Asianajaja
- Uutiset
27.12.2019 8.29
Hovioikeus: Konkurssipesää hoitaneelle asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli katsonut AA:n menetelleen tapaohjeiden 4.1 kohdan ja tapaohjeiden 9.2 kohdan vastaisesti. HO ei muuttanut Valvontalautakunnan päätöksiä. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019) - Uutiset
19.12.2019 12.00
Oikeuskansleri: TEM:n menettely hankkia kaivosyhtiöitä edustaneelta asianajotoimistolta selvitys kaivoslainsäädännön muutostarpeista oli ongelmallistaOikeuskansleri pitää työ- ja elinkeinoministeriön menettelyä hankkia kaivosyhtiöitä edustaneelta asianajotoimistolta selvitys kaivoslainsäädännön muutostarpeista ongelmallisena. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan ministeriön menettely on ollut omiaan synnyttämään ulkopuolissa epäilyksen virkatoiminnan puolueettomuutta kohtaan. - Uutiset
17.12.2019 13.00
Hovioikeus korotti muualta tulleen avustajan palkkiotaAsiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että tässä tapauksessa muualta tulleen avustajan käyttäminen oli ollut perusteltua. AA:lla oli siten oikeus korvaukseen matkustamisesta aiheutuneista lisäkuluista ja ajanhukasta. AA:lta ei peritty HO:ssa oikeudenkäyntimaksua. (Vailla lainvoima 17.12.2019) - Uutiset
12.12.2019 13.54
Hovioikeus poisti asianajajalle annetun huomautuksenHO katsoi samoin kuin Asianajajaliitto, ettei AA:n menettely ollut ollut moitittavaa. HO kiinnitti huomiota siihen, ettei kysymys ollut ollut AA:n vastaanottamasta tehtävästä hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden tarkoittamassa mielessä. Arvioitaessa asianajajan toimintaa omassa asiassaan oli lähtökohdaksi otettava ne vaatimukset, joita asianajajalle asetetaan muutoin kuin asianajotoiminnassa. Tapaohjeiden 3.5 kohdan mukaan asianajajan on tällöin vältettävä kaikkea, mikä saattaa alentaa asianajajakunnan arvoa tai vähentää luottamusta asianajajakuntaan. HO katsoi, ettei AA:n asiassa selostetulla menettelyllä ollut tällaisia vaikutuksia. Näin ollen AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 12.12.2019) - Uutiset
9.12.2019 7.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu maksuvaatimuksesta, joka koskee vuotuisia jäsenmaksuja, jotka asianajaja on velkaa asianajajayhteisölleOikeusriita, joka koskee asianajajan velvollisuutta suorittaa vuotuiset jäsenmaksut, jotka hän on velkaa asianajajayhteisölleen, kuuluu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EU) N:o 1215/2012 asetuksen soveltamisalaan vain sillä edellytyksellä, ettei kyseinen yhteisö käytä sovellettavan kansallisen oikeuden nojalla julkista valtaa vaatiessaan kyseistä asianajajaa täyttämään tämän velvollisuuden, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä tarkistaa. Kannetta, jossa asianajajayhteisö vaatii jäsenensä velvoittamista maksamaan vuotuiset jäsenmaksut, jotka hän on velkaa yhteisölle ja joiden pääasiallisena tarkoituksena on vakuutuspalvelujen kaltaisten palvelujen rahoittaminen, on pidettävä asetuksen 1215/2012 7 artiklan 1 alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa ”sopimusta koskevassa asiassa” nostettuna kanteena edellyttäen, että kyseiset maksut muodostavat vastikkeen tämän yhteisön jäsenilleen suorittamista palveluista, joihin asianomainen jäsen on vapaaehtoisesti antanut suostumuksensa, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä tarkistaa. - Uutiset
29.11.2019 13.29
Uusin Advokaatti-lehti julkaistuAdvokaatti-lehdessä muun muassa: Kun uhrin omainen kohtaa surmaajan, oikeusministerin uudet haasteet ja taloustoimittajasta asianajajaksi. - Uutiset
25.11.2019 10.30
Hovioikeus: Asiamiehen vaihtuminen ei itsessään ole peruste valitusajan määräajan pidentämiselleHO katsoi, ettei asiamiehen vaihtuminen itsessään ole peruste valitusajan määräajan pidentämiselle, mikäli siitä johtuen valitus kuitenkin olisi voitu laatia alunperin valitukselle asetetussa määräajassa. Tässä asiassa kuitenkin ilmoitus avustajan vaihtumisesta oli tullut niin myöhään, ettei asianajaja ollut kyennyt riittävän ajoissa havaitsemaan esteellisyyttään. Uutta avustajaa ei ollut ehditty hankkia enää valitusajan viimeisenä iltapäivänä. HO katsoi edellä sanotusta johtuen, että asiassa oli ollut hyväksyttävä syy sille, ettei valitusta ollut pystytty laatimaan valitukselle asetetussa määräajassa. Näin ollen valituksen tekemiselle tuli myöntää lisäaika. Kun asiassa ei ollut pyydetty tiettyä lisäaikaa valituksen laatimista varten, HO katsoi, että uuden valitusajan oli oltava OK 25 luvun 12 §:n 1 momentin mukainen. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
12.11.2019 9.10
Tyytymättömyyden ilmoitusta koskeva asianajajan kantelu pesänjakajan vapauttamista koskevasta päätöksestä hylättiinAA oli vaatinut, että hänen tyytymättömyyden ilmoituksensa hyväksytään myös siltä osin kuin se oli koskenut KO:n päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. AA oli sanotulla päätöksellä vapautettu pesänjakajan tehtävästä. AA oli vedonnut siihen, että pesänjakajan vapauttamista koskevan päätöksen perustelut vaikuttivat myös hänelle maksettavan palkkion suuruuteen. HO katsoi, että KO oli menetellyt oikein jättäessään hyväksymättä tyytymättömyyden ilmoituksen päätökseen siltä osin kuin se oli koskenut päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
23.10.2019 9.00
Käräjäoikeuden ei olisi tullut kohtuullistaa puolustajalle maksettavaa palkkiota - puolustajalla ei ollut kuitenkaan oikeutta saada valtion varoista korvausta oman muutoksenhakemuksensa tekemisestäB oli esitutkinnassa ollut epäiltynä rekisterimerkintärikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta. Asiassa oli 15.2.2016 tehty B:n osalta syyttämättäjättämispäätös. B:n puolustajaksi määrätty asianajaja AA oli esittänyt esitutkinnan aikana suoritetuista toimenpiteistä laskun, joka oli perustunut tehtyyn 22,75 työtuntia vastaavaan määrään. Asiassa esitetyn perusteella HO katsoi, ettei AA:n 22,75 tunnin työmäärään perustuvaa palkkiovaatimusta voitu pitää sillä tavoin tavanomaisesta poikkeavana, että sitä olisi tullut kohtuullistaa. AA:lle maksettavaa puolustajan palkkiota oli siten korotettava 7,75 tunnin työmäärää vastaavalla määrällä. Oikeusapulain nojalla puolustajalla ei ole oikeutta saada valtion varoista korvausta oman muutoksenhakemuksensa tekemisestä (esim. KKO 1984 II 196 ja 1986 II 120, Jokela: Oikeudenkäyntikulut ja maksuton oikeusapu, 1995, s. 422-423). Näin ollen AA:n vaatimus valituksen laatimisesta hänelle aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista HO:ssa hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2019) - Uutiset
17.10.2019 10.00
Käräjäoikeus arvioi työeläkevakuutusyhtiön esittämän ja konkurssihakemuksen tehneen konkurssipesänhoitajan esteellisyyttä - yhtiön rangaistusvaatimus hylättiin näyttämättömänäAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että pesänhoitajaksi määrätyllä AA:lla olisi ollut sellaista toimeksiantoa työeläkevakuutusyhtiöltä, joka olisi voinut aiheuttaa epäilyn AA:n riippumattomuudesta tai puolueettomuudesta pesänjakajan määräämiseen liittyen ja joka AA:n olisi tullut siten oma-aloitteisesti ilmoittaa tuomioistuimelle. Näyttötakka oli rangaistusvaatimuksen esittäneellä yhtiöllä. Näyttämättä oli jäänyt, että AA olisi menetellyt mitenkään rangaistusvaatimuksessa (perätön lausuma tuomioistuimessa) väitetyin tavoin moitittavalla tavalla. Tässä tilanteessa ei voinut minkään rikoksen tunnusmerkistö myöskään täyttyä. Rangaistusvaatimus / syyte oli sen vuoksi näyttämättömänä hylättävä. Yhtiö toisti KO:n tuomiosta ilmenevän rangaistusvaatimuksensa HO:ssa. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 17.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 11.15
Asianajaja toimi hyvän asianajotavan vastaisesti toimittaessaan laskun asiakkaalleen yli vuoden kuluttua toimeksiannon päättymisestä - varoitus voitiin antaaValvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Ottaen huomioon, että AA:n oli katsottu toimineen hyvän asianajotavan vastaisesti sekä laskuttamansa palkkion määrän kohtuullisuuden että laskun toimittamisen osalta, kysymys ei ollut ollut niin vähäisestä menettelystä, että ratkaisu olisi kohtuuton tai ilmeisen virheellinen AA:lle määrätyn seuraamuksen osalta. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 15.10.2019) - Uutiset
11.10.2019 10.24
Hovioikeus ei muuttanut käräjoikeuden tuomiota toimitusjohtajasopimuksen rikkomista koskevassa riidassa - oikeudenkäyntiä ei näytetty myöskään pitkitetyn eikä asianajaja ollut velvollinen korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yhtiölle yhteisvastuullisesti päämiehensä kanssaHO:een valittaneella yhtiöllä ei katsottu olleen perusteita katsoa, että sillä olisi ollut oikeus purkaa toimitusjohtajasopimus. A ei ollut rikkonut 21.4.2016 saakka voimassa ollutta kilpailu- ja houkuttelukieltoa. Edellytyksiä velvoittaa A:ta suorittamaan sopimussakkoa ei ollut, eikä B Oy:llä ollut ollut oikeutta pidättäytyä irtisanomisajan palkan ja erokorvauksen maksamisesta A:lle. Edellytyksiä kohtuullistaa B Oy:n velvollisuutta maksaa irtisanomisajan palkkaa ja erokorvausta ei myöskään ollut. Pääasian osalta aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
8.10.2019 15.09
Valvontalautakunnassa ei ollut ilmennyt menettelyvirhettä - asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli oli todennut ratkaisussaan mm., että kun AA oli voinut havaita, että vastausten määräaika oli kulumassa umpeen, AA ei voinut hyväksyttävästi perustella toimimattomuuttaan sillä, että hän oli sopinut päämiehen allekirjoittavan vastauksen ja että päämies oli ollut määräajan umpeutuessa tavoittamattomissa. AA oli toiminut vastoin hyvää asianajajatapaa. HO katsoi, että AA oli saanut tiedokseen kaikki ne B:n valvontalautakunnalle toimittamat AA:a koskevat kirjelmät, joihin lautakunta oli ratkaisunsa perustanut. Asiassa ei ollut ilmennyt menettelyvirhettä. Valvontalautakunnan ratkaisun osalta HO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AAn menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti ja antaa hänelle varoituksen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
8.10.2019 11.10
Hovioikeuden päätös asianajajalle annetusta varoituksestaValvontalautakunnan päätös kumottiin siltä osin kuin AA:n oli katsottu toimittaneen viestinsä hyvän asianajajatavan vastaisesti kysymyksessä olevaan kiinteistönvälitysliikkeen sähköpostiosoitteeseen. Valvontalautakunnan päätöstä seuraamuksen osalta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 12.39
Syyte jätettiin nostamatta - vaadittuja 16.419,15 euron asianajokuluja ei korvattuValittaja oli vaatinut, että hänelle esitutkinnassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korvataan valtion varoista avustajan 59,35 tunnin työmäärän perusteella 16.419,15 eurolla. Lisäksi valittaja oli vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 588 eurolla korkoineen. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden siltä osin kuin asia oli saatettu HO:n tutkittavaksi. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 11.00
Sovintoon päätynyt elatusavun valmisteluistunto kesti 35 minuuttia - palkkio oli kuitenkin maksettava vähintään yhdeltä tunniltaIstuntokäsittelystä ja esitutkinnassa avustamisesta palkkio maksetaan aina vähintään yhdeltä tunnilta. Oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen 2 § huomioon ottaen asianajajalle istuntoajalta määrättävää palkkiota oli korotettava vastaamaan yhden tunnin työmäärästä maksettavaa palkkiota. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
1.10.2019 13.47
EU:n perusoikeusviraston raportti oikeusavun saatavuudesta käytännössä - Uutiset
27.9.2019 12.15
Advokaatti 4/2019 on julkaistuUusimman Advokaatin aiheita ovat muun muassa: - Uutiset
26.9.2019 10.00
Oikeuskansleri: Valvontalautakunta ei noudattanut hyvän hallinnon periaatettaOikeuskansleri katsoi, että valvontalautakunnan menettely ei ollut kaikllta osin täyttänyt asianajajalaissa ja hallintolaissa säädettyjä asianmukaisen käsittelyn vaatimuksia. Oikeuskansleri kiinnitti valvontalautakunnan huomiota lisäksi huolellisuuteen seuraamusesitysten laatimisessa. Sen sijaan oikeuskansleri ei katsonut valvontalautakunnan menetelleen moitittavasti järjestäessään valvonta-asioissa kahden kuultavan samanaikaisen kuulemisen ottaen huomioon että kummassakin tapauksessa kantelija oli sama ja kyse oli saman toimeksiannon hoitamisesta. - Uutiset
26.9.2019 9.15
Hovioikeus: Suomessa ei ole asianajajapakkoa – käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta sen vuoksi ettei kantajana olleella osakeyhtiöllä ollut edellytykset täyttävää oikeudenkäyntiasiamiestäYkkös Infra Oy ei ole käräjäoikeuden pyynnöstä huolimatta ilmoittanut itselleen oikeudenkäyntiasiamiestä tai -avustajaa. Tämä ei kuitenkaan muodosta puutetta haastehakemuksessa tai asian käsittelyn edellytyksissä. Suomen lakiin ei sisälly asianajajapakkoa, vaan asianosainen voi käydä oikeutta myös itse ilman avustajaa tai asiamiestä. Käräjäoikeuden ei olisi tullut lausumillaan perusteilla jättää kannetta tutkimatta. Asia oli palautettava Lapin käräjäoikeuden käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 26.9.2019) - Uutiset
16.9.2019 15.00
Hovioikeus hylkäsi asianajotoimiston vaatimuksen päätöksen täydentämiseksi perusteettomanaAsianajotoimisto oli HO:een 5.9.2019 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että HO täydentää asiassa antamaansa päätöstä siten, että se sisältää UK 2 luvun 14 §:n mukaisen määräyksen siitä, että jo suoritettu täytäntöönpano pysyy voimassa tai toissijaisesti määrää UK 2 luvun 14 §:n mukaisesti, että jo suoritettu täytäntöönpano pysyy voimassa. Hakemus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.9.2019) - Uutiset
6.9.2019 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskien kuluttajien tekemiä sopimuksia koskevien toimivaltasääntöjen rikkomisen tarkastamista viran puolestaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen 1215/2012, sellaisena kuin se on muutettuna komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/281, luettuna yhdessä EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, 53 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että ratkaisun antanut tuomioistuin, jolta on haettu kyseisen 53 artiklan mukaista todistusta lainvoimaiseksi tulleesta ratkaisusta, voisi selvittää viran puolesta, onko tämän asetuksen II luvun 4 jakson säännöksiä rikottu, jotta kuluttajalle voidaan ilmoittaa mahdollisesti todetusta rikkomisesta ja antaa hänelle mahdollisuus arvioida kaikista seikoista tietoisena mahdollisuutta vedota mainitun asetuksen 45 artiklassa säädettyyn oikeussuojakeinoon. - Uutiset
5.9.2019 11.30
Hovioikeus palautti asianajotoimiston ja konkurssitilassa olevan eläkekassan välisen toimeksiantosopimukseen perustuvan velkomusriidan käräjäoikeuteenHO katsoi, että asia oli tuomiossa mainituista syistä palautettava KO:een OK 5 luvun säännösten edellyttämällä tavalla uudelleen valmisteltavaksi. KO:n tulee valmistelussa selvittää, mihin seikkoihin asiassa puolin ja toisin vedotaan ja mitä todisteita asiassa tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää. Tämän jälkeen KO:n tulee mahdollinen pääkäsittely toimitettuaan antaa tuomio, jossa on otettu huomioon kaikki, mitä asiassa on esitetty. (Vailla lainvoimaa 5.9.2019) - Uutiset
2.9.2019 11.30
Asianajosopimusta ei pidetty pätemättömänä eikä sitä tullut sovitellakaanAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko osapuolten välinen 7.9.2016 tehty asianajosopimus pätemätön sen suhteen, kun siinä oli ollut kysymys provisiopalkkioehdosta eli oliko A ollut sopimukseen sitoutuessaan oikeustoimikelpoinen ja soveltuiko sopimukseen OikTL 31 §:n 1 momentin mukainen kiskonnan tunnusmerkistö tai oliko siihen OikTL 33 §:ssä tarkoitetulla tavalla kunnianvastaista ja arvotonta vedota. Toiseksi kysymys oli ollut siitä, oliko sopimusta soviteltava OikTL 36 §:n mukaisella tavalla. KO oli päätynyt siihen, ettei asiassa tullut sovellettavaksi OikTL 31 tai 33 §:t, joten niihin perustuvat A:n vaatimukset oli hylätty. Perusteita kohtuullistaa sopimusta tai sen provisioehtoa tai asianajopalkkion määrää ei myöskään selvästi ollut. A oli velvoitettu suorittamaan yhtiölle asianajopalveluksen hinnan 15.282,74 euroa korkoineen ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena 5.233,87 euroa. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.9.2019) - Uutiset
28.8.2019 11.09
Avustajan palkkio oli arvioitava yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten perusteella, kun oikeusapu oli myönnetty oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden kattamiseksi - käräjäoikeuden päätöstä muutettiinKO oli katsonut, että palkkio maksetaan oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen 6 §:n mukaisesti 110 euron tuntipalkkion mukaan. HO muutti KO:n päätöstä ja korotti valtion varoista maksetun palkkion 242 euroksi. (Vailla lainvoimaa 28.8.2019) - Uutiset
27.8.2019 11.30
Oikeudenkäyntiavustajalautakunta hylkäsi hakemuksen oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseenOikeudenkäyntiavustajalautakunta katsoi, ettei hakija täyttänyt luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 2 §:n mukaista rehellisyyttä koskevaa vaatimusta. Ratkaisua tehdessään oikeudenkäyntiavustajalautakunta oli lisäksi ottanut huomioon, että kynnys lupahakemuksen hylkäämiseen, josta nyt esillä olevassa asiassa oli kysymys, on matalammalla kuin kynnys luvan peruuttamiseen. Päätös oli erimielinen. - Uutiset
26.8.2019 7.24
Suomen Asianajajaliiton 100-vuotispääjuhla: 100 oikeusvaikuttajaa sai Asianajajaliiton tunnustuksen – aineistoa juhlasta julkaistu kaikkien saatavilleSuomen Asianajajaliitto on nimennyt juhlavuotensa kunniaksi asianajajien joukosta 100 oikeusvaikuttajaa viidessä eri kategoriassa. Kategorioiden parhaat huomioitiin 23.8.2019 liiton pääjuhlassa Finlandia-talossa, ja koko vaikuttajalista löytyy osoitteesta www.asianajajaliitto.fi/100oikeusvaikuttajaa. - Uutiset
23.8.2019 10.08
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut pelkästään sähköpostiviestin epäselvän sanamuodon perusteella hylätä tyytymättömyyden ilmoitustaSähköpostiviestin lähettäjä oli työskennellyt kantelijan asiamiehen asianajotoimistossa. Hän oli kirjoittanut sähköpostiviestiinsä tyytymättömyyden ilmoituksen alle ”Aa C:n puolesta, NN – Aulavastaava”. HO katsoi, ettei KO:n olisi tullut pelkästään sähköpostiviestin epäselvän sanamuodon perusteella hylätä tyytymättömyyden ilmoitusta, vaan KO:n olisi tullut kehottaa ilmoittajaa täsmentämään ilmoitustaan tai esittämään oikeudenkäyntiasiamiehen valtakirjan. Tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäämistä koskeva KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 23.8.2019) - Uutiset
20.8.2019 11.15
Hovioikeus: Sairauslomalla ollut avustaja voitiin vaihtaaAsiaa oli käsitelty KO:n valmisteluistunnossa viimeksi 20.11.2017. Tämän jälkeen 26.3.2018 ja 6.11.2018 toimitettavaksi määrätyt pääkäsittelyt oli peruutettu valittajan avustajan (OTK) sairauslomasta johtuen. Asian käsittely oli lykätty 13.6.2019 pidettävään jatkettuun valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn. Ottaen huomioon 8.3.2019 päivätyn lääkärinlausunnon sisältö HO totesi, ettei avustajaa ollut pidettävä kykenevänä avustamaan asiassa hänen sairauslomansa aikana eikä asiassa voitu myöskään pitää poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että avustajan sairausloma jatkuisi 30.9.2019 jälkeen yhä edelleen. Asian ratkaisu ei joka tapauksessa sietänyt enää enempää viivytystä. (Vailla lainvoimaa 20.8.2019) - Uutiset
20.8.2019 8.46
Asianajaja toimi vastoin ammattitaito- ja huolellisuusvelvollisuuksiaan toimittaessaan puutteellisen valituksen EIT:lle - hovioikeus ei lieventänyt varoitusta huomautukseksiHO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt AA:lle seuraamuksena varoituksen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat myös täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 20.8.2019) - Uutiset
16.8.2019 9.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tiettyjen oikeudellisten palvelujen jättämisestä julkisia hankintoja koskevien tekomenettelyiden ulkopuolelleEnnakkoratkaisupyyntö esitettiin asiassa, joka koskee tiettyjen oikeudellisten palvelujen jättämistä julkisia hankintoja koskevien tekomenettelyiden ulkopuolelle direktiivin 2014/24 säännösten täytäntöönpanemiseksi annetussa Belgian lainsäädännössä. Pääasian kantajat, jotka ovat asianajajia ja juristin koulutuksen suorittaneita henkilöitä, nostivat ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa Grondwettelijk Hofissa (perustuslakituomioistuin) kanteen, jossa he vaativat kyseistä tuomioistuinta kumoamaan julkisista hankinnoista annetun lain säännökset, joilla tietyt oikeudelliset palvelut sekä tietyt välimies- ja sovittelupalvelut jätetään tämän lain soveltamisalan ulkopuolelle. Pääasian kantajat esittivät, että siltä osin kuin näistä säännöksistä seuraa, että niissä tarkoitettuja palveluita koskevien sopimusten sopijapuolen valinta jätetään kyseiseen lakiin sisältyvien julkisten hankintojen tekemistä koskevien sääntöjen soveltamisen ulkopuolelle, säännökset johtavat erilaiseen kohteluun, jota ei voida oikeuttaa. EUT katsoo kesäkuussa antamassaan ennakkoratkaisussa, ettei kysymyksen tutkimisessa ollut ilmennyt mitään seikkaa, joka voisi vaikuttaa julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun direktiivin 2014/24/EU 10 artiklan c alakohdan ja d alakohdan i, ii ja v alakohdan säännösten pätevyyteen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja toissijaisuusperiaatteen sekä SEUT 49 ja SEUT 56 artiklan kannalta. - Uutiset
25.6.2019 10.19
KHO:n äänestysratkaisu Finavian johdannaisvastuiden selvittämiseen liittyvän tarkastusmuistion julkisuudesta ja salassa pidettävyydestäFinavia Oyj:n valituslupahakemus hylätiin siltä osin kuin Helsingin HAO:n päätöksen kumoamista oli vaadittu viranomaisen ja valitusviranomaisen kuulemis- ja selvittämisvelvollisuuteen liittyvällä perusteella. KHO ei siten antanut ratkaisua valitukseen tältä osin. KHO myönsi valitusluvan muilta osin ja tutki asian. Helsingin HAO:n päätös kumottiin osittain ja valtiontalouden tarkastusviraston päätös saatettiin tietopyyntöjen hylkäämisen osalta voimaan siltä osin kuin tarkastusmuistiosta ilmenee
- tietoja Finavia Oyj:n oikeudellisina neuvonantajina toimineiden asianajajien johdannaisvastuuasian eräiden käsittelyvaiheiden yhteydessä laatimista selvityksistä ja esittämistä näkemyksistä,
- tietoja, jotka koskevat Finavia Oyj:n ja sen käyttämän vahinkovakuutusyhtiön välistä välimiesmenettelyä ja väli- ja välitystuomion yksityiskohtaista sisältöä sekä Finavia Oyj:n ja sen käyttämän tilintarkastusyhteisön välisen sovintosopimuksen yksityiskohtaista sisältöä lukuun ottamatta tietoja välimiesmenettelyn ja sovintosopimuksen osapuolista sekä tietoja, joita jo tarkastusvirasto on pitänyt julkisina sekä
- tietoja Finavia Oyj:n hallituksessa käytyjen keskustelujen ja muun hallitustyöskentelyn yksityiskohtaisesta sisällöstä.
Muiden tarkastusmuistioon sisältyvien tietojen osalta valitus hylättiin. HAO:n päätöksen lopputulosta ei tältä osin muutettu. (Ään. 4-1. Esittelijän eriävä mielipide) - Uutiset
7.6.2019 16.00
Hovioikeus: Maksuohjelman määräysten tulee olla riittävän yksityiskohtaisia - pankin vaatimus uuden selvittäjän määräämisestä hylättiinHO:ssa oli kysymys siitä, oliko vahvistetussa maksuohjelmassa vakuusvelan maksueristä, maksuohjelman kestosta ja koroista annettu riittävän yksityiskohtaiset määräykset. HO totesi, ettei maksuohjelma sisältänyt velkajärjestelyvelallisen vakuusvelkaosuuden maksamisesta riittävän yksityiskohtaisia ja täsmällisiä määräyksiä niin, että ohjelman määräykset kävisivät myös täytäntöönpanoperusteena. Asia palautetiin KO:een, jonka tulee selvittäjän uuden maksuohjelmaehdotuksen saatuaan siinä laillisesti menetellä. Vaikka maksuohjelmassa oli päätöksestä asiassa ilmenneet puutteet, ei kuitenkaan voitu katsoa, että selvittäjäksi määrätty asianajaja olisi ollut olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan tai että hänen vapauttamisekseen tehtävästä olisi ollut muu painava syy. (Vailla lainvoimaa 7.6.2019) - Uutiset
7.6.2019 13.56
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu Belgiassa asianajajana ja Luxemburgissa oikeudellisena johtajana työskennelleen sosiaaliturva-asiassaSosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004, sellaisena kuin se on muutettuna 16.9.2009 annetulla asetuksella (EY) N:o 988/2009, on tulkittava siten, että henkilön, joka asetuksen N:o 883/2004 soveltamisen alkamispäivänä teki palkkatyötä yhdessä jäsenvaltiossa ja toimi itsenäisenä ammatinharjoittajana toisessa jäsenvaltiossa ja joka kuului siten samanaikaisesti näiden kahden jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännön piiriin, ei täytynyt, jotta häneen sovellettaisiin asetuksen N:o 883/2004, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 988/2009, nojalla sovellettavaa lainsäädäntöä, esittää tätä koskevaa nimenomaista pyyntöä. - Uutiset
3.6.2019 10.00
Valvontalautakuntaan tulleiden kanteluiden määrä ennallaanAsianajajaliiton yhteydessä toimivaan valvontalautakuntaan tuli vuonna 2018 vireille yhteensä 615 asiaa, joista 512 oli valvonta-asioita ja 103 palkkioriita-asioita. Kanteluiden määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2017, jolloin asioita tuli vireille 608. - Uutiset
29.5.2019 15.00
AVI: FC Perintä Oy:n konkurssipesän pesänhoitajan lähettämät perintäkirjeet: tietoa kirjeiden saajilleEtelä-Suomen aluehallintovirasto on saanut lukuisia yhteydenottoja velallisten saamista perintäkirjeistä, jotka on lähetetty FC Perintä Oy:n konkurssipesän pesänhoitajana toimivan asianajajan nimissä. Aluehallintovirasto ei valvo asianajajien toimintaa. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan. - Uutiset
29.5.2019 11.30
Hovioikeus kohtuullisti asianajajakantajalle maksettavia oikeudenkäyntikuluja 113 175,40 eurosta 20 000 euroonKO:n ensimmäinen valmisteluistunto oli pidetty 22.10.2015 kello 9.00 – 11.55 ja toinen 15.2.2016 kello 9.50 – 11.00. Kolmas valmisteluistunto oli pidetty vahingonkorvaussaatavan jo vanhennuttua 11.5.2017 kello 9.30 – 11.00 ja neljäs 20.11.2017 kello 9.00 – 10.00. Asianajajakantaja C:n avustajan laatimien oikeudenkäyntikululaskujen sisältämien toimenpiteiden yhteenlaskettu tuntimäärä oli ollut 318,18 tuntia. Tuntiveloitus oli ollut 240-300 euroa. HO totesi mm., että C:n ja hänen asiamiehensä olisi pitänyt havaita saatavan vanhentuminen 14.11.2016. Vanhentumisen seurauksena C:n oikeussuojan tarve oli muuttunut. C:llä ei ollut enää vanhentumisen jälkeen ollut aihetta ajaa asiaansa alkuperäisessä muodossa. HO katsoi, että kahden asiamiehen käyttäminen valmisteluistunnossa ei ollut ollut tarpeellista. Useat toimenpiteet pitivät sisällään oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön perehtymistä. Tämän osalta HO totesi, ettei asianajaja voi laskuttaa ammattitaitonsa ylläpitämistä päämiehensä vastapuolelta. Kokonaisuutena HO katsoi, että C oli tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman laajan oikeudenkäynnin. C:n asiamiehen KO:ssa esittämiä laskuja oli muutoinkin pidettävä asian laatuun ja laajuuteen nähden liiallisina. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019, Ään.) - Uutiset
28.5.2019 15.05
Hovioikeus: Pesänselvittäjäksi- ja jakajaksi määrätylle asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli katsonut, että pesänselvityksen ja jaon loppuunsaattaminen oli viivästynyt AA:sta johtuvasta syystä. AA:n toiminta ei ollut myöskään ollut riittävän huolellista ja täsmällistä. AA ei ollut myöskään toimittanut osakkaille jokaisen noston yhteydessä laskua tai muuta kirjallista selvitystä noston perusteista. AA ei ollut hoitanut toimeksiantoa asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeen edellyttämällä tavalla. AA:n menettely oli ollut hyvän asianajajatavan vastaista. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
27.5.2019 14.00
Hovioikeuden päätös jälkitoimista maksettavasta palkkiostaHO katsoi toisin kuin KO, että asianajajalla oli oikeus saada vaatimansa yhden tunnin työmäärää vastaava palkkio jälkitoimista. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 11.33
Hovioikeus: Kahteen pahoinpitelyyn ja virkamiehen vastustamiseen yksityiselämässään syyllistynyt asianajaja voitiin erottaa Asianajajaliiton jäsenyydestäHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisuistaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa valvonta-asioita dnro 05218 ja 05318 koskevassa yhteisessä seuraamusharkinnassa päätyä erottamaan A:n Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana ottaen erityisesti huomioon A:n syyksi luettujen rikosten laatu, lukumäärä ja moitittavuus sekä hänelle aiemmin määrätyt kurinpidolliset seuraamukset. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan suullisessa käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 21.5.2019) - Uutiset
13.5.2019 16.11
Kuluttajalla ei ollut oikeutta peruuttaa asianajopalvelua koskevaa sopimusta etämyyntisäännösten perusteellaKuluttajariitalautakunnassa käsitellyssä tapauksessa oli jäänyt epäselväksi, oliko sopimus asianajopalvelusta syntynyt puhelinkeskustelussa 20.10.2014 vai vasta osapuolten henkilökohtaisessa neuvottelussa 5.12.2014. Tällä epäselvyydellä ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä, sillä etämyyntiä koskevat säännökset eivät etämyyntijärjestelmän puuttuessa tulleet asiassa sovellettavaksi siinäkään tapauksessa, että sopimus toimeksiannosta olisi syntynyt jo puhelinkeskustelussa. Kuluttajalla ei siten ollut oikeutta peruuttaa sopimusta etämyyntisäännösten perusteella. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä asiassa. - Uutiset
7.5.2019 15.14
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu asianajajan ammattiin pääsystäAsianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu, 16.2.1998 annetun direktiivin 98/5/EY 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa kielletään asianajajaa, joka on munkki ja joka on merkitty asianajajaksi lähtöjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pitämään luetteloon, kirjoittautumasta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pitämään luetteloon harjoittaakseen vastaanottavassa jäsenvaltiossa ammattiaan alkuperäistä ammattinimikettään käyttäen, sillä perusteella, että tämän lainsäädännön mukaan se, että henkilö on munkki, on yhteensopimaton asianajajan ammatin harjoittamisen kanssa. - Uutiset
3.5.2019 15.00
Hallinto-oikeus: Avustajalla on velvollisuus esittää yksityiskohtainen selvitys asiassa suorittamistaan toimenpiteistä ja kuluistaan ennen kuin ratkaisu pääasiassa annetaanAA ei ollut HAO:een toimittamassaan valituskirjelmässä esittänyt vaatimusta oikeusapulain mukaisen palkkion määräämiseksi eikä toimittanut avustajan palkkiolaskua. Hän ei myöskään ollut varannut tilaisuutta toimittaa niitä myöhemmin. HAO oli ratkaissut asian 19.3.2019. AA oli vasta pääasian käsittelyn jälkeen 27.3.2019 vaatinut avustajan palkkion ja tulkkauskulujen maksamista. Palkkion määräämättä jättäminen ei edellä lausuttu huomioon ottaen ollut johtunut HAO:n menettelystä. AA:lle ei voitu enää tässä tilanteessa määrätä suoritettavaksi vaadittua palkkiota ja tulkkauskuluja. (Ei lainvoim. 3.5.2019) - Uutiset
2.5.2019 11.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kanteen asianajotoimistoa vastaan ja vapautti asianajotoimiston kaikesta korvausvelvollisuudestaHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko rikosasiassa J:n todistajaksi kutsumatta jättäminen johtunut asianajaja AA:n laiminlyönnistä ja oliko AA asiassa A:ta avustaessaan ollut valmis jatkamaan tämän avustajana myös siinä tilanteessa, ettei A olisi suostunut syytteen peruuttamiseen. Edelleen oli kysymys siitä, oliko A suostunut syytteen peruuttamiseen vapaaehtoisesti, oliko AA toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti jättänyt selvittämättä A:lle syytteen peruuttamisen merkityksen ja oliko A:n syyttömyysolettamaa loukattu. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko KO:n pöytäkirjaan kirjattu vastannut sovittua ja oliko AA toimittanut kyseisen pöytäkirjan A:lle. Mikäli AA:n katsottiin menetelleen toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti asiassa oli kysymys myös siitä, oliko yhtiö velvollinen korvaamaan AA:n menettelystä A:lle mahdollisesti aiheutuneen vahingon ja mikä on sanotun vahingon määrä. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
15.4.2019 16.00
Vuokralaiselta voitiin edellyttää yksilöimään molemmat irtisanottavat vuokrasopimukset irtisanomisilmoituksessaanIrtisanomishetkellä voimassa olleet vuokrasopimukset olivat koskeneet samassa osoitteessa sijaitsevia liikehuoneistoja, joiden välistä oli poistettu väliseinä. HO katsoi, että vuokralaiselta oli voitu edellyttää, että se yksilöi molemmat irtisanottavat vuokrasopimukset irtisanomisilmoituksessaan mikäli sen tarkoituksena oli ollut molempien vuokrasopimusten irtisanominen. (Vailla lainvoimaa 15.4.2019) - Uutiset
12.4.2019 13.48
Advokaatissa 2/2019 asiaa muun muassa asianajajan ammatista ja yrittäjyydestä, asianajajakunnan historiasta ja oikeuskasvatuksesta kouluissaAdvokaatin numero 2/2019 on julkaistu verkossa. - Uutiset
1.4.2019 12.52
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa huomautus tekijänoikeuskirjeasiassaValvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen tapaohjeiden kohtien 3.5 ja 4.1 vastaisesti, kun hän oli käyttänyt yhden päämiehensä puolesta tekijänoikeuslain 60 a §:n perusteella markkinaoikeuteen tekemällään hakemuksella saamansa teleliittymän haltijatietoja hyväkseen myös toisten päämiestensä asian ajamisessa. Valvontalautakunnan mukaan tekijänoikeuslain 60 a §:n mukainen lupa oli yksittäistapauksellinen ja yhteystietojen luovutus oli sidottu tekijänoikeuden haltijana olevan hakijan oikeuksien loukkaamiseen. A:n oli katsottu menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti käyttäessään yhteystietoja tekijänoikeuslaissa ja markkinaoikeuden ratkaisussa määrätyn vastaisesti. A:n ei katsottu rikkoneen asianajajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta tai henkilötietolakia. Hovioikeus totesi kuitenkin, että A:n menettelyn johdosta markkinaoikeus ei voinut arvioida, olisiko yhteystietoja määrätty luovutettavaksi merkittävyyskynnyksen ylittymisen vuoksi A:n niiden päämiesten osalta, jotka eivät olleet olleet asiassa hakijoina. Valvontalautakunta oli voinut sille kuuluvan harkintavallan puitteissa päätyä tulkintaan, jonka mukaan asianajajan lojaalisuusvelvoite päämiestään kohtaan tai velvollisuus välttää tarpeettomien kustannusten aiheuttamista myös vastapuolelle eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin, ja että A oli valvontalautakunnan ratkaisusta ilmenevillä perusteilla menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
1.4.2019 11.47
Hovioikeus: Valvontalautakunta oli voinut antaa asianajajalle varoituksen kun tämä ei ollut huolellisesti ja täsmällisesti esittänyt oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimustaValvontalautakunta oli asiassa katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti, koska A ei ollut huolellisesti ja täsmällisesti esittänyt oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimusta. Lautakunnan mukaan sillä, onko kyseessä asianosaiskuluvaatimus vai asianajopalveluista muodostuva oikeudenkäyntikuluvaatimus, voi olla vaikutusta vastapuolen tai tuomioistuimen arvioidessa vaatimusten määrällistä kohtuullisuutta. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta ei ollut pitänyt huomautusta riittävänä seuraamuksena A:n menettelystä ottaen huomioon A:n valvontalautakunnalle antamat ristiriitaiset ja vähintään epätäsmälliset lausumat C:n roolista sekä sen, että A ei ollut ilmoittanut taloudellisia olojaan avoimesti. A:lle oli määrätty kurinpidolliseksi seuraamukseksi varoitus, jota ei voitu pitää kohtuuttomana seuraamuksena ja joka ei sellaisenaan vaikuta A:n oikeuteen harjoittaa elinkeinoaan. Valvontalautakunnan ratkaisua ei muutoinkaan voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
28.2.2019 8.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi asianajotoimiston ja pesänselvittäjänä toimineen asianajajan olevan velvollisia korvaamaan asianajajan laiminlyönnin johdosta päämiehelle aiheutuneen vahingonKun asianajaja B:n viaksi jäävää huolimattomuutta ei voitu pitää perintökaaren 19 luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla lievänä, asianajotoimisto ensisijaisesti ja B toissijaisesti olivat velvollisia korvaamaan A:lle laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. (KKO:2021:10: Hovioikeuden tuomio kumottiin ja kanne hylättiin) - Uutiset
26.2.2019 10.37
Hallinto-oikeus: Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat tarvitsevat toimiluvan perintätoiminnan harjoittamiseen vaikka asianajajat ovat siitä vapautettujaHallinto-oikeus katsoi, että juridisen koulutuksen saaneista henkilöistä ainoastaan asianajajien vapauttaminen perintätoimintaa koskevasta lupavaatimuksesta on ollut lainsäätäjän tietoinen valinta, eikä asiassa ollut esitetty muitakaan hyväksyttäviä perusteita soveltaa toimilupavaatimuksesta vapauttamista koskevaa lainkohtaa sen yksiselitteisestä sanamuodosta laajentavasti poiketen. (Vailla lainvoimaa 26.2.2019) - Uutiset
22.2.2019 10.51
Advokaatti 1/2019 ilmestyi – Aiheena muun muassa: Turvapaikka-asioiden hoitamisesta tullut asianajajille hyväntekeväisyyttäTurvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun rajoitettiin 2016. Turvapaikanhakijoiden avustamisesta on tämän jälkeen tullut asianajajille osittaista hyväntekeväisyyttä, selviää Asianajajaliiton turvapaikka-asioita hoitaville asianajajille tekemästä kyselystä. - Uutiset
13.2.2019 11.48
Hovioikeus ei muuttanut valvontalautakunnan ratkaisua väärennykseen ja rekisterimerkintärikokseen syyllistyneen asianajajan erottamisesta AsianajajaliitostaAikaisemmin määrätyt seuraamukset huomioon ottaen valvontalautakunta katsoi, että A:n hyvän asianajajatavan vastainen menettely oli asianajajista annetun lain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla toistuvaa. A:lle lainvoimaisesti tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus syyksi luettujen tekojen laatu huomioon ottaen oli jo yksin riittävä peruste Asianajajaliitosta erottamiseen. A:n menettely kokonaisuudessaan osoitti piittaamattomuutta hyvän asianajajatavan noudattamisesta ja oli siten myös omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa.
Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa erottaa A:n Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu erityisesti A:n syyksi luettujen rikosten laatu huomioon ottaen pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan suullisessa käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet asiaa koskevassa menettelyssä. Näin ollen aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 13.2.2019) - Uutiset
7.2.2019 10.00
KKO: Valvontalautakunta oli menetellyt harkintavaltansa puitteissa kun se oli määrännyt asianajajalle varoituksen kohtuuttoman laskutuksen perusteella – suullista käsittelyä ei tarvittu hovioikeudessaAsianajaja oli toiminut kantelijoiden asiamiehenä näiden asuinhuoneiston remonttia koskeneessa riita-asiassa. Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta oli palkkioriita-asiassa suositellut asianajajan palkkion alentamista. Valvontalautakunta oli samana päivänä valvonta-asiassa antamassaan ratkaisussa palkkioriita-asian ratkaisuun perustuen katsonut, että asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti laskuttaessaan päämiehiään ylittäen olennaisesti sen, mitä voitiin pitää asiassa kohtuullisena.
Korkein oikeus katsoi, että valvontalautakunta oli menetellyt harkintavaltansa puitteissa, kun se oli määrännyt asianajajalle varoituksen kohtuuttoman laskutuksen perusteella.
Kysymys myös hovioikeuden tutkimisvelvollisuuden laajuudesta valvonta-asioissa ja velvollisuudesta toimittaa suullinen käsittely. - Uutiset
5.2.2019 12.15
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa huomautus kun hän ei ollut palauttanut asiakkaalle alkuperäisiä asiakirjoja toimeksiannon päätyttyä – oikeuskansleri samalla kannalla, Asianajajaliiton hallitus olisi poistanut huomautuksenValvontalautakunta oli katsonut, että A oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti pitäessään hallussaan kantelijan alkuperäiset asiakirjat vielä toimeksiantosopimuksen päättymisen jälkeen. Sen sijaan valvontalautakunta oli katsonut, ettei A ollut menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti toimittaessaan hallinto-oikeudelle niin sanotun blankovalituksen, jolla A oli pyrkinyt varmistamaan sen, ettei kantelijalle aiheutunut toimeksiannon päättämisen johdosta oikeudenmenetyksiä. Hovioikeus totesi, Hovioikeus totesi, että tapaohjeista ei yksiselitteisesti käy ilmi, onko asianajajan toimeksiannon päätyttyä palautettava aina kaikki asiakirjat alkuperäisinä. Tapaohjeiden tulkinta kuuluu kuitenkin ensisijaisesti valvontalautakunnalle eikä tuomioistuimelle. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 8.00
Työtuomioistuin tuomitsi lomarahoja tarvittaessa työhön kutsuttaville työntekijöille maksamatta jättäneen yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja asianajan korvaamaan yhteisvastuullisesti Tehyn oikeudenkäyntikulujaVastaajayhtiön katsottiin toimineen työehtosopimuksen vastaisesti, kun se ei ollut maksanut ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 18 §:ssä tarkoitettua lomarahaa tarvittaessa työhön kutsuttaville työntekijöille. Kysymys myös oikeudenkäyntiasiamiehen velvollisuudesta korvata päämiehensä vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Työtuomioistuin katsoi, että asianajajana toimivan vastaajan avustajan olisi pitänyt tietää, että vastauksessa ja vielä yksilöityjen kirjallisten lausumapyyntöjen jälkeenkin valmisteluistunnossa 22.10.2018 esitetyt vaatimukset olivat joko lakiin perustumattomia tai muutoin työtuomioistuimeen kuulumattomia ja ettei asiassa ollut ollut kysymys työehtosopimuksen tulkintakanteesta, jossa vastaaja voisi riitauttaa työehtosopimuksen määräyksen oikean tulkinnan. Asian oikeudellinen arvio oli siten tältä osin ollut ilmeisen virheellinen. Myös pyrkimys peruuttaa istuntokäsittely 21.11.2018 oli pyynnön sisältö ja ajoitus huomioon ottaen tehty asian käsittelyn viivästyttämistarkoituksessa. Tuomio oli yksimielinen. - Uutiset
30.1.2019 11.00
Samanaikaisesti hoidettavat toimeksiannot vastapuolilta - asianajajalle voitiin antaa huomautusValvontalautakunnalla ei ollut ollut perusteita arvioida AA:n esteellisyyttä KO:n ja HO:n päätösten lopputuloksesta poikkeavalla tavalla. Valvontalautakunta oli katsonut että AA oli ollut esteellinen, kun hänellä oli ollut samanaikaisesti hoidettavanaan toimeksiannot sekä A:lta että B:ltä näiden ollessa vastapuolia asiassa, jossa AA oli ollut toisen osapuolen avustajana, ja kun hän oli jatkanut A:n avustamista B:n toimeksiannon päätyttyä. HO katsoi pääkäsittelyä toimittamatta, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti erityisesti AA:n toimeksiantojen luonne ja päämiesten asianosaisasema niissä huomioon ottaen. Valvontalautakunta oli määrännyt AA:lle seuraamuksena huomautuksen, joka on vähäisin mahdollinen seuraamus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvontaasian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.1.2019) - Uutiset
28.1.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio valejuristille tuomittavasta rangaistuksesta ja vahingonkorvauksestaHO:lla ei ollut toimitetun pääkäsittelyn perusteella aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin KO. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei siten ollut. KO oli lukenut vastaajan syyksi yhdeksän törkeää petosta ja asianajajista annetun lain säännösten rikkomisen sekä katsonut, että oikeudenmukainen rangaistus niistä on 1 vuosi 5 kuukautta vankeutta, joka oli määrätty ehdolliseksi. Vaikka vastaajan menettelyn kesto ja hänen syyllisyytensä aste puhuivat sinänsä ehdottoman vankeusrangaistuksen puolesta, katsoi HO asiaa kokonaisuutena harkiten ja asiassa mainitut seikat huomioon ottaen, että rangaistus (1 v 8 kk) voitiin määrätä ehdollisena. HO katsoi KO:n tavoin, että A:n ihmisarvoa ei ollut loukattu VahL 6 §:n 1 momentin säännöksen tarkoittamalla tavalla. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei tältä osin ollut. (VL:2019-42, KKO:2020:27 ja KKO:2020:59 ) - Uutiset
25.1.2019 11.54
Asianajajapäivässä liiton 100 vuoden juhlateema – Edilex-koosteesta linkit olennaisimpaanAsianajajapäivää vietettiin perjantaina 25.1.2019 Helsingin Messukeskuksessa. Pääteemoina olivat "asianajajan työstä ennen ja nyt", "onko kansainvälistymiskehitys saavuttanut lakipisteensä?" ja "miksi meidän on syytä rakastaa ja rahoittaa innovaatioita?". - Uutiset
24.1.2019 13.15
Asianajajaliiton kyselytutkimus 2018: Asianajaja on tulevaisuuden ammattiAsianajajaliitto teetti kuluvan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2018 kolme asianajajan ammattiin liittyvää taustaselvitystä: ensimmäisen oikeustieteen opiskelijoille, toisen alle 45-vuotiaille asianajajille, muille juristeille ja harjoittelijoille sekä kolmannen yli 45-vuotiaille asianajajille. Tavoitteena oli selvittää, kiinnostaako asianajoala opiskelijoita, miten ja miksi he asianajoalalle päätyvät sekä riittääkö alalla töitä. Tulokset yllättivät: jopa kahdeksan kymmenestä oikeustieteen opiskelijasta oli asianajajan ammatista kiinnostunut. - Uutiset
4.1.2019 11.40
Hovioikeus poisti kahdelle asianajajalle annetun varoituksenKäsillä olevassa asiassa valvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti, koska A:n edustaman asianajotoimiston oikeudenkäyntikuluvaatimus ei valvontalautakunnan mukaan ollut ollut hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 5.12 kohdan sekä palkkio-ohjeen 1.1 kohdan edellyttämällä tavalla oikeassa suhteessa tehtävän laatuun sekä sen vaatimaan työn määrään taikka muutoinkaan kohtuullinen [63.165,20 euroa, pois lukien arvonlisäveron määrä. Käräjäoikeus oli puolestaan katsonut kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määräksi 10.000 euroa]. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunnan ei olisi tullut esittämillään perusteilla katsoa A:n toimineen hyvän asianajajatavan vastaisesti ja määrätä hänelle kurinpidollista seuraamusta. Valvontalautakunnan päätös oli siten ilmeisen virheellisenä kumottava. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
30.11.2018 6.20
Oikeuskansleri: Valvonta-asiaan liittyvän yhteydenpidon tulisi olla kirjallistaOikeuskansleri saattoi Asianajajaliiton valvontalautakunnan tietoon käsityksensä, että valvontamenettelyn kohteena olevan asianajajan tulisi saada kirjallisesti tieto valvonta-asian käsittelyn kannalta merkityksellisistä seikoista, kuten asian käsittelyn lykkäämisestä odottamaan tuomioistuimen ratkaisua. Lisäksi valvontalautakunnan tulisi tasapuolisuuden vuoksi menetellä samalla tavoin kaikissa valvonta-asioissa. - Uutiset
28.11.2018 13.03
Hovioikeus kumosi ja palautti valvontalautakunnan täysistunnon ratkaisun asianajajalle annetusta varoituksesta tekijänoikeuskirjeisiin ja niiden laskutusperusteisiin liittyenValvontalautakunta ei ollut varannut A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi kuluvaatimuksen erittelystä vastapuolen suuntaan tapaohjeiden kohdan 7.5 näkökulmasta, vaikka valvontalautakunnan ratkaisu oli siihen osittain perustunut. Mikäli A:ta kuultaisiin tästä seikasta hovioikeudessa, A:n asiaa koskeva selvitys tulisi hovioikeuden arvioitavaksi käytännössä ensimmäisenä oikeusasteena. Näin ollen ilman asian palauttamista hovioikeuden ratkaisu perustuisi todennäköisesti ratkaisevilta osin sellaisen selvityksen ja näytön arviointiin, jota ei ollut otettu vastaan valvontalautakunnassa. Tämä olisi A:n oikeusturvan kannalta varsin ongelmallista ottaen huomioon hovioikeuden rooli valvonta-asioiden käsittelyssä sekä se, että A:n oikeus hakea muutosta hovioikeuden ratkaisuun on olennaisesti rajatumpi kuin ensimmäisenä asteena toimivan valvontalautakunnan ratkaisuun. Kuulemisen järjestäminen ei myöskään viivytä asian käsittelyä siinä määrin, että se olisi käsittelyn pitkittymisen välttämiseksi suoritettava hovioikeudessa ensimmäisenä asteena. Valvontalautakunnalla on katsottava olevan edellytykset järjestää kuuleminen kohtuullisessa ajassa. Hovioikeus katsoi, että asia oli palautettava valvontalautakuntaan A:n kuulemiseksi tapaohjeiden kohdassa 7.5 tarkoitetusta vaatimuksesta antaa erittely asianajokuluista vastapuolelle. (Vailla lainvoimaa 28.11.2018) - Uutiset
27.11.2018 15.15
Hovioikeuden ratkaisu asianajajalle määrätyn seuraamusmaksun kohtuullisuudesta ja virheettömyydestäHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt kokonaisharkinnan perusteella A:lle seuraamuksena yhteisen 2.500 euron suuruisen seuraamusmaksun kolmesta eri tapauksesta, joissa se oli katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Hovioikeus hyväksyi valvontalautakunnan perustelut seuraamusmaksun määräämisen osalta sekä seuraamusmaksua korottavien ja sitä lieventävien perustelujen osalta. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 27.11.2018) - Uutiset
13.11.2018 9.00
EIT:n suuri jaosto: Asianajajan avun epäämisellä rikosprosessin alkuvaiheessa rikottiin oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiinEIT katsoi, ettei belgialainen rikosoikeudenkäynti ollut kokonaisuutena tarkasteltuna korjannut oikeudenkäynnin edeltävässä vaiheessa tapahtuneita menettelyvirheitä. - Uutiset
5.11.2018 13.10
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa huomautus kouluttautumisvelvollisuuden laiminlyönnistäHovioikeus totesi, että ohjeiden mukainen kouluttautumisvelvollisuus on 18 tuntia vuodessa. Valvontalautakunnan mukaan koulutuksen määrän laskemisessa ei oteta huomion koulutuspäivään kuuluvia taukoja. Valvontalautakunnan tulkinta koulutusmäärän laskemisesta on sinänsä mahdollinen ja sitä voidaan pitää myös perusteltuna. Hovioikeuden käytettävissä ei käsillä olevassa asiassa ollut sellaista selvitystä, että tätä tulkintalinjausta voitaisiin asianajajan näkökulmasta katsottuna pitää kohtuuttomana. Tulkintaa ei voida myöskään pitää ilmeisen virheellisenä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2018) - Uutiset
1.11.2018 9.45
KKO:n ratkaisu koskien asianajajan vastuuta maksukortin oikeudettomasta käytöstä, kun maksukortti oli anastettu asianajotoimistosta A:n poistuttua toimistosta hetkeksi ulko-ovea lukitsemattaA oli säilyttänyt pankki- ja luottokorttiaan lompakossaan ja korttiin liittyvää tunnuslukua pankin kirjekuoressa asianajotoimistonsa työpöydän laatikossa. A oli poistunut toimistosta noin kymmenen minuutin ajaksi lukitsematta ulko-ovea ja jättäen lompakon työpöydälleen. Tuntemattomaksi jäänyt tekijä oli tuona aikana tullut sisään toimistoon ja anastanut lompakon ja tunnusluvun. Tekijä oli pian tämän jälkeen nostanut A:n kortilla rahaa läheisestä pankkiautomaatista. Pankki katsoi A:n menetelleen törkeän huolimattomasti maksukortin ja tunnusluvun säilyttämisessä ja vaati hänen velvoittamistaan korvaamaan oikeudettomasti nostetut varat täysimääräisesti. Korkein oikeus katsoi, ettei A:n menettely osoittanut niin moitittavaa piittaamattomuutta turvallisuusmääräyksistä ja lisääntyneestä kortin väärinkäytön riskistä, että hänen huolimattomuuttaan olisi pidettävä törkeänä. A:n vastuu maksukortin oikeudettomasta käytöstä rajoittui käräjäoikeuden tuomitsemaan maksupalvelulain 62 §:n 2 momentin mukaiseen määrään. (Ään). - Uutiset
26.10.2018 12.00
Advokaatti: Lainkäytön digitalisaatiohanke AIPA etenee nytkähdellen; henkilökuvassa korkeimman oikeuden juniori Jussi TapaniAdvokaatin 5/2018 aiheita:
- Lainkäytön digitalisaatiohanke AIPA etenee – nytkähdellen
- Korkeimman oikeuden juniori Jussi Tapani
- Käräjäoikeuksien yhdistymisestä paljon työtä, mutta vähän hyötyä? - Uutiset
17.10.2018 11.00
Hovioikeus: Liitosta eronneeksi katsotulle asianajajalle voitiin antaa ehdollinen varoitusValvontalautakunta oli katsonut esitetyn selvityksen perusteella, että AA oli lähettänyt kantelijalle sähköpostin, jolla hän oli velkonut ilmeisen perusteetonta saatavaa ja joka oli ollut sisällöltään epäasiallinen ja uhkaileva. Valvontalautakunta oli todennut, että AA oli menetellyt vastoin hyvää asianajajatapaa. AA olisi ansainnut saada menettelystään varoituksen, mikäli hän olisi ollut edelleen Suomen Asianajajaliiton jäsen. (Vailla lainvoimaa 17.10.2018) - Uutiset
17.10.2018 10.02
Hovioikeus: Toisella paikkakunnalla toimivalle asianajajalle ei ollut erityistä perustetta maksaa palkkiota matka-ajalta ja korvausta matkakuluistaHO katsoi, että Kainuun käräjäoikeutta ei ole pidettävä sellaisena tuomioistuimena, jossa Kuusamossa toimistoaan pitävä asianajaja yleisesti hoitaisi asianajotehtäviä. Asia (kunnianloukkausta koskeva rikosasia) oli myös laadultaan ollut sellainen, jossa asianosaisen voitiin lähtökohtaisesti edellyttää käyttävän kyseisessä tuomioistuimessa yleisesti asianajotehtäviä hoitavaa avustajaa. AA ei ollut myöskään esittänyt mitään sellaista kiinteää yhteyttä aikaisempien toimeksiantojen ja tämän asian välillä, että saman avustajan käyttäminen olisi senkään vuoksi ollut perusteltua. (Vailla lainvoimaa 17.10.2018) - Uutiset
5.10.2018 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi asianajajan esteellisyydestä tehdyn väitteenKysymys oli siitä, oliko AA tullut esteelliseksi toimimaan K-rakennushanketta koskevassa, KO:sa vireillä olevassa riita-asiassa K:n vastapuolena olevan kantaja D A/S, Suomen sivuliikkeen asiamiehenä sillä perusteella, että AA:n kanssa samassa asianajotoimistossa työskennellyt asianajaja I ja K olivat helmikuussa 2009 neuvotelleet keskenään. K:n mukaan neuvottelu oli koskenut K-rakennushankkeen loppuun rakentamiseen liittyvää oikeudellista neuvontaa. AA:n mukaan K ei ollut ollut tuolloin tai muutoinkaan saman asianajotoimiston asiakkaana. K oli puolestaan katsonut olleensa asianajotoimiston asiakkaana AA:n esteellisyyteen johtavalla tavalla. HO totesi, ettei asiassa esitetty selvitys osoittanut, että K:n ja I:n välillä oli missään vaiheessa ollut asianajotoimeksiantoa koskevaa sopimusta. K:n ei ollut näytetty olleen muutoinkaan AA:n edustaman asianajotoimiston asiakkaana. B ei ollut asianosaisena KO:ssa vireillä olevassa riita-asiassa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös asiassa kerrottu muu selvitys, HO katsoi, ettei AA:ta ollut pidettävä esteellisenä hoitamaan nyt kysymyksessä olevaa riita-asiaa D A/S, Suomen sivuliikkeen asiamiehenä. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 5.10.2018) - Uutiset
5.10.2018 11.45
EIT: Asianajotoimistossa tehty kotietsintä loukkasi EIS 8 artiklan yksityisyyden suojaaKreikan viranomaisten menettelyvirheet olivat olleet sellaiset, ettei asianajajan toimistossa tehtyä etsintää ja takavarikkoa voitu pitää kohtuullisena. - Uutiset
5.10.2018 10.29
Asianajaja tuomittiin kulukorvausvastuuseen asunto-osakeyhtiön ja liikehuoneiston välisessä parveke- ja julkisivukorjauksen vahingonkorvausriidassaAsiassa oli ollut OK 21 luvun 6 §:ssä tarkoitetut perusteet kantajan asiamiehen määräämiselle yhteisvastuullisesti korvausvelvolliseksi tarpeettoman vahingonkorvauskanteen asunto-osakeyhtiölle aiheuttamista oikeudenkäyntikuluista, jotka kantajan asianajaja oli katsottava aiheuttaneen vähintään huolimattomuudellaan ottaen huomioon moitekanneasioissa ennen vahingonkorvauskanteen nostamista jo esitetty ja vahingonkorvauskanteen perusteeksi esitetty selvitys. (Vailla lainvoimaa 5.10.2018) - Uutiset
3.10.2018 11.33
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitus esteettömyysvaatimuksen rikkomisesta lapsen tapaamisoikeutta koskevassa asiassaValvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana eikä ilmeisen virheellisenä, kun otettiin huomioon esteettömyysvaatimuksen keskeinen merkitys asianajajan asiakasta koskevan lojaliteettivelvollisuuden kannalta. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 3.10.2018) - Uutiset
28.9.2018 11.14
Hovioikeus kumosi päätöksen asianajajalle annetusta huomautuksesta ja palautti asian valvontalautakuntaan sen asianmukaista käsittelemistä vartenValvontalautakunta oli katsonut AA:n toimineen huolimattomasti, kun hän ei ollut havainnut kantelijan hänelle toimittamaa lääkärinlausuntoa, jonka hän näin ollen oli myös jättänyt toimittamatta poliisille. Valvontalautakunta oli katsonut havainneensa sille toimitetusta aineistosta, että kantelija oli lähettänyt AA:lle sähköpostitse mm. korjatun lääkärinlausunnon. AA oli tähän vastannut, että mikäli kantelija lähettää hänelle korjatun lääkärinlausunnon, he voivat käyttää sitä oikeudessa ja AA voi sen toimittaa poliisille. HO katsoi asiassa mainittujen seikkojen johdosta, että vaikka kantelukirjelmästä ja erityisesti kantelijan myöhemmästä lausumasta ilmeni hänen moitteensa AA:n lääkärintodistusasiassa tekemiä toimia kohtaan, niistä ei ilmennyt arvostelua sen suhteen, että kantelijan toimittamaa uutta lääkärintodistusta ei olisi toimitettu poliisille. AA:ta ei myöskään ollut vastauspyynnössä ja myöhemmässä lausumapyynnössä pyydetty selvittämään valvontalautakunnalle tämänkaltaista menettelyä. Siten valvontalautakunnan ratkaisu oli tehty ilman AA:n asianmukaista kuulemista ja oli kumottava. Asia oli palautettava valvontalautakuntaan sen asianmukaista käsittelemistä varten. (Vailla lainvoimaa 28.9.2018) - Uutiset
26.9.2018 10.24
Hovioikeus: Pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu asianajaja voitiin erottaa asianajajaliiton jäsenyydestäNe bis in idem -säännön osalta HO totesi, ettei jäsenyydestä erottamista ollut pidettävä sellaisena seuraamuksena, jota EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa on tarkoitettu. AA:lle tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus ei ollut siten esteenä sanotun kurinpidollisen seuraamuksen määräämiselle. AA:lle määrätyn seuraamuksen ei katsottu olleen myöskään kohtuuton tai loukanneen AA:n elinkeinovapautta. Ottaen huomioon asianajajakunnan riippumaton asema valtiovallasta HO katsoi, ettei asianajajien valvonta ja siihen liittyen myös ankarampien seuraamusten kuten liitosta erottamisen määrääminen ollut sellaista merkittävää julkisen vallan käyttöä, johon valvontalautakunnalla ei olisi toimivaltaa. HO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Asiassa kerrotuilla ja valvontalautakunnan täysistunnon ratkaisuista muutoin ilmenevillä perusteilla HO hyväksyi valvontalautakunnan johtopäätökset siitä, että AA:n menettely oli ollut omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa ja että kurinpidollisena seuraamuksena oli ollut Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä erottaminen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 26.9.2018) - Uutiset
31.8.2018 16.00
Advokaatti: Lainvalmistelun resurssien merkitys kasvaa sitä mukaa kun yhteiskunnan muutosvauhti kiihtyyKesällä oikeusministeriön kansliapäällikkönä aloittaneen Pekka Timosen mukaan varsin yleinen käsitys on, että Suomi on hyvin toimiva oikeusvaltio. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö järjestelmässä olisi täydennettävää ja korjattavaa. Hän korostaakin oikeusministeriön hallinnonalan erityistä luonnetta valtionhallinnon säästöpaineissa. Säästövaatimuksiin on Timosen mielestä vielä pystytty vastaamaan, mutta kustannusrakenteesta johtuen raja tulee jossain vaiheessa vastaan. - Uutiset
24.8.2018 10.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä FinlexissäFinlexissä on 23.8.2018 julkaistu/päivitetty neljä EIT:n vuonna 2018 antamaa ratkaisua. Ensimmäinen asia koski valittajaa, joka vapautettiin seksuaalista kanssakäymistä alaikäisen kanssa koskevasta syytteestä, mutta jonka hovioikeus tuomitsi enemmistöäänin siviilioikeudelliseen korvaukseen. Toinen asia koski valittajaa, joka oli tuomittu 22.7.2011 tehdyistä terroriteoista. Kolmas asia koski Marokon kansalaisen karkottamista maahan, jossa hän väittää olevansa vaarassa joutua kidutetuksi. Neljäs asia koski asiakirjojen takavarikointia talousrikoksista epäillyltä asianajajalta. Asianajaja väitti, että syyttäjäviranomainen oli turvannut todisteita tavalla, joka loukkasi hänen oikeuttaan nauttia yksityiselämän ja kirjeenvaihdon kunnioitusta. - Uutiset
11.7.2018 14.02
Oikeuskansleri: Asianajajaliiton valvontalautakunnan olisi tullut menetellä huolellisemmin valvonta-asian käsittelyssäOikeuskansleri kiinnitti Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan valvontayksikön huomiota huolellisuuteen valvonta-asian käsittelyä koskevien säännösten noudattamisessa. - Uutiset
9.7.2018 12.05
Hovioikeus hyväksyi valvontalautakunnan ratkaisun asianajajan erottamisesta liitostaVaikka otettiin huomioon A:n menettelyn lähtökohdat ja hänen toimintansa asioiden selvittämiseksi, valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 9.7.2018) - Uutiset
29.6.2018 9.47
Asianajajalle voitiin antaa huomautus - ei myöntänyt vakuutusyhtiölle vastaavaa alennusta, jonka oli päämiehelleen myöntänytAA oli myöntänyt, ettei hän ollut antanut vakuutusyhtiölle vastaavaa alennusta, jonka hän oli päämiehelleen myöntänyt. Valvontalautakunnan mukaan asianajajan oli annettava vakuutusyhtiölle sama alennus, joka päämiehelle oli annettu. Huolimattomasti toimiessaan ja palkkio-ohjetta rikkoessaan, oli AA toiminut vastoin hyvää asianajajatapaa. HO ei muuttanut valvontalautakunnan päätöstä. (Vailla lainvoimaa 29.6.2018) - Uutiset
21.6.2018 16.04
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitus epäasiallisten ilmaisujen käyttämisestä kirjelmissäänValvontalautakunta oli katsonut, että kirjelmissä käytettyjen ilmaisuiden laatu huomioon ottaen, AA:n toiminta oli ollut omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa ja luottamusta asianajajakuntaan. AA ei ollut myöskään osoittanut kaupungin ympäristöviranomaiselle sille kuuluvaa arvoa, käyttäessään kirjelmissä kyseisiä epäasiallisia ilmaisuja. (Vailla lainvoimaa 21.6.2018) - Uutiset
15.6.2018 10.35
Hovioikeus katsoi Auktorisoidut Lakimiehet - Auktoriserade Jurister - Authorized Attorneys at Law ry:n nimen harhaanjohtavaksiSuomen Asianajajaliitto oli vaatinut rekisterimerkinnän kumoamista koskien rekisterimerkintää 'Auktorisoidut Lakimiehet - Auktoriserade Jurister - Authorized Attorneys at Law ry'. Auktorisoidut Lakimiehet - Auktoriserade Jurister - Authorized Attorneys at Law ry on luvan saaneista lakimiehistä koostuva oikeudenkäyntiavustajien yhdistys. Helsingin hovioikeuden mukaan nimi on harhaanjohtava, koska yhdistyksen nimi kokonaisuutena voi erehdyttävästi viitata asianajajaan eikä nimi anna oikeanlaista kuvaa yhdistyksestä ja sen jäsenistä. (KKO:2020:12: Hovioikeuden tuomiota ei muutettu) - Uutiset
11.6.2018 11.05
Hovioikeus ei muuttanut Asianajajaliiton hallituksen päätöstä erottaa asianajaja Suomen AsianajajaliitostaHovioikeus hyväksyi Suomen Asianajajaliiton hallituksen johtopäätöksen siitä, että A oli velkaantumisensa sekä velkojen pitkäkestoisen välinpitämättömän hoitotavan johdosta kokonaisuutena arvioiden sopimaton harjoittamaan asianajajan tointa. Asianajajaliiton ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet asian käsittelyssä. Aihetta Asianajajaliiton ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 11.6.2018) - Uutiset
6.6.2018 13.06
Asianajajaliiton tulevaisuusvisioita: Asianajopalveluiden vallankumous tuleeMegatrendit ja teknologian kehittyminen vaikuttavat kaikkiin asiantuntija-aloihin, myös asianajajiin. Asianajajaliitto uskoo, että tulevaisuudessa Suomessakin asianajopalveluita tarjotaan Amazonin kaltaisilta alustoilta ja asianajajia arvioidaan TripAdvisor-tyyppisten sovellusten avulla. - Uutiset
4.6.2018 11.00
Hovioikeus kumosi yhden asianajajalle annetun huomautuksenHovioikeus totesi, että A:n ilmoituksen mukaan hän ei ollut työnantajansa vaatimuksesta voinut käyttää automaattista poissaoloviestiä, vaan työnantaja oli toimiston käytännön mukaisesti ilmoittanut voivansa vastata A:n puolesta tämän sähköpostiviesteihin. A oli voinut luottaa siihen, että toimistossa yhteydenpito hänen asiakkaisiinsa hoidetaan kerrotulla tavalla. Näissä olosuhteissa A:n laiminlyönniksi ei voitu katsoa sitä, että työnantaja ei ollut vastannut asiakkaan yhteydenottoon viipymättä tai että hän ei ollut ilmoittanut A:n asiakkaalle, milloin A palaa lomalta ja vastaa hänen yhteydenottoonsa. A oli heti lomalta palattuaan ollut yhteydessä asiakkaaseensa. Aihetta huomautuksen antamiseen ei siten kohdan 1 vuoksi ollut. (Vailla lainvoimaa 4.6.2018) - Uutiset
31.5.2018 13.00
Hovioikeus ei muuttanut Asianajajaliiton hallituksen päätöstä asianajajan poistamisesta asianajajaluettelosta ja Asianajajaliitosta erottamisestaEsitetyn selvityksen mukaan A:n toimiston henkilökuntaan kuuluva oli vastaanottanut 13.9.2017 saantitodistuksella maksuvaatimuksen sisältämän kirjeen, mutta hän ei ollut toimittanut tietoa sairauslomalla olleelle A:lle eikä tietoa ollut myöskään merkitty asianajotoimiston määräaikakalenteriin. Tapaohjeista ilmenee, että asianajaja vastaa toimistonsa järjestämisestä siten, että hänen poissaolonsa esimerkiksi sairauden vuoksi ei vaikeuta toimiston normaalien rutiinien hoitamista. Näin ollen sillä seikalla, oliko A ollut maksujen eräpäivinä töissä vai sairauslomalla, ei asian arvioimisen kannalta ollut lähtökohtaisesti merkitystä. Maksukehotukset ja maksuvaatimus uhkineen oli toimitettu liiton sääntöjen mukaisesti A:n toimistoon. A:n kohdalla kysymys oli useammasta kuin yhdestä maksusta, jotka Asianajajaliiton lausuman mukaan häntä oli kehotettu suorittamaan useamman kerran. Maksut olivat erääntyneet eri aikoina pitkähkön ajanjakson kuluessa ja yksi niistä huomattavasti ennen kuin A oli sairastunut. Kysymyksessä oli ollut yhdistyksen sääntöihin perustuvan jäsenmaksun laiminlyönti, jonka seuraukset on ilmoitettu yhdistyksen säännöissä. Näissä olosuhteissa hallituksen päätöstä ei ollut pidettävä kohtuuttomana. Päätöstä ei ollut pidettävä myöskään ilmeisen virheellisenä tai ihmis- ja perusoikeuksien vastaisena. (Vailla lainvoimaa 31.5.2018) - Uutiset
17.5.2018 16.00
Väitös: Puolustusasianajajan tehtävät ovat lisääntyneet rikosoikeudenkäynneissä merkittävästiRikoksesta epäillyn ja syytetyn puolustusasianajajan tehtävät ovat lisääntyneet jatkuvasti 1980-luvulta alkaen. Turun yliopistoon väitöskirjan tehnyt Markku Fredman tarkasteli tutkimuksessaan puolustusasianajajan roolin kehitystä Suomessa 1980-luvulta nykypäivään. - Uutiset
24.4.2018 13.08
Hovioikeuden kolme ratkaisua asianajajien valvonta-asioissaA:n valitukseensa oheistamasta sähköpostiviestistä ilmeni hänen vastanneen kysymyksessä olevaan tiedusteluun sähköpostitse 30.5.2016 kello 13.56 eli puolitoista tuntia sen jälkeen kun hän oli mainitun lupauksensa antanut. Asiassa ei näin ollen osoitettu A:n toimineen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunnan ratkaisu, jolla A:n oli katsottu menetelleen hyvän asianajotavan vastaisesti, oli siten kumottava. Toisessa tapauksessa hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut tutkia kysymyksessä olevan sähköpostiviestin ja harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt A:lle seuraamuksena huomautuksen, joka oli vähäisin mahdollinen seuraamus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. Kolmannessa tapauksessa hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. A:n menettely oli ollut toistuvaa ja siten omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa. Tähän nähden seuraamusta ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.4.2018) - Uutiset
18.4.2018 8.00
Menetettyä määräaikaa muutoksen hakemista varten ei palautettu - asiamiehen laiminlyönti ei käynyt perusteeksiOikeuskäytännössä on otettu erityisen tiukka linja lainoppineiden asiamiesten erehdyksiin ja unohduksiin. Yleisimmin menetetty määräaika on palautettu, kun prosessitoimen laiminlyönti on johtunut tuomioistuimesta tai muusta viranomaisesta. (Vailla lainvoimaa 18.4.2018) - Uutiset
6.4.2018 10.10
Advokaatti 2/2018 julkaistu – henkilökuvassa oikeuskansleri Tuomas PöystiAdvokaatin mukaan Tuomas Pöysti ottaa oikeuskanslerin viran hyvin vakavasti ja pitää sitä yhteiskunnallisesti erittäin merkittävänä. Hän näkee sen yhdeksi Suomen perustuslaillisista instituutioista, jotka turvaavat kansanvaltaisen oikeusvaltion toimivuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen konkreettisella tasolla. Lehdessä pohditaan myös, osataanko asianajotoimistoissa johtaa? Ovatko asianajotoimistot sisäistäneet työelämän demokratisoitumisen murroksen? Muita lehden aiheita ovat muun muassa salassapitovelvollisuuden toteutuminen oikeuslaitoksen uusissa toimitiloissa, EU:n tietosuoja-asetus, sananvapaus ja julkisten hankintojen valitusoikeus. - Uutiset
19.3.2018 9.25
Oikeudenkäyntiavustajia koskevaa sääntelyä arvioidaan uudelleen – arviomuistio lausunnoilleOikeusministeri Antti Häkkänen haluaa perusteellisen keskustelun lupalakimiesjärjestelmästä ja sen mahdollisista muutostarpeista. Häkkänen kertoi asiasta Helsingin hovioikeuspiirin lainkäyttöpäivässä 16. maaliskuuta.
– Lupalakimiehet toimivat asiamiehinä oikeusprosesseissa ja sitä kautta toteuttavat kansalaisten oikeusturvaa. Lupalakimiehiä koskevalla sääntelyllä on suora yhteys oikeusturvaan. Tänä keväänä on syytä käydä perusteellinen keskustelu asiamiesten osaamistason ja muiden elementtien sääntelyn kehitystarpeista. Lähetämme muutostarpeita arvioivan muistiomme lausunnolle, Häkkänen sanoi. - Uutiset
16.3.2018 11.23
Hovioikeuden päätös velkaantuneen asianajajan erottamisesta AsianajajaliitostaHO hyväksyi Suomen Asianajajaliiton hallituksen johtopäätöksen siitä, että AA oli velkaantumisensa sekä velkojen pitkäkestoisen välinpitämättömän hoitotavan johdosta kokonaisuutena arvioiden sopimaton harjoittamaan asianajajan tointa. (Vailla lainvoimaa 16.3.2018) - Uutiset
1.3.2018 16.00
Asianajajalle voitiin antaa huomautus liian alhaisesta varallisuusvastuuvakuutuksen määrästäA:n varallisuusvastuuvakuutus oli määrältään 170 000 euroa asianajotoimiston tarkastushetkellä 14.9.2016, vaikka vakuutusmäärän olisi tullut olla 1.1.2016 alkaen 200 000 euroa. Vakuutusyhtiön toiminta, muiden vakuutuksen ottaneiden asianajajien toiminta tai se, että asianajaja oli korjannut tilanteen heti asian käytyä ilmi, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 1.3.2018) - Uutiset
1.3.2018 11.30
Hovioikeuden päätös asiamiehen esteellisyydestä ja esiintymisoikeuden epäämisestä - vastapuolijääviys, toimistojääviys, rinnakkain vireillä olevat asiatPohjanmaan KO:ssa on vireillä kaksi riita-asiaa (L 16 /3675 ja L 16/9375). KO on antanut asianajajan esteellisyyttä koskevan ratkaisun ja esiintymiskiellon asiassa L 16/3675. Asianajaja vaati, että HO kumoaa KO:n päätöksen hänen asettamisestaan esiintymiskieltoon KO:ssa käsiteltävänä olevassa asiassa L 16/3675. Asiassa oli HO:ssa kysymys miten OK 15 luvun 3 §:n 3 momenttia on sovellettava näissä rinnakkain vireillä olevissa asioissa. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Erimielinen KKO ei muuttanut HO:n päätöksen lopputulosta. KKO:2020:21) - Uutiset
9.2.2018 14.28
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntiasiamiehen esiintymiskiellosta insolvenssiasiassa - asianajajan sairauslomaKO oli kieltänyt asianajajaa toimimasta oikeudenkäyntiasiamiehenä A:n yrityssaneerausmenettelyä koskevassa asiassa. KO oli todennut johtopäätöksenään, että asianajaja oli laiminlyönyt turvata päämiehensä edut laiminlyödessään varautua siihen, ettei hän olisi kykenevä toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä KO:n istunnossa sairaslomansa aikana. Kyse ei ollut tavanomaisesta riita-asiasta, johon ei liity erityistä kiireellisyysperustetta, vaan insolvenssiasiasta, jossa asia on jo lähtökohtaisesti käsiteltävä mahdollisimman nopeasti sekä hakijan että velkojien oikeuksien turvaamiseksi ja johon oli liittynyt erityisiä kiireellisyysperusteita. Tämän vuoksi asianajajan laiminlyönti oli yksittäisenäkin menettelynä vakava. Oikeudenkäyntiasiamies, joka vaarantaa päämiehensä edun tällä tavalla on sopimaton toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä. HO ei muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 9.2.2018) - Uutiset
9.2.2018 10.10
Advokaatti 1/2018 julkaistu – perhe- ja jäämistöoikeus kaipaa lainsäätäjän kättäPerheoikeuden lainsäädäntö on pääosin peräisin ajalta, jolloin avioliitot päättyivät kuolemaan ja perinnöt olivat pieniä. Nyt uusperhekuviot ja kansainväliset parisuhteet mutkistavat avioeroja, perinnönjakoja ja arjesta selviämistä.
– Avioliittolaki on peräisin 1920-luvulta ja perintölainsäädäntö 1960-luvulta. Lakeihin on tehty paljon muutoksia, mutta onko lainsäädäntö pysynyt mukana, kun kyse on nykyään suurten omaisuusmassojen siirtymisestä, pohtii Advokaatin haastattelussa Helsingin yliopiston yliopistonlehtori OTT Pekka Tuunainen. - Uutiset
12.1.2018 11.49
Asianajajapäivä 2018 – osa materiaalista saatavilla verkostaSuomen Asianajajaliiton järjestämää Asianajajapäivää vietettiin perjantaina 12. tammikuuta Kalastajatorpalla. Tapahtuman teemana oli Asianajaja2025. Päivän aiheita olivat muun muassa uusperheiden oikeudelliset ongelmat ja tekoäly asianajotoimistoissa. Päivän puhujia olivat oikeusministeri Antti Häkkänen, tekoälytutkija Maria Ritola, Helsingin piispa Teemu Laajasalo, OP Ryhmän tuleva pääjohtaja Timo Ritakallio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pekka Mattila ja Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila muiden muassa sekä tietysti lukuisa määrä asianajajia. Osa päivän luentomateriaalista on vapaasti saatavilla liiton Asianajajapäivä-verkkosivustolta 22. tammikuuta 2018 saakka. Asianajajaliiton vuotuinen päätapahtuma järjestettiin nyt 50. kertaa. Paikalla oli hieman yli 1.500 osallistujaa. - Uutiset
15.12.2017 13.11
Advokaatti 6/2017: Tiedustelulaki uhkaa asettaa tuomarit kumileimasimiksiValmistelussa oleva tiedustelulakipaketti lisäisi suojelupoliisin ja puolustusvoimien salaisia tiedonhankintakeinoja. Olisiko tuomioistuimilla asiassa todellista kontrollia?
- Tuomarien pitää jatkossa arvioida valtakunnan turvallisuutta, mikä poikkeaa täysin heidän normaalista työnkuvastaan. Ei heillä ole päivittäisessä työssään sellaisia juttuja, joissa on kyse valtiosalaisuuksien karkaamisesta ja hakkeroinnista sillä tasolla, millä tiedustelumaailma toimii, asianajaja Markku Fredman sanoo Advokaatin haastattelussa. - Uutiset
8.12.2017 11.00
Asianajajaliitto tuomitsee seksuaalisen häirinnän ja selvittää parhaillaan ilmiön laajuutta toimialallaanSuomen Asianajajaliitto tuomitsee voimakkaasti seksuaalisen häirinnän ja haluaa kitkeä sen toimialaltaan. Liitto kerää parhaillaan kyselyllä tietoa ilmiön laajuudesta. Liitto julkisee tulokset niiden valmistuttua. Ruotsin asianajajaliitto on tehnyt vastaavan kyselyn marraskuussa Ruotsissa. - Uutiset
24.11.2017 11.30
Hovioikeus: Yleinen tuomioistuin ei ollut toimivaltainen osakassopimuksen allekirjoittaneen asianajajan työsuhteen purkamista koskevassa asiassaKantaja oli toiminut vastaajayhtiössä asianajajana ja osakkaana 1.9.2009 lukien. Hän oli ollut työsuhteessa vastaajayhtiöön. Vastaajayhtiön hallituksessa oli tehty päätös kantajan työsuhteen purkamisesta. Työsuhde oli purettu 30.3.2015. Asiassa oli ollut riitaista se, oliko kantajan työsuhteen päättäminen vastaajayhtiössä ollut sellainen sopimuksessa ilmaistusta oikeussuhteesta johtuva riitakysymys, että sen osalta voidaan sopia riidan ratkaiseminen tapahtuvaksi välimiesmenettelyssä. HO katsoi, että työsuhteen päättämistä koskevan asian käsittelyyn oli sovellettava osakassopimuksen välimiesmenettelyä koskevaa ehtoa ja asia oli siten käsiteltävä yleisen tuomioistuimen sijasta välimiesmenettelyssä. Aihetta KO:n lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.11.2017)