Asianajaja
- Uutiset
13.6.2017 11.50
Hovioikeus: As Oy:n konkurssipesän pesänhoitajana toimineelle asianajajalle voitiin antaa huomautusAA:n olisi tullut hyvän asianajajatavan edellyttämä huolellisuusvelvoite huomioiden hankkia lausunto kiinteistön käyvästä arvosta taholta, jolla ei ole sidoksia velkojapankkiin. AA:n katsottiin menetelleen vastoin konkurssilain 14 luvun 3 §:ssä ja hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden kohdan 4.1. velvoitteita. Menettelyä ei ollut pidettävä asianajajista annetun lain 7 §:n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäisenä. (Vailla lainvoimaa 13.6.2017) - Uutiset
12.6.2017 16.00
Hovioikeus palautti varoituksen saaneen asianajajan jutun valvontalautakuntaan suullisen käsittelyn järjestämiseksiHO katsoi, että asia oli sekä käsillä olevan AA:n esteellisyyskysymyksen että HAO:ssa olleen valitusprosessin osalta palautettava valvontalautakuntaan suullisen käsittelyn toimittamiseksi. HO ei tässä yhteydessä ottanut kantaa valvontalautakunnassa toimitettavan suullisen käsittelyn tarkempaan laajuuteen eikä siihen, mitä suullista todistelua valvontalautakunnassa on otettava vastaan. Nämä kysymykset jätettiin valvontalautakunnan ratkaistaviksi. HO katsoi, että sovitteluhalukkuuden selvittämisen osalta valvontalautakunnan ei ollut katsottava menetelleen virheellisesti. Valvontalautakunnan ratkaisu kumottiin. Asia palautettiin valvontalautakuntaan. (Vailla lainvoimaa 12.6.2017) - Uutiset
12.6.2017 10.45
”Asianajaja (eläkkeellä)” olisi ansainnut kurinpidollisena seuraamuksena tulla erotetuksi mikäli hän olisi ollut vielä Suomen Asianajajaliiton jäsenKoska A oli eronnut Suomen Asianajajaliitosta 4.2.2016, mutta kantelut olivat tulleet tätä ennen vireille, määrättiin seuraamus siten, mitä hän olisi voinut saada seuraamukseksi, mikäli olisi vielä ollut liiton jäsen. Asioissa ei ollut HO:ssa aihetta antaa erikseen ratkaisua A:n väliaikaista ratkaisua koskevasta pyynnöstä, koska valvontalautakunnan ratkaisuissa ei ollut määrätty mistään, minkä täytäntöönpanoviranomainen olisi voinut panna täytäntöön. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisujen muuttamiseen ei ollut. Suomen Asianajajaliitto ei ollut asioissa A:n vastapuoli. Näin ollen A:n siihen kohdistama vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta HO:ssa oli hylättävä perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 12.6.2017) - Uutiset
5.6.2017 9.10
Väitös: Rikosasian vastaajaa avustavan asianajajan lojaalisuusvelvollisuusOTM Jukka Ahtisen väitöskirjan keskiössä on vastaajaa avustavan asianajajan lojaalisuus suomalaisessa rikosprosessissa. Lojaalisuutta voidaan kuvata toimeksiantoa koossa pitäväksi sideaineeksi. Lojaalisuus tarkoittaa oikeaa suhtautumistapaa – asianajajan palveluasennetta päämiehen asiassa. Kyseessä on asianajollinen kunniakoodi, joka on samalla tärkeä osa oikeudenmukaista rikosprosessia. - Uutiset
31.5.2017 10.23
Asianajaja menetteli hyvän asianajajatavan vastaisesti laskuttaessaan asiakasta vaikka toimeksiantosopimusta ei ollut syntynyt - huomautus ei ollut kohtuuton seuraamusHO katsoi, että valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti laskuttaessaan asiakasta, vaikka toimeksiantosopimusta ei ollut syntynyt. Valvontalautakunta oli määrännyt AA:lle seuraamuksena huomautuksen, mitä ei voitu pitää kohtuuttomana. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 31.5.2017) - Uutiset
23.5.2017 8.32
Asianajajalle huomautus laskuerittelyn laatimatta jättämisestäAA ei ollut antanut osakkaille tiedoksi laskua, jossa pesänselvittäjän palkkio ja huoneiston myyntiin liittyvät toimenpiteet olisi eritelty. AA oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti laiminlyömällä laatia palkkio-ohjeen 5-kohdan mukaisen asianajolaskua koskevan erittelyn. Valvontalautakunta oli määrännyt AA:lle seuraamuksena huomautuksen, mitä ei voitu pitää kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 23.5.2017) - Uutiset
16.5.2017 15.34
Velkomuskanteensa peruuttanut asianajotoimisto velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikuluja viideltä tunnilta 150 euroa - vastaaja ei voinut puuttuvan oikeustieteellisen loppututkinnon vuoksi laskuttaa samalla tuntiveloituksella kuin oikeustieteellisen loppututkinnon saaneet henkilötVastaaja oli vaatinut, että asianajotoimisto on velvoitettava korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 750 euroa viivästyskorkoineen. Vaikka lähtökohtaisesti asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista tässä tapauksessa katsottiin, että oli pidettävänä kohtuullisena, että vastaajalle tulee jotenkin korvata tämän tekemä työ. Asiassa oli otettu huomioon kanteen laatu ja kiistämisen peruste ja katsottu, että vastaaja oli antanut tavanomaista vaivannäköä hieman suuremman panostuksen. Vastaaja olisi voinut käyttää asiamiestä tai avustajaa, mutta oli kuitenkin itse selviytynyt vastauksen ja lausuman antamisesta ja näin ollen ei ollut syntynyt asiamiehen tai avustajan käytöstä minkäänlaisia kustannuksia. Kulukorvauksen korottamista vaatineelle vastaajalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.5.2017) - Uutiset
15.5.2017 11.03
Hovioikeus ei myöntänyt avustajana toimineelle asianajajalle korvausta selvästi perusteettomasta muutoksenhakemuksestaValittaja oli valitukseksi otsikoimassaan kirjelmässä vaatinut, että KO:n ratkaisun muutoksenhakukielto poistetaan ja että HO tutkii valituksen. Lisäksi hän oli toistanut KO:n päätökseen kirjatut vaatimukset väliaikaismääräyksen antamisesta ja todistelua koskien. HO totesi, että KO:n antama muutoksenhakuohjaus oli ollut yksiselitteinen ja selkeä, eikä sen ollut HO:ssa osoitettu olleen virheellinen. Näissä olosuhteissa ja käsiteltävänä olevan asian tosiseikoista tietoisena myös valittajan avustajana toimivan asianajajan oli täytynyt ymmärtää muutoksenhakuohjauksen merkitys ja oikeellisuus. Sillä, että HO oli viran puolesta tutkinut valittajan muutoksenhakemuksen myös kanteluna, ei ollut merkitystä arvioitaessa valittajan avustajan oikeutta palkkioon. (Vailla lainvoimaa 15.5.2017) - Uutiset
11.5.2017 14.07
Pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineelle asianajajalle annettu huomautus poistettiinAsiassa oli kyse siitä, oliko AA toiminut velkaa koskevassa asiassa huolimattomasti ja hyvän asianajajatavan vastaisesti. HO katsoi, että AA:n menettely ei ollut ollut hyvän asianajajatavan vastaista. Aihetta huomautuksen antamiseen AA:lle ei siten ollut. Valvontalautakunnan ratkaisu kumottiin ja AA:lle määrätty huomautus poistettiin. (Vailla lainvoimaa 11.5.2017) - Uutiset
10.5.2017 14.47
Hovioikeuden kolme ratkaisua saman toimiston asianajajille annetuista varoituksista esteellisyystilanteissa – valvontalautakunnan ratkaisuja ei muutettuHovioikeus katsoi muun muassa, että valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa, että asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti jatkaessaan pesänhoitajana toimimista sen jälkeen, kun valvontalautakunta oli todennut hänet esteelliseksi tehtävään. Ottaen huomioon asianajajan yleiset velvollisuudet esteellisyystilanteissa ratkaisua ei tältä osin voida pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
10.5.2017 11.21
Asianomistajaa aikaisemminkin avustaneella mutta toisella paikkakunnalla toimivalla asianajajalla ei ollut oikeutta korvaukseen matka-ajalta eikä matkakuluistaOikeuskäytännössä on linjattu, että aikaisempi asiakassuhde ei välttämättä muodosta oikeusapua koskevissa säädöksissä tarkoitettua perustetta määrätä avustajaksi henkilöä, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa. Asianomistajan aiempi asuminen Loimaalla AA:n sivutoimipaikan Forssan läheisyydessä tai AA:n toiminta muissa tähän liittymättömissä asioissa A:n avustajana, ei tehnyt AA:n käyttämistä avustajana nyt käsiteltävänä olevassa asiassa Pirkanmaan KO:ssa perusteltua. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen matkakulujen ja matka-ajan palkkion osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
4.5.2017 11.20
Asianajaja perusti ensi- ja turvakodin lastensa tapaamisten järjestämiseksi - valvontalautakunta oli voinut antaa varoituksenAA oli perustanut laitoksen, jotta hänen lapsensa etu ja oikeudet olisivat voineet ainakin tapaamisten osalta toteutua. Valvontalautakunta oli katsonut, että AA oli pyrkinyt tarkoituksellisesti käyttämään hyväkseen Oulun KO:n päätöksessä ollutta ilmeistä nimivirhettä perustaessaan päätöksen saatuaan Jyväskylän ensi- ja turvakoti -nimisen laitoksen Ouluun ja hakiessaan Keski-Suomen KO:lta väliaikaismääräyksen täytäntöönpanoa perustamassaan laitoksessa. HO katsoi, että valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
3.5.2017 15.00
EIT: Asianajajan pankkitilin tutkimisella loukattiin oikeutta ammatilliseen luottamuksellisuuteen ja yksityiselämäänEIT:n 5. jaosto totesi yksimielisesti, että saksalaisen puolustusasianajajan yrityksen pankkitilin tarkastamisella oli rikottu EIS 8 artiklaa. - Uutiset
3.5.2017 10.10
Asianajaja Mika Ilveskero: Eräiden viranomaisten pääsy asianajajan salassa pidettäviin asiakastietoihin – Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Finanssivalvonta, Tietosuojavaltuutettu, Konkurssiasiamies ja AluehallintovirastoPoliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten oikeudesta päästä asianajajan toimitiloihin ja sitä kautta salassa pidettäviin asiakastietoihin on kirjoitettu varsin paljon. Kun rikosoikeudellisten sanktioiden rinnalle on säädetty uusia hallinnollisia sanktioita, kysymykseksi on noussut hallinnollisia sanktioita tutkivien ja määräävien viranomaisten tutkintakeinot. Mitä laajemmat ovat hallintoviranomaisten tutkintakeinot, sitä helpommin hallinnollinen rike voidaan selvittää. Asianajaja Mika Ilveskeron Defensor Legis -lehden kirjoitelman tarkoituksena on esitellä eräiden hallintoviranomaisten tutkintaoikeuksia ja selvittää, kuinka sääntely ottaa huomioon asianajajien salassapito-oikeuden, jonka tarkoituksena on suojata asiakkaan oikeutta luottamukselliseen yhteydenpitoon asianajajan kanssa. Ilveskero selvittää muun muassa, onko asianajajan todistamiskieltoa koskevista uusista oikeudenkäymiskaaren säännöksistä saatavissa tulkinta-apua hallintoviranomaisten tutkintaoikeuden laajuutta määritettäessä. Kirjoitelma perustuu Ilveskeron Asianajajaoikeuden killan 25. kokoontumisessa 15.11.2016 pitämään esitykseen eräin täydennyksin. - Uutiset
2.5.2017 10.10
OTT, KKO:n presidentti Timo Esko: Asianajajaetiikka, laki ja tuomioistuimetSiitä, että asianajajien kurinpitotoiminta on ammattikunnan sisäistä toimintaa, on ajan mittaan jouduttu tinkimään. Valvontalautakunnassa on nykyään myös merkittävä asianajajakunnan ulkopuolinen edustus. Muutoksenhakuvaiheessa valvonta-asiat tulevat kokonaan muiden kuin asianajajien tutkittavaksi. Kun useimmat asianajajien kurinpitoasiat eivät tavallisesti tule yleisten tuomioistuinten tutkittavaksi lainkaan, näiden juttujen tausta on vaarassa jäädä tuntemattomaksi muutoksenhakuasteissa. Eettisten sääntöjen luonteesta johtuu, että puhtaaksiviljellyn periaatteen mukaan niitten soveltamisen tulisi kuulua yksin oman ammattikunnan edustajien toimivaltaan. Periaatteen puhtaudesta on kuitenkin jouduttu luopumaan sekä ensiasteessa valvontalautakunnassa että muutoksenhakuasteessa hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa. Asian voidaan kuitenkin ajatella olevan järjestettävissä muutoksenhakuasteessa etiikan teorian näkökulmasta moitteettomalle kannalle, jos muutoksenhakutuomioistuin rajoittuu tutkinnassaan siihen, että tarkastaa vain menettelyn oikeellisuuden sekä sen, ettei valvontalautakunnan ratkaisu ole ilmeisen kohtuuton. Tähän suuntaan onkin viime aikoina menty, OTT, KKO:n presidentti Timo Esko kirjoittaa Defensor Legis -lehden Matti Ylöstalon syntymästä 100 vuotta -teemanumerossa. Kirjoitus on juhlaesitelmä, joka pidettiin Asianajajaoikeuden killan professori Matti Ylöstalon (s. 4.2.1917) kunniaksi 3.2.2017 järjestetyssä muistoseminaarissa. - Uutiset
27.4.2017 8.10
Apulaisvaltakunnansyyttäjä arvioi vähäisyysperusteella tehtävän esitutkinnan rajoittamisen kriteerejä asianajajan ammattinimikkeen lainvastaisessa käyttämisessäApulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen päätyi siihen, ettei tämän kaltainen rikosepäily ole lähtökohtaisesti sellainen, että sen esitutkinnan voisi heti esitutkinnan alussa rajoittaa vähäisyysperusteella. - Uutiset
26.4.2017 11.45
Hovioikeuden ratkaisu asianajajan vastuuvakuutuksen perusteella suoritettavasta vahingonkorvauksesta kun tämä oli laiminlyönyt noudattaa määräaikojaHovioikeus totesi, että kaikki kanteessa mainitut rahallisesti määritetyt ja vahvistetut korvauserät vahinkoina olivat luonteeltaan sellaisia, jotka asianajajan sopimusrikkomustilanteessa kuuluivat tyypillisesti asianajajan korvausvelvollisuuden piiriin. Korvausvastuun edellytykset olivat siten näiltä osin olemassa. Asiassa ei ilmennyt hovioikeuden pääkäsittelyssä vastaanotetun todistelun perusteella aihetta arvioida syy-yhteyskysymystä toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Korvausvastuun edellyttämä syy-yhteys oli siten jäänyt näyttämättä. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen tältä osin ei ollut. Vaatimus kärsimyksen korvaamisesta sopimusvastuun perusteella oli myös hylättävä. Kantajan valitusoikeuden menetys ei ollut johtunut tehokkaiden oikeussuojakeinojen puuttumisesta, vaan kyse oli ollut asianajajan laiminlyönnistä noudattaa oikeudenkäymiskaaresta ilmeneviä valituksen tekemiselle säädettyjä määräaikoja. Kantajan oikeutta saada asiansa käsitellyksi ei siten ollut sillä tavoin loukattu, että hänellä tämän vuoksi olisi oikeus saada vakuutuskorvausta yhtiöltä kärsimyksestä asianajajan vastuuvakuutuksen perusteella. (Vailla lainvoimaa 26.4.2017) - Uutiset
7.4.2017 9.43
Advokaatti 2/2017: Asianajajan on puhuttava tottaRikosasianajajan tehtävä vaatii joskus tiukkoja eettisiä pohdintoja. Asianajajan tulee aina olla lojaali päämiehelleen sekä puhua totta oikeuskäsittelyssä. Advokaatti kysyi kokeneilta asianajajilta, voiko totuudellisuus tuomarin edessä joskus olla ristiriidassa päämiehen edun ajamisen kanssa, eli voiko asianajaja valehdella. Haastateltavien mielestä ei. - Uutiset
13.3.2017 8.00
Hovioikeus tuomitsi vangitsemispäätöksen salassa pidettäväksi määrättyjä tietoja ulkopuoliselle ilmaisseen asianajajan salassapitorikkomuksesta sakkoihin - vain vangitsemispäätöksen julkisesta versiosta ilmenevät seikat olisi saanut ilmaistaHO tuomitsi A:n salassapitorikkomuksesta 15 päiväsakon rangaistukseen, koska hän oli ilmaissut päämiehensä C:n vangitsemispäätöksessä salassa pidettäväksi määrättyjä tietoja ulkopuoliselle B:lle. Syyksilukemisen kannalta ei ollut merkitystä, vaikka A oli saanut samat tiedot C:ltä, tutkinnanjohtajalta ja oman päättelynsä perusteella. A olisi saanut ilmaista B:lle vain ne seikat, jotka ilmenevät KO:n vangitsemispäätöksen julkisesta versiosta eli sen, että C on määrätty vangittavaksi todennäköisin syin epäiltynä törkeästä kiristyksestä ja että epäillyn rikoksen tekoaika on ollut 16.-18.12.2012. A:n B:lle antamat tiedot koskivat rikoksen tekotapaa ja poliisin suorittamia tutkintatoimenpiteitä, jotka olivat olleet KO:n antaman salassapitomääräyksen perusteella salassapidettäviä. A:n menettely täytti salassapitorikoksen tunnusmerkistön. KO:n tuomiota muutettiin. Syyte B:tä vastaan yllytyksestä A:n rikokseen hylättiin näyttämättömänä. (Vailla lainvoimaa 13.3.2017) - Uutiset
8.3.2017 16.00
Lapsiasiaa hoitanut asianajaja ei ottanut yhteyttä vastapuoleen ennen haastehakemusta - hovioikeus ei pitänyt asianajajalle annettua varoitusta kohtuuttomanaAA oli ryhtyessään oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 8.3.2017)