Anteeksiantoperuste
- Uutiset
16.6.2023 10.30
Kieltoerehdys: Hovioikeus piti nikotiinipusseja Ruotsista tilanneen erehtymistä ilmeisen anteeksiannettavana ja jätti rangaistukseen tuomitsemattaAsiassa selostettujen ohjeiden perusteella oli asiaa selvittäneelle vastaajalle voinut jäädä epäselväksi, oliko muuna kuin lääkeaineena toisessa EU-valtiossa pidettävä tuote hankittava luokittelustaan ja saatavuudestaan huolimatta apteekista. Asiassa esitetystä selvityksestä ilmeni, että asiaa koskevan ohjeistuksen sisällön selvittäminen oli ollut vaikeaa, ja vastaaja oli saatuaan työterveyslääkäriltä lääkemääräyksen erehtynyt pitämään tekoaan sallittuna. (Vailla lainvoimaa 16.6.2023) - Uutiset
8.12.2021 15.30
Hovioikeus tuomitsi naispuolista alaistaan koiran roolissa käyttäneen puolustusvoimien kouluttajan (ylikersantin) kurinpitorangaistuksen sijasta esimiesaseman värinkäyttämisestä 20 ps rangaistukseen ja vahingonkorvauksiinAsiassa oli ollut KO:ssa kyse siitä, oliko ylikersanttina palvellut vastaaja kuullut alaisenaan palvelleen kersantti A:n kieltäneen vastaajaa laittamasta koulutuksessa käytettyä hihnaa / liinaa A:n kaulaan ja oliko vastaaja käskenyt A:n tilanteessa nelinkontin maahan vai oliko A ollut korkeassa polviasennossa. Samoin ratkaistavana oli ollut se, oliko A ollut vapaaehtoinen toimimaan koirana koulutuksessa. Toiseksi asiassa oli ollut arvioitava sitä, täyttikö vastaajan menettely esimiesaseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön. HO:ssa oli puolestaan ensiksi ratkaistavana, miltä osin syytteen teonkuvaus oli näytetty toteen, oliko teonkuvaus toteen näytetyiltä osin täyttänyt esimiesaseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja jos oli, oliko vastaajan näytetty toimineen tahallisesti ja vielä, oliko kysymys ollut anteeksiantoperusteena kieltoerehdyksestä. Mikäli syyte esimiesaseman väärinkäyttämisestä hylättiin, ratkaistavaksi tuli, oliko asiassa täyttynyt tuottamuksellisen palvelusrikoksen tunnusmerkistö. Mikäli vastaajan syyksi luettiin rikos, kysymys oli rangaistuksen mittaamisesta. Mikäli korvausvaatimuksille katsottiin olevan syyksilukemisen myötä peruste, kysymys oli edelleen kärsimyskorvauksen määrästä sekä siitä, oliko kärsimyskorvauksen lisäksi suoritettava korvausta tilapäisestä haitasta, jonka määrä oli myös riitainen. Lisäksi kysymys oli vielä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 8.12.2021) - Uutiset
27.10.2021 13.30
Hovioikeus: Oksitriptaania (5 HTP) oli pidettävä lääkkeenä - salakuljetuksesta tuomitun tekoa ei voitu pitää anteeksiannettavana yksin siitä syystä, että valmistetta oli myös saatavilla vapaasti kaupoistaHO katsoi KO:n tavoin, että oksitriptaania (5 HTP) on pidettävä lääkkeenä ja sitä sisältävää valmistetta lääkevalmisteena. Edelleen esitetyn selvityksen perusteella HO katsoi, että kysymys oli Suomessa reseptilääkkeeseen rinnastuvasta lääkevalmisteesta. Näin ollen sen tuominen Suomeen oli vaatinut lääkemääräystä. ETA:n ulkopuolelta lääkevalmisteen vastaanottaminen Suomeen postitse oli ollut kokonaan kiellettyä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Kun vastaajan syytteessä kuvattu toiminta oli ollut tietoista, hän oli menetellyt RL 3 luvun 6 §:n edellyttämällä tavalla tahallaan, vaikka hänellä itsellään olisi ollut erilainen käsitys oksitriptaania lääkkeenä koskevasta oikeudellisesta arvioinnista. HO katsoi niin ikään, että vastaaja oli teon hetkellä ollut RL 4 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla selvillä kaikkien niiden keskeisten seikkojen käsilläolosta, joita salakuljetuksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää. Vastaajan menettely täytti siten salakuljetuksen tunnusmerkistön, josta syyttäjä oli hänelle ensisijaisesti vaatinut rangaistusta. Vastaajan vetoama seikka siitä, että valmistetta oli myös saatavilla vapaasti kaupoista, ei yksinään riittänyt siihen, että vastaajan rikos olisi ollut laissa tarkoitetulla tavalla anteeksiannettava. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
15.4.2021 13.30
Hovioikeus alensi torikauppiaalle törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen 1 vuoteen 3 kuukauteenHO päätyi siihen, että vastaaja oli laiminlyönyt ilmoittaa elinkeinotoiminnan tuloa tilikaudelta 2012 12.700 euroa, 2013 11.800 euroa, 2014 14.700 euroa, 2015 35.000 euroa, 2016 27.200 euroa ja 2017 syytteessä mainitut 30.000 euroa. Arvonlisäveron osalta HO hyväksyi KO:n syyksilukemisen 37.985,51 euron veron välttämisestä. Vastaaja oli tavoitellut veropetoksella huomattavaa taloudellista hyötyä yhteensä 101.664 euroa. Veropetos oli pitkä tekoaika huomioon ottaen myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastaajan katsottiin myös maksaneen käteisellä pimeästi palkkaa. Vastaaja ei ollut myöskään itse huolellisesti pyrkinyt ottamaan selvää torikauppaan liittyvästä kirjanpitovelvollisuudesta, vaikka hänellä olisi ollut siihen mahdollisuus. Asiassa ei siten ollut tullut esiin seikkoja, joiden perusteella erehtymistä olisi pidettävä ilmeisen anteeksiannettavana viranomaisen virheellisen neuvon tai muun siihen rinnastettavan seikan vuoksi. Asiassa mainituilla lisäperusteluilla HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut törkeän kirjanpitorikoksen tahallisuuden ja teon kokonaisarvostelun osalta. KO:n päätöstä 4 vuoden liiketoimintakiellosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
2.11.2020 17.26
Käräjäoikeus tuomitsi kahdeksan eduskuntatalon pylväisiin kiipeillyttä ilmastomielenosoittajaa julkisrauhan rikkomisesta 30 päiväsakon rangaistuksiin - teko ei ollut pakkotilatekona sallittu tai anteeksiannettavaKO katsoi, että ottaen huomioon asiassa todettu vastaajien menettely, olosuhteet kokonaisuudessaan sekä todistajan kertomus tapahtumista, vastaajien mielenilmauksessaan käyttämät keinot olivat olleet etukäteen suunniteltuja ja harkittuja. Kysymys ei siten ollut ollut vastaajien näkökulmasta arvioituna välittömästä ja yllättävästä tilanteesta. Kysymyksessä oli ollut tietoinen ratkaisu saavuttaa poikkeuksellisilla keinoilla huomiota vastaajien tärkeäksi ja kiireelliseksi katsomalle yhteiskunnalliselle asialle. Vastaajien käytettävissä olisi kuitenkin ollut myös muita, laillisia keinoja mielipiteensä ilmaisuun. Huolimatta siitä, oliko kiireellisille lainsäädäntötoimille ollut tarvetta, tilanne ei ollut ollut pakkotilasäännöksen tarkoittamalla tavalla pakottava, eikä vaara välitön. Näin ollen teko ei ollut ollut pakkotilatekona sallittu. Vastaajien käytettävissä oli ollut mahdollisuus mielenilmaisuun ja poliittiseen vaikuttamiseen myös täysin laillisin keinoin. Heiltä oli voitu myös kohtuudella vaatia laillisten keinojen käyttöä. Ottaen lisäksi huomioon muu asiassa lausuttu, asiassa ei ollut myöskään kysymys tilanteesta, jossa tekoa olisi pidettävä anteeksiannettavana ja vastaajat olisi katsottava rangaistusvastuusta vapaiksi. Vastaajien menettelyyn ei siten ollut ollut laissa tarkoitettua vastuuvapausperustetta ja heidän syykseen oli luettava julkisrauhan rikkominen. Föreningen Greenpeace Norden tuomittiin menettämään valtiolle teossa käytetyt kiipeily- ja viestintävälineet. (Vailla lainvoimaa 2.11.2020) - Uutiset
26.10.2020 13.00
Puukotus Kaisaniemen puistossa - kysymys ei ollut sallitusta hätävarjelusta eikä puukottaja ollut kokonaan rangaistusvastuusta vapaaAsianomistajalla (A) ei ollut ollut mukanaan mitään tekovälinettä väkivallan käyttöön. Hän oli lyönyt vastaajaa kerran nyrkillä vakavampia vammoja aiheuttamatta. Vaikka vastaaja oli tilanteessa kaatunut ja hänellä oli uskottavasti ollut hengitysvaikeuksia, A:n hyökkäyksen laatuun nähden vastaajan lyönti puukolla A:n kylkeen ylitti puolustustekona sen, mitä voitiin pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavana. Näin ollen HO katsoi kuten KO, ettei kysymys ollut ollut RL 4 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta sallitusta hätävarjelusta. HO myös katsoi, että vastaajalta oli kohtuudella voitu edellyttää muunlaista suhtautumista kuin ottaa puukko taskusta ja lyödä sillä A:ta kylkeen. HO katsoi, ettei vastaaja ollut RL 4 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kokonaan rangaistusvastuusta vapaa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2020) - Uutiset
17.6.2019 14.01
Keittiöapulaisen paikkaa Puolustusvoimien Vekaranjärven varuskuntaravintolasta hakenutta Venäjän kaksoiskansalaista syrjittiin - käräjäoikeus hylkäsi syytteen työsyrjinnästä kun vuokrausyhtiön edustaja oli ilmeisen anteeksiannettavalla tavalla erehtynyt pitämään menettelyään sallittunaAsiassa mainitut seikat huomioon ottaen KO katsoi, että kysymyksessä oli ollut RL 4 luvun 2 §:n 4-kohdassa tarkoitettu muu 1-3 kohtiin rinnastettava seikka ja että kokonaisuutena arvostellen vuokrausyhtiön edustaja oli siten ilmeisen anteeksiannettavalla tavalla erehtynyt pitämään menettelyään sallittuna. Asiassa ei ollut voitu kohtuudella olettaa, että vastaaja erityisesti hänen rekrytointiin liittyvän kouluttamattomuutensa ja vähäinen kokemuksensa huomioon ottaen olisi kyseenalaistanut hänelle annetun ja myös puolustusvoimista tulleen kaksoiskansalaisten työnhakijoiden epäämistä koskevan ohjeen lainmukaisuuden. Näin ollen KO hylkäsi syytteen. (Vailla lainvoimaa 17.6.2019) - Uutiset
4.3.2019 13.34
Hovioikeus arvioi vastaajan syyllistymistä 20 000 euron "työttömyyskassapetokseen" toisin kuin käräjäoikeus mutta jätti vastaajan rangaistukseen tuomitsemattaAsiassa oli arvioitava, oliko vastaaja ymmärtänyt tai oliko hänen pitänyt ymmärtää, että hänen olisi ansiopäivärahaa hakiessaan tullut ilmoittaa työttömyyskassalle vakuutusyhtiöltä saamansa työkyvyttömyyseläke. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilystä vastaajan menettelyn tahallisuudesta. Vastaaja oli siten syyllistynyt siihen, mistä hänelle oli HO:ssa tarkennetun teonkuvauksen perusteella vaadittu rangaistusta. Teon ilmentämä tavanomaista vähäisempi syyllisyys ja tekijään liittyvät erityiset syyt puolsivat kokonaisarvostelussa sitä, että tekoa oli pidettävä sekä RL 6 luvun 12 §:n 3 kohdassa 1 tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisenä että RL 6 luvun 12 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavana. Näillä perusteilla HO jätti vastaajan mainittujen lainkohtien nojalla rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 4.2.2019) - Uutiset
4.9.2018 9.27
Iski puukolla kahdesti ja kohdisti uhriin väkivaltaa vielä tämän jälkeenkin - kyse ei olut sallitusta hätävarjelusta eikä anteeksiannettavasta hätävarjelun liioittelusta - kysymyksessä oli törkeän pahoinpitelyn asemasta tapon yritysHO katsoi, ettei A ollut toiminut sallitussa hätävarjelussa eikä anteeksiannettavassa hätävarjelun liioittelussa. HO katsoi, että tapauksen olosuhteissa ja ottaen vielä huomioon, että puukoniskuja oli ollut kaksi, A:n oli täytynyt mieltää tekonsa varsin todennäköiseksi seuraukseksi B:n kuoleman. Mainitsemillaan perusteilla HO luki toisin kuin KO A:n syyksi törkeän pahoinpitelyn asemesta tapon yrityksen. KO:n ratkaisua oli siten muutettava. (Vailla lainvoimaa 4.9.2018) - Uutiset
9.5.2016 13.10
Kuorma-autonkuljettaja väitti saaneensa virheellistä tietoa ajopiirturin käyttövelvollisuudesta - kuljettajaa ei jätetty rangaistukseen tuomitsematta teon vähäisyyden eikä anteeksiannettavuuden perusteellaVastaajalla olisi ollut tilanteessa mahdollisuus toimia toisin. Näin ollen HO katsoi, että rikoksen ei voitu katsoa olleen lain tarkoittamalla tavalla vähäinen. Ajopiirturiasetuksen säännös rikoslaissa ei myöskään ollut sillä tavoin erityisen vaikeaselkoinen, että vastaajan erehtymistä tällä perusteella olisi voitu pitää ilmeisen anteeksiannettavana. Vastaaja tuomittiin 10 päiväsakon rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 9.5.2016) - Uutiset
28.9.2015 9.38
Hovioikeus tuomitsi velipuolensa murhasta syytetyn taposta - ei tappanut erityisen raa’alla tai julmalla tavalla eikä toiminut hätävarjelutilassaHO:ssa pohdittiin, oliko vastaajan, joka oli aiheuttanut hänen ja velipuolensa yhteisessä asunnossaan velipuolensa kuoleman, menettelyssä ollut kysymys hätävarjeluna oikeutetusta tai hätävarjelun liioitteluna anteeksiannettavasta teosta ja oliko vastaaja tappanut velipuolensa erityisen raa'alla tai julmalla tavalla ja oliko rikos myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. HO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi toiminut hätävarjelutilassa, joten hänen menettelyssään ei voinut olla kysymys hätävarjelun liioittelusta. Näyttämättä oli jäänyt, että vastaaja olisi tappanut velipuolensa RL 21 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin erityisen raa’alla tai julmalla tavalla. Vastaaja ei siten ollut syyllistynyt murhaan. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta taposta oli 9 vuotta 6 kuukautta vankeutta. KO:n tuomitsemaa rangaistusta korotettiin. (Vailla lainvoimaa 28.9.2015) - Uutiset
27.8.2015 10.36
Miestä veitsellä vatsaan lyöneen ja sen jälkeen parvekkeelta alas hypänneen naisen ei katsottu toimineen hätävarjelussa - tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä 1 vuodeksi ja 10 kuukaudeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiinAlkoholista ja lääkkeistä hyvin sekaista miestä puukolla vatsaan asunnossa lyöneen naisen ei katsottu toimineen hätävarjelutilanteessa. Naisen menettely ei ollut hätävarjelun liioitteluna anteeksi annettava. HO piti pahoinpitelyä törkeänä KO:n mainitsemilla perusteilla. Aihetta alentaa rangaistusta ei ollut. Rangaistus oli tuomittava ehdottomana. (Vailla lainvoimaa 27.8.2015) - Uutiset
16.5.2012 16.21
KKO oikoo tiedotusvälineissä levinnyttä väärää tietoa: Kouvolan hovioikeuden heroiinijutussa ei ollut kysymys rikoksen anteeksi antamisestaJulkisuudessa on herättänyt keskustelua Kouvolan hovioikeuden vuonna 2002 antama tuomio, jolla viestimissä olleiden tietojen mukaan olisi annettu anteeksi kilon heroiinierän hallussapito. Edelleen on kerrottu, että salaiseksi määrätyssä tuomiossa anteeksiannon perusteena olisi syyttäjän korkeimmalle oikeudelle toimittaman valituslupahakemuksen mukaan ollut se, että vastaaja toimi poliisin ns. vinkkimiehenä. Korkein oikeus selventää, että asiassa toimitetussa oikeudenkäynnissä ei ole ollut kysymys siitä, että hovioikeus olisi "antanut anteeksi" rikoksen. - Uutiset
2.3.2012 14.33
Neljän kuukauden ikäisen poikavauvan ympärileikkauksen suorittanut lääkäri ei syyllistynyt törkeään pahoinpitelyynIlman toisen vanhemman suostumusta olohuoneen pöydällä tehty ympärileikkaus ei johtanut leikkauksen suorittaneen lääkärin tuomitsemiseen. Lasta toimituksessa aloillaan pitänyt isä sen sijaan tuomittiin pahoinpitelystä 40 päiväsakkoon eli 240 euron suuruiseen rangaistukseen. Lisäksi hänet määrättiin suorittamaan lapselle kivusta ja särystä 200 euroa. Vahingonkorvausvaatimus pysyvästä haitasta hylättiin aiheettomana.