Asuntokauppa
195 hakuosumaa
- Uutiset
26.6.2020 16.00
Hovioikeus arvioi myyjän tiedonantovelvollisuutta ja ostajan tarkastusvelvollisuutta kuolinpesiltä ostetun asunnon kaupassa - myyjä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta, hinnanalennusta ja oikeudenkäyntikuluja
HO:ssa oli myyjän (vastaaja KO:ssa kuolinpesän osakkaana) valituksen ja ostajan (kantaja KO:ssa) vastavalituksen johdosta kysymys siitä, oliko myyjä vastuussa vaurioista ja siten velvollinen suorittamaan ostajalle vahingonkorvauksena tai hinnanalennuksena tämän vaatimat määrät. Erityisesti asiassa oli kysymys siitä, oliko myyjä jättänyt antamatta tietoja sellaisista asuntoa koskevista erityisistä seikoista, jotka olisivat kuuluneet myyjän tiedonantovelvollisuuden piiriin, sekä siitä, oliko ostaja menettänyt oikeutensa vedota asunnossa ilmenneisiin seikkoihin virheinä laiminlyömällä ostajan tarkastusvelvollisuuden. KO:n tuomio kumottiin. Ostajan kanne hylättiin ja myyjä vapautettiin KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta 27.088,94, hinnanalennusta 2.250 ja oikeudenkäyntikuluja 12.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
3.6.2020 11.26
Uuden vai vanhan asunnon kauppa - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteenKO oli 31.3.2017 antamassaan tuomiossa vahvistanut, että vastaaja oli AsKL 4 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittama Asunto Oy:n perustajaosakas. Kyseisen tuomion todistusvaikutuksen johdosta ja ottaen huomioon em. lainkohdan sisältö, KO oli katsonut, että asuntokauppaan sovelletaan AsKL 4 luvun säännöksiä. KO oli purkanut kaupan, ja velvoittanut vastaajan heti palauttamaan kauppahintaa yhteensä 148 465,53 euroa. Lisäksi yhtiö oli velvoitettu suorittamaan vahingonkorvausta ostajalle. Asiassa oli HO:ssa ensin ratkaistava kysymys siitä, sovelletaanko kyseessä olevan asunnon kauppaan ostajan vaatimalla tavalla AsKL 4 luvun säännöksiä. Tämän suhteen ratkaisevaa oli, oliko yhtiön toteuttamassa asuntokohteen remontissa ollut kysymys uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta. HO totesi, ettei ostajan asunnon osalta ollut ollut kysymys uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta eikä kyse siten ollut AsKL 4 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta kaupasta, johon sovellettaisiin uuden asunnon kauppaa koskevia 4 luvun säännöksiä. Koska yhtiö ei ollut samoin perustein AsKL:n tarkoittama perustajaosakas, AsKL 4 luvun säännökset eivät tulleet sovellettaviksi myöskään ostajan vetoaman AsKL 6 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella. Näin ollen ostajan ja yhtiön väliseen asunnon kauppaan oli sovellettava käytetyn asunnon kauppaa koskevia AsKL 6 luvun säännöksiä. Asiassa oli siten muun ohessa jäänyt KO:ssa tutkimatta, olivatko tällaisiksi väitetyt virheet virheitä 6 luvun virhesäännösten mukaisesti. AsKL 4 luvun ja 6 luvun säännökset ovat muutoinkin siinä määrin erilaiset, ettei HO:ssa oikeusastejärjestyksen periaate huomioon ottaen voitu tässä asiassa ensimmäistä kertaa tutkia ja ratkaista kysymystä siitä, oliko kohteessa AsKL 6 luvussa tarkoitettu virhe. Asia oli palautettava KO:een uudelleen valmisteltavaksi ja käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 3.6.2020) - Uutiset
25.5.2020 9.00
Hovioikeuden tuomio kiinteistön kaupan hinnanalennusta ym. koskevassa asiassa - tervapaperin käyttäminen betonilaatan päälläAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, onko tervapaperin käyttäminen betonilaatan päällä itsessään sellainen rakennusvirhe, joka edellyttää korjaamista. Lisäksi riitaa oli tervapaperiin liittyen siitä, oliko tervapaperi vaurioitunut muualtakin kuin rakennuksen eteisen ja olohuoneen alueelta. Riitaa oli edelleen siitä, mikä oli aiheuttanut rakennuksen eteisen alueella todetun kosteusvaurion. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
13.5.2020 11.11
Hovioikeuden tuomio taloudellisesta virheestä käytetyn asunnon kaupassa, välitysliikkeen vastuusta ja ostajan selonottovelvollisuudesta
Asiassa oli kysymys asuntokauppalain mukaisesta taloudellisesta virheestä käytetyn asunnon kaupassa, välitysliikkeen vastuusta ja ostajan selonottovelvollisuudesta. Asiassa oli ensinnäkin ratkaistava, oliko asunnon myyjän edustajana toiminut välittäjä antanut ostajalle virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa kaupan kohteesta. Mikäli katsottiin, että ostajalle annettu tieto oli ollut virheellistä tai harhaanjohtavaa, tuli arvioida, oliko ostaja kuitenkin menettänyt oikeutensa vedota virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon antamiseen selonottovelvollisuutensa laiminlyönnin johdosta. Mikäli kaupan kohteessa katsottiin olleen virhe ja välittäjää kohtaan vahingonkorvausvastuun peruste, kysymys oli hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu. Välitysliike ja myyjä hävisivät valitusasiansa HO:ssa kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 13.5.2020) - Uutiset
12.5.2020 9.30
Kiinteistökaupan purkamista koskeva riita - oikeusapua myönnettiin vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylärajan ylittäviin kustannuksiinHakijalla olevasta oikeusturvavakuutuksesta korvattavien kustannusten enimmäiskorvausmäärä oli ylittynyt jo KO:ssa. Asia oli laadultaan ja laajuudeltaan sellainen, että hakijan oikeusturvan tarpeen vuoksi oli erityisiä syitä myöntää hänelle oikeusapu pyynnön mukaisesti hänelle HO:ssa aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Asian laajuuteen nähden avustajalle korvattavien toimenpiteiden enimmäismääräksi oli perusteltua asettaa pyynnön mukaisesti 30 tuntia. (Vailla lainvoimaa 12.5.2020) - Uutiset
21.4.2020 14.31
Hovioikeuden välituomio puhevallasta asuinhuoneistoon liittyvää riitaa koskevassa asiassa
Asiassa on KO:ssa kysymys osaomistusasunnon kauppaan liittyvästä hinnanalennusvaatimuksesta. HO jätti välituomiollaan asukkaiden kanteet tutkimatta asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n yleiseen virhesäännökseen perustuvina lukuun ottamatta parvekkeiden väitettyjä laatuvirheitä nrot 25–29. Kanteet tutkitaan kaikilta osin asuntokauppalain 4 luvun 27 §:ssä tarkoitettuun taloudelliseen virheeseen ja sopimuksen kohtuuttomuuteen perustuvina. - Uutiset
20.4.2020 13.00
Hovioikeus hylkäsi kanteen asunnon hallinnan luovutuksen viivästymistä koskevan vahingonkorvausvaatimuksen osaltaHO oli katsonut, etteivät siivousrätit, tyhjät pullot, koiranlelu ja henkarit olleet kauppakirjassa tarkoitettua, huoneiston hallintaoikeuden luovutuksen viivästystä arvioitaessa huomioon otettavaa irtaimistoa. HO oli lisäksi katsonut, että wc:n peilikaappi oli kuulunut wc:n varustukseen, joka oli siirtynyt ostajille. HO oli vielä katsonut, etteivät kuntolaite, jouluvalot ja harava olleet olleet kauppakirjassa tarkoitetussa huoneistossa. HO:n tuomion lopputulos vastasi siten KO:n tuomion perusteluja siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei huoneistossa ollut ollut mitään sellaista isokokoista irtainta omaisuutta, joka olisi estänyt huoneiston hallintaan saamisen. (Vailla lainvoimaa 20.4.2020) - Uutiset
8.4.2020 11.11
Hovioikeus arvioi asunnon kauppakirjan vastuunrajoitusehdon pätevyyttä ja kohtuullisuutta reklamaatio-oikeudettomassa kaupassa - käräjäoikeuden tuomio kaupan purkamisesta kumottiin
HO katsoi toisin kuin KO, että kauppakirjan myyjän virhevastuun kokonaan poistava ehto oli pätevä. Ostajat eivät näin ollen voineet lähtökohtaisesti vedota virheenä alapohjan kosteus- ja mikrobivaurioihin, vaikka uskottavaa olikin, että he eivät olisi ostaneet asuntoa, jos he olisivat tienneet kosteus- ja mikrobivaurioista. Kohtuullistamisen osalta HO katsoi, ettei vastuunrajoitusehtoa ollut perusteita jättää kohtuuttomuuden perusteella huomiotta ja ettei sen seurauksia ollut muullakaan tavalla aihetta kohtuullistaa. KO:n tuomio oli asiassa mainituilla perusteilla kumottava ja ostajien kanne hylättävä. Vastaajat vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta ostajille. (Vailla lainvoimaa 8.4.2020) - Uutiset
19.3.2020 16.00
Hovioikeus: Välitysliike sai pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan
OK 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa OK 21 luvun 8 a ja 8 b §:ssä säädetyillä edellytyksillä. Asiassa oli kysymys siitä, täyttyivätkö näiden pykälien soveltamisedellytykset vai oliko asunnon myyjä välitysliikkeeseen nähden hävinneenä asianosaisena velvoitettava korvaamaan välitysliikkeen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut kokonaan. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 19.3.2020) - Uutiset
18.2.2020 11.27
Hovioikeus hylkäsi väitteen tuomarin esteellisyydestä
Ottaen huomioon asiassa esitetty selvitys, käräjätuomarin menettelyssä, joka A:n mukaan oli ilmentänyt käräjätuomarin ennakkoasennetta, oli HO:n arvion mukaan pääosiltaan ollut kysymys tuomarin normaalista prosessinjohtamisesta ja KO:n normaalista asian ratkaisutoiminnasta. Toisaalta käräjätuomarin menettely asian käsittelyssä oli ollut erityisesti hänen käyttämiensä sanavalintojen osalta osittain värikästä ja jopa epäasiallista ja sovittelumenettelyn osalta ainakin huonosti harkittua. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa asiassa mainitut seikat eivät kuitenkaan osoittaneet käräjätuomarin menettelyn olleen sellaista, että se olisi osoittanut hänellä olleen kielletty ennakkoasenne asiaan ja että hän olisi tämän johdosta tullut esteelliseksi käsittelemään asiaa. Näin ollen HO katsoi, ottaen huomioon A:n valituksessaan esittämät perusteet käräjätuomarin esteellisyydelle, käräjätuomarin lausumassaan esittämät perusteet menettelylleen ja asiassa esille tulleen muun selvityksen, ettei asiassa ollut tullut ilmi sellaista seikkaa, joka olisi antanut perustellun aiheen epäillä käräjätuomarin puolueettomuutta asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
23.1.2020 15.00
Väitti velkaantuneen kiinteistökauppariidan seurauksena - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli painavia syitä VJL 10 §:n 11 esteestä huolimatta
HO hyväksyi KO:n perustelut painavien syiden osalta muilta osin, mutta ottaen kuitenkin huomioon kokonaisarvioinnissa asiassa lausuttu hakijan maksukykyyn nähden huomattavan suuri velkamäärä ja velkoihin liittyvä koronmaksuvelvollisuus, HO totesi toisin kuin KO, että velkajärjestelyä puoltavat seikat olivat tässä tapauksessa painavampia kuin sitä vastaan puhuvat seikat. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
7.1.2020 15.00
Hovioikeus: Vastuun samastamiselle ei ollut edellytyksiä
HO totesi, että nyt kysymyksessä oleva sopimusjärjestely oli ollut poikkeuksellinen. Asiassa ei kuitenkaan ollut ilmennyt, että sopimusjärjestelyssä olisi ollut kysymys sellaisesta oikeuden väärinkäytöstä, jonka perusteella samastaminen asiassa olisi voinut tulla kysymykseen. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, ettei K, H Oy, I Oy ja R Oy ollut vastuun samastamisen perusteella vastuussa kanteissa vaadituista saatavista yhdessä E Oy:n kanssa. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 7.1.2020) - Uutiset
23.12.2019 8.30
Hovioikeuden päätös oikeusavun myöntämisestä oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylimenevään osuuteen kiinteistön virhettä koskevassa riita-asiassa
Käsiteltävänä olevassa asiassa on kyse kiinteistöriidasta, jossa A:n ensisijaisena vaatimuksena on haastehakemuksesta ilmenevästi ollut muun muassa kaupan purku ja 112.000 euron suuruisen kauppahinnan palauttaminen. A on ilmoittanut sittemmin peruuttaneensa kaupan purkua koskevan vaatimuksensa, pysyen vaatimuksissaan 62.160 euron suuruisesta hinnanalennuksesta ja muista korvauksista. Vaatimukset perustuvat rakennuksen väitettyihin rakennusvirheisiin ja laajoihin mikrobi- ja muihin vaurioihin. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
10.12.2019 16.00
Hovioikeus hylkäsi sijoitustoimintaa varten ostetun liikehuoneiston kauppaa koskevan purku- ja vahingonkorvausvaatimuksen - kohtuulliseksi hinnanalennuksen määräksi arvioitiin 60 000 euroa
Asiassa oli HO:ssa ensisijaisesti kyse siitä, oliko A:lla oikeus purkaa liikehuoneiston kauppa siinä todetun sokkelin virheen ja mikrobivaurion vuoksi ja saada B Oy:ltä vahingonkorvausta peruuntuneesta kaupasta aiheutuneen myyntivoiton menetyksen vuoksi. Toissijaisesti oli ratkaistava, oliko A:lla oikeus virheiden vuoksi hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen menetetystä vuokratuotosta. HO päätyi siihen, ettei edellytyksiä kaupan purkamiseen ollut. Siksi myös siihen liittyvä vahingonkorvausvaatimus hylättiin. Kun liikehuoneisto ei korjattunakaan vastannut virheetöntä, A:lla oli oikeus hinnanalennukseen. B Oy velvoitettiin suorittamaan A:lle hinnanalennuksena 60 000 euroa. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 10.12.2019) - Uutiset
16.10.2019 11.00
Varainsiirtoveron ilmoittaminen ja maksaminen muuttuvat marraskuun alussa - muutokset pähkinänkuoressaJatkossa henkilöasiakkaat ja yhtiöt voivat ilmoittaa ja maksaa varainsiirtoveron OmaVero-palvelussa. Varainsiirtoveron prosentit ja veron laskeminen säilyvät ennallaan. Kiinteistön kaupasta on annettava varainsiirtoveroilmoitus, kun kaupat on tehty 1. marraskuuta tai sen jälkeen. Kiinteistökaupasta varainsiirtoveroilmoituksen antaa ostaja, vaikka kaupat olisi tehty kiinteistönvälittäjän välityksellä.Avoin uutinen - Uutiset
30.9.2019 13.00
Espanjassa toimineet kiinteistönvälittäjät voitiin tuomita Suomessa - syyllistyivät törkeän petoksen asemasta törkeään kavallukseen jättäessään palauttamatta ostajien suoritukset varainsiirtoverosta ja muista kuluista
Asianomistajat olivat maksaneet vastaajien yrityksen tilille 20.000 euroa asuntokaupasta aiheutuvina varainsiirtoveroina ja muina kuluina. Kauppoja asunnosta ei lopulta ollut tehty eivätkä vastaajat olleet pyynnöistä huolimatta palauttaneet asianomistajille em. varoja. Törkeän petoksen osalta HO totesi, että koska taloudellinen vahinko oli ilmennyt Suomessa, rikoksen tekopaikka oli Suomessa ja asiaan sovellettiin Suomen lakia. HO katsoi, ettei asiassa ollut vastoin ensimmäisen vastaajan kertomusta esitetty riittävää näyttöä siitä, että vastaajien oli ollut tarkoitus erehdyttää asianomistajia maksamaan varainsiirtovero ja muut kulut etukäteen hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä. Näin ollen syyte törkeästä petoksesta hylättiin. Törkeän kavalluksen osalta HO totesi mm, että teko oli Espanjan rikoslain mukaan rangaistava ja siitä olisi voitu tuomita rangaistus myös Espanjan tuomioistuimessa. Näin ollen kaksoisrangaistavuuden edellytys täyttyi ja syyte voitiin tutkia soveltaen tekoon Suomen lakia. HO katsoi, että vastaajat olivat yhdessä syyllistyneet syytteen teonkuvauksen mukaisesti törkeään kavallukseen syyttäjän HO:ssa tarkentaman teonkuvauksen mukaisesti. Tekoaika oli ollut kevät 2013 eli 1.3.-30.5.2013. Vastaajat tuomittiin 5 kk ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
2.8.2019 8.06
Paritalon huoneiston edellinen omistaja oli oman huolimattomuutensa perusteella vastuussa teettämänsä pesuhuoneremontin aiheuttamasta vesivahingosta naapuriasunnolle - käräjäoikeuden tuomio kumottiin
Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että vastaajalla oli ollut erityinen syy varmistua takkahuoneen pesukoneen poistoputken liittämisestä pesuhuoneen lattiakaivoon. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan kantajalle asunnon vaurioiden korjauskustannuksista 23.000 euroa, omasta työstä 2.630,25 euroa sekä asumishaitasta ja lisääntyneistä asumiskustannuksista 2.125 euroa viivästyskorkoineen. Vastaaja velvoitettiin myös korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut KO:sta 18.327,90 eurolla ja HO:sta 7.857,50 eurolla viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 2.8.2019) - Uutiset
13.6.2019 10.30
Hovioikeuskin velvoitti isännöitsijän maksamaan vahingonkorvausta asunnon ostajalle virheellisen isännöitsijäntodistuksen vuoksi
B Oy oli ostanut D:lta Asunto Oy S:n huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä toiminut A Oy oli antanut B Oy:lle isännöitsijäntodistuksen, jossa huoneiston lainaosuuden kohdalta puuttui tieto yhtiössä toteutetun parveke-, ikkuna- ja parvekeoviremontin huoneistokohtaisesta lainaosuudesta. Lainaosuuksien todellinen suuruus oli ollut isännöitsijän tiedossa. Isännöitsijäntodistuksen virheellinen merkintä oli vaikuttanut kauppahintaan, joten B Oy:lle oli sen johdosta aiheutunut vaaditun suuruinen vahinko. Asunto-osakkeet B:lle myyneen D:n mahdollinen asuntokauppalain mukainen vastuu virheellisestä lainaosuustiedosta ei poistanut A:n vastuuta virheellisestä isännöitsijäntodistuksesta eikä sulkenut pois B:n oikeutta ostajana vaatia asunto-osakeyhtiölain nojalla vahingonkorvausta virheellisen isännöitsijäntodistuksen johdosta aiheutuneesta vahingosta suoraan isännöitsijältä. B oli myös perustellusti voinut saada isännöitsijäntodistuksesta sellaisen käsityksen, että remontti oli valmis ja huoneistokohtaiset lainaosuudet selvillä, joten tällä ei ollut erityistä syytä selvittää lainaosuuksia tarkemmin. B ei ollut siis myötävaikuttanut vahinkoon, joten perusteita korvausvastuun rajoittamiselle tai sen sovittelulle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
8.4.2019 11.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti myyjät suorittamaan 215.000 euron asuntokaupassa ostajalle hinnanalennusta 50.000 euroa salaisen taloudellisen virheen vuoksi
Asiassa oli kysymys siitä, mihin korjauksiin ostajan A:n oli tullut varautua ja oliko kaupan kohteessa salainen taloudellinen virhe. A:n vastattavaksi jäävien kustannusten määrä huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että kustannukset olivat asuntokauppalain 6 luvun 20 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla merkittävästi suuremmat kuin A:lla oli ollut kauppaa tehdessään perusteltua aihetta edellyttää. Tämän vuoksi kaupan kohteessa oli ollut salainen taloudellinen virhe. Lisäksi kysymys oli siitä, missä laajuudessa myyjät olivat ostajalle vastuussa aiheutuneista korjauskustannuksista. Tuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että osaa toteutuneista korjauskustannuksista voitiin A:n kannalta pitää ennalta-arvaamattomina. Toteutuneet korjauskustannukset huoneistojen A3 ja B7 osalta olivat olleet noin 135.000 euroa. Korjauksista oli aiheutunut tasonparannusta. Hovioikeus arvioi, että A:n olisi kauppaa tehdessään silloin tiedossaan olevien seikkojen perusteella tullut varautua noin 60.000 euron suuruusluokkaa oleviin korjauksiin. Kun lisäksi otettiin huomioon korjauksista aiheutunut tasonparannus, hovioikeus katsoi, että salaista taloudellista virhettä arvioitaessa voitiin ottaa huomioon noin 50.000 euron kustannukset. (Vailla lainvoimaa 8.4.2019)Avoin uutinen - Uutiset
14.3.2019 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi hometalon ostaneelle velkajärjestelyn
Velkajärjestelyn myöntämiselle oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä esteestä huolimatta.