-
- Asuntolaina
Asuntolaina
- Uutiset
26.1.2024 13.12
ASP-lainojen enimmäismäärät nousevat huhtikuussa 2024Valtioneuvosto on päättänyt korottaa ensiasunnon ostajille tarkoitetun ASP-korkotukilainan enimmäismääriä. Enimmäismäärät nousevat asunnon sijaintikunnasta riippuen 15.000–25.000 eurolla. Tavoitteena on helpottaa ensiasunnon ostamista tai rakentamista. Uudet enimmäismäärät ovat voimassa 1. huhtikuuta 2024 alkaen. - Uutiset
20.12.2023 13.15
Makrovakauspäätös: Asuntolainakatto palautetaan perustasolleen 90 prosenttiin – pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy ennallaanFinanssivalvonnan johtokunta palauttaa muita kuin ensiasunnon ostajia koskevan lainakaton eli enimmäisluototussuhteen perustasolleen, jolloin asuntolainan määrä saa olla enintään 90 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä. Päätös tulee voimaan välittömästi. Enimmäisluototussuhdetta oli alennettu viidellä prosenttiyksiköllä kesällä 2021 kotitalouksien velkaantumiseen liittyvien riskien rajoittamiseksi. Lisäksi johtokunta päätti säilyttää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan ja jatkaa Ruotsin finanssivalvojan päättämän asuntolainojen riskipainoja koskevan alarajan soveltamista suomalaisiin luottolaitoksiin. - Uutiset
13.11.2023 11.30
EUT:n ennakkoratkaisu asuntolainan ennenaikaista erääntymistä koskevan sopimusehdon kohtuuttomuudestaKuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin ja EU:n perusoikeuskirjan säännökset ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla kulutusluottosopimukseen sisältyvän ennenaikaista erääntymistä koskevan sopimusehdon kohtuuttomuuden tuomioistuinvalvonnassa ei oteta huomioon sitä, onko elinkeinonharjoittajan mahdollisuus käyttää tähän sopimusehtoon perustuvaa oikeuttaan oikeasuhteinen, kun otetaan huomioon arviointiperusteet, jotka liittyvät muun muassa kuluttajan sopimusvelvoitteiden laiminlyönnin merkittävyyteen, kuten maksamatta jätettyjen maksuerien määrään luoton kokonaismäärään ja sopimuksen kestoon nähden, sekä siihen mahdollisuuteen, että tämän sopimusehdon soveltaminen johtaa siihen, että elinkeinonharjoittaja voi mainitun sopimusehdon perusteella periä takaisin sopimukseen perustuvat määrät myymällä kuluttajan perheen kodin täysin tuomioistuimen ulkopuolisessa menettelyssä. - Uutiset
13.11.2023 8.38
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta: Vinkit lainan vertailuun, kilpailuttamiseen ja hakemiseenLainan hakeminen ja ottaminen ovat paitsi isoja päätöksiä, myös omaan talouteen merkittävästi vaikuttavia asioita. Etenkin ison ja pitkäaikaisen lainan ottamisen vaikutus talouteen on merkittävä – siksi lainan hakemiseen kannattaa suhtautua vakavasti. Kun teet harkitsemisen, vertailun ja valinnan huolella, taloutesi kiittää, neuvoo FINE. - Uutiset
17.10.2023 13.45
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ASP-korkotukilainojen enimmäismäärien korottamisestaYmpäristöministeriö valmistelee ASP-korkotukilainojen enimmäismäärien korottamista. Asetusmuutoksen valmistelu on käynnistetty nopealla aikataululla osana budjettiriihessä päätettyjä asuntorakentamista vauhdittavia toimenpiteitä. Asetusluonnoksen lausuntokierros järjestetään 17.10.2023–27.11.2023. Uudet enimmäismäärät tulisivat voimaan 1. huhtikuuta 2024. - Uutiset
4.10.2023 16.30
Keskusverolautakunta: Olivatko hakijan myöntämien lainojen myynti B:lle sekä myytyihin lainoihin liittyvät lainan ja vakuuksien hoitopalvelut AVL 41 ja 42 §:n mukaisia verottomia rahoituspalveluja- Hakemuksessa kuvatussa lainojen myynnissä B:lle sekä lainojen ja vakuuksien hallinnointipalveluissa oli kyse erillisistä palvelujen myynneistä, joiden arvonlisäverokohtelu tuli arvioida erikseen
- Lainojen myynnissä B:lle oli kysymys AVL 41 ja 42 §:ssä tarkoitetusta verottomasta rahoituspalvelusta
- Siltä osin kuin hakija myi hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa B:lle mahdollisia perintäpalveluja, kysymys ei ollut AVL41 ja 42 §:ssä ja arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta verottomasta rahoituspalvelusta
- Muilta osin hakijan B:lle myymissä hakijan myöntämien lainojen ja vakuuksien hallinnointipalveluissa oli kysymys luotonantajan harjoittamasta luoton hallinnasta eli AVL 42 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta rahoituspalvelusta, jonka myynnistä ei ollut suoritettava arvonlisäveroa
- Hakijan B:lle myymät joukkolainojen liikkeeseenlaskuun liittyvät palvelut olivat AVL 42 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua varainhankintaa eli verottomia rahoituspalveluja (Ei lainvoim. 4.10.2023) - Uutiset
28.9.2023 12.22
Makrovakauspäätös: Asuntolainakatto 85 % ja pankkien muuttuva pääomavaatimus ennallaan – asuntolainakatto koskemaan myös muita Finanssivalvonnan valvontaan siirtyneitä luotonantajiaFinanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan 27.9.2023 säilyttää asuntolainakaton eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan 85 prosentissa. Alennettua tasoa sovelletaan jatkossa luottolaitosten lisäksi muihin kuluttajaluottoja myöntäviin yrityksiin. Lisäksi johtokunta päätti säilyttää pankeille asetettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan ja hyväksyi Ruotsin Finansinspektionenin päättämät ruotsalaisia kiinteistö-vakuudellisia yritysluottoja koskevat riskipainolattiat sovellettavaksi suomalaisiin luottolaitoksiin. - Uutiset
30.6.2023 8.19
Finanssivalvonta: Asuntolainakatto ja pankkien muuttuva pääomavaatimus säilyvät ennallaanFinanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan 28.6.2023 säilyttää lainakaton eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan 85 prosentissa. Pankeille asetettava muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy perustasollaan. Lisäksi johtokunta hyväksyi Norjan järjestelmäriskipuskurivaatimuksen sovellettavaksi osittain saamisiin, joita suomalaisilla luottolaitoksilla on Norjassa. - Uutiset
16.6.2023 9.00
EUT: EU-lainsäädäntö ei estä kuluttajaa vaatimasta pankilta korvausta, joka ylittää kuukausittaisten maksuerien takaisinmaksun, jos asuntolainasopimus mitätöidään kohtuuttomilla ehdoillaSitä vastoin EU-lainsäädäntö estää pankkia vetoamasta vastaaviin vaatimuksiin kuluttajia vastaan. - Uutiset
12.4.2023 11.00
Halinto-oikeus: Pankki ei syrjinyt asuntolainan hakijaa asuinpaikan perusteellaPankki oli ilmoittanut valittajalle, ettei se voi myöntää asuntolainaa, koska valittaja ei asu vakituisesti Suomessa eikä työskentele Suomessa, joten hänen palkkaansa ei makseta suomalaiselle pankkitilille. (Ei lainvoim. 12.4.2023) - Uutiset
30.3.2023 13.12
Finanssivalvonnan makrovakauspäätös 29.3.2023: Luottolaitoksille asetetaan järjestelmäriskipuskurivaatimus, lainakatto säilytetään aiemmalla tasollaan 85 prosentissaFinanssivalvonnan johtokunta on päättänyt aiemman suunnitelman mukaisesti asettaa luottolaitoksille 1,0 prosentin suuruisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen 29.3.2023 pitämässään kokouksessa. Pääomavaatimusten kasvattaminen vahvistaa suomalaisen luottolaitossektorin riskinkantokykyä. Järjestelmäriskipuskurivaatimusta koskeva päätös tulee voimaan siirtymäajan jälkeen 1.4.2024. Johtokunta päätti säilyttää lainakaton, eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan sekä pankeille asetettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan. - Uutiset
10.2.2023 9.40
EUT:n ennakkoratkaisu kuluttajan oikeudesta vähennykseen asuntolainansa kokonaiskustannuksista luoton ennenaikaisen takaisinmaksun tapauksessa (Itävalta)Kansallisesti voidaan säätää, että kuluttajan oikeus vähennykseen asuntolainansa kokonaiskustannuksista luoton ennenaikaisen takaisinmaksun tapauksessa sisältää vain luoton voimassaoloajasta riippuvat korot ja kustannukset. Kuluttaja voi näin ollen vaatia vain sopimuksen kestosta riippuvaa koron ja kulujen alennusta. - Uutiset
19.12.2022 15.30
Finanssivalvonnan makrovakauspäätös 19.12.2022: Lainakatto 85 % ja muuttuva lisäpääomavaatimus säilytetään ennallaan – Finanssivalvonta valmistautuu asettamaan järjestelmäriskipuskurinFinanssivalvonnan johtokunta on päättänyt säilyttää lainakaton, eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan sekä pankeille asetettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan. Johtokunta valmistautuu vuoden 2023 alussa päättämään järjestelmäriskipuskurin asettamisesta pankkisektorin riskinkantokyvyn vahvistamiseksi. - Uutiset
13.10.2022 9.39
VATT:n tutkimus: Asuntolainaa rajoittava lainakatto vaikeuttaa pienituloisten ensiasunnon ostamista, mutta hillitsee velkaantumista – Asumistuen korotukset eivät nosta tuensaajien maksamia vuokriaVATT:n tutkimus osoittaa, että lainakaton käyttöönotto hillitsi kotitalouksien velkaantumista, mutta samalla se vähensi ensiasunnon ostajien määrää etenkin pienituloisissa kotitalouksissa. Suomessa otettiin käyttöön asuntolainakatto vuonna 2016, mikä rajoitti ensiasunnon ostajien asuntolainan 95 prosenttiin asunnon arvosta. Muiden kotitalouksien lainakatto oli 90 prosenttia. VATT:n tutkimuksen mukaan uudistus onnistui vähentämään kotitalouksien velkaantumista, mutta samalla kotitalouksien mahdollisuudet hankkia esiasunto eriarvoistuivat. Tutkimuksen tekivät VATT:n erikoistutkija Sander Ramboer ja johtava tutkija Teemu Lyytikäinen sekä VATT:sta Suomen Pankkiin siirtynyt Essi Eerola. - Uutiset
28.6.2022 11.00
Fivalta suositus asuntolainanhakijoiden lainanhoitorasituksen ylärajaksi - myös luottolaitosten pääomavaatimuksia tarkennettiin - Finanssialan johtaja kummeksuu suositustaFinanssivalvonnan johtokunta suosittelee, että asuntolainoja myönnetään jatkossa pääsääntöisesti lainanhakijoille, joiden kaikkien lainanhoitokulujen arvioidaan pysyvän stressitilanteessa alle 60 prosentissa lainanhakijan nettotuloista. Muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakatto säilyy 85 prosentissa. Lisäksi merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimuksia tarkistetaan. Mm. Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten vuoksi luottolaitoksille ei aseteta järjestelmäriskipuskuria, mutta vaatimuksen korottamista arvioidaan uudelleen heti tilanteen salliessa. FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila kummeksuu Fivan suositusta tuloihin sidotusta velkaantumisrajoitteesta. - Uutiset
17.6.2022 9.29
Hallituksen esitys: Taloyhtiöiden lainoihin rajoituksia – tavoitteena hillitä kotitalouksien velkaantumistaUudet asuntolainat pitää jatkossa maksaa takaisin enintään 30 vuodessa. Hallitus esittää rajoituksia myös taloyhtiölainoihin. Hallitus esittää, että
- uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 30 vuotta
- taloyhtiölainat voivat olla uudisrakentamisessa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta
- taloyhtiölainojen takaisinmaksuaika saa olla uudisrakentamisessa enintään 30 vuotta eikä niissä voi olla lyhennysvapaata ensimmäisinä viitenä vuotena rakennuksen valmistumisesta (lyhennysvapaa kuitenkin mahdollinen ensimmäisen vuoden aikana)
- kuluttajaluotonantajien valvontaa tehostetaan ja valvonta keskitetään Finanssivalvonnalle. - Uutiset
13.4.2022 14.11
ASP-järjestelmän ehtoja parannetaan – yläikärajaa nostetaan, lainojen enimmäismäärää korotetaan ja yhteisen asunnon hankintaa helpotetaanEduskunnalle 13. huhtikuuta 2022 annetulla hallituksen esityksellä asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) kehittämisestä pyritään parantamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia omistusasumiseen. - Uutiset
31.3.2022 14.25
Finanssivalvonnan makrovakauspäätös: Asuntolainojen lainakatto säilyy 85 prosentissa, Venäjän hyökkäyssota ja kansainvälinen talouskehitys voivat johtaa rahoitusolojen kiristymiseenFinanssivalvonnan johtokunta on päättänyt jatkaa lainakaton alentamispäätöksen voimassaoloa, joten muiden kuin ensiasunnonostajien lainakatto säilyy 85 prosentissa. Myös pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pidetään ennallaan sen perustasolla 0,0 prosentissa. Finanssivalvonnan johtokunta arvioi sodan vaikutuksia Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen ja makrovakausvälineiden käytön tarpeeseen. - Uutiset
17.12.2021 12.36
Makrovakauspäätös: Lainakatto säilyy 85 prosentissa, lainanantajille suositellaan pidättyväisyyttä tuloihin nähden suurten ja pitkien lainojen myöntämisessäFinanssivalvonnan johtokunta suosittelee, että lainanantajat arvioivat huolellisesti lainanhakijoiden maksukyvyn huomioiden velanhoitokustannusten mahdolliset tulevat muutokset sekä noudattavat pidättyväisyyttä tuloihin nähden suurten ja tavanomaista pidempien lainojen myöntämisessä. Suositusta täsmennetään vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt jatkaa lainakaton kiristämispäätöksen voimassaoloa, jolloin muiden kuin ensiasunnonostajien lainakatto säilyy 85 prosentissa. Myös pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pidetään ennallaan sen perustasolla. - Uutiset
29.7.2021 12.00
Päätös asuntolainojen lainakaton kiristämisestä tulee voimaan 1. lokakuuta 2021Finanssivalvonnan johtokunta on kesäkuun lopulla antamassaan päätöksessä päättänyt alentaa muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen luottojen lainakattoa viidellä prosenttiyksiköllä koronapandemiaa edeltäneelle tasolle 85 prosenttiin. - Uutiset
4.5.2021 13.45
Suomen Pankki: Asuntolainoihin liittyvät riskit ovat kasvaneet koronapandemian aikana – riskejä tulisi vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituuttaSuomen talous on selvinnyt koronapandemiasta odotettua pienemmin vaurioin, eikä pandemia ole horjuttanut Suomen rahoitusjärjestelmän toimintakykyä. Voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys, pankkien myöntämät joustot lainanhoitoon, suorat yritystuet sekä makrovakausvaatimusten ja muun pankkisääntelyn helpotukset ovat auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä. Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus uhkaa kuitenkin heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa. - Uutiset
5.6.2020 7.55
Hovioikeus: Pitkäkestoisen alun perin 2,4 miljoonan asuntoluoton irtisanomisehto ei ollut kohtuutonDanske Bank ja A olivat 23.12.2010 sopineet 2,4 miljoonan euron asuntoluotosta. Velkaa oli alunperin sovittu maksettavan noin 37.000 euron suuruisilla lyhennyserillä joka kolmas kuukausi kuitenkin niin, että 30.12.2011 saakka velasta maksettiin vain korko. Viimeisen erän maksupäiväksi oli sovittu 30.9.2031. A oli ostanut luotolla asunnon, jonka osakekirjat pankki oli saanut vakuudeksi. Danske Bank oli 17.7.2017 päivätyllä kirjeellä irtisanonut luoton 2.8.2017 lukien. Irtisanomisen perusteena oli ollut, että velan maksu oli viivästynyt vähintään kuudella kuukaudella ja maksu oli ollut edelleen olennaisessa määrin suorittamatta.
Kaikkia seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että pitkäkestoisen luottosopimuksen irtisanomisehtoa, kun A:n maksulaiminlyönti oli yhä puolen vuoden jälkeen ollut olennainen, ei mainituissa olosuhteissa voitu pitää kohtuuttomana. Myöskään irtisanomisehdon soveltaminen ei johtanut kohtuuttomuuteen. Sopimusehtoa ei ollut siten syytä jättää huomioon ottamatta kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
30.9.2019 10.10
Finanssivalvonta: Asuntolainojen lainakatto sekä riskipainolattia pidetään ennallaan – suuri velkaantuminen lisää kotitalouksien haavoittuvuutta heikkenevässä taloustilanteessaFinanssivalvonnan johtokunta pitää ennallaan asuntolainojen lainakaton sekä asuntolainojen riskipainolattian eikä aseta pankeille muuttuvaa lisäpääomavaatimusta. Kotitalouksien omarahoitusosuudet ovat kasvaneet, mutta uusien lainojen takaisinmaksuajat ovat tuoreimpien tietojen mukaan pidentyneet. Finanssivalvonnan johtokunta kehottaa pankkeja ja kotitalouksia välttämään tavanomaista pidempiä luottojen takaisinmaksuaikoja sekä kiinnittämään huomiota kotitalouksien suuren velkaantuneisuuden ja taloyhtiölainakannan nopean kasvun riskeihin. - Uutiset
24.9.2019 9.30
Euroopan järjestelmäriskikomitea suosittaa Suomelle uusia lainanottajiin kohdistuvia makrovakausvälineitä kotitalouksien velkaantumisen torjumiseksi – suosituksia ja varoituksia myös kymmenelle muulle ETA-maalleEuroopan järjestelmäriskikomitean julkaisemassa suosituksessa Suomelle esitetään lainanottajiin kohdistuvien välineiden käyttöönottoa asuntomarkkinoiden haavoittuvuuksien torjumiseksi. Komitea suosittaa, että Suomi ottaisi käyttöön sitovan katon lainanottajan tulojen ja velan tai velanhoitokulujen ja tulojen välille, rajoittaisi enimmäisluototussuhteen laskentaan hyväksyttäviä vakuuksia sekä asettaisi rajoituksen lainan kestoon. - Uutiset
16.9.2019 14.00
Rikosperusteisesti velkaantuneelle 52-vuotiaalle myönnettiin velkajärjestely - käräjäoikeuden päätös kumottiinHakijan velkojen kokonaismäärä oli 789.560,71 euroa. Veloista yli 90 prosenttia oli syntynyt vuosina 2007–2010. Veloista vanhimmat olivat vuodelta 2002 olevat asuntolainat. Hakija oli 22.10.2013 tuomittu vuosina 2009–2010 tehdyistä verorikkomuksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta. Hakija oli verorikkomukseen perustuen velvoitettu korvaamaan Verohallinnolle vahingonkorvausta, jonka määrä kuluineen ja korkoineen oli 6.2.2018 ollut 234.984,99 euroa. Jo yksin Verohallinnon rikosperusteisen velan määrä oli lähes 30 prosenttia vastaajan velkojen kokonaismäärästä. Verohallinnon velkaa ei sen ilmoituksen mukaan ollut lyhennetty. Punnitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä puoltavat seikat olivat painavammat kuin sitä vastaan puhuvat seikat ja että velkajärjestely voitiin esteperusteesta huolimatta myöntää. Kun velkajärjestelyn aloittamiselle oli VJL 9 §:n edellytykset, KO:n päätös, jolla velkajärjestelyhakemus oli hylätty oli kumottava ja velkajärjestely määrättävä aloitettavaksi. - Uutiset
11.9.2019 14.47
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu etäsopimuksena tehdyn asuntoluottosopimuksen peruuttamisoikeudestaEnnakkoratkaisupyyntö – Kuluttajansuoja – Direktiivi 2002/65/EY – Etäsopimuksena tehdyt kulutusluottosopimukset – Peruuttamisoikeus – Peruuttamisoikeuden käyttö sen jälkeen, kun kumpikin osapuoli on täyttänyt kokonaisuudessaan sopimuksen kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä – Peruuttamisoikeutta koskevien tietojen ilmoittaminen kuluttajalle - Uutiset
10.9.2019 9.00
Tutustu lausuntoihin tuloverotuksen muutoksistaVM sai määräajassa 14 lausuntoa tuloverotuksen muutoksista, jotka liittyvät ensi vuoden budjettiesitykseen. Lausuntoaika päättyi perjantaina 6. syyskuuta. Ehdotetut muutokset koskevat muun muassa muuttokustannusten osittaista verovapautta, ulkomailta tulevan palkansaajan veroprosentin alentamista, kotitalousvähennyksen supistamista ja asuntovelan koron vähennysoikeuden asteittaista alentamista. - Uutiset
20.8.2019 10.40
VM pyytää lausuntoja vuoden 2020 talousarvioesitykseen liittyvistä tuloverotusta koskevista ehdotuksistaVM lähetti maanantaina (19.8.) lausuntokierrokselle useita tuloverotusta koskevia ehdotuksia, joilla toimeenpannaan hallitusohjelmaa. Ehdotukset koskevat muun muassa muuttokustannusten osittaista verovapautta, ulkomailta tulevan palkansaajan veroprosentin alentamista, kotitalousvähennyksen supistamista ja asuntovelan koron vähennysoikeuden asteittaista alentamista. Lausuntoaika päättyy 6. syyskuuta 2019. - Uutiset
11.6.2019 8.24
Kela: Rahoitusvastiketta ei huomioida enää menona perustoimeentulotuessaRahoitusvastikkeesta voidaan huomioida perustoimeentulotuessa ainoastaan se osuus, jolla katetaan yhtiölainan korkomenoja. Muutos perustuu KHO:n ratkaisuun 2019:46. Muutos tulee voimaan 1. heinäkuuta 2019. Rahoitusvastike huomioidaan kuitenkin menona vuoden loppuun asti tai vähintään 3 kuukauden ajan asiakkaille, joille se on aikaisemmin huomioitu menona. - Uutiset
9.4.2019 9.28
KHO äänesti - Uudisrakentamiseen liittyvää rahoitusvastiketta ei ollut otettava muuna perusmenona huomioon hakijan toimeentulotukilaskelmassaHuolimatta toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1 kohdan asumismenoja koskevasta viittauksesta asumistukea koskevaan sääntelyyn KHO katsoi, että uudisrakentamiseen liittyvää rahoitusvastiketta ei ollut nyt kysymyksessä olevalta osaltaan otettava muuna perusmenona huomioon hakijan toimeentulotukilaskelmassa. KHO hylkäsi valituksen. HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Ään. 5-3) - Uutiset
22.3.2019 11.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sopimusehtodirektiivissä tarkoitetun kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan käsitteestäKuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 2 artiklan b alakohtaa on tulkittava siten, että yrityksen työntekijää ja hänen puolisoaan, jotka tekevät kyseisen yrityksen kanssa ensisijaisesti mainitun yrityksen henkilökunnan jäsenille tarkoitetun luottosopimuksen yksityisasunnon hankinnan rahoittamiseksi, on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuina ”kuluttajina”.
Direktiivin 93/13 2 artiklan c alakohtaa on tulkittava siten, että mainittua yritystä on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna ”elinkeinonharjoittajana”, jos se tekee tällaisen luottosopimuksen liiketoimintansa yhteydessä, vaikka luottojen myöntäminen ei ole sen pääasiallista toimintaa. - Uutiset
31.8.2018 12.15
Työryhmä selvittämään kotitalouksien velkaantumisen rajoittamistaVM:n työryhmä ryhtyy selvittämään, miten kotitalouksien velkaantumista voitaisiin hillitä. Selvitystyön taustalla on muun muassa suurten taloyhtiölainojen yleistyminen. Työryhmä toimikausi alkaa 1. syyskuuta ja päättyy 31. maaliskuuta 2019. Muualla maailmassa viranomaiset ovat puuttuneet liialliseen velkaantumiseen esimerkiksi niin, että yksittäinen velallinen voi saada vain tietyn määrän lainaa. Jotkut maat rajoittavat lainan koon tai sen hoitokustannusten suhdetta lainanottajan tuloihin. Muita keinoja ovat lainojen lyhennysvelvoite ja takaisinmaksuajan enimmäispituuden rajoitus. - Uutiset
20.6.2018 9.19
YLE: Asuntokaupan kuumentanut lainakikkailu halutaan kuriin lakeja kiristämälläVuokraturvan perustajan mukaan Suomessa saattaa muhia samanlainen kupla, joka kaatoi USA:n talouden 10 vuotta sitten. Asuntokaupan kuumentanut lainakikkailu halutaankin kuriin lakeja kiristämällä. Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja Matti Vanhasen (kesk.) mukaan taloyhtiölainojen sääntelyn tiukentamista kannatetaan yli puoluerajojen. - Uutiset
19.3.2018 14.00
Finanssivalvonta kiristää lainakattoa muiden kuin ensiasuntojen osalta heinäkuusta 2018 alkaen – luottolaitoksilla puutteita myös sääntelyn noudattamisessa kulutusluotoissaFinanssivalvonta kiristää enimmäisluototussuhdetta muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettavien luottojen osalta viidellä prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin. Kotitalouksien velka on nyt historiallisen korkealla tasolla ja kasvaa edelleen. Enimmäisluototussuhteen kiristämisellä pyritään hillitsemään velkaantuneisuuden kasvua. - Uutiset
21.9.2017 16.00
Asuntolainat käytettiin muuhun kuin asunnon hankintaan - käräjäoikeuden päätös kumottiin ja velkajärjestely aloitettiin esteestä huolimattaToisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että asiassa oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta. Velkajärjestelyä puolsi painavimmin se, että hakija oli vuosia palkastaan ulosmitatuin suorituksin maksanut velkojaan eikä hänellä ollut ollut, hänen taloudelliset olonsa huomioon ottaen, mahdollisuutta lyhentää velkojaan enempää. Velkajärjestelyn esteen toteamisen jälkeen tapahtunut lisävelkaantuminen ei muuttanut tätä arviota. Velkajärjestelyllä oli lisäksi hakijalle huomattava merkitys, kun velkojien kannalta velkajärjestelyn myöntämisellä taas ei ollut sanottavaa merkitystä. Huomioon ottaen velkaantumiseen johtaneet seikat, este ei ollut ollut laadultaan niin moitittava, että se kulunut aika huomioon ottaen enää ehdottomasti olisi estänyt velkajärjestelyn. Asia palautettiin KO:een. - Uutiset
27.6.2017 14.15
Lainakattoa ei kiristetäFinanssivalvonnan johtokunta ilmoitti 27. kesäkuuta, ettei se koe tarpeelliseksi kiristää nykyistä lainakattoa. Lainakatto, eli enimmäisluototussuhde, säilyy siten ennallaan 90 prosentissa, ensiasunnoissa 95 prosentissa. Myöskään vakuusvaatimuksiin ei tule muutoksia. Pankkeja koskeva muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy niin ikään nollatasolla. - Uutiset
23.5.2017 9.13
Pankilla oli oikeus irtisanoa asuntolaina maksuviivästysten vuoksi kuluttajan sairaudesta huolimattaTuomion perusteluiden mukaan maksuviivästykset eivät olleet voineet kokonaisuudessaan johtua kuluttajan keväällä 2014 oireilleesta ja kesällä 2014 todetusta sosiaalisen suoritusesteen muodostaneesta sairaudesta, etenkin kun nyt irtisanomisen perusteena olevat viivästyneet maksuerät olivat peräisin jo ajalta 15.2.2013 -15.4.2014. Tähän nähden ja ottaen huomioon, että kuluttajan laina oli ollut maksamatta useampia kertoja aikaisemmin useiden vuosien ajalla, asiassa katsottiin, että luoton maksuviivästyksen kokonaiskesto huomioon ottaen olisi pankin kannalta ollut ilmeisen kohtuutonta, ellei sillä olisi ollut oikeutta irtisanoa luottoa viivästysten vuoksi kuluttajan sairaudesta huolimatta. (Vailla lainvoimaa 23.5.2017) - Uutiset
1.3.2017 12.36
Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet luottokelpoisuuden arvioinnista sekä maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta voimaan 1. huhtikuuta 2017Finanssivalvonta on antanut 20. helmikuuta 2017 kaksi määräystä ja ohjetta finanssilaitoksille, jotka tarjoavat asuntoluottoja tai muita asuntovakuudellisia kuluttajaluottoja. Ohjeet koskevat luottokelpoisuuden arviointia (3/2017) sekä maksamattomia lainoja ja ulosmittausta (4/2017). Määräykset ja ohjeet tulevat voimaan 1. huhtikuuta 2017. - Uutiset
23.2.2017 15.00
Lasten- ja kodinhoitoon osallistuneen naisen ei katsottu saaneen perusteetonta etua avoliiton aikana vaikka mies oli maksanut asuntolainaa huomattavasti yli oman osuutensaAsiassa oli ollut riidatonta, että mies oli suorittanut yhteisvastuullisen asuntolainan lyhennyksiä vuodesta 2004 lukien 117 000 euroa enemmän kuin nainen. Kun arvioitiin naisen panosta yhteistalouden hyväksi merkittävää oli se, että hän oli ollut vuosina 1999-2003 lasten kanssa kotona ja vuoteen 2007 saakka hän oli tehnyt noin puolet tavanomaisesta työtuntien määrästä. Naisen yksinomaan lasten- ja kodinhoitoon käyttämä aika oli ollut pitkä ja sitä oli sen vuoksi pidettävä niin merkittävänä, että asianosaisten panokset eivät olleet sellaisessa epäsuhdassa, joka olisi aiheuttanut naiselle perusteetonta etua. Miehen 58 500 euron vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.2.2107) - Uutiset
3.2.2017 14.50
Ulkomailta – Ruotsi: Vuoden 2017 alussa voimaan tulleita uusia säädöksiä ja säädösmuutoksiaRuotsissa tuli vuodenvaihteen aikana voimaan uusia säädöksiä ja muutossäädöksiä, jotka koskevat muun muassa alkoholiveron korottamista, asuntoluottojen kuluttajansuojan parantamista, arpajaislain säännösten tiukentamista sekä velkasaneerausta. - Uutiset
11.1.2017 15.15
Finanssivalvonnan ohjeet tuotteiden ja palvelujen myyntiin ja tarjontaan liittyvistä palkitsemisperiaatteista ja -käytännöistä voimaan 13. tammikuuta 2018Finanssivalvonta antoi 10. tammikuuta 2017 tuotteiden ja palvelujen myyntiin ja tarjontaan liittyviä palkitsemisperiaatteita ja -käytäntöjä koskevat määräykset ja ohjeet 1/2017 luotto- ja maksulaitoksille sekä asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjille. Määräykset ja ohjeet tulevat voimaan vuoden kuluttua 13. tammikuuta 2018. - Uutiset
12.12.2016 11.15
OTT, prosessioikeuden apulaisprofessori Marja-Leena Niemi: Kuluttajansuojalain uudet asuntoluottosäännökset – muutoksia asunnonostajan suojassa vuoden 2017 alusta alkaenOTT, prosessioikeuden apulaisprofessorin Marja-Leena Niemen kirjoituksessa tarkastellaan kuluttajansuojalain uutta 7a lukua, jonka otsikko on "Asunto-omaisuuteen liittyvät kuluttajaluotot". Luku tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Säännöksillä saatetaan voimaan vuoden 2014 asuntoluottodirektiivi, jonka tavoitteisiin kuuluu muun muassa kuluttajan korkeatasoisen suojan lisääminen. Näkökulma kirjoituksessa painottuu nuoriin, jotka ottavat ensimmäistä asuntoluottoa ja hankkivat ensimmäistä omistusasuntoa, vaikkakin KSL 7a luvun säännökset koskevat kaikkia asuntovelallisia tai velallisia, jotka antavat asunnon vakuudeksi. Kirjoituksessa tarkastellaan myös luottolaitostoiminnasta annetussa laissa heinäkuun alusta 2016 säänneltyä enimmäisluototusasetetta eli lainakattoa ja sen merkitystä asuntoluoton määrään ja vakuuksiin. Lisäksi selvitetään, mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla edistetään asuntoluottodirektiivissä jäsenvaltioilta edellytettyä, ensimmäistä kertaa asuntoluottoa ottavien vastuullista luotonottoa edistävää neuvontaa. - Uutiset
1.12.2016 16.03
Asuntolainaa koskevat tiedot annettava kuluttajalle vakiolomakkeella vuoden 2017 alustaAsuntolainojen sääntely uudistuu vuoden 2017 alusta lähtien. Kuluttajansuojalakiin lisätään erityissäännökset asuntoluotoista sekä muista kuluttajaluotoista, joiden vakuudeksi annetaan asunto. Valtioneuvosto antoi 1. joulukuuta kaksi uuteen lainsäädäntöön liittyvää asetusta, jotka tulevat voimaan samanaikaisesti uuden lainsäädännön kanssa. Luotonantajan on vuoden 2017 alusta lähtien annettava kuluttajalle asuntoluottoa koskevat tiedot vakiotietolomakkeella ennen luottosopimuksen tekemistä. Tämä helpottaa kuluttajan mahdollisuutta vertailla asuntoluottoja. Asetuksella säädetään lomakkeessa ilmoitettavista tiedoista sekä muista tiedonantovelvoitteisiin liittyvistä yksityiskohdista. - Uutiset
29.11.2016 13.10
Euroopan järjestelmäriskikomitealta varoitus Suomelle ja seitsemälle muulle EU-maalle asuntomarkkinoiden haavoittuvuuksistaEuroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board, ESRB) on antanut varoituksen kahdeksalle EU-maalle, mukaan lukien Suomi, asuntomarkkinoiden keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksista. Järjestelmäriskikomitean tehtävänä on seurata kehitystä EU:n finanssimarkkinoilla ja toimillaan ehkäistä tai rajoittaa järjestelmän vakautta uhkaavia riskejä. Komitealla on oikeus antaa varoituksia ja tehdä suosituksia. - Uutiset
18.11.2016 15.45
Komissiolta Suomelle huomautus teollisuusonnettomuuksien ehkäisystä (Seveso III) ja asuntolainojen tietovaatimuksistaEuroopan komissio patistaa Suomea panemaan täytäntöön säännöt teollisuusonnettomuuksien ehkäisystä. Lisäksi Suomea muistutetaan lainanottajalle esitettäviä tietoja koskevan direktiivin täytäntöönpanosta. - Uutiset
10.11.2016 14.38
Pankkilautakunta: Negatiivinen korko ei tuonut maksuvelvollisuutta pankille – uusia suosituksia myös arvopaperilautakunnalta ja vakuutuslautakunnaltaLautakunta piti ilmeisenä, ettei sopimusta tehtäessä sinänsä ollut otettu huomioon kysymyksessä olevaa poikkeuksellista tilannetta, jossa kokonaiskorko muodostuu laskennallisesti negatiiviseksi. Lautakunta piti ilmeisenä myös sitä, että mikäli käsillä oleva tilanne olisi osattu ennakoida velan korosta sovittaessa, sopimusosapuolet eivät olisi sopineet korosta sillä tavoin, että velkojan olisi – poiketen siitä, miten koron käsite on vakiintuneesti ymmärretty – maksettava korkoa velalliselle. Korkoehtoa ei myöskään pelkästään sillä perusteella, että epäselviä sopimusehtoja tulkitaan laatijansa vahingoksi, ollut tulkittava siten, että velkojan olisi maksettava korkoa velalliselle. Pankkilautakunta katsoi, ettei velkakirjan korkoehdon mukaisen kokonaiskoron laskennallinen negatiivinen arvo synnyttänyt pankille maksuvelvollisuutta tai muuta hyvitysvelvollisuutta A:lle, ja että A:lta perittävä asuntoluoton korko oli tuolloin 0 %. - Uutiset
13.10.2016 16.00
Kuluttajansuojalakiin lisätään erityissäännökset asuntoluotoista sekä muista kuluttajaluotoista, joiden vakuudeksi annetaan asuntoLuotonantajan on jatkossa vertailun helpottamiseksi annettava asuntoluottoa koskevat tiedot vakiomuotoisella lomakkeella ennen luottosopimuksen tekemistä. Kuluttajalla on oikeus peruuttaa myös luotonantajan liiketiloissa tehty asuntoluottosopimus 14 päivän kuluessa, kun nyt peruuttamisoikeus koskee vain etämyynnissä ja kotimyynnissä tarjottuja asuntoluottoja. Uutta on kaikkia luotonantajia koskeva luoton kytkykaupan kielto. Kuluttajaluoton korko voi muuttua vain viitekoron muutosten mukaisesti ja edellyttäen, että koron muuttamisesta on sovittu luottosopimuksessa. Muilla perusteilla lainan marginaalia tai kokonaiskorkoa ei saa muuttaa luottosuhteen aikana. Samalla selvennetään, että asuntoluotossa luotonantajalla on oikeus periä marginaali kokonaisuudessaan myös silloin, kun viitekorko on negatiivinen, jos luottosopimuksessa näin on sovittu. - Uutiset
12.4.2016 15.02
Hovioikeus: Ilman taloudellisista ja tuotannollista perustetta irtisanotulla toiminnanjohtajalla oli ollut pätevä syy kieltäytyä pienempipalkkaisesta työstä ilman, että se vaikutti irtisanomiskorvauksen määrään - asuntolaina voitiin huomioida korvauksen korottavana seikkanaHO päätyi KO:n tavoin siihen, että yhdistyksellä (joka pyrkii työllistämään vaikeasti työllistyviä ja auttamaan päihderiippuvaisia) ei ollut tapauksessa ollut taloudellisia tai tuotannollisia syitä toiminnanjohtajansa työsopimuksen irtisanomiseksi. KO:n lopputuloksen muuttamiseen ei ollut syytä. HO katsoi, että yhdistys oli tarjonnut kantajalle työtä sellaisilla ehdoilla, että kantajalla oli ollut pätevä syy kieltäytyä työstä ilman, että se vaikuttaa korvauksen määrään. HO piti asiassa kantajan vastuuta asuntovelasta KO:n tavoin korvausta korottavana seikkana, mutta katsoi, että asuntovelalle oli annettava vain vähäinen merkitys korvauksen määrää arvioitaessa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2016) - Uutiset
30.12.2015 14.05
Hovioikeus ei hyväksynyt pankin vaatimusta muuttaa velkajärjestelyn maksuohjelmassa vahvistettua kiinteää korkoa alkuperäisten ehtojen mukaiseksi vaihtuvaksi koroksiHO hylkäsi pankin vaatimuksen siitä, että A:lle vahvistettua maksuohjelmaa muutetaan siten, että vakuusvelan korko määrätään alkuperäisten ehtojen mukaiseksi vaihtuvaksi koroksi prime + 0,8 prosenttia ja että vakuusvelka määrätään maksettavaksi kokonaan A:n maksuvaralla tai toissijaisesti, mikäli kiinteistön realisoinnista saatavia tuloja käytetään vakuusvelan maksamiseen, maksu määrätään ylimääräisenä lyhennyksenä. (Vailla lainvoimaa 30.12.2015) - Uutiset
16.11.2015 14.47
Työryhmä ehdottaa uutta sääntelyä asuntolainoista ja vertaislainoista – vertaislainoille samat säännöt kuin kuluttajaluotoilleAsuntoluottoja koskevat säännökset ehdotetaan lisättäväksi kuluttajansuojalakiin. Oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksella pantaisiin täytäntöön EU-direktiivi, joka koskee asuntolainoja ja sellaisia kuluttajaluottoja, joissa vakuudeksi annetaan asunto. Lisäksi työryhmä ehdottaa uutta sääntelyä niin sanotusta vertaislainatoiminnasta. Vertaislainalla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajan kuluttajalle välittämää luottoa, jonka myöntää muu kuin ammattimainen luotonantaja.