-
Vuokrasopimus
- Alivuokraus
- Asuinhuoneiston vuokraus
- Häätö
- Liikehuoneiston vuokraus
- Vuokra
- Vuokraoikeus
Asuinhuoneiston vuokraus
304 hakuosumaa
- Uutiset
8.10.2020 11.39
Asuntoa lopputarkastuksessa kuvannut vuokranantaja syyllistyi salakatseluun, mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsematta - videon perusteella asunnon muuten tyhjien huoneiden lattiat olivat olleet roskien kuten sanomalehtisilpun, pahnojen ja ulosteen peitossa
Ottaen huomioon asiassa salakatselun osalta lausuttu ja erityisesti se, että vuokranantajan uskottavana pidettävänä, pääasiallisena tarkoituksena oli ollut vain asunnon vahinkojen kuvaaminen, KO oli katsonut, että vuokranantajan rikosta oli sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä ja rikos oli tekoon tai tekijään liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava. Näiden seikkojen vuoksi vuokranantaja oli RL 6 luvun 12 §:n nojalla jätettävä rangaistukseen tuomitsematta (ks. KKO 1985-II-128). Syytteet kotirauhan rikkomisesta ja omankädenoikeudesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.10.2020) - Uutiset
25.9.2020 11.17
Hovioikeus: Kaupungilla ei ollut perusteita purkaa Airbnb-majoitustoimintaa kaupungin vuokra-asunnossa harjoittaneen vuokrasopimusta - juttu palautettiin käräjäoikeuteen
HO katsoi, KO:n tuomiossa todetuin tavoin, että vuokralaisen menettely oli esitetyn selvityksen perusteella ristiriidassa kaupungin vuokraustoiminnan tarkoituksen kanssa. Toisin kuin KO, HO kuitenkin katsoi, ettei mainitunlainen ristiriita ollut AHVL 17 §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa. Asiassa ei ollut myöskään esitetty selvitystä muunlaisesta kaupungille aiheutuneesta haitasta tai häiriöstä. Vuokralaisen harjoittama alivuokraus ei siten ollut edellyttänyt joko vuokrasopimuksessa annettua suostumusta tai kaupungin erikseen antamaa lupaa. Näin ollen HO katsoi, ettei kaupungilla ollut ollut perusteita purkaa vuokrasopimusta AHVL 61 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Edellä lausutun vuoksi asiassa ei ollut tarpeen lausua siitä, oliko menettelyllä siten vähäinen merkitys, ettei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ollut ollut. Nyt oli kysymys vaatimuksesta, josta KO ei ollut lausunut sen hyväksyttyä kantajan ensisijaisen vaatimuksen. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asianosaisten muutoksenhakuoikeuden säilyminen ja siten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen puolsivat jutun palauttamista. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.21
Unionin tuomioistuin: Kansallinen lainsäädäntö, jossa asumiskäyttöön tarkoitettujen tilojen vuokraaminen toistuvasti ja lyhytaikaisesti tilapäisille asiakkaille, jotka eivät asettaudu näihin tiloihin asumaan, edellyttää lupaa, on unionin oikeuden mukainen
Tällainen lainsäädäntö on perusteltu pitkäaikaiseen vuokraukseen tarkoitettujen asuntojen pulan torjumista koskevasta, yleiseen etuun liittyvästä pakottavasta syystä. - Uutiset
16.9.2020 11.42
Tietosuojavaltuutettu: Vuokralaisen yhteystietoja ei saa antaa asunnon ostoa harkitsevalle ilman vuokralaisen suostumusta
Vuokralainen teki ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle, kun asuntoesittelyssä ollut henkilö otti häneen yllättäen yhteyttä sähköpostitse. Kiinteistönvälittäjä oli näyttänyt vuokralaisen vuokrasopimusta asunnon ostoa pohtivalle henkilölle ilman vuokralaisen suostumusta. Sopimukseen oli kirjattu vuokralaisen yhteystiedot ja henkilötunnus. Tietosuojavaltuutettu antoi rekisterinpitäjänä toimivalle kiinteistönvälitysliikkeelle huomautuksen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta. - Uutiset
11.9.2020 15.30
Vuokranantajayhtiön edustajia vastaan nostettu syrjintäkanne voitiin hylätä selvästi perusteettomana ja asia ratkaista varaamatta yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuutta tulla kuulluksi
Vuokranantajayhtiön edustajia vastaan nostettu syrjintäkanne oli voitu haasteen tiedoksi antamisen jälkeen vastaajilta vastausta pyytämättä ja asiaa enempää valmistelematta hylätä selvästi perusteettomana. Asia oli voitu ratkaista varaamatta yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuutta tulla kuulluksi valittajan asiassa nostaman kanteen johdosta eikä tällaisen tilaisuuden varaamista yhdenvertaisuusvaltuutetulle HO:ssakaan voitu pitää tarpeellisena (ks. KHO 15.12.2017/6475, KHO 2019:87 ja 2020:40). (Vailla lainvoimaa 11.9.2020) - Uutiset
11.9.2020 8.46
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista - sosiaalisesti tuettu asunto
Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kun kansallinen tuomioistuin tutkii, onko kuluttajasopimukseen sisältyvä ehto kohtuuton näissä säännöksissä tarkoitetulla tavalla, on direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ehtojen osalta otettava huomioon kyseisen sopimusehdon ja muiden ehtojen välisen vuorovaikutuksen aste siten, että otetaan huomioon erityisesti kunkin ehdon ulottuvuus. Arvioitaessa, onko kuluttajalle määrätty korvaus suhteettoman suuri kyseisen direktiivin liitteessä olevan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetulla tavalla, on painotettava erityisesti niitä näistä ehdoista, jotka koskevat samaa noudattamatta jättämistä. - Uutiset
21.8.2020 9.55
Vuokravakuushuijauksesta 70 päiväsakkoa
Petoksen kohteena oli ollut 550 euron rahasumma. Asianomistajien taloudellinen tilanne oli kuitenkin ollut heikko, minkä myös vastaaja oli vuokrasopimusta solmittaessa tullut tietämään. Teon johdosta asianomistajat olivat joutuneet asunnottomiksi. Nämä seikat vaikuttivat ankaroittavina seikkoina rangaistuksen mittaamiseen. Vaikka petoksella tavoiteltu hyöty ei ollut ollut rikoslajissaan erityisen suuri, petoksesta oli aiheutunut erityisen tuntuvaa vahinkoa asianomistajille. Näin ollen KO oli katsonut, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 70 päiväsakon sakkorangaistus. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan asianomistajille rikoksellaan aiheuttamansa vahingon. (Vailla lainvoimaa 21.8.2020) - Uutiset
12.8.2020 9.29
KKO: Tuomiolla määrättävä vuokrasaatavan maksuvelvollisuus voi koskea vain tuomion antamishetkellä erääntyneitä vuokria - kanne tuli jättää tutkimatta erääntymättömien vuokrien osalta
Vuokralaista ei voitu velvoittaa maksamaan tuomion antamishetkellä erääntymättömiä vuokria siihen saakka, kunnes huoneisto oli luovutettu vuokranantajan hallintaan. Kun kantaja ei ollut edes väittänyt saatavaansa erääntyneeksi, kanne tuli tältä osin jättää tutkimatta. - Uutiset
26.6.2020 10.29
Hovioikeus arvioi vuokranantajan vastuuta asunto-osakeyhtiölle aiheutuneista vahingoista
Asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko vuokranantaja jättäessään suorittamatta asunnossa tarkastuksen vuokralaisen vaihduttua laiminlyönyt hänelle AsOyL 4 luvun 3 §:n mukaan kuuluvan kunnossapitovastuun lain 24 luvun 2 §:n vahingonkorvausvelvollisuuden synnyttävällä tavalla. Lisäksi asiassa tuli harkittavaksi kysymys siitä, mikä merkitys asian ratkaisussa tuli antaa sille, että kysymys pesukoneen tulppauksen poistamisen ajankohdasta oli jäänyt epäselväksi. HO katsoi, että asian jääminen epäselväksi oli johtunut vuokranantajan laiminlyönnistä tehdä perustarkastus vuokralaisen vaihtumisen yhteydessä eikä hänen laiminlyönnistään johtuva näytöllinen epävarmuus siksi saanut jäädä AsOy:n vahingoksi. Vuokranantaja velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy A:lle vahingonkorvauksena 11.878,14 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.1.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
4.6.2020 11.00
Huoneenvuokralaki ei edellytä irtisanomisilmoituksen allekirjoittamista - toistuvan häiriökäyttäytymisen perusteella irtisanotun vuokralaisen vahingonkorvauskanne hylättiin
Riittävää on lain 54 §:n mukaan, että ilmoitus tehdään kirjallisesti ja siitä ilmenee irtisanomisen lisäksi vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste. Vuokrasuhteen irtisanominen oli perustunut vuokralaisen toistuvaan häiriökäyttäytymiseen, eikä se ollut ollut syrjivää tai suhteetonta. Irtisanomisen peruste ei siten ollut ollut hyvän tavan vastainen. Vuokralaisen 5 000 euron vahingonkorvauskanne hylättiin. - Uutiset
22.5.2020 14.27
Apulaisoikeusasiamies: Toimeentulotuen maksaminen vuokranantajalle
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Kelan vakavaa huomiota sen virheelliseen ja lainvastaiseen menettelyyn kantelijan päätösten täytäntöönpanossa. Apulaisoikeusasiamies korostaa, että Kelalla on velvollisuus huolehtia, että sen palveluksessa olevat tuntevat lainsäädännön määräykset ja osaavat soveltaa lain säännöksiä tehdessään asiakkaita koskevia päätöksiä. Päätöksentekijöillä tulee olla myös riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia päätöksiä valmistellessaan ja niitä tehdessä perehtyä niihin asiakasasiakirjoihin tehtyihin merkintöihin, joilla on tai saattaa olla merkitystä päätöksiä tehtäessä ja niitä toimeenpantaessa. - Uutiset
7.5.2020 16.00
Erehdytti säätiötä vuokraamaan itselleen huoneiston - tuomittiin petoksesta 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen
Vastaaja oli hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt säätiötä vuokraamaan itselleen syytteessä tarkoitetun huoneiston salaten sen, ettei hänellä tosiasiassa ollut ollut aikomustakaan maksaa asunnon vuokria eikä erilliskorvauksia. Esitetyn selvityksen perusteella säätiö ei ollut valituksessa väitetyin tavoin aiheuttanut tarpeetonta vahinkoa viivyttelemällä velkomusprosessin vireille laittamisessa. HO katsoi KO:n tavoin, että vastaajan menettelystä oli aiheutunut säätiölle syytteen teonkuvauksen mukaisesti ainakin 8.470 euron suuruinen taloudellinen vahinko. HO katsoi, että KO:n tuomitsema kolmen kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta menettelystä. (Vailla lainvoimaa 7.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 14.23
KHO:n muu päätös asumisoikeustalolainojen korkotuen lakkauttamisesta
Hallinto-oikeus totesi, että asiassa oli ollut riidatonta, että Avo-Asumisoikeus Oy:n nyt kysymyksessä olevissa kohteissa asuntojen vuokrauksen osuus oli ollut jo useiden vuosien ajan suuri, jopa yli puolet. Valvontaviranomainen oli kiinnittänyt tähän asiaan huomiota jo ainakin vuonna 2014. Tästä huolimatta asuntoja ei ollut johdonmukaisesti ja ensisijaisesti markkinoitu asumisoikeusasuntoina ja vuokra-asuntojen osuus oli ollut koko ajan kasvussa. Valtiokonttori oli näillä perusteilla voinut katsoa, ettei asuntoja käytetä ensisijaisesti asumisoikeuden haltijoiden asuntoina. Edellytykset korkotuen lakkauttamiselle olivat siten olleet olemassa. Valtiokonttori ei ollut käyttänyt harkintavaltaansa väärin eikä sen päätöstä ollut syytä muuttaa. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. - Uutiset
27.4.2020 13.00
Käräjäoikeuden päätös takaisinsaantihakemuksen tutkimatta jättämisestä kumottiin
Nyt kysymyksessä olevassa asiassa velkojataho ei ollut KO:n tiedustelusta huolimatta esittänyt yksipuolisen tuomion tiedoksiantoa koskevaa selvitystä. Myöskään ulosottomiehen KO:lle toimittamasta selvityksestä ei ilmennyt, että valittaja olisi hänen läsnäollessaan toimitetussa ulosmittauksessa taikka muullakaan tavoin todisteellisesti saanut tiedon yksipuolisesta tuomiosta. Näin ollen HO katsoi, ettei takaisinsaantiaika ollut lähtenyt kulumaan KO:n päätöksessä mainitusta ajankohdasta eikä takaisinsaantihakemuksen tutkimiselle ollut KO:n päätöksessä mainittua estettä. Asia palautettiin KO:een takaisinsaantihakemuksen tutkimista varten. (Vailla lainvoimaa 27.4.2020) - Uutiset
31.3.2020 9.00
Vierashuoneessa Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah: Koronaviruksen vaikutuksista asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiin
Koronaviruspandemian vaikutukset ovat merkittävät koko yhteiskunnan kannalta. Erityisesti liikehuoneistojen vuokrasopimusten kannalta vaikutukset voivat olla huomattavia. Helsingin Sanomien mukaan tätä kirjoittaessa noin 260 000 työntekijää on lomautusuhan alla. On selvää, että merkittävällä tulotason tippumisella tulee olemaan vaikutuksia myös tavallisten ihmisten toimeentuloon ja vuokranmaksukykyyn. Vaikutukset ovat sitä suuremmat mitä pidempään pandemia ja sen hillitsemiseksi toteutetut toimet kestävät. Miten tilanteeseen tulisi suhtautua asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiin liittyen?Avoin uutinen - Uutiset
23.3.2020 11.30
KHO:n päätös vastikkeiden vähentämisestä vuokratuloista
KHO ei tutkinut Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vaatimusta HAO:n ja verotuksen oikaisulautakunnan päätösten sekä toimitetun verotuksen kumoamisesta ja asian palauttamisesta Verohallinnolle uudelleenkäsiteltäväksi sen selvittämiseksi, täyttyivätkö VML 28 §:n soveltamisedellytykset siltä osin kuin verotuksen oikaisulautakunta oli katsonut rahoitusvastikkeet vähennyskelpoisiksi. Valituslupahakemus hylättiin hoitovastikkeiden osalta. KHO ei siten antanut ratkaisua valitukseen näiltä osin. Rahoitusvastikkeiden osalta KHO myönsi valitusluvan ja tutki asian ratkaisun kohdassa 1 mainituin rajoituksin. Valitus hyväksyttiin osittain. HAO:n ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä toimitettu verotus kumottiin tältä osin ja rahoitusvastikkeen vähennyskelpoiseksi määräksi vahvistettiin 31 724 euroa. (Julkaisematon 23.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 11.00
Vuokranantajaosakkaan vahingonkorvausvaatimukset asunnon terveyshaitan perusteella hylättiin
Vahingon aiheutuminen ja syy-yhteys asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuun laiminlyöntiin eivät tulleet osoitetuksi pelkällä vuokranalennuksesta sopimisella. Vahingonkorvausvaatimukset hylättiin. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy:lle oikeudenkäyntikuluista kohtuulliseksi harkitut 20.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
2.3.2020 15.00
Vesivahingon ja vuokralaisen menettelyn välillä katsottiin olleen syy-yhteys ja menettelyn olleen luonteeltaan tuottamuksellista - vahinkoa ei riittänyt selittämään jääkaapista valunut kondenssivesi, keittiön allaskaapin alapuolisen hajulukon vuotaminen tai pastan keitinveden kaatuminen lattialle
Asiassa lausuttuun viitaten KO oli todennut vahingonkorvausvelvollisuuden edellytysten täyttyneen. Vahinko oli riidattomasti aiheutunut kanteessa kuvatun laajuisena, vastaajan menettelyn ja vahingon välillä oli olemassa syy-yhteys, minkä lisäksi vastaajan menettely oli ollut luonteeltaan tuottamuksellista. KO oli katsonut, ettei asunto-osakeyhtiön vaatimuksen mukaisesti tuomittavaa korvausvelvollisuutta ollut pidettävänä kohtuuttoman raskaana asianosaisten varallisuusolojen tai muidenkaan olosuhteiden perusteella. Vuokralainen oli velvoitettu suorittamaan asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvauksena 16.892,85 euroa viivästyskorkoineen 26.10.2016 lukien sekä korvauksena oikeudenkäyntikuluista 27.239,78 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien. Vuokralainen oli haettuaan muutosta KO:n tuomioon peruuttanut valituksensa 24.2.2020 HO:een saapuneella ilmoituksella. Vuokralaisen mukaan asianosaiset olivat sopineet asian pääkäsittelyn jälkeen. Asia jäi KO:n tuomion varaan. - Uutiset
12.2.2020 8.21
Vuokratulojen verotus
Verohallinnon uudessa muutetussa ohjeessa kerrotaan luonnollisen henkilön vuokratulojen ja niihin kohdistuvien vähennysten verotuksesta. Ohjeen lukua 4.5 (Verotusyhtymän vuokratulot) on muutettu TVL 4 §:n yhtymä-käsitteen muutoksesta johtuen, myös luvun otsikko on muutettu (Yhdessä omistetun kiinteistön vuokraus). Lisäksi ohjeen tekstiä on joiltain osin täsmennetty. Uuusi ohje on voimassa 7. helmikuuta 2020 lukien toistaiseksi. - Uutiset
6.2.2020 13.30
Hovioikeuden tuomio asuinhuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassaAsiassa oli A:n kanteesta sekä B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, olivatko asuinhuoneiston vuokranantajat B ja C olleet 3.11.2016 vuokralaiselle A:lle tiedoksiannetulla purkuilmoituksella oikeutettuja purkamaan 1.9.2011 solmitun vuokrasopimuksen, joka oli koskenut kiinteistöllä olevaa osaa omakotitalosta ja pihamaata. Edelleen asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille rahallista vuokraa. Lisäksi asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille perusteettoman edun palautusta vuokrakohteen sähkö- ja vesikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiota siltä osin kuin A:n kanne, jolla hän oli vaatinut, että hänelle 3.11.2016 tiedoksiannettu huoneenvuokrasopimuksen purkaminen todetaan pätemättömäksi/tehottomaksi, oli hylätty. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista KO:ssa 16.675,35 euroa viivästyskorkoineen. B:n ja C:n vaatimukset A:n velvoittamisesta korvaamaan kummankin asianosaiskulut KO:ssa jätettiin tutkimatta. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista HO:ssa 11.427,60 euroa viivästyskorkoineen. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle kummallekin korvauksena asianosaiskuluista HO:ssa 500 euroa viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntiavustajaan kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2020)