Asianomistaja
- Uutiset
2.7.2021 9.00
Hovioikeus tuomitsi poliisiammattikorkeakoulun opettajana toimineen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja seksuaalisesta ahdistelusta 60 ps rangaistukseen - Uutiset
16.6.2021 11.00
Edunvalvoja vaati rangaistusta näpistyksestä - Hovioikeus: Syyttäjällä ei ollut oikeutta syyttääSyytteen mukaan vastaaja oli anastanut asianomistajan omaisuutta tämän asunnosta ottamalla haltuunsa asianomistajan kotiavaimen ja poistumalla asunnosta avain mukanaan. KO oli tuominnut vastaajan näpistyksestä 20 ps rangaistukseen. Vastaaja oli velvoitettu korvaamaan asianomistajalle lukkojen vaihtamisesta 600 euroa. HO jätti syytteen tutkimatta ja vapautti vastaajan syyksilukemiseen perustuneesta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 16.6.2021) - Uutiset
1.6.2021 16.00
Hovioikeus KKO:n palauttamassa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevassa asiassa: Asianomistaja, jolla ei ole asiassa vaatimuksia, ei ole oikeutettu hyvitykseen - lain säännös ei ole ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssaValittaja ei ollut esittänyt asiassa mitään vaatimuksia. Valittajan mukaan tästä huolimatta hänelle oli aiheutunut asian vireilläolon seurauksena merkittävää haittaa, koska vastapuolena oli rikollisjärjestöön kuuluva henkilö. Valittajan mukaan hänet oli valtion taholta nimetty asianomistajaksi vastoin tahtoaan ja asia olisi tullut käsitellä mahdollisimman nopeasti, ettei kyseinen asema aiheuttaisi väärinkäsityksiä. Valittajan mukaan hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan tiukka sanamuodon mukainen tulkinta, jonka mukaan asianomistaja, jolla ei ole asiassa vaatimuksia, ei ole oikeutettu hyvitykseen, on ristiriidassa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevien säännösten tarkoituksen kanssa ja loukkaa valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO hylkäsi valituksen. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Valittajan vaatimus saada korvausta hyvitysvaatimuksen käsittelyn viivästymisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 1.6.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
6.4.2021 10.00
Hovioikeus tuomitsi varusmiespalveluksessa olleita naispuolisia alaisiaan nöyryyttävällä tavalla kohdelleen pursimiehen sakkoihin ja vahingonkorvauksiinVastaajan katsottiin mm. kohdelleen naisten varusmiespalveluksessa olleita alaisiaan nöyryyttävällä tavalla ja jossa hän oli katsellut heidän vaatteiden vaihtoaan, käskenyt asianomistajan nostamaan teltassa puseronsa kylkiluidensa katsomista varten, käskenyt lähihoitajakoulutuksen saaneen asianomistajan pistämään hänen niskaansa tuntematonta lääkeainetta sekä tanssittanut kahta naisista, joista toisen hän oli vienyt yksin ajoneuvolla kasarmialueen ulkopuolelle tanssittaakseen häntä siellä ja joista toista hän oli tanssittanut muiden varusmiesten läsnä ollessa. Vastaajan katsotiin syyllistyneen myös palvelusrikokseen, koska hän oli asianomistajaa toiselle henkilölle arvostellessaan nimitellyt asianomistajaa ”nartuksi” ja todennut tämän olevan ”huonoin harjoituksissa ja joukkueen heikoin lenkki”. Teon katsottiin täyttäneen samalla myös kunnianloukkaukselle RL 24 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyt tunnusmerkit. HO hylkäsi syytteen mm. siltä osin kuin se oli perustunut viittaukseen keskustelun taustalla soineeseen kappaleeseen ”Nartut”. (Vailla lainvoimaa 6.4.2021) - Uutiset
18.1.2021 10.30
Hovioikeus: Syyteoikeuden puuttuminen vahingonteosta otettiin huomioon viran puolesta siitä huolimatta, ettei syyksilukemiseen ollut haettu muutosta - kysymys oli ehdottomasta prosessinedellytyksestäOikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että vakuutusyhtiöllä, joka on vakuutuksen perusteella korvannut rikoksella aiheutetun vahingon ja jolle on syntynyt takautumis- eli regressioikeus vahingonaiheuttajaa vastaan, ei ole asianomistajan asemaa eikä syyteoikeutta rikoksissa, jotka kohdistuvat vakuutettuun etuuteen tai omaisuuteen (ks. esim. KKO 1934-II-243, KKO 1938-II-455 ja KKO 1940-II-368 sekä Jyrki Virolainen: Rikosprosessin osalliset. Rikosprosessioikeus II, 2004, s. 168 ja Dan Frände: Prosessioikeus, III Asianosaiset ja prosessuaalinen edustus, 1. Asianosaiset, Asianosaiset rikosprosessissa, Asianomistaja, Kirjailija päivittänyt tekstin 27.5.2016). Syyttäjä, kuin myös vastaaja, olivat HO:lle toimittamissaan lausumissa katsoneet, ettei vastaajaa olisi saanut tuomita vahingonteosta kohdassa 4. HO totesi, että syyteoikeudessa oli kysymys ehdottomasta prosessinedellytyksestä. Sen vuoksi syyteoikeuden puuttuminen oli otettu huomioon viran puolesta siitä huolimatta, ettei syyksilukemiseen ollut haettu muutosta. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen kohta 4 oli jätettävä tutkimatta ja vastaaja vapautettava tältä osin rangaistuksesta. KO:n tuomiota oli siten tältä osin muutettava. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista ym. koskevassa asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
7.1.2021 13.39
Hovioikeus arvioi oikeusavustajan palkkiota toisin kuin käräjäoikeus tilanteessa, jossa päämies oli ollut sekä asianomistajan että vastaajan asemassaKO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 7.1.2021) - Uutiset
16.10.2020 9.46
KKO arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin hovioikeus tilanteessa, jossa syytteet ja vahingonkorvausvaatimukset olivat menestyneet osaksiKO tuomitsi A:n B Oy:öön kohdistuneesta törkeästä petoksesta ja hylkäsi syytteen kavalluksesta. KO hyväksyi B Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen törkeän petoksen osalta kokonaisuudessaan ja hylkäsi kavallusta koskevan korvausvaatimuksen. HO, jonne A valitti syyksilukemisesta ja tuomitusta vahingonkorvauksesta, luki A:n syyksi törkeän petoksen sijasta petoksen ja alensi A:n rangaistusta sekä B Oy:lle suoritettavaa vahingonkorvausta. Korkeimmassa oikeudessa oli A:n valituksen perusteella kysymys siitä, onko A velvollinen korvaamaan B Oy:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja HO:ssa osaksi tai kokonaan. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaan ja että A:n tuli korvata B Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:ssa osaksi. HO:n tuomiota muutettiin. - Uutiset
26.6.2020 8.00
Komissio haluaa parantaa rikoksen uhrien oikeuksiaEuroopan komissio on esitellyt kaikkien aikojen ensimmäisen uhrien oikeuksia koskevan EU:n strategian. Sen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki rikoksen uhrit voivat täysin luottaa oikeuksiensa toteutumiseen riippumatta siitä, missä EU:n alueella rikos on tapahtunut. - Uutiset
9.6.2020 14.00
Hovioikeus ei vapauttanut valtiota oikeudenkäynnin viivästymishyvityksestä - oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkoi, jolloin asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut rangaistus- ja korvausvaatimuksestaanOikeudenkäynnin oli katsottu asianomistajan tekemän väitteen mukaisesti viivästyneen yhden vuoden. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa. Asianomistajalle oli määrätty maksettavaksi hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä hänen vaatimuksensa mukaisesti 1.500 euroa. Syyttäjä oli HO:ssa lausunut, että oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa asianomistajan vaatimuksen vireille tulosta tuomioistuimessa, eikä oikeudenkäynti ollut ainakaan kokonaisuutena arvostellen viivästynyt. HO totesi, että KKO:n ratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika oli alkanut KO:n toteamin tavoin 31.10.2016, jolloin asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut rangaistus- ja korvausvaatimuksestaan. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 12.00
Hovioikeus: Asianomistajalla ei ollut oikeutta hakea syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista puuttuvan puhevallan takiaKoska asianomistaja ei ollut ilmoittanut rikosta vamman tuottamisesta syytteeseen pantavaksi, hänellä ei ollut oikeutta ajaa syytettä. Ensisijainen syyte oikeus myös asianomistajarikoksissa on syyttäjällä. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 7.09
Lakiluonnos laittoman uhkauksen syyteoikeudesta lausunnoille 10. elokuuta saakkaOikeusministeriössä on valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi. Laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.
– Suomessa on valitettavasti lisääntynyt toiminta, jossa eri tavoin häiritään ja uhkaillaan työtään tai luottamustointaan hoitavia ihmisiä. Tähän ilmiöön on tärkeää puuttua, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. - Uutiset
1.4.2020 14.00
Parisuhdeväkivallan uhrin ei katsottu menettäneen syyteoikeuttaanAsianomistajan (A) ei katsottu kuulustelussa esittämällään lausumalla tarkoittaneen sitovasti ja lopullisesti luopua vaatimasta rangaistusta. Asiassa kerrotuilla perusteilla A:n vaatimusten tutkimiselle ei ollut estettä. Syyksi luetussa menettelyssä oli ollut kysymys useita vuosia jatkuneesta toistuvasta parisuhdeväkivallasta, josta oli aiheutunut A:lle useita kertoja vähäistä suurempia vammoja. Väkivalta ei ollut ollut vähäistä, eikä asiassa ollut ilmennyt muitakaan seikkoja, joiden perusteella pahoinpitelyä olisi ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Vastaaja oli siten syyllistynyt menettelyllään perusmuotoiseen pahoinpitelyyn. Pahoinpitely ei ollut sakolla sovitettavissa. Oikeudenmukainen seuraamus syyksiluetusta rikoksesta oli 5 kuukauden vankeusrangaistus, joka voitiin määrätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 1.4.2020) - Uutiset
8.10.2019 10.00
Lapsen kertomusta pidettiin uskottavana - isälle 50 päiväsakkoa ja 300 euron korvausvelvollisuus 8- tai 9-vuotiaan poikansa kasvoille lyömisestäIsän katsottiin tehneen (5.6.2014 - 4.6.2016) ruumiillista väkivaltaa tekoaikaan 8- tai 9-vuotiaalle pojalleen lyömällä tätä kädellä kasvoihin siten, että lapsen silmälasit olivat menneet rikki. Teosta oli aiheutunut lapselle kipua kasvoihin. Isä tuomittiin 50 ps rangaistukseen ja korvamaan lapselle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 300 euroa. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset. KO:n määräämä sakkorangaistus oli ankaruudeltaan syyksi luettuun tekoon nähden vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen. HO vapautti isän velvollisuudesta korvata valtiolle asianajajalle KO:sta maksettu edunvalvojan palkkio. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 9.30
Hovioikeuden päätös syytteeseen yhtyneiden asianomistajien velvollisuudesta korvata vastaajan oikeudenkäyntikulut syyttäjän peruutettua valituksensa hovioikeudessaAsianomistajien valituksen peruuttaminen ei ollut johtanut siitä, että he olisivat päässeet tavoittelemaansa lopputulokseen miltään osin. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaista erityistä syytä, jonka perusteella kulujen korvausvelvollisuudesta olisi ollut määrättävä OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. Asianomistajat olivat siten velvolliset korvaamaan valtiolle V1:n avustajalle sekä V2:n ja V3:n puolustajille valtion varoista maksettavat palkkiot. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
13.8.2019 11.00
Hovioikeus arvioi oliko valittaja vapautettava velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista käräjäoikeudessa hänen puolustajalleen maksettu palkkio osaksi tai kokonaanAsianomistaja oli KO:ssa vaatinut vastaajalle vankeusrangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja syyttäjä pahoinpitelystä. Asianomistaja oli edelleen vaatinut vastaajalta vahingonkorvausta yhteensä 20 199,40 euroa korkoineen ja Kela 4 694,69 euroa. KO oli tuominnut vastaajan pahoinpitelystä 70 päiväsakkoon ja velvoittanut hänet maksamaan asianomistajalle vahingonkorvaukseksi yhteensä 325 euroa. Muilta osin KO oli hylännyt edellä mainitut vaatimukset. KO oli lisäksi velvoittanut vastaajan korvaamaan takaisin valtiolle sen varoista hänen puolustajalleen KO:sa maksetun palkkion kokonaisuudessaan. HO katsoi, ettei asiassa ollut lain tarkoittamaa erityistä syytä vapauttaa vastaajaa osaksikaan velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista hänen puolustajalleen KO:ssa maksettua palkkiota. KO:n tuomiota ei muutettu. Asian lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ollut myöskään perusteita velvoittaa valtiota korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019) - Uutiset
13.6.2019 15.30
Hovioikeus katsoi, että avopuolisolla ei ollut oikeutta käyttää asianomistajan syyteoikeutta henkirikosasiassaA, B, C ja tämän ja surmansa saaneet yhteiset lapset D ja E olivat vaatineet, että vastaaja tuomitaan rangaistukseen murhasta. Ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeus katsoi, että ainoastaan uhrin ja C:n yhteisillä lapsilla oli oikeus käyttää asiassa asianomistajan syyteoikeutta. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
2.5.2019 8.28
Rikosilmoituksesta on annettava asianomistajalle kirjallinen vahvistusApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen huomiota velvollisuuteen antaa asianomistajalle kirjallinen vahvistus tämän tekemästä rikosilmoituksesta. Lisäksi hän saattoi Poliisihallituksen tietoon näkemyksensä, että poliisin valtakunnallisessa ohjeistuksessa on puutteita, jotka ovat omiaan myötävaikuttamaan vahvistuksen antamatta jäämiseen. Ohjeistuksen tulkinnanvaraisuudesta voi lisäksi seurata, että ilmoitusjäljennöksen tai muun kirjallisen vahvistuksen antamista asianomistajalle ei pystytä jälkikäteen todentamaan. - Uutiset
19.11.2018 13.30
Hovioikeus arvioi törkeän kavalluksen tunnusmerkistöä toisin kuin käräjäoikeus - kunnan selvittelykuluja oli pidettävä ainakin osittain tarpeellisinaHO katsoi, että törkeän kavalluksen tunnusmerkistössä käsitteet ”erittäin arvokas omaisuus” ja ”suuri määrä varoja” on rinnastettu toisiinsa siten, että niiden rahallisella arvolla ei ole tarkoitettu olevan eroa. Kun otettiin huomioon, että asiassa viitattujen korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen mukaan käsitteiden ”erittäin arvokas omaisuus” ja ”huomattava hyöty” tulkinnan tulisi olla sama ja kun vastaajan anastama rahamäärä (10.520,77 euroa) oli pienempi kuin ennakkoratkaisussa KKO 2007:102 ja samansuuruinen kuin ratkaisussa KKO 2015:52, törkeän kavalluksen tunnusmerkistö ei tässä tapauksessa täyttynyt. Vastaaja oli siten syyllistynyt kavallukseen. HO katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 4 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Kohtuullisena kunnan asianosais- ja selvittelykulujen määränä voitiin pitää 1.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.11.2018) - Uutiset
18.7.2018 9.56
Hovioikeus tuomitsi juniorijalkapallojoukkueen joukkueenjohtajan kavalluksesta ja väärennyksestä 5 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja 10 382 euron vahingonkorvauksiin jalkapalloseuralleVastaaja oli toiminut seuran (ry) alaisen Joukkue 98/99 -nimisen juniorijalkapallojoukkueen (joukkue) joukkueenjohtajana. Kysymyksessä oli seuraan kuuluva niin kutsuttu kaupunginosajoukkue, joka ei ollut rekisteröity yhdistys ja joka ei siten yhdistyslain 58 §:n 1 momentin mukaan voinut saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia eikä kantaa tai vastata. HO katsoi käsittelyratkaisussaan, että joukkueen tilillä olleet varat olivat olleet seuran varoja ja että seuraa oli siten pidettävä asianomistajana kavallusrikoksessa (syytekohta 1). Syytekohdassa 2 (väärennys) tarkoitetuilla väärennetyiksi väitetyillä asiakirjoilla oli ollut vaikutus seuran oikeudelliseen asemaan. Tähän nähden seuraa oli pidettävä asianomistajana myös syytekohdassa 2. Pääasian osalta HO katsoi vastaajan syyllistyneen kohdassa 1 kavallukseen siten, että kavallettujen varojen määrä oli ollut 10.382,37 euroa. Vastaajan syyksi luettu kavallus ei siten ollut törkeä ja syyte tältä osin oli enemmälti hylättävä. Vastaaja oli syyllistynyt myös väärennysrikokseen. Vastaajan aiempi rikollisuus muodosti esteen rangaistuksen tuomitsemiselle ehdollisena. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan seuralle aiheutetun vahingon yhteisvastuullisesti B:n kanssa. Vastaajalle, joka on parhaillaan suorittamassa vankeusrangaistuksia, ei voitu ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta määrätä valvontarangaistusta. (Vailla lainvoimaa 18.7.2018) - Uutiset
7.5.2018 9.28
Syyttäjä saa nostaa syytteen vammantuottamuksesta vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi - toissijainen syyte oli hylättäväOikeudenkäyntiaineistosta ilmeni, ettei asianomistaja ollut vaatinut vastaajalle rangaistusta syytteen mukaisesta vammantuottamuksesta. Koska syyttäjällä ei ollut ollut oikeutta vaatia rangaistusta vammantuottamuksesta, syyte oli hylättävä ja vastaaja oli vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 7.5.2018)