BL:n tekemää avioehtosopimusta tulkittava sen sanamuodosta poikkeavasti, sekä siitä, oliko avioehtoa toissijaisesti soviteltava avioliittolain 103 b §:n nojalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko BL:n ottaman lainan ositushetkellä jäljellä oleva määrä katettava osituksessa hänen avio-oikeuden alaisesta vai avio-oikeudesta vapaasta omaisuudestaan. Edelleen kysymys oli siitä, oliko AL:n avio-oikeudesta vapaan omaisuuden sijaan tullut omaisuus avio-oikeudesta vapaata, ja jos näin katsottiin olevan, oliko samoin meneteltävä myös BL:n vastaavan omaisuuden kohdalla. Hovioikeus kumosi pesänjakajan toimittaman osituksen eräiltä osin ja asia palautettiin näiltä osin pesänjakajalle erottelun ja osituksen toimittamiseksi uudelleen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
8.11.2016 9.55
KKO: Luovutusvoittovero otettiin huomioon osituksessaA oli myynyt omistamiaan osakkeita ositusperusteen syntymisen jälkeen mutta ennen osituksen toimittamista ja maksanut osakkeiden myyntiin liittyvän luovutusvoittoveron. Osakkeet otettiin A:n ja B:n välisessä osituksessa huomioon niillä myyntiajankohtana olleesta arvostaan siten, että siitä vähennettiin osakkeiden myynnistä aiheutunut luovutusvoittovero. - Uutiset
20.10.2016 11.48
KKO:n ratkaisu eläkevakuutusten merkityksestä osituksen sovittelussaEläkevakuutusten huomioon ottamisen seurauksena B olisi joutunut maksamaan A:lle tasinkona määrän, joka vastasi lähes puolta eläkevakuutusten nettoarvosta. Kun eläkevakuutukset muodostivat olennaisen osan B:n muutoin selvästi A:n lakimääräistä eläkettä alhaisemmasta eläketurvasta, eläkevakuutuksista johtuva tasingonmaksuvelvollisuus olisi johtanut B:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen ja siihen, että A olisi saanut perusteettomasti taloudellista etua. Siksi ositusta soviteltiin määräämällä, että B:n ei ollut maksettava tasinkoa A:lle. - Uutiset
24.8.2016 13.17
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion jolla pesänjakajan toimittamaa ositusta oli muutettu siten ettei ositusta soviteltu lainkaanA:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö oli 878.691,76 euroa ja B:n laskennallinen avio-osa oli 448.184,52 euroa. Avioliiton kesto oli ollut sen verran pitkä, yli 10 vuotta ja B:n toiminta yhteisen talouden ja maatilaomaisuuden hyväksi siinä määrin merkittävää, ettei ositusta tullut määrällisesti sovitella kuin rajoitetusti. Hovioikeuden tuomiossa mainituilla ja lisäksi pesänjakajan ratkaisusta ilmenevillä perusteilla hovioikeus hyväksyi pesänjakajan ratkaisun siltä osin, kun tämä oli katsonut kohtuulliseksi lopputulokseksi sovitella omaisuutta vähentämällä laskennallisen tasingon määrästä 115.000 euroa. - Uutiset
10.6.2016 13.00
18 EU-maata sopuun selvennyksistä kansainvälisten pariskuntien varallisuussuhteisiin – Suomi mukana18 jäsenmaata muodosti 9. kesäkuuta 2016 yleisnäkemyksen kahdesta asetuksesta, joiden tarkoituksena on vahvistaa säännöt, joita sovelletaan avioparien tai rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteisiin rajatylittävissä tilanteissa. Asetuksissa pyritään määrittämään, mikä tuomioistuin on toimivaltainen ja mitä lainsäädäntöä sovelletaan aviovarallisuussuhteita ja rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa kysymyksissä. Ne myös helpottavat päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Ne luovat selkeät säännöt sovellettavasta lainsäädännöstä avioero- tai kuolemantapauksissa, lisäävät oikeusvarmuutta ja tekevät lopun rinnakkaisista ja mahdollisesti ristiriitaisista oikeudenkäynneistä eri jäsenvaltioissa. - Uutiset
31.5.2016 10.38
Hovioikeus: Avioeroasiaa ei ollut jätettävä hovioikeudessa sillensä valittajan puolison kuoltua käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeenHO päätyi siihen johtopäätökseen, että miehen HO:n käsiteltäväksi saattama avioeroasia ei naisen kuoleman johdosta rauennut eikä asiaa ollut jätettävä sillensä. Naisen rintaperilliset eivät olleet tässä asiassa asianosaisia eikä heillä ollut miehen valituksen osalta puhevaltaa. KO:n päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.8.2016. KKO poisti (24.5.2017) KO:n ja HO:n päätökset. Avioeroa koskeva hakemus oli rauennut ja asia jätettiin sillensä, ks. KKO:2017:32). - Uutiset
27.5.2016 12.21
Hovioikeus arvioi Bulgariassa sijaitsevien kiinteistöjen ja yhtiöosuuden arvostamista osituksessaPesänjakajan ratkaisu kiinteistöjen arvosta oli perustunut A:n omistamien kiinteistöjen osalta asianosaisten esittämille arvoille ja pesänjakajan itse hankkimalle selvitykselle. Osituslaskelmassa kunkin kiinteistön arvona oli huomioitu asianosaisten esittämien arvojen ja pesänjakajan oman selvityksensä perusteella hankkimien arvojen keskiarvo. A:n omistaman yhtiöosuuden arvon pesänjakaja oli määrittänyt substanssiarvomenetelmällä siten, että yhtiön omistamat kiinteistöt oli arvostettu perustuen asianosaisilta saatuun selvitykseen. Hovioikeus totesi, että pesänjakajan käyttämät perustelut ja hänen tekemänsä ratkaisut olivat olleet pesänjakajan harkintavallan puitteissa, eikä A osoittanut pesänjakajan arvostusratkaisun olleen virheellinen. Näin ollen perusteita asian palauttamiselle pesänjakajalle osituksen uudelleen toimittamiseksi ei ollut ja asia oli jätettävä pesänjakajan toimittaman osituksen ja käräjäoikeuden tuomion varaan. (Vailla lainvoimaa 27.5.2016) - Uutiset
22.4.2016 12.45
Avioliiton tai avioeron merkitys Suomen verotuksessa on vähäinenAvioliiton tai avioeron merkitys verotuksessa on vähäinen, sillä Suomessa puolisoita ei veroteta yhteisesti. Perhesuhteilla on kuitenkin vaikutusta joihinkin verovähennyksiin. - Uutiset
8.4.2016 14.42
Avioerohakemuksen voi peruuttaa vielä hovioikeudessakinOikeuskäytännössä on katsottu avioerohakemuksen peruuttamisen olevan mahdollista vielä muutoksenhakuvaiheessa. - Uutiset
24.3.2016 14.10
Hovioikeus: Espoon käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen käsittelemään Viroon viedyn lapsen huolto- ja elatusasiaaHO katsoi, ettei Espoon KO ollut toimivaltainen käsittelemään lapsen isän vaatimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä elatusavusta. Valituksessa esitetyt seikat eivät riittäneet perusteeksi epäillä KO:n tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta tekemää johtopäätöstä, jonka mukaan lapsi oli Bryssel IIa -asetuksen 10 artiklan b kohdassa tarkoitetuin tavoin, ennen lapsen isän hakemuksen vireille tuloa, asunut Virossa vähintään vuoden siten, että isä oli tiennyt lapsen olinpaikan. Lapsen ikä (s. 2012) huomioon ottaen voitiin pitää selvänä, että lapsi oli tässä ajassa äitinsä mukana sopeutunut uuteen ympäristöönsä. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016)