-
Vuokrasopimus
- Alivuokraus
- Asuinhuoneiston vuokraus
- Häätö
- Liikehuoneiston vuokraus
- Vuokra
- Vuokraoikeus
Asuinhuoneiston vuokraus
- Uutiset
6.6.2016 13.35
Hovioikeus: Vuokriaan maksamatta jättänyt nainen ei ollut edunvalvonnan tarpeessa - käräjäoikeuden päätös kumottiinVuonna 1940 syntyneen naisen huolehtimatta jääneet taloudelliset asiat olivat koskeneet lähinnä vuosien aikana maksamatta jätettyjä vuokria. HO katsoi jääneen näyttämättä, että nainen olisi heikentyneen terveydentilan johdosta tai muustakaan syystä kykenemätön hoitamaan omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan koskevia oikeustoimia ja että nainen tarvitsisi edunvalvojan. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 6.6.2016) - Uutiset
23.5.2016 10.04
Hovioikeus: Suomenlinnan hoitokunnan vaatimia vuokrankorotuksia ei ollut pidettävä kohtuuttomina eikä vuokrasopimusten irtisanomisia tullut pitää tehottominaHelsingin HO antoi maanantaina (23.5.) ratkaisunsa neljässä Suomenlinnan vuokrien korottamista koskevassa asiassa. HO katsoi yhteisessä tuomiossaan pääkäsittelyä pitämättä, ettei hoitokunnan pyytämiä vuokria ollut pidettävä kohtuuttomina eikä vuokrasopimusten irtisanomisia tullut pitää tehottomina. KO:n ratkaisua ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.5.2016) - Uutiset
17.5.2016 12.46
Avonaisen suihkun alle makaamaan jääneen ja lattiakaivon peittäneen vuokralaisen vahingonkorvauksia soviteltiin kahteen kolmasosaan vuokralaisen terveydentilan ja taloudellisten olojen vuoksiVahinko oli johtunut siitä, että vuokralainen oli jäänyt avonaisen suihkun alle makaamaan peittäen lattiakaivon niin, ettei vesi ollut päässyt sitä kautta kulkeutumaan pois. Vuokralaisen maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus rakennusteknillisistä korjauksista alennettiin 30.401,65 eurosta 20.267,77 euroon ja sähkölaitteiden korjaustöistä 246,76 eurosta 164,51 euroon. (Vailla lainvoimaa 17.5.2016) - Uutiset
4.5.2016 9.52
Häädölle ei ollut perustetta vuokranmaksun viivästymisistä huolimatta kun vuokralaisilla oli haasteen tiedoksiantohetkellä maksamattomia vuokria ainoastaan 8 euroaOttaen huomioon että vuokralaisilla oli haasteen tiedoksiantohetkellä ollut maksamattomia vuokria ainoastaan 8 euroa, HO katsoi, että vuokranmaksun laiminlyöntiä oli aiemmista ja asian vireillä ollessa tapahtuneista vuokranmaksun viivästymisistä huolimatta pidettävä tässä tapauksessa kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. Vaatimus vuokralaisten velvoittamisesta muuttamaan omalla kustannuksellaan häädön uhalla hallitsemastaan huoneistosta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 4.5.2016) - Uutiset
28.4.2016 14.01
Käräjäoikeus ja hovioikeus tulkitsivat asuinhuoneiston vuokrasopimuksen ehtojaHovioikeus arvioi näytön samalla tavalla kuin käräjäoikeus. Rakennusliike oli purkanut vuokrasopimuksen päättymään 11.9.2014, eikä purkamiseen ollut asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaista perustetta. Pääkäsittelyssä ei tullut esiin seikkoja, joiden vuoksi näyttöä olisi arvioitava toisin. Hovioikeus hyväksyi myös käräjäoikeuden tuomion perustelut. Vuokrasopimuksen ehto, jonka mukaan vuokranantajalla on sopimusrikkomuksen perusteella kolmen kuukauden vuokran suuruisen vuokravakuuden pidättämisen lisäksi oikeus 10 kuukauden vuokraa vastaavan korvauksen perimiseen, oli mitätön siltä osin, kuin vuokralaisen vastuu tiloille aiheutuneesta vahingosta oli sovittu asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa säädettyä ankarammaksi. Ehto oli myös saman lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla jätettävä kohtuuttomana huomioon ottamatta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2016) - Uutiset
27.4.2016 16.06
Vuokralainen oli vastuussa putkilinjasta irrotetun astianpesukoneen aiheuttamasta vesivahingosta - korvausta kuitenkin soviteltiinAstianpesukoneen tulovesijohto oli liitetty kielletyllä tavalla astianpesukonehana ohittaen suoraan putkistoon ja irrotettu sulkematta sitä ennen vedentuloa, vaikka se olisi voinut tapahtua erittäin helposti ja yksinkertaisesti. Vuokralainen oli vastuussa myös käyttämiensä apulaisten virheellisestä menettelystä ja oli velvollinen korvaamaan vuokranantajalle näin huolimattomuudellaan aiheuttamansa vahingon. Vaadittua 10 000 euron vahingonkorvausta pidettiin kuitenkin kohtuuttomana ja sitä soviteltiin 4 000 euroon. (Vailla lainvoimaa 27.4.2016) - Uutiset
18.4.2016 15.30
Vuokranmaksun laiminlyönnit oikeuttivat vuokrasopimuksen purkamiseen ja vuokralaisen häätöönVuokralainen tai hänen aloitteesta sosiaalivirasto oli vuokranantajan esittämin tavoin maksanut vuokria vuokrasuhteen kestäessä epäsäännöllisesti, pääasiassa myöhästyneenä. KO:n arvion mukaan vastaajan toistuvien vuokranmaksulaiminlyöntien merkitys ei ollut kokonaisuutena vähäinen vuokranantajan kannalta. Viivästys oli ollut olennainen. Vuokranantajalla oli siten oikeus purkaa vuokrasopimus ja häädölle oli peruste. HO ei myöntänyt vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.4.2016) - Uutiset
1.4.2016 16.00
Hovioikeus: Vuokranantajalla ei ollut perustetta vaatia, että vuokralainen lähettäisi uuden kirjallisen irtisanomisilmoituksen kirjatulla kirjeellä saatuaan vuokralaisen irtisanomista koskevan sähköpostinVuokralainen oli 12.12.2013 ilmoittanut vuokranantajalle sähköpostilla, että hän oli muuttanut pois asunnosta ja haluaisi palauttaa avaimensa. Vuokranantajan vaimo oli 17.12.2013 vastannut vuokralaisen viestiin ja vaatinut, että vuokralainen lähettäisi irtisanomisilmoituksensa heille kirjattuna kirjeenä. HO katsoi, ettei vuokranantajalla ollut perustetta vaatia, että vuokralainen lähettäisi uuden kirjallisen irtisanomisilmoituksen kirjatulla kirjeellä saatuaan vuokralaisen irtisanomista koskevan sähköpostin 17.12.2013. (Vailla lainvoimaa 1.4.2016) - Uutiset
21.3.2016 16.00
Vasta vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen asunnosta muuttanut vuokralainen vastasi myös muuttokuukauden vuokrasta - asunnon käytön jatkaminen oli sisältynyt vuokranantajan kanneperusteeseenVuokralainen oli muuttanut pois asunnosta vasta 8.9.2014, vaikka kirjallinen määräaikainen vuokrasopimus oli päättynyt 31.8.2014. KO:n tuomion mukaan vuokranantaja oli kanteen lisäperusteena vuokralaisen maksuvelvollisuudelle vedonnut siihen, että A oli vuokralaisena tosiasiallisesti jatkanut asunnon hallussapitoa syyskuulle 2014 muuttamalla asunnosta 8.9.2014. Asunnon käytön jatkaminen oli siten sisältynyt kanneperusteeseen. HO katsoi, ettei KO ollut vuokralaisen väittämällä tavalla perustanut tuomiotaan seikkaan, johon ei ollut vedottu. (Vailla lainvoimaa 21.3.2016) - Uutiset
17.2.2016 15.34
Vuokralaiset väittivät irtisanoneensa sopimuksen vuokranantajasta johtuvasta syystä - vuokranantajat eivät olleet velvollisia korvaamaan vuokralaisten muuttokustannuksiaVuokralaisten 4.159 euron vaatimukset hylättiin, kun mitään perustetta asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 64 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen ei ollut. Vuokralaiset velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan vuokranantajille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 9.353,39 euroa, selvitys- ja todistelukustannuksista 388,85 euroa ja asianosaiskuluista 2 000 euroa. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.2.2016) - Uutiset
12.2.2016 12.05
Viiden kuukauden vuokravelat 2.161,94 euroa oikeuttivat häätöön kun kyseessä ei ollut sosiaalinen suorituseste – velkajärjestelyllä ei ollut vaikutusta asiaanVuokralainen A oli lausumassaan todennut, että hänen omat fyysiset voimavarat sairauksien ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi olivat vähäiset. A oli toimittanut lääkärinlausunnon todisteeksi sairauksistaan. Lääkärinlausunnosta ilmenee, että A:n sairaudet vaativat säännöllistä seurantaa ja käyntejä vastaanotolla ja verikokeissa. Käräjäoikeus totesi, että A ei ole esittänyt asiassa näyttöä siitä, että hänen sairautensa olisivat syy-yhteydessä maksamattomiin vuokriin ja maksuviivästyksiin. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että kyseessä ei ollut niin sanottu sosiaalinen suorituseste. Maksamattomia vuokria oli 2.161,94 euroa eli noin viiden kuukauden vuokraa vastaavan määrän verran. Maksuviivästykset olivat jatkuneet usean kuukauden ajan, joten niitä ei voitu pitää velkojan kannalta vähäisinä tai tilapäisinä. Ottaen huomioon erääntyneen vuokravelan määrä tiedoksiantohetkellä, käräjäoikeus katsoi, että asiassa täyttyvät häädön edellytykset. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 10.32
KKO:n ratkaisut asuinhuoneiston vuokrasopimuksen irtisanomisesta sekä vuokran korotuksestaVuokranantaja oli irtisanonut asuinhuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen irtisanomisilmoituksella, jossa ei ollut ilmoitettu vuokrasuhteen päättymispäivää. Irtisanomisilmoituksessa oli ilmoitettu irtisanomisajan pituus ja se, että irtisanomisajan laskeminen alkaa sen kuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on annettu vuokralaiselle tiedoksi. Korkein oikeus katsoi, että vuokralainen oli näiden tietojen perusteella saanut tiedon vuokrasuhteen päättymisajankohdasta ja että irtisanomisilmoitus oli annettu lain edellyttämällä tavalla. Toisessa tapauksessa vuokrasopimuksen mukaan vuokra oli sidottu elinkustannusindeksiin ja vuokran muuksi korotusperusteeksi oli sovittu 4 %:n minimikorotus. Sopimuksen mukaan vuokra tarkistettiin vuosittain aina kesäkuun alusta. Sopimusehtojen katsottiin määrittävän uuden vuokran suuruuden ja sen voimaantuloajankohdan niin, ettei vuokranantajalla ollut velvollisuutta ennakolta ilmoittaa näistä seikoista vuokralaiselle. (Ään.) - Uutiset
2.2.2016 6.01
Häiriötä aiheuttaneen asumisoikeusasunnon asukkaan vuokrasopimus voitiin purkaaVuokralaisen oli näytetty viettäneen huoneistossa toistuvasti häiritsevää elämää. Lisäksi todettiin, että kanteen vireilletulon jälkeen annetun varoituksen perusteena ollut häiriökäyttäytyminen oli tapahtunut ennen haastehakemuksen tiedoksiantamista, mistä syystä se oli otettu huomioon vuokranantajan näkemystä tukevana seikkana. Siten vuokranantajalla oli ollut oikeus purkaa vuokrasuhde asumisoikeusasunnoista annetun lain 36 §:n mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 2.2.2106) - Uutiset
1.2.2016 7.17
Asuntotarjontatyöryhmä antoi ehdotuksensa – Suomen Vuokranantajat tyytyväisiä välivuokrausmalliinUuden välivuokrausmallin avulla yksityinen asunnonomistaja voisi vuokrata asuntonsa yleishyödylliselle organisaatiolle, joka jälleenvuokraisi sen asunnottomalle. Asukkaalle tarjottaisiin samalla tukipalvelua, jolla varmistettaisiin asumisen onnistuminen. Välivuokrausta harjoittaisi Y-Säätiö, halukkaat kaupungit sekä asumisen tukipalveluja tuottavat organisaatiot. Yleishyödylliset organisaatiot voisivat myös ostaa asuntoja vuokrattavaksi yksityisiltä omistajilta. Näin ehdottaa epävirallinen työryhmä, joka työsti ratkaisuja vauhdilla kasvavaan vuokra-asuntojen tarpeeseen. - Uutiset
5.1.2016 11.11
Häätö oli oikeutettu – vuokralaisen lääkityksellä ja terveydentilalla ei merkitystäKäräjäoikeus katsoi, että A:n aiheuttaman häiriön vakavuus, sen kesto sekä sen kohdistuminen useisiin asukkaisiin huomioon ottaen hänen menettelyllään ei ollut vähäistä merkitystä. Vuokranantaja ja talon asukkaat eivät olleet kohtuudella velvollisia sitä sietämään. Koska häiriön olennaisuutta tarkastellaan objektiivisesti muiden asukkaiden kannalta, ei merkitystä ollut sillä, että A:n aiheuttama häiriö saattoi liittyä hänen lääkitykseensä ja terveydentilaansa. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.1.2016) - Uutiset
30.12.2015 10.42
Syytteen mukaan vuokralaiset sallivat asunnossa olevien eläintensä rikkoa ja tuhota asunnon kalustoa ja pintoja 58.266 euron arvosta: Yksin rikoksen vahingollisuus ei edellyttänyt vankeusrangaistusta – korvauksen määrä arvioitiin vähäisemmäksi mutta sitä ei soviteltuKäräjäoikeus oli tuominnut A:n ja B:n vahingonteosta 60 päivän ehdolliseen vankeuteen, kun nämä olivat oikeudettomasti sallineet asunnossa olevien eläinten rikkoa vuokraamansa asunnon kalustoa ja pintoja. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus että A:n ja B:n syyksi luettu menettely oli aiheuttanut huomattavaa vahinkoa. Yksistään tämä seikka, eli rikoksen vahingollisuus, ei kuitenkaan vielä edellyttänyt vankeusrangaistuksen tuomitsemista, kun otettiin huomioon, että vahingontekorikoksesta tuomittava seuraamus on yleensä sakkorangaistus. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että rangaistuksen määräämiseen vaikuttavat seikat huomioon ottaen A:n ja B:n teko oli 60 päiväsakolla sovitettavissa. Asunnon iän, kunnon ja normaalista käytöstä johtuvan pintojen kulumisen perusteella käräjäoikeus oli arvioinut kohtuulliseksi korvattavan vahingon määräksi 13.000 euroa, minkä hovioikeuskin hyväksyi. Hovioikeus katsoi samoilla perusteilla kuin käräjäoikeus, ettei asiassa ilmennyt aihetta alentaa korvauksen määrää vuokranantajien myötävaikutuksen perusteella eikä myöskään perusteita korvauksen sovittelulle ollut. (Vailla lainvoimaa 30.12.2015) - Uutiset
17.12.2015 11.45
Vuokralaisilla ei ollut oikeutta purkaa määräaikaista vuokrasopimusta asunnon puutteellisen kunnon perusteella kun pesukoneen poistovedet olivat päässeet valumaan asunnon rakenteisiin ja alakerran asuntoon - vuokralaiset velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle sopimussakkoKoska vuokranantaja ei ollut voinut vaikuttaa asunto-osakeyhtiön vastuulla olevan korjaustyön aikatauluun, KO oli katsonut, ettei vuokralaisella ollut oikeutta purkaa tai irtisanoa vuokrasopimusta väittämänsä asunnon puutteellisen kunnon vuoksi. Asiassa ei myöskään ollut tullut esille seikkoja, joiden perusteella vuokrasopimuksen vuokra-aikaan liittyvä sopimuksen irtisanomisehto olisi ollut kohtuuton. Osapuolet tekivät asiassa myöhemmin sovinnon, jonka HO vahvisti. (Vailla lainvoimaa 17.12.2015) - Uutiset
17.12.2015 8.00
VATT: Merkittävä osa Helsingin ARA-asuntojen tulonsiirrosta menee hyvätuloisilleHelsingin kaupungin omistamat ARA-vuokra-asunnot ovat keskimäärin selvästi halvempia kuin sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Asukkaat saavat siis alemman vuokran muodossa kaupungilta tulonsiirron. Tämä tulonsiirto on vuokralla asuvaa kotitaloutta kohden keskimäärin 4 500 euroa vuodessa. Merkittävä osa tulonsiirrosta menee hyvätuloisille kotitalouksille. - Uutiset
9.12.2015 16.21
Koiran ulosteet jätettiin siivoamatta ja vuokranantajan matot heitettiin pihalle - vuokralainen tuomittiin vahingonteosta sakkoihin ja korvauksiinHO katsoi, että vuokralainen oli KO:n hänen syykseen rikoksena lukeman menettelyn sijasta syyllistynyt vahingontekoon vahingoittamalla oikeudettomasti vuokranantajan omaisuutta heittämällä mattoja ulos, jolloin ne olivat homehtuneet, ja antamalla eläinten tehdä asuntoon ulostustarpeita ja jättämällä ulosteet siivoamatta ja korjaamatta, jolloin ulosteet olivat imeytyessään rakenteisiin vahingoittaneet asunnon seinä- ja lattiarakenteita. Vuokralainen tuomittiin KO:n tuomitseman 65 päiväsakon sijasta 35 päiväsakon rangaistukseen ja vahingonkorvauksiin. (Vailla lainvoimaa 9.12.2015) - Uutiset
30.11.2015 9.30
Hovioikeus: Kiinteistön korjausten sekä huolto ja lumitöiden korvaamisesta vuokraa hyvittämällä ei näytetty sovitun – hovioikeuden pääkäsittelystä pois jääneillä vuokralaisilla ei ollut kuittauskelpoista vastasaatavaaHO katsoi jääneen näyttämättä, että vuokralaisilla olisi ollut väittämänsä vastasaatava vuokranantajalta. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava sekä vuokralaiset velvoitettava maksamaan vuokranantajalle tämän vaatimat vuokrat (yht. 1 900 €) korkoineen. Vuokralaiset velvoitettiin korvamaan vuokranantajan lähes 5 000 euron oikeudenkäyntikulut asiassa. (Vailla lainvoimaa 30.11.2015)