-
Vuokrasopimus
- Alivuokraus
- Asuinhuoneiston vuokraus
- Häätö
- Liikehuoneiston vuokraus
- Vuokra
- Vuokraoikeus
Asuinhuoneiston vuokraus
302 hakuosumaa
- Uutiset
16.4.2021 9.52
Hovioikeus: Vuokralaisten oli täytynyt mieltää jatkuvasta ja runsaasta tupakoinnista aiheutuvan huoneistolle tavanomaisesta kulumisesta poikkeavaa vahinkoa - korvausta soviteltiin kahteen kolmasosaan
Asiassa oli riidatonta, ettei tupakointia ollut vuokrasopimuksessa kielletty. Asunnolle aiheutuneista vaurioista päätelleen tupakointi oli kuitenkin selkeästi poikennut tavanomaisesta tupakoinnista. Vuokralaisten oli täytynyt mieltää jatkuvasta ja runsaasta tupakoinnista aiheutuvan huoneistolle tavanomaisesta kulumisesta poikkeavaa vahinkoa. Tupakoinnista aiheutuneen hajun ja värjääntymisen poistamisesta aiheutuneet kustannukset olivat vuokralaisten vastuulla, eikä aiheutunut haitta ollut vuokrasuhteen kestoonkaan nähden enää kohtuullinen. Asiassa esitetyistä kertomuksista oli myös käynyt ilmi, että huoneisto oli ollut muutoinkin epäsiisti eikä sitä ollut hoidettu huolellisesti. Näin ollen vuokralaiset olivat korvausvastuussa asunnolle aiheuttamistaan vahingoista. Ottaen huomioon se, ettei tupakointia ollut kielletty vuokrasopimuksessa ja vuokralaisten heikko taloudellinen tilanne suhteessa vuokranantajayhtiön varallisuusoloihin, HO katsoi, että vahingonkorvausta oli perusteltua sovitella kahteen kolmasosaan. Näin ollen vuokralaiset olivat velvollisia suorittamaan yhtiölle vahingonkorvauksena 12.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
14.4.2021 16.00
Hovioikeus: Vuokranantaja ei voinut vapautua vuokravakuuden palautusvastuustaan sen johdosta, että vuokranajantan suoritusapulainen olisi väitetysti syyllistynyt kavallukseen
Sen seikan, että suoritusapulainen tahallaan rikkoo velvollisuuksiaan tai syyllistyy rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn, ei ole katsottu vaikuttavan päämiehen vastuuseen suoritusapulaisen laiminlyönnistä (ks. esim. Lars Erik Taxell: Avtal och rättsskydd. 1972 s. 106 – 113, s. 112). Tällaista tulkintaa puoltaa yleisemminkin se näkökohta, että riski suoritusapulaisen valinnasta kuuluu velalliselle (ks. Taxell s. 332). Vastaajat eivät siten voineet vapautua vastuustaan sen johdosta, että heidän suoritusapulaisensa olisi väitetysti syyllistynyt kavallukseen, eikä suoritusapulaisen menettely ollut myöskään sellainen ylivoimainen este, joka vapauttaisi vastaajat vastuusta. Kantajalla oli vastaajien velkojana ollut mahdollisuus vaatia kanneteitse näitä palauttamaan vuokravakuus, minkä hän oli tehnyt. Asian arviointiin ei vaikuttanut se, olisiko kantajalla ollut väitetyn kavallusrikoksen osalta asianomistajan asema vai ei. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
7.4.2021 9.40
Keskuskauppakamari: LKV- ja LVV-tutkintokokeet on mahdollista suorittaa sähköisesti kesäkuusta lähtien
Kokeiden sähköistyminen mahdollistaa useampia koepäiviä vuodessa perinteisen kahden koepäivän sijaan. Uudistuksen myötä myös kokeiden tuloksia julkaistaan entistä tiheämmin, mikä nopeuttaa uusien kiinteistönvälittäjien pätevöitymistä. Sähköisen kokeen lisäksi myös perinteinen paperille tehtävä koe on mahdollista suorittaa vähintään kerran. Koepäivä on 21. elokuuta. Koe järjestetään Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. - Uutiset
24.3.2021 11.00
Hovioikeus: 1950-luvun talossa ei näytetty olleen mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vuokralaisille terveyshaittaa - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja vuokralaisten kanne hylättiin kokonaisuudessaan - avustaja ei ollut velvollinen korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikuluja
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vuokrakohteena ollut omakotitalo ollut vuokraushetkellä kantajien väittämällä tavalla puutteellisessa kunnossa ja oliko taloa voinut käyttää asumiseen. Perusteena vuokralaiset olivat esittäneet, että talossa oli ollut mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet terveyshaittaa. Näyttötaakka näistä seikoista oli vuokralaisilla. HO totesi, että todettu mikrobitoimintaan viittaava kellarikerroksen haju saattoi olla sellainen, että se tarttui tekstiileihin. Talon kellarikerros ei kuitenkaan ollut varsinainen asuinkerros, vaan siellä sijaitsivat sauna pesutiloineen ja varastohuone. Koska haju oli vuokralaisten omankin kertoman perusteella ollut huoneilmassa tuntuva, oli asukkaidenkin toisaalta täytynyt ymmärtää, etteivät kellarikerroksen tilat soveltuneet tekstiilien säilytykseen. Hajun vuoksi ja muutoinkin heidän oli täytynyt käsittää, että 1950-luvun talon kellarikerroksessa todennäköisesti on kosteutta. Kun otettiin huomioon se, ettei asunnossa ollut näytetty olleen muunlaista vikaa kuin kellarikerroksessa ollut haju ja kosteus, sekä asunnon ikä, yleinen nähtävissä ollut kunto sekä vuokrataso, oli asiassa jäänyt näyttämättä, että asunnon kunto ei olisi vastannut sitä, mitä vuokralaiset olivat voineet kohtuudella vaatia. Näin ollen vuokralaisten kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. Perustetta velvoittaa vuokralaisten avustajaa (OTM) korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikuluja ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.3.2021) - Uutiset
24.3.2021 10.00
Vuokranantaja - muista ainakin nämä vähennykset veroilmoituksessa
Vuokranantajalla on oikeus vähentää vuokratuloistaan niiden hankkimisesta johtuneet menot. Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah kokosi vinkit verovähennysten tekemiseen vuokranantajille. - Uutiset
4.3.2021 10.16
Hovioikeus arvioi olivatko asunnossa olleet vahingot syntyneet vuokralaisten vuokrasuhteen aikana, kun alku- ja lopputarkastus oli jäänyt tekemättä - vuokranantajan kaikki vahingonkorvausvaatimukset hylättiin
Jäljet lattiassa - Wc:n pesuallas - Rikkoutunut rahi - Halkeamat ja reiät seinissä ja ovissa - Lukon uudelleensarjoittaminen - Siivous - Vuokravakuus (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
10.2.2021 10.30
Hovioikeus: Vuokravakuusriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaan
Ottaen huomioon mitä asiassa oli lausuttu oikeudenkäyntiin johtaneista syistä sekä kantajan menettelystä oikeudenkäynnin aikana HO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan eikä aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ollut. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 10.21
Isänsä vuokraamassa asunnossa asunut poika tuomittiin vahingonteosta sakkoihin ja vahingonkorvauksiin - syyte varkaudesta hylättiin
Teon rikosoikeudellista moitittavuutta lisäsi se, että tekoaika oli ollut pitkä sekä se, että vahingonteko oli ollut laajaa ja kohdistunut asunnossa eri kohteisiin. Vastaaja tuomittiin vahingonteosta 75 ps rangaistukseen. Siitä, että juuri vastaaja olisi syyllistynyt tavaroiden anastamiseen, jäi varteenotettava epäilys. Syyte varkaudesta hylättiin. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan vakuutusyhtiölle korvauksena sen maksamista vakuutuskorvauksista yhteensä 2.000 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi vastaaja velvoitettiin korvaamaan vuokranantajalle vahingonkorvauksena kolmen kuukauden vuokran 1.320 euroa ja asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvauksena 3.795 euroa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
19.1.2021 11.00
Päivitetty ohje: Vuokratulojen verotus
Verohallinnon ohjeessa kerrotaan luonnollisen henkilön vuokratulojen ja niihin kohdistuvien vähennysten verotuksesta. Ohjeen luvussa 3.5 (Kalusteet ja kodinkoneet) on muutettu vuosimenona vähennettävä enimmäismäärä ja kerralla poistettavan menojäännöksen määrä vastaamaan 1.1.2021 voimaan tulleita elinkeinotulon verottamisesta annetun lain poistoja koskevia säännöksiä. Ohjetta sovelletaan tältä osin ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa. Lisäksi lukujen 3.5 ja 3.6 (Kalustettu asunto) teksti on täsmennetty. - Uutiset
31.12.2020 15.30
Asuntoaan sotkenut ja sinne jätettä pitkän ajan kuluessa kerännyt vuokralainen tuomittiin törkeästä vahingonteosta 1 v 6 kk vankeusrangaistukseen - hovioikeus kohtuullisti vakuutusyhtiölle maksettavaa korvausta yhdellä viidesosalla
Asianomistajille aiheutuneen vahingon määrä oli ollut yhteensä noin 124.000 euroa. KO oli alentanut yhtiön vakuutuskorvauksen suorittamiseen perustuvaa vastaajan korvausvelvollisuutta yhdellä kolmasosalla. HO katsoi, että vaikka asiassa todettu KKO:n ratkaisu 1989:70 ja viitatut kannanotot oikeuskirjallisuudessa koskevat vahingonkorvauksen sovittelua VahLn 2 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella ja erityisesti vahingonaiheuttajan ja vakuutusyhtiön välisten varallisuuserojen merkitystä sovitteluperusteena, todettu tulee ottaa huomioon myös arvioitaessa vahingonkorvauksen sovittelua VahL 2 luvun 3 §:n perusteella ja arvioitaessa korvauksen määrää. Siten pelkästään vakuutuksen olemassaolo ja vakuutusyhtiön varallisuusasema eivät yksinään puoltaneet vahingonkorvauksen määrän sovittelua enemmän kuin KO oli harkinnut kohtuulliseksi taloyhtiön osalta. Vastaaja oli vastauksessaan arvioinut käsillä olevaa asiaa VahL 2 luvun 1 §:n 2 momentin säännöksen perusteella. HO katsoi, ettei asiaa tullut arvioida edellä todetusta poiketen myöskään siinä tapauksessa, että vahingonkorvauksen määrän sovittelua olisi harkittu viimeksi mainitun säännöksen nojalla. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan vakuutusyhtiölle KO:n tuomitseman määrän (26.501,20 euroa) asemesta 31.801,44 euroa KO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
29.12.2020 15.30
Vuokralainen ei voinut olettaa vuokrasopimuksen jatkuvan ilman uutta kirjallista sopimusta määräajan päättymisen jälkeen
Asiassa oli ollut riidatonta, että osapuolten välinen vuokrasopimus oli sovittu määräaikaisena päättymään 31.3.2020. Riidanalaiseksi asiassa oli jäänyt se, oliko vuokralaisella voinut olla perustellusti oikeus olettaa vuokrasopimuksen jatkuvan ilman uutta kirjallista sopimusta määräajan päättymisen jälkeen. KO oli vahvistanut huoneistoa koskevan määräaikaisen vuokrasopimuksen päättyneeksi 31.3.2020 ja velvoittanut vuokralaisen heti häädön uhalla muuttamaan pois hallitsemastaan huoneistosta, ja jättämään se vuokranaantajan vapaaseen hallintaan. Vuokralainen oli velvoitettu suorittamaan vuokranantajalle oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluina 1 070 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 11.30
Oliko vesivahinko aiheutunut henkilövaa’an sijoittamisesta liikehuoneiston wc-istuimen vesisäiliön ja seinän väliin, oliko sijoittamisella ja vesivahingolla syy-yhteys, mikä oli ollut korvattavan vahingon määrä - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu
HO katsoi, että liikehuoneiston vuokralainen oli menettelyllään aiheuttanut vahingon yhtiölle. HO katsoi kuten KO, että yhtiölle aiheutuneen vahingon määrä oli ollut alkuperäisessä kanteessa vaadittu 28.123,74 euroa. HO hyväksyi KO:n perustelut koskien vastaajan vaatimusta korjauskustannusten jakamisesta yhtiön osakkaiden kesken. Vaatimus oli näin ollen lakiin perustumattomana hylättävä. HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja ratkaisun koskien vastaajan vaatimusta alentaa korvausvelvollisuutta alivakuutuksen perusteella. KO:n tuomiota ei ollut tältäkään osin syytä muuttaa. KO oli sovitellut vahingonkorvauksen määrää 18.749,16 euroon eli kahteen kolmasosaan aiheutuneesta vahingosta, mihin ratkaisuun yhtiö oli tyytynyt. HO katsoi, ettei asiassa ollut perustetta sovitella korvausvelvollisuutta enempää. KO:n tuomion lopputulosta ei siten ollut tältä osin syytä muuttaa. Asian näin päättyessä aihetta määrätä KO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta toisin ei ollut. HO harkitsi kohtuulliseksi, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja myöntämänsä määrän 40 tuntia 190 euron tuntiveloituksella eli 7.600 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä 1.824 euroa sekä aiheutuneet todistelukustannukset 800 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 11.40
FINEltä päivitetty opas: Selvennystä vakuutusasioiden hoitoon taloyhtiöissä
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan päivitetty opas Vuokralaisen, osakkaan ja taloyhtiön vakuutukset vastaa kiinteistö-, koti- ja vastuuvakuutuksiin liittyviin kysymyksiin ja antaa kattavan kokonaiskuvan vakuuttamisen perusasioista taloyhtiöissä asuville vuokralaisille, osakkeen omistajille, taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille. - Uutiset
30.11.2020 16.00
Hovioikeus: Vuokralaisella oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus välittömästi itsensä ja lastensa terveyteen kohdistuneen ilmeisen vaaran vuoksi
Vuokraehdon kohtuullistamisen osalta HO totesi, että kyseessä oli vakavaan väkivallan uhkaan perustuva purkamisoikeus eli vahva peruste vuokrasopimuksen purkamiselle. Nämä seikat merkitsivät sitä, että vuokranantajan olisi puheena olevissa olosuhteissa ollut kohtuutonta vedota vuokrasaatavaan kesäkuulta. Siten asiassa olisi ollut kohtuutonta velvoittaa vuokralainen suorittamaan kesäkuun 2018 vuokraa osaksikaan yhtiölle. KO:n tuomio kumottiin muilta osin paitsi asianajajalle valtion varoista määrätyn palkkion osalta ja oikeusavun omavastuuosuutta koskevan vuokralaisen maksuvelvollisuuden osalta. Vuokralainen vapautettiin vuokranmaksuvelvollisuudesta ja kaikesta oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvausvelvollisuudesta vuokranantajayhtiölle. (Vailla lainvoimaa 30.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 11.00
Talon siivouksen täysin laiminlyönyt vuokralainen tuomittiin vahingonteosta 3 kuukauden vankeusrangaistukseen ja korvaamaan talolle aiheutuneesta vahingosta 15 000 euroa - hovioikeus alensi siivous- ja tyhjennystyöstä tuomitun korvauksen puoleen
Asiassa oli KO:ssa näytetty vuokralaisen syyllistyneen syyttäjän syytteen teonkuvauksen mukaiseen tekoon ja lisäksi vuokranantajan esittämän teonkuvauksen mukaisesti sallinut omistamiensa eläinten tehdä jätöksiä vuokra-asuntoon, josta oli aiheutunut vahinkoa asunnon lattia- ja seinäpinnoille sekä mahdollisesti lattia- ja seinäpintojen rakenteille. Vahinkoa ja arvon alennusta oli aiheutunut kiinteistölle ainakin 15.000 euroa verran. HO arvioi, että vuokralaisen korvattavien siivouskustannusten määrä oli puolet kysymyksessä olevan laskun määrästä eli 1.961,95 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
22.10.2020 16.00
Hovioikeus: Vuokranantaja oli vastuussa vakuuden palauttamisesta - asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuokranantajan väitteen johdosta, että vakuus olisi kavallettu vuokravälitysliikkeen tililtä
Kanteessa tarkoitettu vuokrasopimus oli riidattomasti päättynyt irtisanomisen johdosta 31.8.2019. Vuokralaisten ei ollut, kuten KO oli todennut, edes väitetty laiminlyöneen sopimusvelvoitteitaan, joiden täyttämiseksi vakuus oli annettu. Näin ollen vuokravakuus oli vuokrasopimuksen päätyttyä pitänyt palauttaa heille. Tässä tapauksessa vastuussa vakuuden palauttamisesta vuokralaisille oli ollut vuokranantajayhtiö, jonka puolesta ja jota sitovin vaikutuksin X Vuokravälitys oli sopimusta tehtäessä toiminut. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuokranantajan väitteen johdosta, että vakuus olisi kavallettu vuokravälitysliikkeen tililtä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 11.25
Hovioikeus velvoitti vuokralaisen suorittamaan maksamattomien vuokrien lisäksi yli 5 600 euroa korvausta huoneiston vahingoista
HO korotti vuokralaisen vuokranantajalle vuokrista ja vuokraa vastaavasta vahingonkorvauksesta maksettavaksi tuomitun määrän 6.000 euroksi tuomittuine viivästyskorkoineen. Vuokralaisen vuokranantajalle asuinhuoneiston vahingoittumisesta maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus alennettiin 5.627,40 euroksi tuomittuine viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 10.00
Näkövammaisen vuokrasopimus voitiin irtisanoa sillä perusteella, että huoneistossa aloitetaan kylpyhuonesaneeraus kosteusvaurioiden vuoksi
Asiassa oli selvitetty, ettei vuokrasopimuksen irtisanomista ollut pidettävä kohtuuttomana ja että irtisanomiselle oli ollut hyväksyttävä syy. Siten vuokralaisen vaatimus irtisanomisen julistamisesta tehottomaksi AHVL:n 56 §:n nojalla hylättiin samoin kuin vuokralaisen vahingonkorvausvaatimuksetkin. Koska irtisanomisen oli katsottu tapahtuneen hyväksyttävästä syystä, oli irtisanomista pidettävä vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan mukaisena, jolloin vuokralaisella ei ollut oikeutta vahingonkorvaukseen myöskään AHVL 57 §:n nojalla, kuten lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on mainittu (HE 127/84, s. 77). Koska vuokralainen oli hävinnyt asian, oli hän velvollinen korvaamaan vuokranantajan asianosaiskulut, joiden määrä oli riidaton. Vuokralaiselle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
8.10.2020 11.39
Asuntoa lopputarkastuksessa kuvannut vuokranantaja syyllistyi salakatseluun, mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsematta - videon perusteella asunnon muuten tyhjien huoneiden lattiat olivat olleet roskien kuten sanomalehtisilpun, pahnojen ja ulosteen peitossa
Ottaen huomioon asiassa salakatselun osalta lausuttu ja erityisesti se, että vuokranantajan uskottavana pidettävänä, pääasiallisena tarkoituksena oli ollut vain asunnon vahinkojen kuvaaminen, KO oli katsonut, että vuokranantajan rikosta oli sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä ja rikos oli tekoon tai tekijään liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava. Näiden seikkojen vuoksi vuokranantaja oli RL 6 luvun 12 §:n nojalla jätettävä rangaistukseen tuomitsematta (ks. KKO 1985-II-128). Syytteet kotirauhan rikkomisesta ja omankädenoikeudesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.10.2020) - Uutiset
25.9.2020 11.17
Hovioikeus: Kaupungilla ei ollut perusteita purkaa Airbnb-majoitustoimintaa kaupungin vuokra-asunnossa harjoittaneen vuokrasopimusta - juttu palautettiin käräjäoikeuteen
HO katsoi, KO:n tuomiossa todetuin tavoin, että vuokralaisen menettely oli esitetyn selvityksen perusteella ristiriidassa kaupungin vuokraustoiminnan tarkoituksen kanssa. Toisin kuin KO, HO kuitenkin katsoi, ettei mainitunlainen ristiriita ollut AHVL 17 §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa. Asiassa ei ollut myöskään esitetty selvitystä muunlaisesta kaupungille aiheutuneesta haitasta tai häiriöstä. Vuokralaisen harjoittama alivuokraus ei siten ollut edellyttänyt joko vuokrasopimuksessa annettua suostumusta tai kaupungin erikseen antamaa lupaa. Näin ollen HO katsoi, ettei kaupungilla ollut ollut perusteita purkaa vuokrasopimusta AHVL 61 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Edellä lausutun vuoksi asiassa ei ollut tarpeen lausua siitä, oliko menettelyllä siten vähäinen merkitys, ettei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ollut ollut. Nyt oli kysymys vaatimuksesta, josta KO ei ollut lausunut sen hyväksyttyä kantajan ensisijaisen vaatimuksen. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asianosaisten muutoksenhakuoikeuden säilyminen ja siten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen puolsivat jutun palauttamista. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020)