-
Vuokrasopimus
- Alivuokraus
- Asuinhuoneiston vuokraus
- Häätö
- Liikehuoneiston vuokraus
- Vuokra
- Vuokraoikeus
Asuinhuoneiston vuokraus
302 hakuosumaa
- Uutiset
5.11.2018 15.00
Vuokrasopimus oli purettavissa maksamattomien vuokrien vuoksi varoitusta antamatta - käräjäoikeuden tuomiota muutettiin
Riidatonta oli, että vuokralaiset olivat laiminlyöneet maksaa marraskuun 2017, joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 vuokran. Kysymys oli laiminlyönnistä, jolla ei ollut vähäinen merkitys. Vuokranantajalla oli siten ollut oikeus purkaa vuokrasopimus. Koska vuokrasopimus oli purettu, vuokralaiset oli velvoitettava muuttamaan huoneistosta heti häädön uhalla. Vuokralaiset velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa 3.961,80 eurolla ja HO:ssa 1.339,20 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 5.11.2018) - Uutiset
26.9.2018 16.00
Putkiremontista kertomatta jättäneellä vuokranantajalla ei ollut oikeutta pidättää maksettua vakuutta - vuokralaisilla oli oikeus purkaa vuokrasopimus
Kun putkiremontti oli alkanut asunnossa muutaman viikon kuluttua vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta, ei asunto ollut ollut sovitussa kunnossa eikä asunto siten ollut ollut sellaisessa kunnossa kuin vuokrasopimusta laadittaessa oli ollut syytä olettaa. Sen vuoksi vuokralaisilla oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokranantajalla ei ollut ollut oikeutta pidättää maksettua vakuutta. Vuokrasopimuksen purkamisen johdosta vuokranantajalla oli ollut velvollisuus palauttaa vuokralaisen maksama vakuus. Asian vanhentumiset olivat katkenneet. Vuokranantajan vastakanteessaan esittämät vaatimukset puolestaan hylättiin yksilöimättöminä, perusteettomina ja näyttämättöminä sekä vanhentuneina. HO ei myöntänyt vuokranantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.9.2018) - Uutiset
20.9.2018 11.30
Varoitetun vuokralaisen vuokrasopimus voitiin irtisanoa häiritsevän elämän ja jatkuvan väärän pysäköinnin perusteellaVuokralaisen asumisyhteisössä aiheuttamat häiriöt sekä järjestyssääntöjen vastainen pysäköinti olivat olleet siinä määrin laajakantoisia ja pitkäkestoisia, että ne KO:n mielestä olivat riittäneet oikeuttamaan hänen vuokrasopimuksensa päättämisen irtisanomisella. Näin ollen kaupungin asunnot Oy:llä oli ollut hyväksyttävät perusteet vuokralaisen vuokrasuhteen irtisanomiseen. Kysymys irtisanomisen kohtuullisuudesta vuokralaisen näkökulmasta ei vaikuttanut asian ratkaisuun. HO ei myöntänyt vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.9.2018)Avoin uutinen - Uutiset
13.8.2018 8.00
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen kiinnitti Kelan vakavaa huomiota: Yksilöllinen harkinta asumismenoja huomioitaessa
Kantelija arvosteli Kelan menettelyä toimeentulotukiasiassa. Kantelija kertoi vielä, että asumismenojen ja vuokravakuuden myöntämisessä Kela ei ollut huomioinut hänen olosuhteitaan, joilla oli ollut merkitystä toimeentulotuen määräytymiseen. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen toteaa ratkaisussaan mm., että hänen saamastaan selvityksestä oli syntynyt se vaikutelma, ettei Kela ollut asiaa koskevassa päätöksenteossaan riittävästi selvittänyt kantelijan tarvetta suurempiin asumismenoihin (myös vuokravakuuteen) eikä siten ollut selvittänyt hakijan (kantelijan) yksilöllisiä olosuhteita. Näytti pikemminkin siltä, että päätös toimeentulotuesta oli tehty pelkästään tukeutumalla Kelan ohjeistukseen kohtuullisista asumismenoista. Menettely oli saattanut estää kantelijan oikeuden tavata lapsiaan sekä myös kantelijan alaikäisten lasten lailla säädettyä oikeutta tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona lapset eivät asu. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen saattoi asiassa esittämänsä näkökohdat Kelan tietoon ja kiinnitti sen vakavaa huomiota yksilöllisestä harkinnasta päätöksenteossa todettuun. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen korosti vielä tässä yhteydessä, että tällainen yksilöllinen harkinta olisi edistänyt lapselle kuuluvien oikeuksien toteutumista. - Uutiset
6.8.2018 16.01
Vuokralaisen kotiinpääsyn estänyt vuokranantaja tuomittiin omankädenoikeudesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiin
Kokonaisuutena arvostellen KO oli pitänyt selvitettynä, että vuokranantaja oli toiminut omankädenoikeutta koskevassa syytteessä kuvatulla tavalla. Ottaen huomioon, että vuokranantaja oli menettelyllään estänyt vuokralaista pääsemästä tämän kotiin, oli tekoa pidettävä varsin moitittavana. KO oli pitänyt tekoa kuitenkin sakolla (50 ps.) sovitettavana. Vuokranantaja oli velvoitettu korvaamaan vuokralaiselle akuutin stressireaktion aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 500 euroa, kärsimyksestä 500 euroa ja esinevahingosta 200 euroa eli yhteensä 1.200 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt vuokranantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 6.8.2018) - Uutiset
11.7.2018 12.14
Hovioikeuden ratkaisu huoneenvuokrasaatavasta
Asiassa oli kysymys olosuhdemuutoksesta, johon vuokralainen B ei ollut voinut varautua sopimusta tehtäessä. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että asianosaisten keskinäinen suhde oli asiassa esitetyn näytön perusteella perustunut lähtökohtaisesti vapaaehtoisuuteen ja se oli ollut B:nkin kertoman mukaan läheinen vielä hiukan ennen poismuuttoa. Kun otettiin huomioon sovittelua koskevat lähtökohdat, sopimuksen voimassaolon varsin tavanomainen määräaika sekä asiaosaisten keskinäiseen suhteeseen liittyvän näytön ristiriitaisuus, hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että vuokrasopimuksen voimassaoloa koskevan ehdon sovittelulle ei ollut huoneenvuokralain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja perusteita. (Vailla lainvoimaa 11.7.2018) - Uutiset
25.5.2018 10.00
Hovioikeuden tuomio yksityishenkilön antaman liikehuoneiston vuokrasaatavan takaussitoumuksen sisällöstä, pätevyydestä ja sovittelusta - käräjäoikeuden tuomio kumottiin
HO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että sopimuksentekotilaisuudessa olisi todettu osapuolten kesken takaajan takaussitoumuksen rajoittumisesta vastaamaan kolmeen kuukauden vuokraa vastaavaa määrää. HO totesi, että asiassa mainitut seikat huomioon ottaen takaajan takausvastuuta oli soviteltava siihen määrään, josta hän oli kohtuudella voinut arvioida voivansa joutua sopimuksensa perusteella vastaamaan. Takaajan takausvastuu oli asiassa mainittuihin seikkoihin nähden perusteltua katsoa kattavan vuokrat, jotka olivat kertyneet määräaikaisen vuokrasopimuksen voimassaoloaikana sen päättymiseen 31.5.2014 saakka. KO:n tuomio kumottiin ja takaaja velvoitettiin suorittamaan tuomiolauselmassa mainitut vuokrasaatavat. (Vailla lainvoimaa 25.5.2018) - Uutiset
17.5.2018 14.14
Suomen ja Espanjan välisen uuden verosopimuksen soveltaminen alkaa vuoden 2019 alusta
Nykyisen sopimuksen mukaan Suomi saa verottaa vain julkisesta palveluksesta saatua eläkettä, jos eläke maksetaan Espanjassa asuvalle henkilölle. Uuden sopimuksen mukaan Suomen verottamisoikeus laajenee. Suomi saa verottaa myös kaikkia muita Suomesta Espanjaan maksettavia eläkkeitä. - Uutiset
16.5.2018 14.04
Hovioikeus tulkitsi vuokrasopimusta sähkömaksun osalta
Hovioikeus totesi, että käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa oli sovittu, että vuokralainen vastaa kuluttamastaan sähköstä. Sopimuksen sanamuoto viittaa siihen, ettei vuokralainen vastaisi sähkönsiirron kiinteästä perusmaksusta, joka ei ole sidoksissa hänen sähkönkulutuksensa määrään. Toisaalta sopimuksen sanamuotoa voidaan tulkita myös niin, että vuokralainen vastaa perusmaksusta, koska kysymys on sähkön toimittamiseen liittyvästä välttämättömästä kulusta. Riidatonta oli, että X Oy oli laatinut vuokrasopimuksen, joten epäselvää sopimusehtoa oli tulkittava tässä tapauksessa sen vahingoksi. Mainitun sopimusehdon ei voitu tulkita tarkoittavan koko hallin sähkönsiirron perusmaksun jyvittämistä eri vuokratilojen kesken siten, että jakoperuste vaihtelee vuokranantajan päättämällä tavalla. Näin ollen A ei ollut vuokrasopimuksen perusteella vastuussa sähkönsiirron perusmaksuista. (Vailla lainvoimaa 16.5.2018) - Uutiset
22.3.2018 10.06
KKO:n ratkaisu vuokralaisen oikeudesta asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 57 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen
Toiselle paikkakunnalle vakinaisen työn vuoksi muuttaneelle perheelle oli toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella vuokrattu asuinhuoneistoksi rivitalohuoneisto. Vuokranantaja oli irtisanonut vuokrasopimuksen kahden ja puolen kuukauden kuluttua vuokrasuhteen alkamisesta, koska hän aikoi jatkaa asunnon myyntiä. Irtisanomisilmoituksen mukaan irtisanomisaika oli neljä ja puoli kuukautta. Kysymys siitä, oliko irtisanominen ollut hyvän tavan vastainen siten, että vuokralaisella oli oikeus saada korvausta. Vaikka A ja B olivat tienneet C:n ensisijaisen tarkoituksen myydä asunto, oli irtisanominen tullut heidän näkökulmastaan nopeasti ja siitä oli aiheutunut heille odottamatonta vaivaa. Kun laissa säädettynä lähtökohtana on, että toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomisajan kuluttua ja kun C:n ei voitu katsoa toimineen vilpillisesti tai muuten hyvän tavan vastaisesti, korkein oikeus katsoi, että A:lla ja B:llä ei ollut oikeutta asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 57 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen. (Ään.) - Uutiset
21.3.2018 12.00
Keskusverolautakunnan äänestysratkaisu ennakkoratkaisun antamisesta ja toiminnan yleishyödyllisyydestä asuntojen vuokrausta koskevassa asiassaKeskusverolautakunta katsoi, että hakijaa voitiin hakemusasiakirjoissa kuvatuissa olosuhteissa pitää TVL 22 §:n 1 momentissa tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä ja että hakijan omistamat kiinteistöt olivat yleishyödyllisen yhteisön toiminnan tarkoituksen mukaisessa käytössä siltä osin kuin ne oli vuokrattu hakemuksessa kuvatulla tavalla opiskelijoiden ja työssäkäyvien nuorten asunnoiksi käyvän vuokratason alittavasta vuokrasta. (Lainvoim. 6.5.2019. Ks. KHO 6.5.2019, T-1922, Dnro 1423/2/18, Edilex-uutiset 9.5.2019) - Uutiset
9.3.2018 14.09
Hyvä vuokratapa -ohjeistus julkaistu
Vuokralaisia, vuokranantajia, välittäjiä ja isännöintiä edustavat järjestöt ovat yhdessä laatineet Hyvä vuokratapa -ohjeistuksen, joka luo pohjan toimivalle vuokrasuhteelle. - Uutiset
1.3.2018 11.30
Hovioikeuden päätös asiamiehen esteellisyydestä ja esiintymisoikeuden epäämisestä - vastapuolijääviys, toimistojääviys, rinnakkain vireillä olevat asiat
Pohjanmaan KO:ssa on vireillä kaksi riita-asiaa (L 16 /3675 ja L 16/9375). KO on antanut asianajajan esteellisyyttä koskevan ratkaisun ja esiintymiskiellon asiassa L 16/3675. Asianajaja vaati, että HO kumoaa KO:n päätöksen hänen asettamisestaan esiintymiskieltoon KO:ssa käsiteltävänä olevassa asiassa L 16/3675. Asiassa oli HO:ssa kysymys miten OK 15 luvun 3 §:n 3 momenttia on sovellettava näissä rinnakkain vireillä olevissa asioissa. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Erimielinen KKO ei muuttanut HO:n päätöksen lopputulosta. KKO:2020:21) - Uutiset
28.2.2018 15.30
Hovioikeuden tuomio asumiskelvottomaksi väitetyn vuokra-asunnon vahingonkorvausasiassa
HO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kaupungin A:lle vuokraama asunto ollut A:n väittämin tavoin asumiskelvoton jo vuokrasuhteen alkaessa joulukuussa 2012 sekä siitä, milloin kaupunki oli saanut tiedon huoneiston asumiskelvottomuudesta ja oliko kaupunki viivytellyt huoneiston kunnon selvittämisessä. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko asunnossa selvitetty olleen viitearvot ylittäviä määriä terveydelle haitallisia mikrobeja ja oliko A:lla ollut perusteltu syy olla ottamatta vastaan kaupungin hänelle tarjoamaa korvaavaa asuntoa. Lisäksi asiassa oli kysymys kaupungin mahdollisen laiminlyönnin sekä A:n asunnossa asumisen ja hänellä ilmenneiden terveysongelmien ja muiden vahinkojen ja kulujen välisestä syy-yhteydestä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. A:n velvoittaminen korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti olisi ollut ilmeisen kohtuutonta. Kohtuullisena A:n kaupungille maksettavien oikeudenkäyntikulujen määränä pidettiin 6 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
24.1.2018 8.03
Seurantaselvitys romanien asumisesta valmistui
Ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskuksen (ARA) tilaama selvitys romanien asumisen yhdenvertaisuudesta on valmistunut. Siinä tarkasteltiin valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvien romanien asunnon saantiin, vaihtamiseen ja asumiseen liittyviä ongelmia sekä romanien ja pääväestön asumisen yhdenvertaisuutta. Kyseessä on jatko vuonna 2012 julkaistulle vastaavalle selvitykselle. - Uutiset
5.1.2018 16.00
Käräjäoikeus arvioi huoneenvuokran purkamisperusteita kun huoneistossa oli kasvatettu kannabista – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Käräjäoikeus katsoi, että useamman purkuperusteen samanaikainen täyttyminen, kannabiskasvattamon perustamisen edellyttämä suunnitelmallisuus sekä varoituksen antamisen tarkoitus vuokranantajan ei voitu edellyttää antaneen A:lle varoitusta ennen purkamisoikeuden käyttämistä. Merkitystä ei ollut sillä, oliko vuokranantaja tosiasiassa tiennyt A:n vankilassa olosta vai ei, etenkin kun otettiin huomioon huoneenvuokralain 24 §:n 2 momentissa säädetty vuokralaisen ilmoitusvelvollisuus, jonka A oli laiminlyönyt. A:n ja Oy:n välinen vuokrasuhde purettiin ja A velvoitettiin heti häädön uhalla poistumaan vuokraamastaan huoneistosta. (Vailla lainvoimaa 5.1.2018) - Uutiset
22.12.2017 10.00
Uusi ohje: Vuokratulojen verotus
Verohallinnon ohjeessa kerrotaan luonnollisen henkilön vuokratulojen ja niihin kohdistuvien vähennysten verotuksesta. - Uutiset
19.12.2017 10.20
KKO: Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain vakuuden enimmäismäärää koskeva säännös ei rajoittanut takaussitoumukseen perustuvaa vastuuta
A oli antanut vuokranantajalle omavelkaisen takauksen asuinhuoneiston vuokrasopimuksen mukaisten vuokrien maksamisesta ja muiden vuokraehtojen täyttämisestä. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain vakuuden enimmäismäärää koskevan 8 §:n 2 momentin säännöksen ei katsottu rajoittavan takaussitoumukseen perustuvaa vastuuta. - Uutiset
2.11.2017 11.46
Entisellä vuokranantajalla katsottiin olleen tarve selvittää päättyneeseen vuokrasuhteeseen liittyneitä asioita puhelimitse - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen viestintärauhan rikkomisesta
Televalvontatietojen mukaan vastaaja oli noin kolmen ja puolen kuukauden aikana soittanut A:n puhelimeen 15 kertaa, joista puheluista kolmeen oli vastattu. Vastaaja oli soittanut B:n puhelimeen noin neljän ja puolen kuukauden aikana 48 kertaa, joista 12:een puheluun ei ollut vastattu ja muut puhelut oli estetty. Lisäksi vastaaja oli lähettänyt tuona aikana B:lle kaksi tekstiviestiä. Puhelut ja puheluyritykset olivat tapahtuneet päiväaikaan. A:n ja B:n kertomusten perusteella vastattujen puhelujen ja tekstiviestien sisältö ei ollut ollut kovinkaan häiritsevää. (Vailla lainvoimaa 2.11.2017) - Uutiset
1.11.2017 11.00
Hovioikeus alensi kotirauhaa rikkoneen vuokranantajan maksettavaksi tuomittua kärsimyskorvausta
Autotallin ovien sulkeminen ei ollut sellainen toimenpide ja pakottava syy, joka olisi oikeuttanut vuokranantajan menemään asianomistajien asuntoon sopimatta ja ennalta ilmoittamatta. Vuokranantaja oli tuomittu KO:ssa 30 päiväsakon rangaistukseen ja suorittamaan vuokralaisille kummallekin erikseen rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä 700 euroa korkoineen. HO:n mukaan tekoa oli pidettävä tavanomaista asuntoon häiritsemistarkoituksessa tunkeutumalla tehtyä kotirauhan häiritsemistä lievempänä ja näin ollen kärsimyskorvauksen määrä oli yleistä korvauskäytäntöä alempi. Oikeudenmukaisena kärsimyskorvauksena pidettiin 300 euroa/hlö. (Vailla lainvoimaa 1.11.2017)