Asianajaja
- Uutiset
29.10.2020 12.48
Oikeuskansleri: Valvontalautakunnan menettelyOikeuskanslerin mukaan Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan olisi hyvän hallinnon mukaisesti tullut antaa asianajajalta valvonta-asiassa hankittu lisäselvitys kantelijalle tiedoksi ja varata hänelle tilaisuus ja riittävä aika lausua siitä. Oikeuskansleri saattoi käsityksensä valvontalautakunnan tietoon. - Uutiset
22.10.2020 13.00
Hovioikeus: Asianajaja ei ollut esteellinen toimimaan vastaajan avustajana sen jälkeen kun jutun syyttäjä oli tullut töihin hänen toimistoonsaAsianajaja X toimi rikosasiassa vastaajan avustajana. Käräjäoikeudessa syyttäjänä toiminut A oli käräjäoikeuden ratkaistua asian siirtynyt työskentelemään asianajaja X:n kanssa samaan asianajotoimistoon. Hovioikeusvaiheessa syyttäjäksi oli vaihtunut B. Hovioikeus katsoi, että asianajaja X ei ollut esteellinen jatkamaan asiassa vastaajan avustajana. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 12.36
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa varoitusHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli valvonta-asian ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa päätyä antamaan A:lle varoituksen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana ottaen erityisesti huomioon A:n menettelyn laatu ja moitittavuus. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 16.00
Hovioikeus arvioi kuittauksen edellytyksiä - asianajotoimiston valitus ei menestynytAsiassa oli kysymys siitä, oliko velkomusasian vastaajalla ollut oikeus kuitata entisen aviopuolisonsa B:n asianajotoimistolle (yhtiölle) siirtämästä saatavasta vastaajan maksama B:n osuus osituskustannuksista. Asiassa oli ensisijaisesti arvioitava, oliko kuittaukseen ollut lakiin perustuva oikeus. Mikäli lakiin perustuvaa oikeutta kuittaukseen ei katsottaisi olleen, asiassa oli toissijaisesti arvioitava, olivatko asianosaiset 6.8.2014 sopineet kuittauksesta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että vastaajalla oli ollut oikeus käyttää hänellä B:ltä oleva vastasaatava yhtiöllä vastaajalta olevan saatavan kuittaukseen kuittauksen yleisten edellytysten ja velkakirjalain 27 §:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti. Asiassa ei siten ollut tarpeen arvioida, olivatko asianosaiset sopineet kuittauksesta ja oliko kuittaukseen ollut oikeus tällaisen sopimuksen perusteella. Asianajotoimisto velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut HO:ssa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
24.9.2020 13.14
Advokaatti: Oikeudellinen muotoilu lisää ymmärrettävyyttäAsianajotoimisto Dottir voitti viime keväänä Fennia Prize -muotoilukilpailun Grand Prix -palkinnon. Dottir palkittiin toiminnastaan legal design -liikkeen kansainvälisenä moottorina. Oikeudellisessa muotoilussa juristit pukevat sopimukset ja neuvot sellaiseen muotoon, että maallikko ymmärtää ja vieläpä jaksaa omaksua ne. Advokaatti haastatteli Dottirin toimitusjohtaja Johanna Rantasta, joka pitää absurdina, että juristit tuottavat yleisesti materiaalia, jota asiakkaat eivät osaa käyttää. - Uutiset
21.9.2020 10.42
Hovioikeus punnitsi asianajajan sananvapauden rajoja – valvontalautakunta oli voinut antaa varoituksenAsiassa esitettiin A:n sananvapauden hyväksyttävän rajoittamisen puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja. Yhtäältä A:n kantelun kohteena olevassa valituksessa esittämien ilmaisujen esittämistilanne, ilmaisuista pääteltävä esittämistarkoitus ja niiden asiasisältö puolsivat johtopäätöstä siitä, että A:n sananvapautta oli perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesti liiaksi rajoitettu siitä, mikä olisi ollut välttämätöntä tuomioistuimen arvovallan varmistamiseksi. Toisaalta ilmaisujen esittämistapa, niiden kirjallinen muoto, valituskirjelmän yleinen sävy ja osittain ilmaisujen etäinen yhteys kantelun kohteena olevaan asiaan sekä A:n menettelystä määrätyn kurinpidollisen seuraamuksen lievyys puolsivat vastakkaista päätelmää. Hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan ja ratkaisussa kerrottuja seikkoja punnittuaan, että A:n sananvapauden rajoittamiselle oli ollut perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta asianmukaiset ja riittävät perusteet. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 15.12
Julkisasiamies: Pääsy asianajajan ammattiinJulkisasiamies esittää, että SEUT 45 ja SEUT 49 artikla ovat esteenä Ranskan julkishallinnon palveluksessa työskentelyä koskevalle vaatimukselle ja alueelliselle vaatimukselle, joiden täyttymistä edellytetään asetuksen nro 91-1197 98 §:n 4 kohdan nojalla erivapauden myöntämiseksi asianajajan ammatin harjoittamiselta edellytetystä koulutuksesta ja asianajajantutkinnosta, siltä osin kuin näiden vaatimusten soveltaminen ei käytännössä anna mahdollisuutta selvittää, ovatko henkilöt, jotka ovat olleet Euroopan komission virkamiehiä, hankkineet edellytetyn kokemuksen tehtävistä kansallisen oikeuden parissa. SEUT 45 ja SEUT 49 artikla ovat joka tapauksessa esteenä sille, että säännellyn ammatin harjoittamiselle asetetaan jäsenvaltiossa edellytyksiä, jotka eivät perustu johdonmukaisiin ja ennakoitavissa oleviin kriteereihin ja joista kaikki kiinnostuneet hakijat eivät voi kohtuudella varmistua etukäteen. - Uutiset
16.9.2020 14.21
Apulaisoikeusasiamies: Talous- ja velkaneuvoja menettelli hallintolain vastaisesti ilmoittaessaan, ettei johtavasta julkisesta oikeusavustajasta rikosilmoituksen tehnyt velallinen saa talous- ja velkaneuvontaaKantelija pyysi tutkimaan Pirkanmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan menettelyä, kun hän ei ollut saanut talous- ja velkaneuvontaa kotipaikkakunnallaan oikeusaputoimistosta jääviyden perusteella. Talous- ja velkaneuvoja katsoi, että toimiston esimiehestä tehty rikosilmoitus voi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas ei voisi varmistua talous- ja velkaneuvonnan mahdollisuudesta valvoa asiakkaan etua kaikista vaikutteista riippumattomana. Johtavan julkisen oikeusavustajan selvityksen mukaan hän oli jäävännyt itsensä kantelijan hänestä tekemän rikosilmoituksen vuoksi hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden perusteella, joissa asianajajan esteettömyys on perusarvo. Hän katsoi, että hänen esimiesasemansa vuoksi myöskään talous- ja velkaneuvonnan henkilöstön kohdalla ei voida varmistua siitä, etteikö esimiestä kohtaan esitetty rikosilmoitus haittaisi talous- ja velkaneuvonnan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaan etua. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdissa 3.1 ja 3.2) esittämänsä käsityksen Pirkanmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvojan menettelyn hallintolain vastaisuudesta hänen tietoonsa. Apulaisoikeusasiamies saattoi toimiston esimiehen, johtavan julkisen oikeusavustajan tietoon käsityksensä esteellisyyssäännösten soveltamisesta talous- ja velkaneuvonnassa. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä talous- ja velkaneuvojan esteellisyydestä myös OM:n tietoon. - Uutiset
10.9.2020 10.08
Palkkiovaatimus on esitettävä ennen pääkäsittelyn päättymistäAsianajaja ei ollut vaatinut palkkiota A:n avustamisesta eikä esittänyt laskua ennen pääasian ratkaisemista. HO hylkäsi asianajajan palkkiopyynnön. (Vailla lainvoimaa 10.9.2020) - Uutiset
8.9.2020 13.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta asianajajan oikeudenkäyntikuluvastuun osaltaS ehf velvoitettiin suorittamaan korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista F Oy:n konkurssipesälle 52.860,57 euroa ja P Oy:lle 110.000 euroa, mistä summista asianajaja oli yhteisvastuullisessa korvausvastuussa F Oy:n konkurssipesälle 26.430,29 euron osalta ja P Oy:lle 55.000 euron osalta. (Vailla lainvoimaa 8.9.2020) - Uutiset
14.8.2020 9.56
KKO:n ratkaisu rangaistuksen määräämisestä henkilölle, joka oli esiintynyt oikeudenkäyntiasiamiehenä ja asianajajana ilman oikeustieteellistä tutkintoa ja toimilupaaA oli erehdyttänyt useita henkilöitä ilmoittamalla olevansa oikeustieteen kandidaatti tai asianajaja ja esiintynyt heidän avustajanaan riita- ja rikosoikeudenkäynneissä, vaikka hänellä ei ollut ollut suomalaista oikeustieteellistä tutkintoa eikä oikeutta toimia oikeudenkäyntiavustajana. A:n syyksi oli alempien tuomioistuinten tältä osin lainvoimaisiksi jääneissä tuomioissa luettu 9 törkeää petosta ja asianajajista annetun lain säännösten rikkominen. KKO:ssa oli A:n ja B:n valitusten johdosta kysymys ainoastaan siitä, oliko HO:n tuomitsemaa 1 vuoden 8 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta alennettava vai korotettava ja oliko se muutettava ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. A:lle tuomittu yhteinen ehdollinen vankeusrangaistus alennettiin 1 vuodeksi 5 kuukaudeksi. Ehdollisen vankeuden koeaika on päättynyt 13.6.2019. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
20.7.2020 9.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu alv-direktiivin soveltamisesta asianajajan ammattia harjoittavaan henkilöön ja oikeusvoiman periaatteen soveltamisestaAlv-direktiivin 2006/112/EY 9 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että asianajajan ammattia harjoittavaa henkilöä on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna verovelvollisena. Unionin oikeus on esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin soveltaa arvonlisäveroa koskevassa oikeusriidassa oikeusvoiman periaatetta, kun kyseinen oikeusriita ei koske samaa verokautta kuin se, josta oli kyse oikeusvoimaiseen tuomioistuinratkaisuun johtaneessa oikeusriidassa, eikä sillä myöskään ole samaa kohdetta kuin viimeksi mainitulla oikeusriidalla, ja tämän periaatteen soveltaminen estäisi kyseistä tuomioistuinta ottamasta huomioon unionin arvonlisäverolainsäädäntöä. - Uutiset
15.7.2020 10.00
Hovioikeus vapautti asianajajan käräjäoikeuden tuomitsemasta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudestaHO katsoi toisin kuin KO, etteivät KO:n tuomiosta (s. 34) ilmenevät seikat olleet merkinneet sitä, että asianajaja olisi menetellyt OK 21 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla huolimattomasti. Asianajaja oli siten vapautettava KO:n tuomitsemasta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 15.7.2020) - Uutiset
9.6.2020 11.18
Hovioikeus ei muuttanut valvontalautakunnan ratkaisua todeta asianajajan menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisestiValvontalautakunta oli todennut, että A oli "Hyvä on perillisen tätäkin miettiä saadessaan omaisuutta, minkä hankintaan heillä ei ole ollut osaa eikä arpaa" -ilmaisua käyttäessään menetellyt hyvän asianajajatavan 3.5 -kohdan vastaisesti. Koska A oli kuitenkin menettelyllään vain vähäisessä määrin rikkonut asianajajan velvollisuuksia ja menettelyä oli sen haitallisuuteen nähden pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, valvontalautakunta jätti seuraamuksen määräämättä. Hovioikeuden arvioitavana oli, oliko A toiminut hyvän asianajajatavan vastaisesti viestin lähettäessään. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Harkinnassaan hovioikeus kiinnitti huomiota siihen, että A ei ollut toiminut asiassa määrättynä pesänselvittäjänä tai -jakajana. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 10.30
Hovioikeus poisti edunvalvojan sijaisen määräämisestä annetun päätöksen tuomiovirheen perusteellaKoska kantelijan lausumaa ei ollut asiaa ratkaistaessa huomioitu, asiassa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 4 kohdassa tarkoitettu muu oikeudenkäyntivirhe. Asian ratkaiseminen ilman kantelijan määräajassa KO:een toimittamaa vastustamista koskevaa lausumaa ja asian ratkaiseminen ennen lausumalle varatun määräajan päättymistä rinnastuvat tosiasiallisesti säännöksen 2 kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen, jossa asia olisi ratkaistu ilman, että kantelijaa olisi kuultu. Kantelijan lausuma oli sisältänyt tiedon AA:n toimimisesta A:n avustajana lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, jossa kantelija ja A olivat olleet toistensa vastapuolia. Kantelijan lausumasta ilmi käyvä edellä kuvattu asiantila oli ollut sellainen seikka, jonka tiedossa olon puuttumisen voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen ratkaisun lopputulokseen. Oikeudenkäynnissä oli edellä esitetyin perustein tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n § momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe, jonka voitiian otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Sen vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 11.50
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle annettua varoitustaHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. A:lle kurinpidolliseksi seuraamukseksi määrättyä varoitusta ei voitu pitää kohtuuttomana seuraamuksena. Valvontalautakunnan ratkaisua ei muutoinkaan voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että myös ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei näin ollen ollut. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 11.55
Oikeuskanslerin valituksesta hovioikeus erotti asianajajan Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestäHovioikeus totesi muun muassa, että A oli menetellyt asiakasvarojen hoitamisessa useissa kohdin asianajajalain ja hyvän asianajajatavan vastaisesti. Asiassa ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että A:n vetoamalla sairaudella olisi merkitystä arvioitaessa hänen menettelyään. Asiassa tuli määrättäväksi yhteinen seuraamus toisen valvontalautakunnan samana päivänä ratkaiseman A:ta koskevan valvonta-asian kanssa. Tuossa asiassa A:n oli katsottu toimineen tätä asiaa olennaisesti moitittavammalla tavalla ottaen erityisesti huomioon, että A oli sekoittanut asiakasvaransa omiin tai toimistonsa varoihin ja A:n oli katsottu menetelleen usealla muullakin tavalla hyvän asianajajatavan vastaisesti. Tähän nähden asiassa ei tullut esille sellaisia lieventäviä seikkoja, joiden vuoksi A:lle voitaisiin määrätä asianajajalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta menettelystä Asianajajaliiton jäsenyydestä erottamista lievempi seuraamus. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
3.6.2020 11.46
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle annettua huomautustaValvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen moitittavasti laiminlyömällä ilmoittaa kantelijalle mahdollisuudesta saattaa palkkioerimielisyys valvontalautakunnan käsiteltäväksi. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt A:lle seuraamuksena huomautuksen, joka on vähäisin mahdollinen seuraamus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 3.6.2020) - Uutiset
3.6.2020 11.00
Hovioikeus korotti avustajan palkkiotaHO totesi, ettei tavanomaisena rikosasiana voida pitää ainoastaan myönnettyä yksittäisrikosasiaa, jossa ei oteta vastaan henkilötodistelua. Nyt kysymyksessä oleva rikosasia oli saatettu KO:ssa vireille 6.9.2017 yhdellä haastehakemuksella, joka oli käsittänyt kaikki oikeudenkäynnin kohteena olleet syytteet (lievä pahoinpitely, vainoaminen, viestintärauhan rikkominen ja lähestymiskiellon rikkominen). Koska kysymys oli ollut yhdestä oikeudenkäynnistä eikä siihen ollut liittynyt laajaa oikeudenkäyntiaineistoa tai todistelua, asia oli lähtökohtaisesti valtioneuvoston asetuksen 4 §:n 2 momentin soveltamisen kannalta tavanomainen rikosasia. KO oli määrännyt maksettavaksi valtion varoista AA:lle matkakulujen ja arvonlisäveron lisäksi palkkiona 1.485 euroa, mikä vastasi yhteensä 13,5 tunnin työmäärää. KO:n päätöksestä ei ollut varmuudella pääteltävissä miltä osin kyseinen maksettu palkkio oli koostunut valmistautumisesta, jälkitoimista, matka-ajasta ja asian suullisesta käsittelystä KO:ssa. KO:n päätöstä muutettiin. (Vailla lainvoimaa 3.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 11.48
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle annettua huomautustaAsianajajaliitto totesi lausunnossaan muun muassa että sitä, että A:n päämies ja perintätoimisto päämiehen toimeksiannosta olivat perineet saatavaa kantelijalta, ei sellaisenaan voitu pitää hyväksyttävänä perusteena sivuuttaa asianmukaisen sovintomahdollisuuden antaminen. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt A:lle seuraamuksena huomautuksen, joka on vähäisin mahdollinen seuraamus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 11.54
Hovioikeus: Asianajaja voitiin erottaa Suomen AsianajajaliitostaValvontalautakunnan ratkaisuja ei voitu pitää kohtuuttomina tai ilmeisen virheellisinä. A:lle oli varattu tilaisuus tulla kuulluksi valvontalautakunnan suullisessa käsittelyssä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet valvonta-asioiden käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisujen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 14.00
Hovioikeus: Velkomusasian oikeudenkäynti ei ollut viivästynyt - kesti käräjäoikeudessa 3 vuottaAsian kokonaiskäsittelyaika KO:ssa oli ollut noin 3 vuotta. Kokonaisarviointinaan HO katsoi, ettei velkomusasian käsittely ollut viivästynyt siten, että hyvityksen tuomitsemiselle olisi hyvityslakiin tai oikeuskäytäntöön nojautuva peruste. Asianajotoimiston vaatimus voitiin hylätä. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
19.5.2020 16.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 26.3.2020 – 17.4.2020 oli kysymys muun muassa kiinteistökaupan purusta, valtuutetun oikeudesta tehdä oikeustoimia valtakirjan antajan kuoltua, hyvästä asianajotavasta ja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, pakolaisaseman saaneen henkilön luovuttamisesta rangaistuksen täytäntöönpanoa varten, rikoksentekijän luovuttamisesta Romaniaan vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten, kuolemantuottamuksesta, valtion palkkaturvasaatavan etuoikeudesta konkurssissa, asumisoikeuden takavarikosta salaisen omistajan velan vakuudeksi, tuomioistuimen oikeudestä määrätä esittämään todistusaineisto määrätyssä muodossa, aineettoman vahingon vuoksi maksetun korvauksen ulosmittauskiellosta, korvaavan vesirakennelman luvanvaraisuudesta ja luvan ehdoista sekä vahingonkorvauksesta rahanpesurikoksen yhteydessä. - Uutiset
15.5.2020 11.05
Belgian laissa ei säädetä oikeusturvavakuutuksen ottajan oikeudesta valita asianajajansa sovittelumenettelyssä - Unionin tuomioistuin tulkitsi tuomioistuinmenettelyn käsitettäVakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun direktiivin 2009/138/EY (Solvenssi II) 201 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitetun tuomioistuinmenettelyn käsite kattaa tuomioistuimessa tai sen ulkopuolella tapahtuvan sovittelumenettelyn, jossa tuomioistuin on mukana tai johon se voi osallistua joko kyseisen menettelyn alkaessa tai sen päätyttyä. - Uutiset
13.5.2020 15.15
Asianajajakin oli vastuussa oikeudenkäyntikuluistaVastaajayhtiön asianajaja vaati HO:ssa, että hänet vapautetaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa ja että kantajayhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt asianajajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 13.5.2020) - Uutiset
12.5.2020 9.00
Asianajajaliitto palkitsi vuoden 2019 parhaat oikeudelliset kirjoituksetAsianajajaliiton hallitus on Defensor Legis -julkaisun toimituksen esityksen mukaisesti myöntänyt vuosittaiset kirjoituspalkinnot erityisen korkeatasoisille oikeudellisille kirjoituksille. Defensor Legisin kirjoittajapalkintoja on myönnetty vuodesta 1988 lähtien. - Uutiset
28.4.2020 11.50
Hovioikeus: Asianajaja voitiin erottaa Suomen AsianajajaliitostaHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisuistaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa valvonta-asioita dnro 13218, dnro 11918, dnro 07018, dnro 55317 ja dnro 07818 koskevassa yhteisessä seuraamusharkinnassa päätyä erottamaan A:n Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana ottaen erityisesti huomioon A:n menettelyn laatu ja moitittavuus, häntä koskevien seuraamukseen johtaneiden kanteluiden ja niihin sisältyneiden moitekohtien lukumäärä sekä hänelle jo aiemmin määrätyt kurinpidolliset seuraamukset. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan suullisessa käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. (Vailla lainvoimaa 28.4.2020) - Uutiset
23.4.2020 11.21
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen moitittavasti jättäessään antamatta vakuutusyhtiölle laskutukseen alennusta, jonka hän oli antanut asiakkailleen ja jättämällä ilmoittamatta vakuutusyhtiölle asiakkaidensa kanssa tekemästään sopimuksesta. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt A:lle seuraamuksena varoituksen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.4.2020) - Uutiset
23.4.2020 11.13
Unionin tuomioistuin: Homofobiset lausunnot merkitsevät syrjintää työssä ja ammatissa silloin, kun ne on antanut henkilö, jolla on tai jolla voidaan olettaa olevan ratkaiseva vaikutusvalta tietyn työnantajan työhönottopolitiikassaTällaisessa tapauksessa kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää, että yhdistyksellä on oikeus nostaa vahingonkorvauskanne tuomioistuimessa, vaikka vahinkoa kärsinyttä henkilöä ei voida yksilöidä. - Uutiset
6.4.2020 13.30
Advokaatti-lehti 2/2020 on julkaistuAdvokaatin 2/2020 aiheita: - Uutiset
26.3.2020 15.30
Hovioikeus poisti asianajajalle annetun huomautuksenValvontalautakunta oli johtopäätöksenään katsonut A:n menetelleen ilmeisen huolimattomasti tehdessään osituksen sovitteluratkaisun ilman, että hän oli ottanut kantaa kaikkiin puolisoiden esittämiin, osituslaskelman sisältöön vaikuttaviin vaatimuksiin. A oli näin ollen menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. Asiassa kävi valvontalautakunnan ratkaisun antamisen jälkeen ilmi A:n valituksessaan esittämänä, että kantelija oli esittänyt kyseessä olevaa saatavaa koskevan yksilöidyn vaatimuksen vasta välipäätöksen antamisen 23.2.2018 jälkeen. Hovioikeus katsoi, että vasta välipäätöksen antamisen jälkeen yksilöidyn saatavan jättäminen huomioon ottamatta välipäätöksessä ei ilmentänyt A:n menettelyssä huolimattomuutta. A:n menettely ei ollut moitittavaa. Valvontalautakunnan päätös oli ilmeisen virheellinen ja A:n kannalta kohtuuton. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
26.3.2020 15.00
Asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli katsonut AA:n toimineen moitittavasti laiminlyömällä huolellisuusvelvollisuutensa velallisen pesäluetteloa laatiessaan. Lisäksi se oli katsonut AA:n menetelleen moitittavasti jättäessään vastaamatta kantelijan sähköpostitiedusteluun. HO ei muuttanut valvontalautakunnan päätöstä. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
26.3.2020 14.30
Hovioikeus kumosi apulaisoikeuskanslerin sijaisen valituksesta valvontalautakunnan ratkaisun jättää lupalakimiehen blogikirjoituksia koskeva kantelu tutkimattaHovioikeus katsoi päätöksessä mainituilla perusteilla A:n toimineen blogikirjoitukset julkaistessaan oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisessa oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan tehtävässä. A oli siten ollut kantelussa tarkoitetussa asiassa valvontalautakunnan valvonnan alainen ja valvontalautakunta on toimivaltainen arvioimaan blogikirjoitusten asiallisuutta. Valvontalautakunnan olisi näin ollen tullut ottaa kantelu tutkittavaksi siltä osin kuin asia ei ole tullut tutkituksi valvontalautakunnan 1. jaoston 17.10.2018 antamassa ratkaisussa. (KKO:2021:51: Hovioikeuden päätös kumottiin oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapitomääräystä koskevalta osalta, jota asiaa ei ole tässä uutisessa käsitelty) - Uutiset
13.3.2020 16.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissäOikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin annettua direktiiviä 2013/48/EU ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohtaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, sellaisena kuin sitä on tulkittu kansallisessa oikeuskäytännössä, jonka mukaan oikeutta käyttää avustajaa voidaan rikosoikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyvaiheessa lykätä epäiltyä tai syytettyä vastaan annetun kansallisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoon saakka sen vuoksi, että epäilty tai syytetty ei ole noudattanut haasteessa annettua kehotusta saapua tutkintatuomarin kuultavaksi. - Uutiset
3.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa riidassaA:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys uskotun miehen henkilöstä, kiinteistön myyntitavasta ja siitä, oliko edellytyksiä alimman myyntihinnan vahvistamiselle. HO totesi, ettei tapauksessa ollut ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. HO määräsi kiinteistön myymisen toimitettavaksi kiinteistönvälittäjän välityksellä tapahtuvan myynnin asemesta huutokaupalla. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Osapuolten vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylättiin. Asianosaiset vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 9.30
KKO:n erimielinen ratkaisu asianajajan esteellisyydestäAsianajaja toimi riita-asiassa yhtiön oikeudenkäyntiasiamiehenä. Yhtiöllä oli samaan aikaan vireillä myös toinen riita-asia, joka perustui osittain samaan tapahtumainkulkuun ja tosiseikastoon, ja jossa yhtiön vastapuolen oikeudenkäyntiasiamiehenä toimi asianajajan kanssa samassa toimistossa työskentelevä toinen asianajaja. Korkein oikeus katsoi, että asianajaja oli esteellinen toimimaan asiamiehenä asiassa. (Ään.) - Uutiset
27.2.2020 14.30
Jani Kajala tarkastelee Defensor Legis -kirjoituksessaan asianajajan rehellisyysvelvollisuuden ulottuvuuksiaHyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden johdannon mukaan: ”Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa (Laki asianajajista 5 § 1 momentti ja Suomen Asianajajaliiton sääntöjen 35 § 1 momentti).” Asianajajan rehellisyys on kelpoisuusvaatimuksena sille, että hän voi toimia asianajajana. Asianajajan rehellisyys ei kuitenkaan ole vain kelpoisuusvaatimus, vaan vaikuttaa käytännössä siihen, miten asianajajan tulee toimeksiantojaan hoitaa. - Uutiset
25.2.2020 14.15
Hovioikeus ei ryhtynyt toimenpiteisiin toisen puolustajan määräämiseksi laajaan rikosasiaanA:n vaatimus toisen puolustajan määräämiseksi liittyy rikosasiaan, jossa esitutkinta- ja oikeudenkäyntiaineisto on erittäin laaja, ja vastaajia on lukuisia. A:n osuus asiakokonaisuudessa on keskeinen. Haastehakemus on 127 sivua pitkä, ja A:lle vaaditaan siinä ankaraa 13 vuoden vankeusrangaistusta 21 rikoksesta. Epäillyn oikeus valita puolustajansa voidaan sivuuttaa vain erityisistä syistä. Hovioikeus katsoi, että käsillä oli tällaisia syitä ja ettei B:tä voitu määrätä A:n puolustajan tehtävään käräjäoikeudessa käsiteltävänä olevassa rikosasiassa. (Vailla lainvoimaa 25.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 11.48
Hovioikeus: Asianajaja voitiin erottaa Suomen Asianajajaliitosta – menettely osoitti kokonaisuutena arvostellen piittaamattomuutta hyvän asianajajatavan noudattamisesta ja oli omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoaValvontalautakunta oli todennut, että A:n hyvän asianajajatavan vastainen menettely oli ollut asianajajista annetun lain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla toistuvaa, koska valvontalautakunnalla oli ollut käsiteltävänä useita A:n samankaltaista epäasiallista käyttäytymistä ja kielenkäyttöä koskevia moitteita ja koska A:n epäasiallisten viestien lähettäminen oli ollut pitkäkestoista ja jatkunut vielä valvonta-asioiden vireille tulon jälkeenkin. Lisäksi valvontalautakunta oli ottanut huomioon sen, että A:lle oli jo aiemmin vuosina 2013-2018 määrätty neljä kurinpidollista seuraamusta, kaksi varoitusta ja kaksi huomautusta. Valvontalautakunta oli katsonut A:n menettelyn kokonaisuutena arvostellen osoittavan piittaamattomuutta hyvän asianajajatavan noudattamisesta ja olevan omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa. A:n hyvän asianajajatavan vastaisen menettelyn moitittavuus, toistuvuus ja pitkäkestoisuus huomioon ottaen valvontalautakunta oli määrännyt päätöksensä heti noudatettavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hovioikeus hyväksyi valvontalautakunnan seuraamusharkintaa koskevat perustelut ja totesi lisäksi, ettei valvontalautakunnan ratkaisuun liittynyt laillisuusperiaatteen kannalta ongelmia. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
12.2.2020 9.21
KKO: Yhdistyksen Auktorisoidut lakimiehet nimi oli harhaanjohtavaYhdistykselle, jonka jäseneksi voitiin hyväksyä yksinomaan luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia, oli rekisteröity nimi Auktorisoidut lakimiehet - Auktoriserade Jurister - Authorized Attorneys at Law ry. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että nimi oli harhaanjohtava muun ohella siltä osin kuin se antoi yleisölle virheellisen käsityksen yhdistyksen jäsenistöstä. Yhdistyksen nimeä koskeva rekisterimerkintä kumottiin. - Uutiset
7.2.2020 9.13
Advokaatti: Korkein hallinto-oikeus muuttui valituslupatuomioistuimeksi – haastateltavana KHO:n presidentti Kari KuusiniemiUusi Advokaatti-lehti on julkaistu. - Uutiset
5.2.2020 16.00
Hovioikeus: Ulkopaikkakuntalaisen avustajan käyttämiselle oli perusteltu syyVaasan HAO:ssa vireillä ollut asia ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaan KO:ssa käsitelty asia olivat koskeneet samaa lasta, jonka vuoksi asioiden kiinteän yhteyden oli katsottava muodostavan perustellun syyn korvata matkustamisesta syntyneet lisäkulut ja ajanhukka asianajajalle. Aikaisempien asianajajan suorittamien toimeksiantojen perusteella syntyneen luottamussuhteen yhdessä valituksessa päämiehen ulkomaalaisuudesta ja kielitaidottomuudesta esitettyjen seikkojen kanssa voitiin myös katsoa tukevan asianajajan valintaa avustajaksi. Asianajajan kokonaispalkkioita korotettiin. Asianajajalle maksettiin KO:n määräämän palkkion lisäksi korvausta matka-ajasta ja matkakuluista, mikä määrä jäi valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
4.2.2020 13.30
Unionin tuomioistuin tulkitsi asianajajan riippumattomuuden käsitettä ja kumosi unionin yleisen tuomioistuimen määräyksenUnionin tuomioistuin katsoi, että Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, että se, että asianosaisen ja sen asianajajan välillä oli olemassa opetustehtäviä koskeva sopimus, loukkasi unionin tuomioistuimissa esiintyvien edustajien riippumattomuuden vaatimusta. Unionin tuomioistuin kumosi näin ollen valituksenalaisen määräyksen. - Uutiset
17.1.2020 11.42
Asianajajapäivän 2020 teemana vastuullisuusAsianajajapäivää vietettiin perjantaina 17. tammikuuta 2020 Kalastajatorpalla Helsingissä. - Uutiset
16.1.2020 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei pitänyt asianajotoimiston toimintaa hyvän perintätavan vastaisena menettelynäKO oli katsonut, että kantaja oli toiminut perintälain 4 §:n hyvän perintätavan vastaisesti ottaen huomioon, että kantaja oli samanaikaisesti yrittänyt saada vastaaja vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt kantajan saatava mutta samalla kantaja oli turvautunut ulosottoon, joka on asiassa kerrotuin tavoin viimekätinen keino panna täytäntöön laiminlyödyt maksuvelvoitteet, jollei velkaa makseta vapaaehtoisesti. Käyttämällä näitä perintätapoja rinnakkain kantaja oli aiheuttanut vastaajalle tarpeettomia kuluja, joita vastaaja ei ollut velvollinen kantajalle korvaamaan. Näillä perusteilla kantajan kanne vastaajaa kohtaan oli KO:ssa hylätty. HO puolestaan katsoi asiassa lausumillaan perusteilla, ettei yhtiö ollut aiheuttanut asiassa vastapuolelleen kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Yhtiöllä oli siten oikeus saada vastapuolelta kanteessa vaaditut perintäkulut viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 16.1.2020) - Uutiset
14.1.2020 11.00
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitusAA oli vaatinut, että valvontalautakunnan ratkaisu kumotaan siten, ettei AA:n katsota menetelleen miltään osin hyvän asianajajatavan vastaisesti, ja toissijaisesti, että seuraamukseksi määrätään enintään huomautus. HO ei muuttanut valvontalautakunnan päätöstä. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020) - Uutiset
14.1.2020 10.30
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin määrätä 2 000 euron seuraamusmaksuHO katsoi valvontalautakunnan ratkaisusta ilmenevät seikat huomioon ottaen, ettei seuraamusmaksua voitu pitää valvontalautakunnan ratkaisukäytännöstä poikkeavana tai muutonkaan kohtuuttomana seuraamuksena. AA:lle oli varattu tilaisuus antaa vastauksensa kantelun johdosta ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet asiaa valvontalautakunnassa käsiteltäessä. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020) - Uutiset
27.12.2019 8.29
Hovioikeus: Konkurssipesää hoitaneelle asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli katsonut AA:n menetelleen tapaohjeiden 4.1 kohdan ja tapaohjeiden 9.2 kohdan vastaisesti. HO ei muuttanut Valvontalautakunnan päätöksiä. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019) - Uutiset
19.12.2019 12.00
Oikeuskansleri: TEM:n menettely hankkia kaivosyhtiöitä edustaneelta asianajotoimistolta selvitys kaivoslainsäädännön muutostarpeista oli ongelmallistaOikeuskansleri pitää työ- ja elinkeinoministeriön menettelyä hankkia kaivosyhtiöitä edustaneelta asianajotoimistolta selvitys kaivoslainsäädännön muutostarpeista ongelmallisena. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan ministeriön menettely on ollut omiaan synnyttämään ulkopuolissa epäilyksen virkatoiminnan puolueettomuutta kohtaan. - Uutiset
17.12.2019 13.00
Hovioikeus korotti muualta tulleen avustajan palkkiotaAsiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että tässä tapauksessa muualta tulleen avustajan käyttäminen oli ollut perusteltua. AA:lla oli siten oikeus korvaukseen matkustamisesta aiheutuneista lisäkuluista ja ajanhukasta. AA:lta ei peritty HO:ssa oikeudenkäyntimaksua. (Vailla lainvoima 17.12.2019)