-
Vuokrasopimus
- Alivuokraus
- Asuinhuoneiston vuokraus
- Häätö
- Liikehuoneiston vuokraus
- Vuokra
- Vuokraoikeus
Asuinhuoneiston vuokraus
314 hakuosumaa
- Uutiset
19.1.2021 11.00
Päivitetty ohje: Vuokratulojen verotus
Verohallinnon ohjeessa kerrotaan luonnollisen henkilön vuokratulojen ja niihin kohdistuvien vähennysten verotuksesta. Ohjeen luvussa 3.5 (Kalusteet ja kodinkoneet) on muutettu vuosimenona vähennettävä enimmäismäärä ja kerralla poistettavan menojäännöksen määrä vastaamaan 1.1.2021 voimaan tulleita elinkeinotulon verottamisesta annetun lain poistoja koskevia säännöksiä. Ohjetta sovelletaan tältä osin ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa. Lisäksi lukujen 3.5 ja 3.6 (Kalustettu asunto) teksti on täsmennetty. - Uutiset
31.12.2020 15.30
Asuntoaan sotkenut ja sinne jätettä pitkän ajan kuluessa kerännyt vuokralainen tuomittiin törkeästä vahingonteosta 1 v 6 kk vankeusrangaistukseen - hovioikeus kohtuullisti vakuutusyhtiölle maksettavaa korvausta yhdellä viidesosalla
Asianomistajille aiheutuneen vahingon määrä oli ollut yhteensä noin 124.000 euroa. KO oli alentanut yhtiön vakuutuskorvauksen suorittamiseen perustuvaa vastaajan korvausvelvollisuutta yhdellä kolmasosalla. HO katsoi, että vaikka asiassa todettu KKO:n ratkaisu 1989:70 ja viitatut kannanotot oikeuskirjallisuudessa koskevat vahingonkorvauksen sovittelua VahLn 2 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella ja erityisesti vahingonaiheuttajan ja vakuutusyhtiön välisten varallisuuserojen merkitystä sovitteluperusteena, todettu tulee ottaa huomioon myös arvioitaessa vahingonkorvauksen sovittelua VahL 2 luvun 3 §:n perusteella ja arvioitaessa korvauksen määrää. Siten pelkästään vakuutuksen olemassaolo ja vakuutusyhtiön varallisuusasema eivät yksinään puoltaneet vahingonkorvauksen määrän sovittelua enemmän kuin KO oli harkinnut kohtuulliseksi taloyhtiön osalta. Vastaaja oli vastauksessaan arvioinut käsillä olevaa asiaa VahL 2 luvun 1 §:n 2 momentin säännöksen perusteella. HO katsoi, ettei asiaa tullut arvioida edellä todetusta poiketen myöskään siinä tapauksessa, että vahingonkorvauksen määrän sovittelua olisi harkittu viimeksi mainitun säännöksen nojalla. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan vakuutusyhtiölle KO:n tuomitseman määrän (26.501,20 euroa) asemesta 31.801,44 euroa KO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
29.12.2020 15.30
Vuokralainen ei voinut olettaa vuokrasopimuksen jatkuvan ilman uutta kirjallista sopimusta määräajan päättymisen jälkeen
Asiassa oli ollut riidatonta, että osapuolten välinen vuokrasopimus oli sovittu määräaikaisena päättymään 31.3.2020. Riidanalaiseksi asiassa oli jäänyt se, oliko vuokralaisella voinut olla perustellusti oikeus olettaa vuokrasopimuksen jatkuvan ilman uutta kirjallista sopimusta määräajan päättymisen jälkeen. KO oli vahvistanut huoneistoa koskevan määräaikaisen vuokrasopimuksen päättyneeksi 31.3.2020 ja velvoittanut vuokralaisen heti häädön uhalla muuttamaan pois hallitsemastaan huoneistosta, ja jättämään se vuokranaantajan vapaaseen hallintaan. Vuokralainen oli velvoitettu suorittamaan vuokranantajalle oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluina 1 070 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 11.30
Oliko vesivahinko aiheutunut henkilövaa’an sijoittamisesta liikehuoneiston wc-istuimen vesisäiliön ja seinän väliin, oliko sijoittamisella ja vesivahingolla syy-yhteys, mikä oli ollut korvattavan vahingon määrä - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu
HO katsoi, että liikehuoneiston vuokralainen oli menettelyllään aiheuttanut vahingon yhtiölle. HO katsoi kuten KO, että yhtiölle aiheutuneen vahingon määrä oli ollut alkuperäisessä kanteessa vaadittu 28.123,74 euroa. HO hyväksyi KO:n perustelut koskien vastaajan vaatimusta korjauskustannusten jakamisesta yhtiön osakkaiden kesken. Vaatimus oli näin ollen lakiin perustumattomana hylättävä. HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja ratkaisun koskien vastaajan vaatimusta alentaa korvausvelvollisuutta alivakuutuksen perusteella. KO:n tuomiota ei ollut tältäkään osin syytä muuttaa. KO oli sovitellut vahingonkorvauksen määrää 18.749,16 euroon eli kahteen kolmasosaan aiheutuneesta vahingosta, mihin ratkaisuun yhtiö oli tyytynyt. HO katsoi, ettei asiassa ollut perustetta sovitella korvausvelvollisuutta enempää. KO:n tuomion lopputulosta ei siten ollut tältä osin syytä muuttaa. Asian näin päättyessä aihetta määrätä KO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta toisin ei ollut. HO harkitsi kohtuulliseksi, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja myöntämänsä määrän 40 tuntia 190 euron tuntiveloituksella eli 7.600 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä 1.824 euroa sekä aiheutuneet todistelukustannukset 800 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 11.40
FINEltä päivitetty opas: Selvennystä vakuutusasioiden hoitoon taloyhtiöissä
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan päivitetty opas Vuokralaisen, osakkaan ja taloyhtiön vakuutukset vastaa kiinteistö-, koti- ja vastuuvakuutuksiin liittyviin kysymyksiin ja antaa kattavan kokonaiskuvan vakuuttamisen perusasioista taloyhtiöissä asuville vuokralaisille, osakkeen omistajille, taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille. - Uutiset
30.11.2020 16.00
Hovioikeus: Vuokralaisella oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus välittömästi itsensä ja lastensa terveyteen kohdistuneen ilmeisen vaaran vuoksi
Vuokraehdon kohtuullistamisen osalta HO totesi, että kyseessä oli vakavaan väkivallan uhkaan perustuva purkamisoikeus eli vahva peruste vuokrasopimuksen purkamiselle. Nämä seikat merkitsivät sitä, että vuokranantajan olisi puheena olevissa olosuhteissa ollut kohtuutonta vedota vuokrasaatavaan kesäkuulta. Siten asiassa olisi ollut kohtuutonta velvoittaa vuokralainen suorittamaan kesäkuun 2018 vuokraa osaksikaan yhtiölle. KO:n tuomio kumottiin muilta osin paitsi asianajajalle valtion varoista määrätyn palkkion osalta ja oikeusavun omavastuuosuutta koskevan vuokralaisen maksuvelvollisuuden osalta. Vuokralainen vapautettiin vuokranmaksuvelvollisuudesta ja kaikesta oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvausvelvollisuudesta vuokranantajayhtiölle. (Vailla lainvoimaa 30.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 11.00
Talon siivouksen täysin laiminlyönyt vuokralainen tuomittiin vahingonteosta 3 kuukauden vankeusrangaistukseen ja korvaamaan talolle aiheutuneesta vahingosta 15 000 euroa - hovioikeus alensi siivous- ja tyhjennystyöstä tuomitun korvauksen puoleen
Asiassa oli KO:ssa näytetty vuokralaisen syyllistyneen syyttäjän syytteen teonkuvauksen mukaiseen tekoon ja lisäksi vuokranantajan esittämän teonkuvauksen mukaisesti sallinut omistamiensa eläinten tehdä jätöksiä vuokra-asuntoon, josta oli aiheutunut vahinkoa asunnon lattia- ja seinäpinnoille sekä mahdollisesti lattia- ja seinäpintojen rakenteille. Vahinkoa ja arvon alennusta oli aiheutunut kiinteistölle ainakin 15.000 euroa verran. HO arvioi, että vuokralaisen korvattavien siivouskustannusten määrä oli puolet kysymyksessä olevan laskun määrästä eli 1.961,95 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
22.10.2020 16.00
Hovioikeus: Vuokranantaja oli vastuussa vakuuden palauttamisesta - asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuokranantajan väitteen johdosta, että vakuus olisi kavallettu vuokravälitysliikkeen tililtä
Kanteessa tarkoitettu vuokrasopimus oli riidattomasti päättynyt irtisanomisen johdosta 31.8.2019. Vuokralaisten ei ollut, kuten KO oli todennut, edes väitetty laiminlyöneen sopimusvelvoitteitaan, joiden täyttämiseksi vakuus oli annettu. Näin ollen vuokravakuus oli vuokrasopimuksen päätyttyä pitänyt palauttaa heille. Tässä tapauksessa vastuussa vakuuden palauttamisesta vuokralaisille oli ollut vuokranantajayhtiö, jonka puolesta ja jota sitovin vaikutuksin X Vuokravälitys oli sopimusta tehtäessä toiminut. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuokranantajan väitteen johdosta, että vakuus olisi kavallettu vuokravälitysliikkeen tililtä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 11.25
Hovioikeus velvoitti vuokralaisen suorittamaan maksamattomien vuokrien lisäksi yli 5 600 euroa korvausta huoneiston vahingoista
HO korotti vuokralaisen vuokranantajalle vuokrista ja vuokraa vastaavasta vahingonkorvauksesta maksettavaksi tuomitun määrän 6.000 euroksi tuomittuine viivästyskorkoineen. Vuokralaisen vuokranantajalle asuinhuoneiston vahingoittumisesta maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus alennettiin 5.627,40 euroksi tuomittuine viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 10.00
Näkövammaisen vuokrasopimus voitiin irtisanoa sillä perusteella, että huoneistossa aloitetaan kylpyhuonesaneeraus kosteusvaurioiden vuoksi
Asiassa oli selvitetty, ettei vuokrasopimuksen irtisanomista ollut pidettävä kohtuuttomana ja että irtisanomiselle oli ollut hyväksyttävä syy. Siten vuokralaisen vaatimus irtisanomisen julistamisesta tehottomaksi AHVL:n 56 §:n nojalla hylättiin samoin kuin vuokralaisen vahingonkorvausvaatimuksetkin. Koska irtisanomisen oli katsottu tapahtuneen hyväksyttävästä syystä, oli irtisanomista pidettävä vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan mukaisena, jolloin vuokralaisella ei ollut oikeutta vahingonkorvaukseen myöskään AHVL 57 §:n nojalla, kuten lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on mainittu (HE 127/84, s. 77). Koska vuokralainen oli hävinnyt asian, oli hän velvollinen korvaamaan vuokranantajan asianosaiskulut, joiden määrä oli riidaton. Vuokralaiselle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
8.10.2020 11.39
Asuntoa lopputarkastuksessa kuvannut vuokranantaja syyllistyi salakatseluun, mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsematta - videon perusteella asunnon muuten tyhjien huoneiden lattiat olivat olleet roskien kuten sanomalehtisilpun, pahnojen ja ulosteen peitossa
Ottaen huomioon asiassa salakatselun osalta lausuttu ja erityisesti se, että vuokranantajan uskottavana pidettävänä, pääasiallisena tarkoituksena oli ollut vain asunnon vahinkojen kuvaaminen, KO oli katsonut, että vuokranantajan rikosta oli sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä ja rikos oli tekoon tai tekijään liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava. Näiden seikkojen vuoksi vuokranantaja oli RL 6 luvun 12 §:n nojalla jätettävä rangaistukseen tuomitsematta (ks. KKO 1985-II-128). Syytteet kotirauhan rikkomisesta ja omankädenoikeudesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.10.2020) - Uutiset
25.9.2020 11.17
Hovioikeus: Kaupungilla ei ollut perusteita purkaa Airbnb-majoitustoimintaa kaupungin vuokra-asunnossa harjoittaneen vuokrasopimusta - juttu palautettiin käräjäoikeuteen
HO katsoi, KO:n tuomiossa todetuin tavoin, että vuokralaisen menettely oli esitetyn selvityksen perusteella ristiriidassa kaupungin vuokraustoiminnan tarkoituksen kanssa. Toisin kuin KO, HO kuitenkin katsoi, ettei mainitunlainen ristiriita ollut AHVL 17 §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa. Asiassa ei ollut myöskään esitetty selvitystä muunlaisesta kaupungille aiheutuneesta haitasta tai häiriöstä. Vuokralaisen harjoittama alivuokraus ei siten ollut edellyttänyt joko vuokrasopimuksessa annettua suostumusta tai kaupungin erikseen antamaa lupaa. Näin ollen HO katsoi, ettei kaupungilla ollut ollut perusteita purkaa vuokrasopimusta AHVL 61 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Edellä lausutun vuoksi asiassa ei ollut tarpeen lausua siitä, oliko menettelyllä siten vähäinen merkitys, ettei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ollut ollut. Nyt oli kysymys vaatimuksesta, josta KO ei ollut lausunut sen hyväksyttyä kantajan ensisijaisen vaatimuksen. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asianosaisten muutoksenhakuoikeuden säilyminen ja siten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen puolsivat jutun palauttamista. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.21
Unionin tuomioistuin: Kansallinen lainsäädäntö, jossa asumiskäyttöön tarkoitettujen tilojen vuokraaminen toistuvasti ja lyhytaikaisesti tilapäisille asiakkaille, jotka eivät asettaudu näihin tiloihin asumaan, edellyttää lupaa, on unionin oikeuden mukainen
Tällainen lainsäädäntö on perusteltu pitkäaikaiseen vuokraukseen tarkoitettujen asuntojen pulan torjumista koskevasta, yleiseen etuun liittyvästä pakottavasta syystä. - Uutiset
16.9.2020 11.42
Tietosuojavaltuutettu: Vuokralaisen yhteystietoja ei saa antaa asunnon ostoa harkitsevalle ilman vuokralaisen suostumusta
Vuokralainen teki ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle, kun asuntoesittelyssä ollut henkilö otti häneen yllättäen yhteyttä sähköpostitse. Kiinteistönvälittäjä oli näyttänyt vuokralaisen vuokrasopimusta asunnon ostoa pohtivalle henkilölle ilman vuokralaisen suostumusta. Sopimukseen oli kirjattu vuokralaisen yhteystiedot ja henkilötunnus. Tietosuojavaltuutettu antoi rekisterinpitäjänä toimivalle kiinteistönvälitysliikkeelle huomautuksen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta. - Uutiset
11.9.2020 15.30
Vuokranantajayhtiön edustajia vastaan nostettu syrjintäkanne voitiin hylätä selvästi perusteettomana ja asia ratkaista varaamatta yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuutta tulla kuulluksi
Vuokranantajayhtiön edustajia vastaan nostettu syrjintäkanne oli voitu haasteen tiedoksi antamisen jälkeen vastaajilta vastausta pyytämättä ja asiaa enempää valmistelematta hylätä selvästi perusteettomana. Asia oli voitu ratkaista varaamatta yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuutta tulla kuulluksi valittajan asiassa nostaman kanteen johdosta eikä tällaisen tilaisuuden varaamista yhdenvertaisuusvaltuutetulle HO:ssakaan voitu pitää tarpeellisena (ks. KHO 15.12.2017/6475, KHO 2019:87 ja 2020:40). (Vailla lainvoimaa 11.9.2020) - Uutiset
11.9.2020 8.46
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista - sosiaalisesti tuettu asunto
Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kun kansallinen tuomioistuin tutkii, onko kuluttajasopimukseen sisältyvä ehto kohtuuton näissä säännöksissä tarkoitetulla tavalla, on direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ehtojen osalta otettava huomioon kyseisen sopimusehdon ja muiden ehtojen välisen vuorovaikutuksen aste siten, että otetaan huomioon erityisesti kunkin ehdon ulottuvuus. Arvioitaessa, onko kuluttajalle määrätty korvaus suhteettoman suuri kyseisen direktiivin liitteessä olevan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetulla tavalla, on painotettava erityisesti niitä näistä ehdoista, jotka koskevat samaa noudattamatta jättämistä. - Uutiset
21.8.2020 9.55
Vuokravakuushuijauksesta 70 päiväsakkoa
Petoksen kohteena oli ollut 550 euron rahasumma. Asianomistajien taloudellinen tilanne oli kuitenkin ollut heikko, minkä myös vastaaja oli vuokrasopimusta solmittaessa tullut tietämään. Teon johdosta asianomistajat olivat joutuneet asunnottomiksi. Nämä seikat vaikuttivat ankaroittavina seikkoina rangaistuksen mittaamiseen. Vaikka petoksella tavoiteltu hyöty ei ollut ollut rikoslajissaan erityisen suuri, petoksesta oli aiheutunut erityisen tuntuvaa vahinkoa asianomistajille. Näin ollen KO oli katsonut, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 70 päiväsakon sakkorangaistus. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan asianomistajille rikoksellaan aiheuttamansa vahingon. (Vailla lainvoimaa 21.8.2020) - Uutiset
12.8.2020 9.29
KKO: Tuomiolla määrättävä vuokrasaatavan maksuvelvollisuus voi koskea vain tuomion antamishetkellä erääntyneitä vuokria - kanne tuli jättää tutkimatta erääntymättömien vuokrien osalta
Vuokralaista ei voitu velvoittaa maksamaan tuomion antamishetkellä erääntymättömiä vuokria siihen saakka, kunnes huoneisto oli luovutettu vuokranantajan hallintaan. Kun kantaja ei ollut edes väittänyt saatavaansa erääntyneeksi, kanne tuli tältä osin jättää tutkimatta. - Uutiset
26.6.2020 10.29
Hovioikeus arvioi vuokranantajan vastuuta asunto-osakeyhtiölle aiheutuneista vahingoista
Asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko vuokranantaja jättäessään suorittamatta asunnossa tarkastuksen vuokralaisen vaihduttua laiminlyönyt hänelle AsOyL 4 luvun 3 §:n mukaan kuuluvan kunnossapitovastuun lain 24 luvun 2 §:n vahingonkorvausvelvollisuuden synnyttävällä tavalla. Lisäksi asiassa tuli harkittavaksi kysymys siitä, mikä merkitys asian ratkaisussa tuli antaa sille, että kysymys pesukoneen tulppauksen poistamisen ajankohdasta oli jäänyt epäselväksi. HO katsoi, että asian jääminen epäselväksi oli johtunut vuokranantajan laiminlyönnistä tehdä perustarkastus vuokralaisen vaihtumisen yhteydessä eikä hänen laiminlyönnistään johtuva näytöllinen epävarmuus siksi saanut jäädä AsOy:n vahingoksi. Vuokranantaja velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy A:lle vahingonkorvauksena 11.878,14 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.1.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
4.6.2020 11.00
Huoneenvuokralaki ei edellytä irtisanomisilmoituksen allekirjoittamista - toistuvan häiriökäyttäytymisen perusteella irtisanotun vuokralaisen vahingonkorvauskanne hylättiin
Riittävää on lain 54 §:n mukaan, että ilmoitus tehdään kirjallisesti ja siitä ilmenee irtisanomisen lisäksi vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste. Vuokrasuhteen irtisanominen oli perustunut vuokralaisen toistuvaan häiriökäyttäytymiseen, eikä se ollut ollut syrjivää tai suhteetonta. Irtisanomisen peruste ei siten ollut ollut hyvän tavan vastainen. Vuokralaisen 5 000 euron vahingonkorvauskanne hylättiin.