-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Ansionmenetys
- Uutiset
21.12.2023 8.35
Liipo: Työntekijämaksujen huomioiminen ansionmenetyskorvauksissa vuonna 2024Soveltamisohje 2/2023 - Uutiset
14.11.2023 11.45
Hovioikeus: Liikennevakuutuskorvaus ja rikastumiskielto – oliko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus vähentää vakuutetun työeläkkeet liikennevakuutuksesta maksettavasta ansionmenetyskorvauksestaValituksen perusteella hovioikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus vähentää L:n työeläkkeet liikennevakuutuksesta maksettavasta ansionmenetyskorvauksesta vai olisiko vähentäminen ollut L:n väittämin tavoin tehtävissä ainoastaan työeläkejärjestelmässä. Hovioikeus totesi, että valituksen perusteena ei ollut vedottu vakuutusyhtiön vuosia jatkuneeseen käytäntöön eläkkeen maksamisessa ja siihen perustuvaan luottamuksen suojaan eikä käräjäoikeuden ratkaisu ollut näiltä osin hovioikeuden tutkittavana. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun siltä osin kuin siinä oli katsottu, että vakuutusyhtiön menettelylle, jolla korvauksen määrää oli laskettu, ei ollut estettä. (Vailla lainvoimaa 14.11.2023) - Uutiset
6.4.2023 12.12
Hovioikeus: Palkkio ja kulut keskeytyneistä remonttitöistäK:n valituksen johdosta ratkaistavana oli ensinnäkin se, oliko P jättänyt maksamatta K:lle sovittuja palkkioita sekä materiaaleista ja niiden kuljetuksesta johtuneita kuluja K:n P:n asunnossa 7.7.2020 aloittamista ja 16.9.2020 P:n puolelta keskeytetyistä remonttitöistä, ja lisäksi siitä, oliko K:lle aiheutunut sanotusta remonttitöiden keskeyttämisestä kuluja. Näiltä osin kysymys oli ensisijaisesti asianosaisten välisen sopimuksen sisällöstä ja K:n suorituksesta. Toiseksi ratkaistavana oli se, oliko K:lla oikeus korvaukseen siltä remonttitöiden keskeyttämisen 16.9.2020 jälkeiseltä ajalta, jona K:n remonttitöissä käyttämät työvälineet olivat olleet P:n hallussa. (Vailla lainvoimaa 6.4.2023) - Uutiset
6.4.2023 10.30
Toisin kuin syytteen hylännyt käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi miehen työkaverinsa raiskauksesta 1 v 7 kk ehdottomaan vankeusrangasitukseenKäsiteltävänä olevassa asiassa vastaaja ja A olivat olleet työkavereita, joiden välillä oli edeltävänä kesänä ollut seksuaalista kanssakäymistä. Seksuaalinen kanssakäyminen oli kuitenkin päättynyt sen jälkeen, kun A oli jatkanut seurustelusuhdetta miesystävänsä kanssa heinäkuussa 2020. Asiassa selostetut seikat huomioon ottaen ja arvioituaan asiassa esitettyä kirjallista ja suullista näyttöä kokonaisuudessaan HO toisin kuin KO päätyi siihen, että syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö ja että vastaajan syyllisyydestä raiskaukseen ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Vastaaja oli tuomittava syytteen mukaisesta raiskauksesta 1 v 7 kk ehdottomaan vankeusrangaistukseen siten korjattuna, että tekoaika oli 24.10.2020. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan A:lle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 4.000 euroa, kuluista 354,75 euroa, ansionmenetyksestä 519,74 euroa ja loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 3.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 6.4.2023) - Uutiset
23.3.2023 10.20
Perunamuusiin huoltoaseman lattialla liukastuneen vakuutuskorvausvaatimukset hylättiinKanne hylättiin kokonaisuudessaan. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut 9.177,30 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 23.3.2023) - Uutiset
1.3.2023 13.00
Päivitetty ohje: Perhehoitajan verotusVerohallinnon ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön perhehoitajan työstä saaman tulon verotusta ja tämän tulon hankkimiseen liittyvien kulujen vähentämistä tulo- ja elinkeinoverotuksessa. Ohjeen matkakulujen vähentämistä koskevia osia on täsmennetty TVL 93 §:n 2 momenttiin tehdyn tilapäisen muutoksen johdosta. Ohjeeseen on lisätty tekstiä perhehoitajan saamasta ansionmenetyskorvauksesta. Todellisten kulujen vähentämistä koskevaan kohtaan on lisätty asiaa asuinrakennuksen poistojen tekemisen edellytyksistä. Ohje on voimassa 20. helmikuuta 2023 lukien toistaiseksi. - Uutiset
24.2.2023 8.30
17-vuotias kuoli yleisellä tiellä vastaantulleen puimurin alle - hovioikeuskaan ei pitänyt liikenneturvallisuuden vaarantamista törkeänä - asianomistajat velvoitettiin korvaamaan Liikennevakuutuskeskuksen tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulutVastaaja tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 60 ps (1 020 €) rangaistukseen. Syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin. Koska syyte törkeästä kuolematuottamuksesta hylättiin kokonaisuudessaan, perustetta VahL 5 luvun 4 a §:n ja 4 b §:n mukaisten korvausten (kärsimyskorvaus, ansionmenetys ja kulut) maksamiselle liikennevakuutuksesta ei ollut. Asianomistajat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan Liikennevakuutuskeskukselle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 9.047,78 euroa ja HO:ssa 6.705,83 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 24.2.2023) - Uutiset
20.12.2022 7.10
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta arvioi miten ansionmenetyskorvaus määritetään, kun henkilövahinko oli aiheutunut osakeyhtiömuotoista liiketoimintaa harjoittavalle yksinyrittäjälleKun tässä tapauksessa yrittäjä omisti osakeyhtiön koko osakekannan, työkyvyttömyydestä aiheutunut toiminnan väliaikainen keskeytyminen ei ollut lautakunnan mielestä korvaamatta jäävää kolmannelle aiheutunutta vahinkoa. Korvattavaksi tulisi yrityksen maksaman palkan lisäksi se määrä, jolla työkyvyttömyysjakso oli pienentänyt yrittäjän osakeyhtiöstään nostettavissa olleen osingon määrää. - Uutiset
16.11.2022 11.30
Oluttuopilla kasvoihin lyönyt oli velvollinen korvaamaan täysimääräisesti asianomistajalle aiheutuneet vahingot - käräjoikeuden tuomiota muutettiinVastaajan oli katsottu lainvoimaisella tuomiolla 24.4.2019 syyllistyneen 3.6.2018 pahoinpitelyyn lyömällä asianomistajaa ravintolassa oluttuopilla kasvoihin. (Vailla lainvoimaa 16.11.2022) - Uutiset
3.11.2022 11.56
Kahvilan omistaja tarjoutui ainakin kahdella eri kerralla hieromaan nuorta työntekijää - sakkoa ei pidetty riittävänä rangaistuksena työnantajalle - yhtiölle 1 000 euron yhteisösakkoSelvitetyksi katsottiin, että vastaaja oli ollut asianomistajan työnantaja ja hän oli työpaikalla kyseisessä kahvilassa asianomistajan työssäolon yhteydessä ainakin kahdella eri kerralla tarjoutunut hieromaan asianomistajaa, mihin tämä oli suostunut. Vastaaja oli kuitenkin ainakin yhden hierontakerran yhteydessä riisunut tai pyytänyt riisumaan asianomistajaa päällysvaatteitaan eli housut ja paidan, sekä hyväillyt tai hieronut asianomistajaa takapuolesta, suudellut tätä selkään sekä koskenut asianomistajan emätintä alushousujen päältä. Lisäksi vastaaja oli työpaikalla kouraissut asianomistajaa takapuolesta sekä useilla kerroilla pitänyt asianomistajasta kiinni ja halannut häntä. Vastaaja tuomittiin seksuaalisesta hyväksikäytöstä, työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan asianomistajalle yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa kärsimyksestä yht. 3.500 euroa ja ansionmenetyksestä 598,57 euroa viivästyskorkoineen. Yhtiölle tuomittiin 1 000 euron yhteisösakko työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä. - Uutiset
19.10.2022 14.13
Oluen läikyttely ja tönäisy laivan ravintolassa - hovioikeus oli erimielinen teon syyksilukemisesta ja siitä, oliko vastaaja voinut perustellusti luulla olleensa hätävarjelutilanteessaRiidatonta oli, että vastaaja oli laivan ravintolassa tönäissyt A:ta siten, että A oli tönäisyn seurauksena kaatunut. Asiassa oli kysymys siitä, oliko kyse ollut hätävarjelutilanteesta tai oliko vastaaja voinut perustellusti luulla toimivansa sellaisessa ja siten erehtyä tekonsa sallittavuudesta RL 4 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Mikäli kysymyksessä katsottiin olevan tahallinen teko, kysymys oli lisäksi tahallisuuden ulottuvuudesta eli siitä, oliko A:n kaatumista ja hänelle aiheutuneita vammoja pidettävä vastaajan menettelyn varsin todennäköisinä seurauksina. Lisäksi kysymys oli rangaistuksen mittaamisesta ja siitä, oliko vastaajan maksettavaksi tuomittuja vahingonkorvauksia soviteltava asianomistajan oman myötävaikutuksen perusteella. (Vailla lainvoimaa 19.10.2022) - Uutiset
17.10.2022 8.00
Toimitusjohtajalle sakot virheellisestä hengityssuojaimen suodatinvalinnasta - hovioikeus hylkäsi työntekijän korvausvaatimuksetToimitusjohtajan katsottiin toimineen työturvallisuusmääräysten vastaisesti huolimattomasti, kun hän oli valinnut työntekijälle desinfiointityöhön hengityssuojaimen suodattimen ottamatta huomioon desinfiointiaineen käyttöturvallisuustiedotetta. Toimitusjohtajan menettely ei kuitenkaan ollut johtunut piittaamattomuudesta tai välinpitämättömästä suhtautumisesta työntekijän turvallisuuteen vaan siitä, että hän oli pitänyt valitsemaansa suodatinta riittävänä. Oikeudenmukainen rangaistus toimitusjohtajan syyksi luetusta rikoksesta oli KO:n tuomitseman 30 päiväsakon asemasta 15 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 17.10.2022) - Uutiset
17.6.2022 16.00
Sylkäisy kasvoja kohti taksitolpalla - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kunnianloukkauksesta vaaditun 2 500 euron korvausvaatimuksen ansionmenetyksestäVastaajan oli katsottu halventaneen asianomistajaa sylkäisemällä kahdesti tämän kasvoja kohti. Ainakin toinen sylkäisy oli osunut asianomistajan puseroon. HO katsoi, ettei vastaajan menettelystä eli asianomistajan halventamisesta sanaharkan yhteydessä sylkäisemällä voitu katsoa seuranneen asianomistajalle taloudellisia menetyksiä tilanteessa, jossa teosta ei ollut näytetty aiheutuneen lääketieteellisesti todennettavissa olevaa henkilövahinkoa. Vastaajan menettelyllä ja asianomistajan väittämällä vahingolla eli tulojen vähentymisellä ei ollut siten katsottava olevan syy-yhteyttä. Mainitut seikat huomioon ottaen asianomistajan korvausvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
29.3.2022 10.10
Hovioikeus arvioi pahoinpitelystä aiheutuneen ansionmenetyksen määrääB:n tuloista ennen vahinkotapahtumaa esitetyn selvityksen perusteella ansionmenetyksen määräksi arvioitiin 1.000 euroa kuukaudessa. Tuomiossa todetut B:lle kuukausittain maksettavat eläkkeet ylittävät määrältään 1.000 euron kuukausittaisen ansionmenetyksen. B:lle ei sen osalta siten aiheudu A:n menettelyn vuoksi sellaista vahinkoa, joka A:n tulisi hänelle korvata. Näin ollen kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 29.3.2022) - Uutiset
18.3.2022 15.30
Pahoinpitelystä pysyvä aivovamma - käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ansionmenetyksestä ei muutettuAsiassa lausutun perusteella HO katsoi KO:n tavoin, että A:n (s. 1986) opintojen viivästyminen oli ollut seurausta pahoinpitelystä (12.10.2013) ja sen seurauksena hänelle aiheutuneesta aivovammasta. Hän oli myös pyrkinyt työllistymään ja tekemään muutenkin sen, mitä häneltä oli voitu edellyttää tilansa kohentamiseksi, mutta se ei ollut onnistunut hänestä riippumattomista syistä. HO päätyi KO:n tavoin siihen, ettei vaatimusta ansionmenetyksen korvaamisesta ollut pidettävä ennenaikaisena. Lisäksi HO katsoi jääneen selvittämättä, että A olisi laiminlyönyt velvollisuuttaan rajoittaa hänelle aiheutunutta vahinkoa. Vastaaja (s. 1972) oli aiheuttanut A:lle vahingon tahallisella pahoinpitelyrikoksella, eikä aiheutunutta vahinkoa ollut pidettävä laadultaan poikkeuksellisena tai muutenkaan vaikeasti ennakoitavana. Tähän nähden vastaajan taloudellista asemaa ja hänen jäljellä olevan työuransa pituutta ei ollut pidettävä erityisinä syinä alentaa korvausta. Näin ollen aihetta sovitella korvausta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 18.3.2022) - Uutiset
4.3.2022 15.30
Hovioikeus: Tulipalon kerrostalon ullakkotiloissa aiheuttaneen teko loukkasi kotirauhaa - törkeästä yleisvaaran tuottamuksesta tuomittu oli velvollinen suorittamaan asukkaille korvausta myös kärsimyksestäVastaaja oli menettelyllään aiheuttanut tulipalon kerrostalon ullakkotiloissa, joka oli muun ohella aiheuttanut vastavalittajien asunnoissa mittavia vahinkoja. HO arvioi, että asunnon näin mittava vaurioituminen loukkasi asunnon haltijan kotirauhaa ja oli omiaan herättämään turvattomuuden, pelon ja mielipahan tunnetta. Teko oli ollut laadultaan sellainen, että se oli objektiivisesti arvioiden aiheuttanut kärsimystä loukkauksen kohteeksi joutuneille vastavalittajille. Koska teko oli edellä kuvatuin tavoin loukannut vastavalittajien kotirauhaa, vastaaja oli velvollinen suorittamaan korvausta vastavalittajille aiheutuneesta kärsimyksestä, jonka määräksi HO arvioi 1.500 euroa vastavalittajaa kohden. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022) - Uutiset
7.1.2022 11.30
Kilpailukieltosopimuksen tehnyt yritys velvoitettiin korvamaan yrityksen johtoryhmässä työskennelleelle aiheutuneen ansionmenetyksenKantaja ei ollut ollut sosiaalipalvelualalla toimivassa yhtiössä sellaisessa asemassa ja sellaisessa tehtävässä, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle oli ollut erittäin painava syy. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen liitteenä olevalle kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle eivät olleet olleet olemassa. Näin ollen kilpailukieltosopimus oli mitätön. Asiassa myös katsottiin, että kilpailukieltosopimus oli tehty olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Kilpailukieltosopimuksen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen. Sen soveltaminen olisi rajoittanut kohtuuttomasti kantajan toimintaa. Yhtiö oli vedonnut sopimukseen, jonka sen olisi pitänyt ymmärtää olevan mitätön tai ainakin pätemätön. Menettelyllään yhtiö oli aiheuttanut vähintäänkin luottamuksellisesti vahinkoa. Yhtiö oli omalla menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa, jonka määrä oli se ansionmenetys, joka kantajalta oli jäänyt saamatta eli 6 kuukauden palkka, jonka hän olisi saanut B Oy:ssä. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 40 832,64 euroa korkoineen 15.11.2021 lukien. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa KO:n tuomio jäi noudatettavaksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
12.11.2021 16.00
Hovioikeus: Irlanninsusikoira karkasi pihalta pyöräilijän perään - välitön syy-yhteys koiran karkaamisen ja asianomistajan loukkaantumisen välillä oliOttaen huomioon koiran rotu, vietti ja se, että koira oli aiemminkin lähtenyt pihasta pellolle päin, ei koiran pihasta karkaamista voitu HO:n arvion mukaan pitää vastaajan näkökulmasta yllättävänä, vaikka koira ei ollutkaan lähtenyt aiemmin kyseiselle yleiselle tielle. Sitä, että pyörää jahtaava koira voi aiheuttaa sen, että pyöräilijä menettää säikähdyksestä pyöränsä hallinnan, ei ollut pidettävä myöskään vastaajan näkökulmasta ennalta-arvaamattomana seuraamuksena. Ilman koiran karkaamista asianomistajalla ei olisi ollut syytä tehdä äkkijarrutusta. Koiran karkaaminen oli tapahtumatilanteessa aiheuttanut asianomistajan kaatumisen ja siitä seuranneen asianomistajan ruumiinvamman aiheutumisen. Näin ollen asiassa oli välitön syy-yhteys koiran karkaamisen ja asianomistajan loukkaantumisen välillä. Vastaaja syyllistyi vammantuottamukseen (20 ps). Vastaaja velvoitettiin korvaamaan asianomistajalle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 4.500 euroa ja ansionmenetyksestä 6.400 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.1.2021) - Uutiset
1.11.2021 9.42
Kuluttajariitalautakunta suositti laivayhtiön korvaamaan laivamatkan peruuttamisesta aiheutuneita vahinkojaRB:n ja OI:n oli määrä matkustaa 27.10.2019 Tallink Silja Oy:n operoimalla Silja Symphony -matkustajalaivalla Tukholmasta Helsinkiin. Laivamatka jouduttiin peruuttamaan teknisen ongelman vuoksi. Riita asiassa koski sitä, oliko elinkeinonharjoittaja velvollinen maksamaan matkustajille tapahtuneen johdosta vahingonkorvausta. Lautakunta katsoi, että laivayhtiö oli velvollinen korvaamaan RB:lle ylimääräisistä lennoista aiheutuneet 414,93 euron kustannukset. Näyttämättä oli jäänyt, että matkustajille olisi aiheutunut OI:n lento- ja junalippujen osalta asiassa vahinkoa. Lautakunta ei suosittanut näiltä osin asiassa hyvitystä. Lautakunta piti asiassa selvitettynä, että matkustajille oli aiheutunut myös matkasta laivaterminaalista lentokentälle ylimääräisiä taksikuluja, ja katsoi, että laivayhtiön tuli maksaa niistä matkustajien vaatimuksen mukainen korvaus 49,31 euroa. Lautakunta katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vahinkoa olisi ansionmenetyksen osalta aiheutunut eikä suosittanut tältä osin asiassa hyvitystä. - Uutiset
26.8.2021 15.20
Uusi valtioneuvoston asetus alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta tulee voimaan 31. elokuuta 2021Asetuksessa vahvistetaan tulonsaajien keskimääräisiin ansiotuloihin perustuva euromäärä, jota voidaan käyttää vahinkoa kärsineen oletettuna ansiotulona määrättäessä ansiomenetyskorvausta vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2 b §:n nojalla. - Uutiset
16.7.2021 14.00
Hovioikeuskaan ei voinut tutkia ansionmenetystä koskevaa korvausvaatimusta, kun valittaja ei ollut esittänyt liikennevakuutusyhtiön kieltäytymistodistustaValittaja ei ollut esittänyt liikennevakuutusyhtiön kieltäytymistodistusta. Sen vuoksi KO:lla ei ollut ollut edellytyksiä tutkia ansionmenetystä koskevaa korvausvaatimusta eikä myöskään HO voinut sitä tehdä. (Vailla lainvoimaa 16.7.2021) - Uutiset
10.6.2021 11.14
Miten pitkälle korvausvelvollisuuden perustava syy-yhteys liikennevahingossa ulottuu - käräjäoikeus hylkäsi selkänsä peräänajo-onnettomuudessa loukanneen korvausvaatimuksetKO oli katsonut jääneen näyttämättä, että kanteessa selostetut oireet ja sairaus 7.10.2019 jälkeen olisivat johtuneet kantajan liikenneonnettomuudessa 14.9.2019 saamasta vammasta. Näin ollen KO oli katsonut näyttämättä jääneen myös sen, että kantajalla olisi ollut oikeus korvaukseen ansionmenetyksestä 4.10.2019 jälkeen. Kantajalle oli liikennevahingosta aiheutunut vamma (selän venähdys) ei ollut vaatinut elvytys- tai tehohoitoa eikä leikkaushoitoa. Kantaja oli ollut vamman vuoksi sairaalahoidossa alle vuorokauden ja toiminnallinen toipuminen oli tapahtunut alle kolmessa viikossa. Vammasta ei ollut näytetty jääneen pysyväisseurauksia. Näin ollen KO oli katsonut, että vakuutusyhtiön kantajalle maksama korvaus kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta oli ollut oikean määräinen. Kantaja vaati HO:ssa, että KO:n tuomio kumotaan toistaen tuomiossa selostetun kanteensa. Lisäksi kantaja vaati, että vakuutusyhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa korkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 10.6.2021) - Uutiset
11.1.2021 11.00
Koira puri kauppaliikkeen parkkipaikalla autolleen menossa ollutta miestä kyynärvarteen - vammantuottamuksesta 30 päiväsakkoa ja korvausvelvollisuusVastaajan vastuulla ollut koira oli päässyt talutusnarusta huolimatta puremaan auton sivuitse omalle autolleen menossa ollutta asianomistajaa ja aiheuttamaan asianomistajalle syytteessä todetut vammat. Puremisen oli selvitetty kestäneen ainakin joitakin sekunteja. KO oli katsonut, ettei vastaaja ollut riittävän huolellisesti varmistautunut siitä, ettei vahinkoa päässyt tapahtumaan. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen vastaajan oli voitu katsoa menetelleen huolimattomasti pitäessään koiraa siten kytkettynä, ettei se ollut ollut täysin hänen hallinnassaan. Vastaaja oli siten syyllistynyt menettelyllään vammantuottamukseen. (Vailla lainvoimaa 11.1.2021) - Uutiset
21.12.2020 12.00
Liikennevahinkolautakunta: Työntekijäin työeläkevakuutusmaksun, palkansaajan päivärahamaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottaminen liikennevakuutuslain perusteella maksettavissa ansionmenetyskorvauksissa vuonna 2021Liikennevahinkolautakunta on julkaissut soveltamisohjeen 4/2020. - Uutiset
9.11.2020 11.33
Hovioikeus arvioi oliko asuntoyhtiö kosteusvaurioiden korjauksissa laiminlyönyt vanhassa ja uudessa asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn kunnossapitovastuunsaKO oli hylännyt osakkaan korvausvaatimukset. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko asuntoyhtiö kosteusvaurioiden korjauksissa laiminlyönyt vanhassa ja uudessa asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn kunnossapitovastuunsa. Kyse oli lisäksi siitä, oliko huoneiston puutteellinen kunto ja osakkaan väittämät terveys- ja asumishaitta sekä ansionmenetys olleet asuntoyhtiön kunnossapitovastuun laiminlyönnin seuraus, ja oliko asuntoyhtiö aiheuttanut väitetyt vahingot huolimattomuudesta. Osakkaan mukaan asuntoyhtiön oli korjattava huoneisto asumiskuntoiseksi ja maksettava hänelle korvaus pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, asumishaitasta sekä ansionmenetyksestä. Asuntoyhtiö oli kiistänyt osakkaan vaatimukset. HO katsoi, ettei KO:n tuomion lopputulosta ollut syytä muuttaa. Osakas velvoitettiin korvaamaan asunto Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:sta 6.944 eurolla viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
13.10.2020 8.00
Harrastusvalmentaja tuomittiin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista 3 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiinVastaajan syyksi oli luettu lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito. Rikokset oli tehty aikavälillä 2016-2019. - Uutiset
29.5.2020 11.29
Kaupunki ei toiminut huolimattomasti vammaista henkilöä kohtaan, kun kuljetus ei saapunut ajallaan - hovoikeuskin hylkäsi kymmenien tuhansien korvausvaatimukset pysyvästä haitasta ja ansionmenetyksestäKantaja oli vaatinut, että kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänelle pysyvästä haitasta Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten haittaluokan 13 mukaisena korvauksena yhteensä 46.150 euroa viivästyskorkoineen 21.11.2014 lukien ja ansionmenetyksestä vuosilta 2015 - 2017 yhteensä 44.722,81 euroa viivästyskorkoineen 31.12.2017 lukien. KO oli hylännyt kanteen. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 29.5.2020) - Uutiset
13.5.2020 8.39
Luonnos hallituksen esityksestä potilasvakuutuslain ja eräiden työeläkelakien muuttamisesta lausunnolleMuutosten tavoitteena on selkeyttää potilasvahingon kärsineen asemaa korvauksia maksettaessa ja yksinkertaistaa vakuutuslaitosten välisiä menettelyjä. Lausunnot tulee toimittaa viimeistään 12.6.2020. Nyt tehtävien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2021. - Uutiset
4.5.2020 15.00
Kivääriä sisätiloissa päihtyneenä käsitellyt syyllistyi ampuma-aserikoksen lisäksi törkeään kuolemantuottamukseeen - uhrin puolisolle ja alaikäiselle lapselle korvausta kärsimyksestäKO:n tuomion mukaan vastaajan huolimattomuus oli ollut törkeää ja tekoa oli myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä törkeänä. Vastaajan syyksi oli luettu syytteen mukainen törkeä kuolemantuottamus. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että vastaaja oli syyllistynyt törkeään kuolemantuottamukseen. KO:n tuomitsemaa rangaistusta (2 v 2 kk) ei ollut aihetta alentaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen A:lle kärsimyksestä, ansionmenetyksestä ja asianosaiskuluista sekä B:lle kärsimyksestä tuomittujen korvausten osalta. (Vailla lainvoimaa 4.5.2020) - Uutiset
13.12.2019 9.00
Kuolemaan johtaneen suojatieonnettomuuden katsottiin asianomistajien rangaistusvaatimuksen mukaisesti johtuneen törkeästä huolimattomuudesta - 83-vuotiaalle kuljettajalle 3 kk ehdollinen vankeusrangaistus – uhrin aikuisilla lapsilla ei ollut oikeutta korvauksiinVuonna 1936 syntyneen vastaajan oli katsottu asianomistajien rangaistusvaatimuksen (syyttäjä oli vaatinut rangaistusta vain perusmuotoisesta tekomuodosta) mukaisesti laiminlyöneen törkeästä huolimattomuudesta TLL 32 §:n mukaisen pysähtymisvelvollisuutensa. Vuonna 1937 syntynyt A oli menehtynyt kuolemansyylausunnossa kuvattuihin vammoihin tapahtumapaikalla. Vastaajan oli katsottu törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttaneen A:n kuoleman. Oikeuskäytännön huomioon ottaen KO oli katsonut oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi vastaajan syyksi luetuista rikoksista 3 kk vankeutta. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista. Vastaajan syyksi luettujen tekojen vakavuus tai hänen teosta ilmenevä syyllisyytensä ei edellyttänyt rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. A:n aikuisilla lapsilla ei ollut VahL 5 luvun 4a §:n mukaista oikeutta korvaukseen kuolemantapauksen heille aiheuttamasta kärsimyksestä. Oikeutta korvauksiiin ei ollut myöskään kuolemantapauksesta aiheutuneista tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä. Vastaaja vaati HO:ssa, että hänen katsotaan syyllistyneen törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen asemesta liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, että rangaistus lievennetään sakoksi ja että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata asianomistajien oikeudenkäyntikuluja. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 13.12.2019) - Uutiset
12.12.2019 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi lapsikaappauksesta esitetyn rangaistusvaatimuksenIsä oli vaatinut, että äiti tuomitaan rangaistukseen kahdesta lapsikaappauksesta sekä velvoitetaan korvaamaan hänelle kärsimyksestä 90 000 euroa, matkakuluista 8 000 euroa, ansionmenetyksestä 40 000 euroa ja asianajopalkkioista 30 000 euroa, kaikki määrät viivästyskorkoineen rikoksentekopäivästä lukien. Isä oli myös vaatinut, että äiti velvoitetaan korvaamaan hänelle asiakirjakuluista 4 000 euroa. Editiovaatimus ja vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta oli myös esitetty. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty hyväksyttäviä perusteita rangaistusvaatimuksen tueksi. KO:n ratkaisua ei siten ollut aihetta muuttaa. Isän esittämät yksityisoikeudelliset korvausvaatimukset oli jätettävä vasta HO:ssa tehtyinä tutkimatta. Vaatimus asiakirjojen esittämisestä hylättiin. Myös vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.12.2019) - Uutiset
5.12.2019 10.46
Liikennevahinkolautakunnan lausunto 12-vuotiaana peruskoululaisena pysyvästi vammautuneen vuosiansion määrittämisestäX oli 12-vuotiaana liikennevahingossa, jossa hän sai mm. aivovamman. X kouluttautui vammastaan huolimatta keskiasteen ammattiin. Hänet todettiin kuitenkin vammojensa jälkitilan johdosta pysyvästi työkyvyttömäksi. Kysymys lautakunnassa oli mm. siitä, miten alle 18-vuotiaana pysyvästi työkyvyttömäksi tulleen vuosiansio tulisi kyseisessä tapauksessa määrittää. Lautakunta katsoi ilmeiseksi, että ilman liikennevahinkoa X olisi tuskin kouluttautunut nykyiseen ammattiinsa, vaan tämän koulutuksen hän hankki vamman aiheuttamien rajoitteiden vuoksi. X:llä ei ollut osoitettu olleen varteenotettavia koulutus- ja ammattisuunnitelmia ennen liikennevahinkoa. Hän ei myöskään ollut osoittanut sellaista erityislahjakkuutta, mistä voitaisiin tehdä johtopäätöksiä hänen ammatillisesta suuntautumisestaan. Tämän vuoksi X:n vuosiansiot oli kohtuullista määrittää VahL 5 luvun 2 b §:n tarkoittamalla tavalla alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen henkilön ansiotulon määrää koskevan valtioneuvoston asetuksen perusteella. Lautakunta piti perusteltuna käyttää eläkkeen vahvistamishetkellä viimeisimmän asetuksen mukaisia euromääriä. Tässä tapauksessa tuli käyttää 22.8.2019 annetun asetuksen 968/2019 mukaisia euromääriä. Asetuksen mukaisiin korvauksiin tehdään kalenterivuosittain indeksitarkistus jatkuvia korvauksia koskevien säännösten mukaisesti. Lautakunta oli yksimielinen. - Uutiset
12.11.2019 11.00
Kykeni pelaamaan golfia - lääkäreitä ja vakuutusyhtiötä erehdyttänyt tuomittiin petoksen asemasta törkeästä petoksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan vakuutusyhtiölle 19.802,15 euron asemasta 146.047,32 euroaVastaaja oli asiassa kuvatulla tavalla erehdyttänyt lääkäreitä ja sitä kautta vahinkovakuutusyhtiötä antamalla harhaanjohtavaa ja väärää tietoa toimintakyvystään 7.5.2008 – 4.6.2011 ja tämän lisäksi liioitellut kipujaan vuonna 2010. Kun otettiin huomioon vastaajan menettelystä vahinkovakuutusyhtiölle aiheutuneen vahingon määrän lisäksi se, että vastaajan teko oli jatkunut yli 7 vuoden ajan, HO katsoi, että teko täytti törkeän petoksen tunnusmerkistön. HO arvioi, että 1 v 2 kk vankeusrangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta. Asiassa ei ollut perusteita sovitella korvausvelvollisuutta. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
27.8.2019 14.00
Asetus alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta tulee voimaan 1. syyskuutaUudella asetuksella 968/2019 kumotaan alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta annettu valtioneuvoston asetus (390/2018). - Uutiset
16.8.2019 14.16
Puihin reikiä poranneen ja reikiin kasvimyrkkyä laittaneen naapurin ei näytetty syyllistyneen vammantuottamukseenKaikella KO:ssa esitetyllä näytön arvioinnilla ja johtopäätöksillä tuli katsoa, ettei vastaaja ollut syyllistynyt vammantuottamukseen ja sen johdosta kaikki asianomistajan vastaajaan kohdistamat vaatimukset tuli hylätä. Koska asianomistaja hävisi jutun, hänet velvoittiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut sen jälkeiseltä ajalta kun virallinen syyttäjä oli luopunut vaatimuksistaan vastaajaa vastaan. Asianomistaja oli myöntänyt vastaajan vaatimien kulujen (3.124,80 euroa) määrän oikeaksi. HO ei myöntänyt asianomistajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.8.2019) - Uutiset
6.8.2019 11.13
Ambulanssionnettomuuteen sairaankuljetustehtävässä joutuneen ensihoitajan niskaoireiden ei katsottu johtuneen niskasairaudesta tai myöhemmin tapahtuneista onnettomuuksistaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olivatko kantajan pitkittyneet niskaoireet syy-yhteydessä sanottuun 2.7.2009 sattuneeseen liikennevahinkoon ja mikä merkitys syy-yhteysarviointiin oli hänelle myöhemmin sattuneilla tapaturmilla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko hänelle jäänyt liikennevahingossa saamastaan vammasta pysyvää haittaa ja oliko hänelle aiheutunut liikennevahingossa saamastaan vammasta työansion menetystä 30.11.2009 jälkeen 31.12.2017 saakka. HO katsoi, että kantajalle oli aiheutunut liikenneonnettomuudesta 2.7.2009 niskan retkahdusvamma ja että kantajan pitkittyneet niskaoireet olivat syy-yhteydessä sanottuun liikenneonnettomuuteen. (Vailla lainvoimaa 6.8.2019) - Uutiset
12.6.2019 11.10
Hovioikeuden ratkaisu liikennevakuutuksesta maksettavasta ansionmenetyksestäAsiassa oli kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada 21.2.2004 tapahtuneen liikenneonnettomuuden johdosta korvausta ansionmenetyksestä teologian maisterin tutkinnon suorittaneiden keskimääräisten ansiotulojen mukaan vai teologian maisterin tutkinnon suorittaneen yliopiston tutkijan/lehtorin palkan mukaan. Ansionmenetyskorvaus oli tässä tapauksessa perusteltua määrätä A:n vaatimalla tavalla teologian maisterin tutkinnon suorittaneiden keskimääräisten ansiotulojen mukaan. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sillä perusteella, että A ei ollut nostanut kannetta heti vakuutusyhtiön korvauspäätösten jälkeen. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 15.29
Käräjäoikeus tuomitsi seminaareja ja workshopeja vetäneen "henkisen koulun profeetan" naisten seksuaalisista hyväksikäytöistä 2 vuoden vankeuteen ja vahingonkorvauksiinSyyksi luettujen seksuaalisten hyväksikäyttöjen taustalla on tuomiossa tarkemmin selostettu pääosin Saksasta käsin johdettu, lahkoksi tässä asiassa luokiteltu suomalaisten asianomistajien Johanneksen kouluksi kutsuma henkinen koulu. Toimintaa oli harjoitettu seminaarien, skype-yhteydellä ohjattujen workshopien ja yhteismeditaatioiden muodossa. Helsingin käräjäoikeus katsoi asiassa selvitetyksi, että vastaaja oli asiassa mainituissa hoitotilanteissa ja yhden teon osalta Armeniassa sijaitsevassa kappelissa taivuttanut lahkon toiminnassa oppilaina mukana olleet, vastaajaa henkisenä opettajana, parantajana ja profeettana pitäneet neljä asianomistajaa alistumaan seksuaalisten tekojen kohteeksi ja kanssaan sukupuoliyhteyteen. Pääosa teoista oli tapahtunut ulkomaisissa seminaareissa, joihin suomalaiset asianomistajat olivat matkustaneet osallistumaan. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
13.5.2019 11.15
Syrjintäriidan tietoja sovintosopimuksen vastaisesti ilmaisseelta kaupungilta vaaditut sopimussakko- ja vahingonkorvausvaatimukset hylättiin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti kantajan suorittamaan kaupungin oikeudenkäyntikulutAsiassa oli katsottu tulleen näytetyksi, että kaupunki oli menettelyllään rikkonut sovintosopimuksen ehtoja ja oli siten syyllistynyt sopimusrikkomukseen. KO oli hylännyt kantajan sopimussakon suorittamista koskevan vaatimuksen samoin kuin vahingonkorvauksen suorittamista koskevan vaatimuksen. Asianosaiset olivat saaneet pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan KO:ssa. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen sopimusrikkomuksen toteamisen ja sopimussakon osalta. Siltä osin kuin kantaja oli vedonnut siihen, että hän oli sovintosopimusta vastaan luopunut tasa-arvolakiin perustuvasta hyvityksestä ja vahingonkorvauksesta, kysymys ei ollut sovintosopimuksen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta vaan sovintosopimuksen tekemisen seurauksesta. Sillä ei siten ollut merkitystä sopimusrikkomuksesta aiheutunutta vahinkoa arvioitaessa. Muilta osin HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen vahingonkorvauksen osalta. KO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylätty. Kantaja velvoitettiin maksamaan kaupungille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 13.239,44 euroa viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. Kantaja velvoitettiin maksamaan kaupungille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 9.225,84 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 13.5.2019) - Uutiset
24.4.2019 11.33
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion siltä osin kuin se oli hyväksynyt kanteen liikennevakuutuskorvauksesta hirvikolarissaA:lle ei tuomiossa selostetuin perustein näytetty aiheutuneen liikenneonnettomuuden seurauksena kanteessa tarkoitettuja vammoja, eikä hän ollut liikenneonnettomuuden seurauksena jäänyt pysyvästi työkyvyttömäksi. Näin ollen A:lla ei ollut oikeutta vaadittuun ansionmenetyskorvaukseen tai korvaukseen pysyvästä haitasta taikka kivusta ja särystä, ja kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. (Vailla lainvoimaa 24.4.2019) - Uutiset
25.3.2019 14.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti vammantuottamuksesta tuomitun suorittamaan asianomistajalle korvausta myös ansionmenetyksestä - jalkavammaa oli pidettävä laadultaan sellaisena, jonka voitiin katsoa olevan omiaan laukaisemaan masennustaVastaaja oli kaatunut valittajan päälle, jonka seurauksena valittajan vasempaan jalkaan oli tullut hankala sääriluun pään pirstaleinen murtuma. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko valittaja esittänyt riittävän näytön siitä, että hänelle oli aiheutunut vastaajan syyksi luetun menettelyn johdosta työansion menetystä enemmän kuin se määrä, jonka Kela oli hänelle korvannut. HO katsoi, että asiassa lausutuilla perusteilla syy-yhteyttä kyseessä olevan vahinkotapahtuman ja valittajan työkyvyttömyyden välillä oli pidettävä riittävän todennäköisenä myös ajalla 1.11.-31.12.2016. (Vailla lainvoimaa 25.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 9.30
Työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä, seksuaalisesta ahdistelusta ja työaikasuojelurikoksesta tuomittu toimitusjohtaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta irtisanoutuneille työntekijöille tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestäNäyttämättä oli jäänyt, että työnantajan edustajan (tj) syyksiluetulla menettelyllä olisi ollut välitön tai edes vähäisempi sellainen syy-yhteys, joka olisi oikeuttanut asianomistajat saamaan korvausta tilapäisestä haitasta tai ansionmenetyksestä. Näin ollen toimitusjohtaja oli näiltä osin vapautettava korvausvelvollisuudesta. Asian näin päättyessä HO:n ei ollut tarpeen lausua korvausten sovittelusta tai muutoinkaan niiden määristä. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen koskien kärsimyksestä tuomittuja korvauksia. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen tältä osin ei ollut. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
13.3.2019 11.30
Hovioikeus arvioi virkasuhteen voimassaoloa liikkeen luovutuksen hetkellä, oikeutta ansionmenetyskorvaukseen viranhaltijalain nojalla ja työsuhteen voimassaoloa ja oikeutta palkkaanVirkasuhteen voimassaolo liikkeen luovutuksen hetkellä - Oikeus ansionmenetyskorvaukseen viranhaltijalain nojalla - Työsuhteen voimassaolo ja oikeus palkkaan 1.1.2014 lukien (Vailla lainvoimaa 13.3.2019, ks. KKO:2020:35: KO:n välituomiota ja HO:n tuomiota muutettiin. Kohdan 3 vahvistusvaatimus, jonka johdosta HO oli vahvistanut, että A:n ja X Oy:n välille on syntynyt työsuhde 1.1.2014 alkaen ja että A:lle on syntynyt oikeus saada palkkaa 1.1.2014 lukien, hylättiin. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu.) - Uutiset
21.2.2019 11.00
Hovioikeus arvioi rikoksen seurauksena sairauslomalle jääneen yrittäjän ansionmenetyksen ja taloudellisen vahingon määrääA oli yhtiön ainoa työntekijä, yhtiön liikevaihto muodostui hänen työpanoksestaan yhtiössä ja hän oli oikeutettu saamaan yhtiön tuloksen itselleen. Oikeuskirjallisuuden kannanoton mukaan kun yritystoiminnan jatkaminen yrittäjän työkyvyttömyyden aikana voi olla hänen työpanoksensa luonteen vuoksi mahdotonta niin tällaisessa tapauksessa yrittäjän ansionmenetyksen lisäksi tulee korvata yrityksen mahdolliset kiinteät kulut. A:n ansionmenetyskorvauksen ja taloudellisen vahingon laskemisen perusteeksi voitiin näin ollen ottaa yhtiön liikevaihto, jossa ei ole huomioitu vähennyksenä yhtiön kiinteitä kuluja vastaavalta ajalta. A:n laskelmassa oli jo huomioitu yhtiön muuttuvissa kuluissa vastaavalta ajalta aiheutunut säästö sekä Kelan maksama korvaus. Kun yritys sen kehittämistarpeisiin nähden ei yleensä voi jatkuvasti jakaa kaikkea tulostaan omistajalleen, oli ansionmenetyksen ja taloudellisen vahingon määrä arvioitava pitäen lähtökohtana A:n esittämää liikevaihtoon perustuvaa laskelmaa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2019) - Uutiset
7.1.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikenneonnettomuuden seurausten syy-yhteyttä vammoihin - tuomio oli erimielinen aivovamman osaltaHO vahvisti, että A (onnettomuushetkellä 34 v.) oli 16.9.2005 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena saanut pysyvänä vikana ja haittana lievän aivovamman. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta haittaluokan 5 perusteella 16.884 euroa. Asiassa esitettyä työkykyä kuvaavaa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei A ollut tullut käsillä olevan lievän aivovamman vuoksi pysyvästi työkyvyttömäksi myyjän ammattiinsa. Näin ollen hänelle ei myöskään ollut aiheutunut korvattavaa ansionmenetystä. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena kivusta ja särystä 2.500 euroa. Määrästä oli vähennettävä jo aikaisemmin maksetut määrät. Asiassa ei ollut esitetty perusteita lievimmänkään korvaustason mukaisen hoitotuen maksamiselle. A vapautettiin velvollisuudesta korvata vahinkovakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi jääneen näyttämättä, että A:lle olisi liikenneonnettomuuden seurauksena aiheutunut lievää vaikeampi aivovamma tai että hänen myöhemmässä oireilussaan olisi kysymys mahdollisen lievän aivovamman jälkitilasta tai sen vaikeutumisesta. Muiden A:n väitettyjen vammojen osalta eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. (Vailla lainvoimaa 7.1.2019) - Uutiset
7.12.2018 14.25
Seksuaaliseen tekoon pakottamisesta 6 kk ehdollista vankeutta ja vahingonkorvausvelvollisuusSyyksilukemisen mukaan vastaaja oli nukkumassa olleen A:n suostumuksetta ja tietämättä kosketellut kädellään hänen alapäätään. Vastaaja tuomittiin 6 kk ehdollisen vankeuden lisäksi korvamaan asianomistajalle 2.500 euroa tilapäisestä haitasta, 1.000 euroa loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä ja korvaamaan asianomistajalle 124,40 euroa ansiomenetyksestä ja 36,90 euroa päivystyskäynnistä. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut 6.142,95 eurolla. Vastaaja perui valituksensa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 7.12.2018) - Uutiset
16.4.2018 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei pahoinpidellyllä järjestyksenvalvojalla ollut oikeutta korvaukseen tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestäHovioikeus päätyi siihen, että valittajan traumaperäinen stressihäiriö, masennus ja niistä seurannut pitkä työkyvyttömyys olivat olleet vastaajan teon laatuun nähden niin poikkeuksellisia ja ennaltaarvaamattomia seuraamuksia, ettei vastaajan vahingonkorvausvastuu ulottunut tällaisten vahinkojen korvaamiseen. (Vailla lainvoimaa 16.4.2018) - Uutiset
9.2.2018 8.00
Yhtiön ajamat kavallussyytteet yhtiössä aiemmin epäasiallisen kohtelun kohteiksi joutuneita ja työsopimuksensa purkaneita myyjiä kohtaan hylättiin hovioikeudessakinYhtiön ajamat kavallussyytteet kahta työsopimuksensa purkanutta myyjää vastaan hylättiin Itä-Suomen HO:ssa torstaina 8.2.2018. VKSV / apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske oli tehnyt asiassa päätöksen jo 9.11.2015, jolla oli pysytetty kihlakunnansyyttäjän syyttämättäjättämispäätökset, koska asiassa ei ollut ilmennyt perusteita, joiden vuoksi valtakunnansyyttäjän olisi ollut syytä ottaa asia uudelleen ratkaistavakseen. HO:ssa esitetty selvitys ei antanut aihetta päätyä asiassa miltään osin muuhun lopputulokseen kuin mihin Pohjois-Savon KO oli 5.5.2017 antamassaan tuomiossa päätynyt. KO:n tuomiota ei muutettu. Kantajayhtiön edustaja oli aiemmin 18.12.2015 tuomittu Itä-Suomen HO:ssa työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä 100 päiväsakon rangaistukseen (Edilex 18.12.2015). KKO ei ollut myöntänyt asiassa valituslupaa. Osapuolet olivat sopineet yhtiön edustajan maksettavaksi tulevista 180 000 euron korvauksista 30.9.2017 (Edilex 31.10.2017). (Vailla lainvoimaa 9.2.2018) - Uutiset
8.2.2018 14.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi törkeän ryöstön yhteydessä aivovamman saaneen miehen vaatimuksen ansionmenetyksen korvaamisestaHO katsoi toisin kuin KO, että A:lle tapaturmavakuutuslain, kansaneläkelain ja muiden lakien nojalla maksettavat työkyvyttömyyseläkkeet oli otettava huomioon tuomittaessa ansionmenetyksestä korvausta. Tässä tapauksessa A oli saanut enemmän edellä mainituissa säädöksissä tarkoitettuja tuloja kuin mitä hänen kuukausitulon mukainen ansionmenetyksensä oli ollut. Sen vuoksi vaatimus ansionmenetyksen korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.2.2018) - Uutiset
29.1.2018 16.00
Toimitusjohtaja huusi, nimitteli ja pui nyrkkiä – hovioikeus alensi toimitusjohtajalle ja yhtiölle tuomittuja sakkoja ja sovitteli masennukseen sairastuneelle työntekijälle maksettavia korvauksiaNäyttöä kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi KO:n tavoin siihen, että toimitusjohtaja oli syyllistynyt työntekijöiden, muun muassa A:n, epäasialliseen kohteluun huutamalla, nimittelemällä ja puimalla nyrkkiä. Tällainen menettely oli työntekijöiden terveyttä vaarantavaa. Varsinaista terveyden menettämistä ei työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellytä. Syyte siltä osin kuin se koski perusteetonta moittimista oli kuitenkin näyttämättömänä hylättävä. HO katsoi, että A oli sairastunut toimitusjohtajan A:han kohdistaman epäasiallisen menettelyn seurauksena KO:n vaikeaksi masennukseksi katsoman sijasta vähintään keskivaikeaan masennukseen. HO alensi toimitusjohtajalle työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta tuomittua sakkorangaistusta ja yhtiölle työturvallisuusrikoksesta tuomittua yhteisösakkoa. Toimitusjohtajan ja yhtiön maksettavaksi tuomittuja vahingonkorvauksia soviteltiin siten, että heidän oli korvattava 2/3 KO:n kohtuullisiksi arvioiduista vahingon määristä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2018)