-
Tulovero
- Ansiotulo
- Elinkustannukset
- Kattosääntö
- Kollektiivinen lisäeläketurva
- Kotitaloustyö
- Kulukorvausasiain neuvottelukunta
- Kunnallisvero
- Luontoisetu
- Luovutusvoittovero
- Lähdevero
- Nettovarallisuus
- Palkinto
- Progressio
- Toistuvaisavustus
- Tuloverolaki
- Tuloveroprosentti
- Työmatka
- Ulkomailla työskentely
- Veroasteikko
- Verotettava tulo
- Verovähennys
- Yritystulo
Ansiotulo
- Uutiset
27.8.2019 14.00
Asetus alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta tulee voimaan 1. syyskuuta
Uudella asetuksella 968/2019 kumotaan alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta annettu valtioneuvoston asetus (390/2018). - Uutiset
19.6.2019 11.30
KHO päätti pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun luxemburgilaisen SICAV-rahaston tuotonjakoa koskevassa asiassa
KHO:n ratkaistavana on kysymys siitä, onko UCITS-direktiivin mukaan toimivan SICAV-rahaston E:lle jakaman tuoton tuloverolain mukainen tulolaji ansiotuloa vai pääomatuloa. KHO:lla ei ole tiedossa EUT:n ennakkoratkaisua SEUT 63 ja 65 artiklan tulkinnasta edellä kuvattuun kysymykseen. Lisäksi Suomessa on saatettu 1.1.2020 voimaan säännös, joka ei tule sovellettavaksi tässä asiassa, jonka nojalla ainoastaan sopimusperusteinen ulkomainen avoin sijoitusrahasto rinnastuu tuloverotuksessa suomalaiseen sijoitusrahastoon. Koska vireillä olevan asian ratkaiseminen edellyttää mainittujen unionin oikeuden säännösten tulkintaa, KHO katsoi, että asiassa oli tarpeen pyytää ennakkoratkaisu unionin tuomioistuimelta. - Uutiset
13.5.2019 11.45
OTT, dosentti Matti Urpilainen: Osinkojen yhteenlaskettua pääomatulo-osuutta ei voi kasvattaa verovuoden aikana tapahtuvalla osakeluovutuksella – KHO 2019:56 ja KHO 2019:57
Verovuoden aikana tapahtuva osakeluovutus ei lisää eikä vähennä osinkotulon yhteenlaskettua pääomatulo-osuutta, kun osinkoa jaetaan verovuoden aikana kahdelle eri osakkeenomistajalle ennen osakeluovutusta ja sen jälkeen. Pääomatulo-osuuden määrää tarkastellaan siis pikemminkin osakekohtaisesti kuin osingonsaajakohtaisesti. Korkein hallinto-oikeus otti asiaan kantaa ratkaisuparissa sekä luovuttajan että luovutuksensaajan osinkoverotuksen näkökulmasta. Toisessa osingonjaossa pääomatulo-osinkoa on määrä, joka olisi voitu osakkeiden matemaattisen arvon nojalla jakaa pääomatulo-osinkona jo ensimmäisessä osingonjaossa. - Uutiset
17.4.2019 11.50
KHO:n kaksi äänestysratkaisua muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osingon verottamisesta - kaksi osingonjakoa verovuoden aikana - osakkeiden luovutus osingonjakojen välissäAsiassa KHO:2019:56 oli kysymys X Oy:n A:lle verovuonna 2013 jakamien osinkojen pääomatulo-osuuden määrästä tilanteessa, jossa X Oy oli jakanut kahdesti verovuoden 2013 tuloksi jaksotettavaa osinkoa ja jossa A oli myynyt osan omistamistaan osakkeista ensimmäisen osingonjaon jälkeen ja ennen toista osingonjakoa. Asiassa oli ensin ratkaistava, kuinka suuren määrän pääomatulona verotettavia osinkoja X Oy oli voinut jakaa. KHO vahvisti A:n X Oy:ltä verovuonna 2013 saamien osinkojen pääomatulo-osuuden määräksi 224 847,01 euroa ja osinkojen ansiotulo-osuuden määräksi 148 152,99 euroa. Asiassa KHO:2019:57 oli kysymys X Oy:n B:lle verovuonna 2013 jakamien osinkojen pääomatulo-osuuden määrästä tilanteessa, jossa X Oy oli jakanut kahdesti verovuoden 2013 tuloksi jaksotettavaa osinkoa ja jossa B oli ostanut lisää osakkeita ensimmäisen osingonjaon jälkeen ja ennen toista osingonjakoa. Asiassa oli ensin ratkaistava, kuinka suuren määrän pääomatulona verotettavia osinkoja X Oy oli voinut jakaa. KHO vahvisti B:n X Oy:ltä verovuonna 2013 saamien osinkojen pääomatulo-osuuden määräksi 19 245,85 euroa ja ansiotulo-osuuden määräksi 33 254,15 euroa. KHO ei ottanut asioita välittömästi ratkaistavakseen, miten A:n ja B:n verotus oli asioissa esitetty huomioon ottaen toimitettava vaan kumosi HAO:n ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä palautti asiat Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
22.2.2019 11.30
Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa
Verohallinnon ohjeessa käsitellään verotettavan ansiotulon laskemista kunnallisverotuksessa ja valtionverotuksessa sekä verotettavan pääomatulon laskemista. Ohjeessa käsitellään laskennassa huomioon otettavien tulonhankkimismenojen, puhtaasta ansiotulosta tehtävien vähennysten, viran puolesta tehtävien vähennysten sekä verosta tehtävien vähennysten edellytyksiä ja määriä. Ohjeeseen on päivitetty työtulovähennyksen, eläketulovähennyksen, kunnallisverotuksen perusvähennyksen sekä asuntolainan korkojen vähennyskelpoiset määrät. Ohje on voimassa 14. helmikuuta 2019 lukien toistaiseksi. - Uutiset
21.2.2019 11.30
KHO:n ratkaisu: Ansiotuloa vai pääomatuloa
Asiassa oli ratkaistavana, oliko A:lle hänen C Oy:ltä velaksi saamillaan varoilla hankkimiensa D Oy:n M-sarjan osakkeiden luovutuksesta 5.1.2011 kertynyt voitto luettava luovutusvoittona hänen pääomatuloihinsa vai oliko luovutusvoitto tehtyjen toimien kokonaisarvioinnin perusteella katsottava hänen ansiotulokseen. Asiassa ei ollut väitetty, että C Oy olisi maksanut osakkeista niiden kaupantekohetken mukaisen käyvän arvon ylittävää kauppahintaa. KHO myönsi A:lle valitusluvan ja tutki asian. Valitus hyväksyttiin. KHO katsoi, että A:n D Oy:n osakkeiden luovutuksesta saama luovutusvoitto oli TVL:n säännösten nojalla hänen pääomatuloaan. Tilannetta ei ollut arvioitava toisin EPL 13 §:n palkkaa koskevan määritelmän tai VML 28 §:n perusteella. Koska A ei ollut antanut puutteellista, erehdyttävää tai väärää veroilmoitusta, Helsingin HAO:n ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä verovelvollisen vahingoksi toimitettu verotuksen oikaisu oli kumottava ja toimitettu verotus saatettava voimaan. - Uutiset
11.1.2019 13.48
Päivitetty ohje: Tulonhankkimiskulut ansiotuloista
Verohallinnon ohjeessa käsitellään verovelvolliselle viran puolesta palkkatulosta myönnettävää tulonhankkimisvähennystä sekä ansiotulosta vähennettäviä muita tulonhankkimismenoja. Ohje on päivitetty Verohallinnon vuodelta 2018 toimitettavaa verotusta varten antaman yhtenäistämisohjeen mukaiseksi. Ohje on voimassa 9. tammikuuta 2019 lukien toistaiseksi. - Uutiset
19.10.2018 10.50
KHO:n ratkaisu veronalaisen ansiotulon oikaisusta velallisen törkeän epärehellisyyden yhteydessäA oli toiminut B Oy:n toimitusjohtajana. B Oy oli vuonna 2008 maksanut A:lle rahapalkkaa yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa. Kyseinen määrä oli verotettu A:n sanotun verovuoden ansiotulona. Helsingin hovioikeus oli vuonna 2013 antamallaan lainvoimaisella tuomiolla katsonut, että palkanmaksussa oli osin ollut kysymys törkeästä velallisen epärehellisyydestä, ja velvoittanut A:n korvaamaan B Oy:n konkurssipesälle rikoksella aiheutettuna vahinkona 732 000 euroa. A oli hovioikeuden tuomion perusteella vaatinut, että hänen B Oy:n konkurssipesälle korvattavaksi määrätty 732 000 euroa on poistettava hänen verovuoden 2008 verotettavasta ansiotulostaan. A ei ollut suorittanut B Oy:n konkurssipesälle osaakaan 732 000 euron määrästä. Kun lisäksi otettiin huomioon se, että asiassa oli kyse törkeästä velallisen epärehellisyydestä eikä sellaisesta rikoksesta, joka tarkoittaisi toiselle kuuluvien varojen anastamista, korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n veronalaiseksi ansiotuloksi luettua määrää ollut oikaistava. Verovuosi 2008. - Uutiset
20.9.2018 9.11
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö: työttömyysturvalakia tulisi muuttaa ennen tulorekisterin käyttöönottoa – ansiopäiväraha lasketaan tulorekisterin tietojen perusteella aikaisintaan vuonna 2020
Palkkatietoja aletaan viedä tulorekisteriin 1. tammikuuta 2019 lähtien. Työttömyyskassat alkavat saada tulorekisterin tietoja käyttöönsä kuitenkin vasta seuraavan vuoden alusta. Tämän vuoksi työttömäksi jäävän henkilön on edelleen toimitettava palkkatodistus työttömyyttä edeltävistä ansioista, jotta päivärahan taso voidaan laskea. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö muistuttaa, että myös työttömyysturvalakia tulisi muuttaa ennen tulorekisterin käyttöönottoa, jotta tulorekisteriä voidaan hyödyntää työttömyyskassoissa kokonaisuudessaan. Tällä hetkellä etuuskäsittely perustuu vielä palkan ansaintatietoihin, jotka ovat tulorekisterissä vain vapaaehtoisina tietoina. - Uutiset
14.9.2018 14.24
Hallitus esittää muutoksia tuloverotukseen sekä perintö- ja lahjaverolain 7 a §:n muuttamista
Palkkatulon verotus pysyy ensi vuonna lähes ennallaan. Ns. solidaarisuusveron alemman alarajan voimassaoloa jatketaan ensi vuonna. Tuloveroasteikon indeksitarkistuksen jälkeen solidaarisuusveron alaraja on 76 100 euroa. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 100 eurosta 3 305 euroon. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 540 eurosta 1 630 euroon. Eläketulovähennykset nousevat. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 250 eurosta 450 euroon. Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 2 000 eurosta 3 000 euroon kalenterivuodessa. Soveltamisala laajenee koskemaan myös julkisyhteisöiltä saatuja korvauksia. Tavanomaisia henkilökuntaetuja koskevaa säännöstä täsmennetään siten, että liikenteenharjoittajan työntekijöilleen myöntämissä henkilökuntalipuissa huomioidaan konsernina toimiminen. Perintö- ja lahjaverolakia muutetaan siten, että perintöveroa olisi suoritettava vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen liittyvän kuolemanvaravakuutuksen perusteella saadusta vakuutuskorvauksesta. - Uutiset
5.7.2018 8.39
Päivitetty ohje: Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa
Verohallinnon ohje käsittelee verotettavan ansiotulon laskemista kunnallisverotuksessa ja valtionverotuksessa sekä verotettavan pääomatulon laskemista. Ohjeessa käsitellään laskennassa huomioon otettavien tulonhankkimismenojen, puhtaasta ansiotulosta tehtävien vähennysten, viran puolesta tehtävien vähennysten sekä verosta tehtävien vähennysten edellytyksiä ja määriä. Ohjetta on päivitetty tulonhankkimisvähennyksen määrän osalta. - Uutiset
17.5.2018 8.00
Vakuutusoikeuden erimielinen ratkaisu ammattitautikorvausten perusteena olevan vuosityöansion määrittämisestä
A:lla ilmeni korvaukseen oikeuttava ammattitauti hänen ollessaan vanhuuseläkkeellä. Ennen vanhuuseläkkeelle jäämistään A oli ollut osa-aikaeläkkeellä kokoaikaisen työskentelyn päättymisen jälkeen. Vakuutuslaitos määritti A:n ammattitautikorvausten perusteena olevan vuosityöansion hänen vanhuuseläkkeelle siirtymistään välittömästi edeltäneen osa-aikatyön ansioiden perusteella. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n vuosityöansio tuli määrittää sen vuosityöansion mukaan, joka hänellä oli ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä. Vakuutusoikeus katsoi, että myös osa-aikaeläke on ammattitautilain 3 a §:ssä tarkoitettu peruseläke. - Uutiset
14.5.2018 11.30
Prof. Seppo Penttilä: Työpanososinko ja veron kiertäminen
Ratkaisussa KHO 2018:40 lääkäreiden omistamat osakeyhtiöt olivat varsinaista toimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön vastuunalaisina yhtiömiehinä. Kullekin vastuunalaiselle yhtiömiehelle (osakeyhtiölle) oli kommandiittiyhtiössä oma tulosyksikkönsä, jonka tulos muodostui osakeyhtiön osakkaan (lääkärin) kommandiittiyhtiölle luovuttaman työpanoksen nettotuloksesta. Tämä jaettiin kommandiittiyhtiöstä voitto-osuutena vastuunalaiselle yhtiömiehelle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että toimintamalli ei vastannut asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta. Tilanteessa sovellettiin veron kiertämistä estävää säännöstä. Saatu tulo katsottiin työpanososingoksi, vaikka voittoa jakava yhtiö oli kommandiittiyhtiö. Tulo verotettiin lääkärin ansiotulona. - Uutiset
23.4.2018 11.20
KHO:n äänestysratkaisu työntekijän Yhdysvalloissa after-tax-menetelmän mukaisesti sijoittamien varojen verottamisesta Suomessa - Verohallinnon ennakkoratkaisua ei muutettu
A oli vuosina 2000–2004 Yhdysvalloissa lähetettynä työntekijänä työskennellessään sijoittanut Yhdysvalloissa toimitettujen verotusten jälkeen hänelle jääneestä nettopalkasta niin sanotun after-tax-menetelmän mukaisesti varoja 401(k)-tilille. A:n tarkoitus oli Suomeen palattuaan nostaa 401(k)-tilillä olevat varat kertasuorituksena. Tililtä nostettavat after-tax-menetelmään liittyvät varat olivat Yhdysvalloissa verovapaata tuloa. KHO katsoi, että A ei saanut uutta Suomessa veronalaista tuloa, kun hän nosti 401(k)-tilille after-tax-menetelmän mukaisesti sijoittamiaan varoja. A sai Suomessa veronalaista pääomatuloa, kun hän nosti tililtä hänen sinne sijoittamilleen varoille kertyneen tuoton. Ennakkoratkaisu verovuosille 2015–2016. (Ään. 4-1) - Uutiset
3.11.2017 9.44
Aiemmin yrittäjänä toimineen vuosityöansion määrittäminen muuttuuHallitus esittää muutoksia työtapaturma- ja ammattitautilakiin. Vuosityöansion laskentatapaa muutettaisiin niin, että aiemmin yrittäjänä toimineen työntekijän vuosityöansioon huomioitaisiin aikaisempi yrittäjän työtulo. Näin estettäisiin vuosityöansion jääminen kohtuuttoman pieneksi tilanteissa, joissa uuden työsuhteen ansioita ei voida vielä käyttää ansiomenetyskorvauksen perusteena. - Uutiset
5.5.2017 10.53
KHO:n ratkaisu ansiotulosta tehtävistä vähennyksistä
Maatalousyhtymän osakas X oli vaatinut henkilökohtaisessa verotuksessaan vähennettäväksi asunnon ja maatalousyhtymän maatilan välisistä matkoista aiheutuneet kustannukset. Maatalousyhtymä ei ollut maksanut X:lle palkkaa, ja hänen yhtymästä saamansa tulo-osuus oli verotettu kokonaisuudessaan hänen pääomatulonaan. KHO katsoi, ettei kustannuksia tullut vähentää maatalousyhtymän maatalouden tulosta laskettaessa vaan oikeus niiden vähentämiseen oli ratkaistava yhtymän osakkaan henkilökohtaista verotusta toimitettaessa. KHO:n päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että X:llä oli oikeus vähentää kustannukset TVL 93 §:n 1 momentin nojalla sen estämättä, ettei hän ollut saanut yhtymästä palkkatuloa eikä hänen yhtymästä saamaansa tulo-osuutta ollut jaettu osaksikaan ansiotuloksi. - Uutiset
28.6.2016 11.25
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus työnantajan maksamien komennusvakuutuksen vakuutusmaksujen verottomuudesta työntekijälle ei menestynyt KHO:ssaA oli pyytänyt keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua siitä, katsotaanko hänelle syntyvän X Oyj:n ottaman komennusvakuutuksen vakuutusmaksuista tuloverolain 29 §:n mukaista veronalaista tuloa. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun mukaan A:lle ei katsottu syntyvän veronalaista tuloa. KHO ei muuttanut lautakunnan ratkaisua. - Uutiset
23.9.2015 10.31
Turvapaikanhakijalla on oikeus tehdä töitä kun turvapaikkahakemuksen jättämisestä on kulunut kolme tai kuusi kuukautta
Turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä Suomessa ilman oleskelulupaa, kun turvapaikkahakemuksen tekemisestä on kulunut kolme kuukautta, jos hänellä on voimassa oleva rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Jos turvapaikanhakijalla ei ole kyseistä asiakirjaa, saa ansiotyötä tehdä Suomessa ilman oleskelulupaa, kun turvapaikkahakemuksen tekemisestä on kulunut kuusi kuukautta. Turvapaikanhakijalla on tämä työnteko-oikeus suoraan lain nojalla eikä hänen tarvitse hakea sitä erikseen. Kaikilla Suomessa töitä tekevillä pitää olla verokortti. - Uutiset
17.8.2015 13.41
Asumistukeen tulee 300 euron ansiotulovähennys
Syyskuun alussa yleisessä asumistuessa otetaan käyttöön 300 euron suuruinen ansiotulovähennys. - Uutiset
15.5.2015 13.01
Hallinto-oikeus: Maatalousyhtymän töihin liittyvät matkat voitiin vähentää maatalousyhtymän osakkaan ansiotuloista
Kun maatalousyhtymän osakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannuksia ei voitu vähentää pääomatuloista, kustannukset oli vähennettävä osakkaan ansiotuloista. Asiaa ratkaistaessa toimitettiin äänestys ja esitettiin esittelijän eriävä mielipide.