Asiamies
- Uutiset
21.2.2020 14.00
Täydennyskehotus ei tullut asiamiehelle - hovioikeus palautti menetetyn määräajan
HO katsoi, ettei asiassa ollut sinänsä syytä epäillä sitä, etteikö KO olisi lähettänyt kysymyksessä olevaa täydennyskehotusta hakijan asiamiehelle. Toisaalta ei ollut tullut myöskään esiin seikkoja joiden perusteella olisi ollut aihetta epäillä hakijan asiamiehen ilmoitusta siitä, ettei täydennyskehotus ollut tullut perille. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
28.1.2020 14.30
Hovioikeuden tuomio vakuutusasiamiessopimuksen päättämisestä
A:n (Tmi:n edustajana) valituksen johdosta asiassa oli kysymys; 1) voidaanko vakuutus asiamiessopimuksen päättämiseen sen kohtuullistamistarkoituksessa soveltaa analogisesti kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain säännöksiä irtisanomisajasta ja hyvityksestä; 2) onko yhtiön irtisanomisperusteenaan vetoama seikka, ettei hän ole kuulunut ennakkoperintärekisteriin, ollut asiallinen ja hyväksyttävä, kun yhtiö oli hyväksynyt sanotun asiantilan; 3) onko sopimuksen ehto irtisanomisoikeudesta ilman irtisanomisaikaa ollut joka tapauksessa kohtuuton. KO oli hylännyt A:n korvaus- ja hyvitysvaatimukset. HO hyväksyi KO:n tuomion lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
11.12.2019 10.00
Hovioikeuden erimielinen päätös Kelan perintäasiantuntijan kelpoisuutta ja valituksen tutkimista koskevassa asiassa
Kela oli vaatinut HO:ssa, että sen asiamiehenä toimineen perintäasiantuntijan katsotaan täyttäneen OK 15 luvun 2 §:ssä säädetyt asiamiehen kelpoisuusvaatimukset ja olevan oikeutettu toimimaan Kelan asiamiehenä sen lausuessa velkajärjestelyn edellytyksistä velkojia kuultaessa. HO:n enemmistö katsoi, ettei perintäasiantuntija ollut täyttänyt OK 15 luvun 2 §:ssä säädettyjä asiamiehen kelpoisuusvaatimuksia eikä ollut tällä perusteella voinut toimia sen oikeudenkäyntiasiamiehenä asiassa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. Pääasian osalta KO:n ratkaisuun ei ollut haettu muutosta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos totesi, että asiassa oli ensin arvioitava, voitiinko Kelan muutoksenhakemuksen perusteella antaa lausunto Kelan ensisijaisesti ilmoittaman asiamiehen kelpoisuudesta. Kysymys oli siitä, oliko Kelalla oikeudellinen intressi muutoksenhakuun, kun se ei ollut vaatinut muutosta pääasiaratkaisuun ja kun KO oli ottanut asiassa huomioon sen toimittaman lausuman. Eri mieltä olleet neuvokset jättivät Kelan valituksen tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019) - Uutiset
11.10.2019 10.24
Hovioikeus ei muuttanut käräjoikeuden tuomiota toimitusjohtajasopimuksen rikkomista koskevassa riidassa - oikeudenkäyntiä ei näytetty myöskään pitkitetyn eikä asianajaja ollut velvollinen korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yhtiölle yhteisvastuullisesti päämiehensä kanssa
HO:een valittaneella yhtiöllä ei katsottu olleen perusteita katsoa, että sillä olisi ollut oikeus purkaa toimitusjohtajasopimus. A ei ollut rikkonut 21.4.2016 saakka voimassa ollutta kilpailu- ja houkuttelukieltoa. Edellytyksiä velvoittaa A:ta suorittamaan sopimussakkoa ei ollut, eikä B Oy:llä ollut ollut oikeutta pidättäytyä irtisanomisajan palkan ja erokorvauksen maksamisesta A:lle. Edellytyksiä kohtuullistaa B Oy:n velvollisuutta maksaa irtisanomisajan palkkaa ja erokorvausta ei myöskään ollut. Pääasian osalta aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
18.9.2019 16.00
Käräjäoikeus hyväksyi lakiasiaintoimiston negatiivisen vahvistuskanteen - riittävä vahvistusintressi oli
Lakiasiaintoimiston mukaan vastaajayhtiön menettely asiassa oli herättänyt perusteltua epävarmuutta siitä, oliko vastaajalla lakiin perustuva oikeus vaatia kantajalta suoritusta perustuen toimeksiantoon vastaajan ja asiakkaan välillä. Lakiasiaintoimisto oli vaatinut, että KO vahvistaa tuomiolla, ettei vastaajayhtiöllä ole sen laskuun määrältään 4.278,00 euroa perustuvaa saatavaa kantajalta. KO oli harkinnut kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen, että asiassa oli esitetty riittävän vahvistusintressin olleen olemassa. Kanne oli hyväksytty. Vastaajayhtiö vaati HO:ssa, että lakiasiaintoimiston vastaajayhtiöön kohdistamat vaatimukset ja negatiivinen vahvistuskanne kumotaan. HO ei myöntänyt vastaajayhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
28.8.2019 11.09
Avustajan palkkio oli arvioitava yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten perusteella, kun oikeusapu oli myönnetty oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden kattamiseksi - käräjäoikeuden päätöstä muutettiin
KO oli katsonut, että palkkio maksetaan oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen 6 §:n mukaisesti 110 euron tuntipalkkion mukaan. HO muutti KO:n päätöstä ja korotti valtion varoista maksetun palkkion 242 euroksi. (Vailla lainvoimaa 28.8.2019) - Uutiset
20.8.2019 11.15
Hovioikeus: Sairauslomalla ollut avustaja voitiin vaihtaa
Asiaa oli käsitelty KO:n valmisteluistunnossa viimeksi 20.11.2017. Tämän jälkeen 26.3.2018 ja 6.11.2018 toimitettavaksi määrätyt pääkäsittelyt oli peruutettu valittajan avustajan (OTK) sairauslomasta johtuen. Asian käsittely oli lykätty 13.6.2019 pidettävään jatkettuun valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn. Ottaen huomioon 8.3.2019 päivätyn lääkärinlausunnon sisältö HO totesi, ettei avustajaa ollut pidettävä kykenevänä avustamaan asiassa hänen sairauslomansa aikana eikä asiassa voitu myöskään pitää poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että avustajan sairausloma jatkuisi 30.9.2019 jälkeen yhä edelleen. Asian ratkaisu ei joka tapauksessa sietänyt enää enempää viivytystä. (Vailla lainvoimaa 20.8.2019) - Uutiset
13.8.2019 11.00
Hovioikeus arvioi oliko valittaja vapautettava velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista käräjäoikeudessa hänen puolustajalleen maksettu palkkio osaksi tai kokonaan
Asianomistaja oli KO:ssa vaatinut vastaajalle vankeusrangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja syyttäjä pahoinpitelystä. Asianomistaja oli edelleen vaatinut vastaajalta vahingonkorvausta yhteensä 20 199,40 euroa korkoineen ja Kela 4 694,69 euroa. KO oli tuominnut vastaajan pahoinpitelystä 70 päiväsakkoon ja velvoittanut hänet maksamaan asianomistajalle vahingonkorvaukseksi yhteensä 325 euroa. Muilta osin KO oli hylännyt edellä mainitut vaatimukset. KO oli lisäksi velvoittanut vastaajan korvaamaan takaisin valtiolle sen varoista hänen puolustajalleen KO:sa maksetun palkkion kokonaisuudessaan. HO katsoi, ettei asiassa ollut lain tarkoittamaa erityistä syytä vapauttaa vastaajaa osaksikaan velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista hänen puolustajalleen KO:ssa maksettua palkkiota. KO:n tuomiota ei muutettu. Asian lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ollut myöskään perusteita velvoittaa valtiota korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019) - Uutiset
28.1.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio valejuristille tuomittavasta rangaistuksesta ja vahingonkorvauksesta
HO:lla ei ollut toimitetun pääkäsittelyn perusteella aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin KO. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei siten ollut. KO oli lukenut vastaajan syyksi yhdeksän törkeää petosta ja asianajajista annetun lain säännösten rikkomisen sekä katsonut, että oikeudenmukainen rangaistus niistä on 1 vuosi 5 kuukautta vankeutta, joka oli määrätty ehdolliseksi. Vaikka vastaajan menettelyn kesto ja hänen syyllisyytensä aste puhuivat sinänsä ehdottoman vankeusrangaistuksen puolesta, katsoi HO asiaa kokonaisuutena harkiten ja asiassa mainitut seikat huomioon ottaen, että rangaistus (1 v 8 kk) voitiin määrätä ehdollisena. HO katsoi KO:n tavoin, että A:n ihmisarvoa ei ollut loukattu VahL 6 §:n 1 momentin säännöksen tarkoittamalla tavalla. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei tältä osin ollut. (Vailla lainvoimaa 28.1.2019, VL:2019-42) - Uutiset
5.10.2018 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi asianajajan esteellisyydestä tehdyn väitteenKysymys oli siitä, oliko AA tullut esteelliseksi toimimaan K-rakennushanketta koskevassa, KO:sa vireillä olevassa riita-asiassa K:n vastapuolena olevan kantaja D A/S, Suomen sivuliikkeen asiamiehenä sillä perusteella, että AA:n kanssa samassa asianajotoimistossa työskennellyt asianajaja I ja K olivat helmikuussa 2009 neuvotelleet keskenään. K:n mukaan neuvottelu oli koskenut K-rakennushankkeen loppuun rakentamiseen liittyvää oikeudellista neuvontaa. AA:n mukaan K ei ollut ollut tuolloin tai muutoinkaan saman asianajotoimiston asiakkaana. K oli puolestaan katsonut olleensa asianajotoimiston asiakkaana AA:n esteellisyyteen johtavalla tavalla. HO totesi, ettei asiassa esitetty selvitys osoittanut, että K:n ja I:n välillä oli missään vaiheessa ollut asianajotoimeksiantoa koskevaa sopimusta. K:n ei ollut näytetty olleen muutoinkaan AA:n edustaman asianajotoimiston asiakkaana. B ei ollut asianosaisena KO:ssa vireillä olevassa riita-asiassa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös asiassa kerrottu muu selvitys, HO katsoi, ettei AA:ta ollut pidettävä esteellisenä hoitamaan nyt kysymyksessä olevaa riita-asiaa D A/S, Suomen sivuliikkeen asiamiehenä. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 5.10.2018) - Uutiset
5.4.2018 8.00
EIT:n suuri jaosto: Asianajajapakko rikosasiassa ei loukannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
Portugalilainen lakimies olisi halunnut huolehtia itse puolustuksestaan häntä koskevassa rikosoikeudenkäynnissä. EIT:n suuri jaosto katsoi äänin 9-8, että tuomioistuimet olivat voineet vaatia, että valittajaa edusti häntä koskevassa rikosoikeudenkäynnissä asianajaja. - Uutiset
21.3.2018 16.00
Hovioikeus: Asiamiehellä ei ollut sairauden vuoksi laillista estettä jättää valitusta määräajassa
Hakijan asiamies (OTM) oli tehnyt lääkärin luokse ensikäynnin 14.12.2017 eli päivää ennen valituksen määräpäivää. Lääkärinlausunnosta ilmenevin tavoin asiamies oli 26.11.2017 tapahtuneen tapaturman jälkeen joutunut pyytämään muilta apua jo sovittujen töiden loppuunsaattamisessa. HO katsoi jääneen näyttämättä, että lääkärinlausunnosta ilmenevät oireet olisivat estäneet asiamiestä pyytämästä määräajan pidennystä valituksen laatimiselle tai siirtämästä toimeksiantoa toiselle asiamiehelle. Tämän vuoksi hakemus menetetyn määräajan palauttamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.3.2018) - Uutiset
1.3.2018 11.30
Hovioikeuden päätös asiamiehen esteellisyydestä ja esiintymisoikeuden epäämisestä - vastapuolijääviys, toimistojääviys, rinnakkain vireillä olevat asiat
Pohjanmaan KO:ssa on vireillä kaksi riita-asiaa (L 16 /3675 ja L 16/9375). KO on antanut asianajajan esteellisyyttä koskevan ratkaisun ja esiintymiskiellon asiassa L 16/3675. Asianajaja vaati, että HO kumoaa KO:n päätöksen hänen asettamisestaan esiintymiskieltoon KO:ssa käsiteltävänä olevassa asiassa L 16/3675. Asiassa oli HO:ssa kysymys miten OK 15 luvun 3 §:n 3 momenttia on sovellettava näissä rinnakkain vireillä olevissa asioissa. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.3.2018) - Uutiset
26.2.2018 14.00
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntiavustajan luvan peruuttamisesta muun kuin kurinpidollisen seuraamuksen perusteella
Oikeudenkäyntiavustajalautakunta oli peruuttanut A:lle myönnetyn luvan toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana. Lautakunta oli todennut ratkaisussaan, että A:n syyksi on lainvoimaisella tuomiolla luettu kolme velallisen epärehellisyyttä, neljä törkeää velallisen epärehellisyyttä sekä törkeä kavallus. Koska A:n syyllisyyttä koskeva kysymys oli jo lainvoimaisesti ratkaistu, oikeudenkäyntiavustajalautakunta ei voinut ottaa kantaa A:n väitteisiin hänen syyttömyydestään. HO katsoi käsittelyratkaisussaan, että suullisen käsittelyn järjestäminen oli selvästi tarpeetonta ja hylkäsi valittajan sitä koskevan vaatimuksen. Pääasian osalta HO tutki oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ratkaisun oikeellisuuden. Aihetta ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 26.2.2018) - Uutiset
6.11.2017 8.00
Julkisen oikeusavun laadun arviointi laajennetaan myös yksityisten avustajien hoitamiin toimeksiantoihinOM aloittaa yksityisten oikeusavustajien hoitamien, julkisilla varoilla kustannettavien toimeksiantojen hoidon laadun arvioinnin. Vastaavaa laadun arviointia tehdään jo julkisten oikeusavustajien toiminnasta. - Uutiset
15.6.2017 9.00
EU-tuomioistuin: Kuluttajariidoissa voidaan edellyttää pakollista sovittelua ennen oikeudenkäyntiä
Kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää sovittelumenettelyn käytöstä kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä siltä osin kuin mainitunlainen vaatimus ei estä osapuolia käyttämästä oikeuttaan saattaa asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Lainsäädännössä ei kuitenkaan voi säätää, että mainitunlaisessa sovittelumenettelyssä kuluttajien on käytettävä avustajanaan asianajajaa ja että he voivat vetäytyä sovittelumenettelystä vain, jos he osoittavat, että heillä on päätökseensä perusteltu syy. - Uutiset
23.5.2017 16.00
Lainoppineen asiamiehen edellytetään ilman nimenomaista kirjallista ohjeistustakin tuntevan, että muutoksenhakukirjelmä on toimitettava käräjäoikeuteen määräajan päättymispäivänä ennen virka-ajan päättymistä
Tapauksessa muutoksenhakemuksen oli lähettänyt KO:lle vastaajaa pääasiassa avustanut lainoppinut asiamies. KO oli todennut ratkaisussaan, että Helsingin KO:ssa vakiintuneen käytännön mukaisesti riita-asioissa lainoppineelle asiamiehelle ei toimiteta kirjallista valitusosoitusta taikka muutakaan muutoksenhakuajan kellonajan sisältävää asiakirjaa. Myöskään uuden määräajan asettamista koskevaan päätökseen ei vakiintuneesti kirjata muutoksenhakuajan päättymisen kellonaikaa. Menettely perustuu siihen, että lainoppineen asiamiehen edellytetään ilman nimenomaista kirjallista ohjeistustakin tuntevan OK 25 luvun 12 §:ssä määräajan päättymisen osalta säädetty, eli että muutoksenhakukirjelmä on toimitettava KO:een määräajan päättymispäivänä ennen virka-ajan päättymistä. KO:n päätöstä koskevan muutoksenhaun on katsottava olevan lainoppineen asiamiehen tehtävien ydinaluetta. KO oli jättänyt jutun vastaajan jatkokäsittelylupahakemuksen ja valituksen tutkimatta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.5.2017) - Uutiset
24.4.2017 14.55
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 30.3.–11.4.2017 koskevat muun muassa sopimusrikkomuksesta tehtävää reklamaatiota, elinkeinonharjoittajan vahingonkorvausvelvollisuutta, vastuuvakuutusta, edustajan hylkäämistä sekä riita-asian käsittelymuodon muuttamista. - Uutiset
10.4.2017 13.55
KHO:n ratkaisu asiamiehenä toimineen viranhaltijan esteellisyydestä otto-oikeutta koskevassa asiassaHallintolainkäyttölain 20 §:n 1 momentin mukaan asiamiehenä tai avustajana ei saa toimia muun ohella se, joka on osallistunut asian käsittelyyn viranomaisessa. Toimialajohtaja oli tehnyt otto-oikeuden kohteena olleen viranhaltijapäätöksen, eikä hän siten saanut toimia asiassa asiamiehenä. Asiamies ilmoitti luopuvansa asiamiehenä toimimisesta. A on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista sillä perusteella, että kunnanhallituksen otto-oikeuden käyttämistä koskeva päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. KHO:n mukaan kunnanhallitus ei ole käyttänyt otto-oikeuttaan määräajassa. Lisäksi päätöstä rasittaa kuulemisvirhe eikä sitä ole perusteltu. - Uutiset
13.3.2017 9.07
Luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle varoitus laiminlyönneistä oleskelulupahakemuksen käsittelemisessä
Avustaja oli laiminlyönyt vastaamisvelvollisuuttaan kun hän ei ollut vastannut kantelijan asiamiehen tiedusteluun liittyen toimeksiannon etenemiseen. Lisäksi avustaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa varmistua siitä, että hänellä oli kaikki asiassa tarvittava tieto ja että kaikki hänelle annetut tiedot olivat tulleet oikein ymmärretyksi ja kirjatuksi. Avustaja oli laiminlyönyt kantelijan hyväksynnän hankkimisen laatimalleen valitukselle ennen sen toimittamista HAO:lle sekä laiminlyönyt kantelijan tiedottamisen häntä koskevan HAO:n ratkaisusta. Edelleen avustaja oli laiminlyönyt informoida kantelijaa KHO:lle laaditun valituslupahakemuksen sisällöstä ennen sen toimittamista oikeuteen.