-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Ansionmenetys
- Uutiset
25.3.2019 14.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti vammantuottamuksesta tuomitun suorittamaan asianomistajalle korvausta myös ansionmenetyksestä - jalkavammaa oli pidettävä laadultaan sellaisena, jonka voitiin katsoa olevan omiaan laukaisemaan masennustaVastaaja oli kaatunut valittajan päälle, jonka seurauksena valittajan vasempaan jalkaan oli tullut hankala sääriluun pään pirstaleinen murtuma. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko valittaja esittänyt riittävän näytön siitä, että hänelle oli aiheutunut vastaajan syyksi luetun menettelyn johdosta työansion menetystä enemmän kuin se määrä, jonka Kela oli hänelle korvannut. HO katsoi, että asiassa lausutuilla perusteilla syy-yhteyttä kyseessä olevan vahinkotapahtuman ja valittajan työkyvyttömyyden välillä oli pidettävä riittävän todennäköisenä myös ajalla 1.11.-31.12.2016. (Vailla lainvoimaa 25.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 9.30
Työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä, seksuaalisesta ahdistelusta ja työaikasuojelurikoksesta tuomittu toimitusjohtaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta irtisanoutuneille työntekijöille tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestäNäyttämättä oli jäänyt, että työnantajan edustajan (tj) syyksiluetulla menettelyllä olisi ollut välitön tai edes vähäisempi sellainen syy-yhteys, joka olisi oikeuttanut asianomistajat saamaan korvausta tilapäisestä haitasta tai ansionmenetyksestä. Näin ollen toimitusjohtaja oli näiltä osin vapautettava korvausvelvollisuudesta. Asian näin päättyessä HO:n ei ollut tarpeen lausua korvausten sovittelusta tai muutoinkaan niiden määristä. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen koskien kärsimyksestä tuomittuja korvauksia. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen tältä osin ei ollut. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
13.3.2019 11.30
Hovioikeus arvioi virkasuhteen voimassaoloa liikkeen luovutuksen hetkellä, oikeutta ansionmenetyskorvaukseen viranhaltijalain nojalla ja työsuhteen voimassaoloa ja oikeutta palkkaanVirkasuhteen voimassaolo liikkeen luovutuksen hetkellä - Oikeus ansionmenetyskorvaukseen viranhaltijalain nojalla - Työsuhteen voimassaolo ja oikeus palkkaan 1.1.2014 lukien (Vailla lainvoimaa 13.3.2019, ks. KKO:2020:35: KO:n välituomiota ja HO:n tuomiota muutettiin. Kohdan 3 vahvistusvaatimus, jonka johdosta HO oli vahvistanut, että A:n ja X Oy:n välille on syntynyt työsuhde 1.1.2014 alkaen ja että A:lle on syntynyt oikeus saada palkkaa 1.1.2014 lukien, hylättiin. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu.) - Uutiset
21.2.2019 11.00
Hovioikeus arvioi rikoksen seurauksena sairauslomalle jääneen yrittäjän ansionmenetyksen ja taloudellisen vahingon määrääA oli yhtiön ainoa työntekijä, yhtiön liikevaihto muodostui hänen työpanoksestaan yhtiössä ja hän oli oikeutettu saamaan yhtiön tuloksen itselleen. Oikeuskirjallisuuden kannanoton mukaan kun yritystoiminnan jatkaminen yrittäjän työkyvyttömyyden aikana voi olla hänen työpanoksensa luonteen vuoksi mahdotonta niin tällaisessa tapauksessa yrittäjän ansionmenetyksen lisäksi tulee korvata yrityksen mahdolliset kiinteät kulut. A:n ansionmenetyskorvauksen ja taloudellisen vahingon laskemisen perusteeksi voitiin näin ollen ottaa yhtiön liikevaihto, jossa ei ole huomioitu vähennyksenä yhtiön kiinteitä kuluja vastaavalta ajalta. A:n laskelmassa oli jo huomioitu yhtiön muuttuvissa kuluissa vastaavalta ajalta aiheutunut säästö sekä Kelan maksama korvaus. Kun yritys sen kehittämistarpeisiin nähden ei yleensä voi jatkuvasti jakaa kaikkea tulostaan omistajalleen, oli ansionmenetyksen ja taloudellisen vahingon määrä arvioitava pitäen lähtökohtana A:n esittämää liikevaihtoon perustuvaa laskelmaa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2019) - Uutiset
7.1.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikenneonnettomuuden seurausten syy-yhteyttä vammoihin - tuomio oli erimielinen aivovamman osaltaHO vahvisti, että A (onnettomuushetkellä 34 v.) oli 16.9.2005 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena saanut pysyvänä vikana ja haittana lievän aivovamman. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta haittaluokan 5 perusteella 16.884 euroa. Asiassa esitettyä työkykyä kuvaavaa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei A ollut tullut käsillä olevan lievän aivovamman vuoksi pysyvästi työkyvyttömäksi myyjän ammattiinsa. Näin ollen hänelle ei myöskään ollut aiheutunut korvattavaa ansionmenetystä. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena kivusta ja särystä 2.500 euroa. Määrästä oli vähennettävä jo aikaisemmin maksetut määrät. Asiassa ei ollut esitetty perusteita lievimmänkään korvaustason mukaisen hoitotuen maksamiselle. A vapautettiin velvollisuudesta korvata vahinkovakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi jääneen näyttämättä, että A:lle olisi liikenneonnettomuuden seurauksena aiheutunut lievää vaikeampi aivovamma tai että hänen myöhemmässä oireilussaan olisi kysymys mahdollisen lievän aivovamman jälkitilasta tai sen vaikeutumisesta. Muiden A:n väitettyjen vammojen osalta eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. (Vailla lainvoimaa 7.1.2019) - Uutiset
7.12.2018 14.25
Seksuaaliseen tekoon pakottamisesta 6 kk ehdollista vankeutta ja vahingonkorvausvelvollisuusSyyksilukemisen mukaan vastaaja oli nukkumassa olleen A:n suostumuksetta ja tietämättä kosketellut kädellään hänen alapäätään. Vastaaja tuomittiin 6 kk ehdollisen vankeuden lisäksi korvamaan asianomistajalle 2.500 euroa tilapäisestä haitasta, 1.000 euroa loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä ja korvaamaan asianomistajalle 124,40 euroa ansiomenetyksestä ja 36,90 euroa päivystyskäynnistä. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut 6.142,95 eurolla. Vastaaja perui valituksensa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 7.12.2018) - Uutiset
16.4.2018 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei pahoinpidellyllä järjestyksenvalvojalla ollut oikeutta korvaukseen tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestäHovioikeus päätyi siihen, että valittajan traumaperäinen stressihäiriö, masennus ja niistä seurannut pitkä työkyvyttömyys olivat olleet vastaajan teon laatuun nähden niin poikkeuksellisia ja ennaltaarvaamattomia seuraamuksia, ettei vastaajan vahingonkorvausvastuu ulottunut tällaisten vahinkojen korvaamiseen. (Vailla lainvoimaa 16.4.2018) - Uutiset
9.2.2018 8.00
Yhtiön ajamat kavallussyytteet yhtiössä aiemmin epäasiallisen kohtelun kohteiksi joutuneita ja työsopimuksensa purkaneita myyjiä kohtaan hylättiin hovioikeudessakinYhtiön ajamat kavallussyytteet kahta työsopimuksensa purkanutta myyjää vastaan hylättiin Itä-Suomen HO:ssa torstaina 8.2.2018. VKSV / apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske oli tehnyt asiassa päätöksen jo 9.11.2015, jolla oli pysytetty kihlakunnansyyttäjän syyttämättäjättämispäätökset, koska asiassa ei ollut ilmennyt perusteita, joiden vuoksi valtakunnansyyttäjän olisi ollut syytä ottaa asia uudelleen ratkaistavakseen. HO:ssa esitetty selvitys ei antanut aihetta päätyä asiassa miltään osin muuhun lopputulokseen kuin mihin Pohjois-Savon KO oli 5.5.2017 antamassaan tuomiossa päätynyt. KO:n tuomiota ei muutettu. Kantajayhtiön edustaja oli aiemmin 18.12.2015 tuomittu Itä-Suomen HO:ssa työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä 100 päiväsakon rangaistukseen (Edilex 18.12.2015). KKO ei ollut myöntänyt asiassa valituslupaa. Osapuolet olivat sopineet yhtiön edustajan maksettavaksi tulevista 180 000 euron korvauksista 30.9.2017 (Edilex 31.10.2017). (Vailla lainvoimaa 9.2.2018) - Uutiset
8.2.2018 14.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi törkeän ryöstön yhteydessä aivovamman saaneen miehen vaatimuksen ansionmenetyksen korvaamisestaHO katsoi toisin kuin KO, että A:lle tapaturmavakuutuslain, kansaneläkelain ja muiden lakien nojalla maksettavat työkyvyttömyyseläkkeet oli otettava huomioon tuomittaessa ansionmenetyksestä korvausta. Tässä tapauksessa A oli saanut enemmän edellä mainituissa säädöksissä tarkoitettuja tuloja kuin mitä hänen kuukausitulon mukainen ansionmenetyksensä oli ollut. Sen vuoksi vaatimus ansionmenetyksen korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.2.2018) - Uutiset
29.1.2018 16.00
Toimitusjohtaja huusi, nimitteli ja pui nyrkkiä – hovioikeus alensi toimitusjohtajalle ja yhtiölle tuomittuja sakkoja ja sovitteli masennukseen sairastuneelle työntekijälle maksettavia korvauksiaNäyttöä kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi KO:n tavoin siihen, että toimitusjohtaja oli syyllistynyt työntekijöiden, muun muassa A:n, epäasialliseen kohteluun huutamalla, nimittelemällä ja puimalla nyrkkiä. Tällainen menettely oli työntekijöiden terveyttä vaarantavaa. Varsinaista terveyden menettämistä ei työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellytä. Syyte siltä osin kuin se koski perusteetonta moittimista oli kuitenkin näyttämättömänä hylättävä. HO katsoi, että A oli sairastunut toimitusjohtajan A:han kohdistaman epäasiallisen menettelyn seurauksena KO:n vaikeaksi masennukseksi katsoman sijasta vähintään keskivaikeaan masennukseen. HO alensi toimitusjohtajalle työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta tuomittua sakkorangaistusta ja yhtiölle työturvallisuusrikoksesta tuomittua yhteisösakkoa. Toimitusjohtajan ja yhtiön maksettavaksi tuomittuja vahingonkorvauksia soviteltiin siten, että heidän oli korvattava 2/3 KO:n kohtuullisiksi arvioiduista vahingon määristä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2018) - Uutiset
14.11.2017 9.30
Vakuutusoikeus: Luonnollisen henkilön A:n konkurssipesä oli voinut hakea rikosvahinkolain nojalla korvausta A:lle aiheutuneesta ansionmenetyksestäOttaen huomioon, että A oli konkurssilain 3 luvun 1 §:n mukaan konkurssin alettua menettänyt oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan, A:lla ei ollut ollut enää asianosaisen puhevaltaa pesävarallisuusasioissa ja tuo puhevalta oli siirtynyt konkurssin myötä konkurssipesälle. Siten konkurssipesä oli voinut hakea ansionmenetyksen korvaamista Valtiokonttorilta. Kyse oli ollut konkurssilakiin perustuvasta puhevallan siirtymisestä, eikä rikosvahinkolakiin perustuvan oikeuden siirtoa koskevasta sopimuksesta, joka rikosvahinkolain 44 §:n nojalla on mitätön. Näin ollen Valtiokonttorin oli käsiteltävä asia uudelleen ja annettava A:n konkurssipesälle päätös A:lle luonnollisena henkilönä aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta. - Uutiset
10.11.2017 10.36
Poliisipäällystöön kuuluvaa esimiestehtävää hakeneelle naiselle hyvitystä syrjinnästä ja korvausta ansionmenetyksestä - naisen toimintaa koskeva esitutkinta ei ollut hyväksyttävä syy hänen syrjäyttämiselleen virkavalinnassaTehdyssä virkanimityksessä oli ollut kyse poliisilaitoksen paljastavan tutkinnan Kuopion tutkijaryhmän rikoskomisarion määräaikaisesta virkasuhteesta eli poliisipäällystöön kuuluvasta esimiestehtävästä. Poliisilaitoksen mukaan sillä oli ollut asiallinen ja hyväksyttävä peruste asettaa eri sukupuolta edustavat hakijat eri asemaan. Poliisilaitoksen mukaan tämä peruste oli ollut A:han kohdistunut rikosepäily, joka oli riippumaton viranhakijan sukupuolesta. Esitutkinnasta oli käytetty joissakin tiedotusvälineissä nimitystä "Aarnio-tutkinnan Kuopion haara". A oli puolestaan katsonut, ettei hänen syrjäyttäminen määräaikaisen komisarion virkanimityksestä todellisuudessa johtunut nimitysmuistiossa mainitusta perusteesta, vaan hänen sukupuolestaan ja/tai hänen vahvoista mielipiteistään poliisilaitoksen sisällä ja omien oikeuksiensa puolustamisesta omassa rikosepäilyssään, jotka asiat oli osittain kohdistuneet poliisilaitoksen esimiehiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2017) - Uutiset
18.10.2017 10.10
Sähkötyötapaturmasta työnjohtajalle sakot ja yhtiölle korvausvastuu – yhteisösakkovaatimus hylättiinEtelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi 17. lokakuuta suuren maanrakennusalan yrityksen työnjohtajan 35 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Lisäksi yritys tuomittiin maksamaan vammautuneelle työntekijälle korvauksia ansionmenetyksestä 30 002 euroa ja tulevasta ansionmenetyksestä kuukausittain 2 211 euroa vuoden 2019 loppuun asti. Pysyvästä haitasta yritys velvoitettiin maksamaan 21 350 euroa sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 7 000 euroa. Yritykselle vaadittu yhteisösakkorangaistus hylättiin. - Uutiset
3.10.2017 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelleen korvausvaatimukset sisäilman aiheuttamista vahingoista - oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiinKO oli voinut hylätä kantajan vaatimukset sairaanhoidon kustannuksista sekä muista välittömästi sairauden hoitoon liittyvistä tarpeellisista kuluista yksityisestä sairaanhoidosta 5.000 euroa, menetetystä ja hävitetystä omaisuudesta 3.000 euroa, hotellissa asumisesta aiheutuneista taloudellisista menetyksistä 3.400 euroa, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 4.000 euroa, pysyvästä haitasta 41.865,60 euroa ja ansionmenetyksestä 72.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2017) - Uutiset
11.4.2017 11.45
KKO:n ratkaisu työtapaturma-asiassa – KKO vapautti B Oy:n velvollisuudesta suorittaa A:lle korvausta työansion menetyksestä, kun A ei ollut esittänyt selvitystä ansionmenetyksestäänA vaati kanteessaan, että työnantajayhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle korvausta työtapaturmassa saatujen vammojen johdosta aiheutuneesta työansion menetyksestä euromääräinen summa kuukausittain siihen saakka, kunnes hän täyttää 65 vuotta. Kanteen mukaan korvauksesta oli vähennettävä, mitä A:lle on maksettu tai tullaan maksamaan sairauspäivärahaa, työttömyyskorvausta, palkkaa tai eläkettä. A ei esittänyt selvitystä saamistaan tuloista, vaan katsoi, että ne tuli selvittää vasta täytäntöönpanovaiheessa. Yhtiö kiisti kanteen perusteeltaan ja määrältään. Hovioikeus antoi perusteiltaan kanteen mukaisen tuomion. Korkein oikeus katsoi lausumillaan perusteilla, että myös tulevaan aikaan kohdistuvan ansionmenetyksen määrän tuli ilmetä tuomiosta. Kun kantaja ei ollut esittänyt selvitystä ansionmenetyksestään, kanne hylättiin. (Ään.) - Uutiset
10.4.2017 12.30
YEL-vakuutuksen takautuva päättäminen vaikuttaa yrittäjän työtapaturmavakuutukseenYrittäjän YEL-vakuutuksen takautuva päättäminen vaikuttaa yrittäjän oikeuteen saada työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaisia korvauksia. Ratkaisevaa on, onko yrittäjän vapaaehtoinen työajan tapaturmavakuutus voimassa työtapaturman sattumispäivänä tai ammattitaudin ilmenemispäivänä. - Uutiset
24.2.2017 11.23
Käräjäoikeus oli toimivaltainen käsittelemään pakkohoitoon määrätyn lakimiehen korvausvaatimukset työansioiden menetyksestä ja sairaalakuluista - kanne hylättiin näyttämättömänäHoitoonmääräämispäätöksen oikeusvoiman ei katsottu ulottuvan yli prosessilajien siten, että se olisi estänyt vahingonkorvauskanteen tutkimisen KO:ssa. Kantajan ei olisi ollut mahdollista saada kanteessaan vaatimiaan korvauksia ansionmenetyksistä ja sairaalamaksuista HAO:een valittamalla. Näin ollen KO oli korvauksia koskevassa asiassa toimivaltainen ja tutki kanteen. Kantajan ei kuitenkaan katsottu näyttäneen kannettaan toteen VahL 3 luvun 2 §:n edellyttämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
8.2.2017 11.13
Toimitusjohtajalle 14 520 euron sakot ja tuhansien eurojen vahingonkorvausvelvollisuus työntekijän epäasiallisesta kohtelustaEpäasiallinen kohtelu ilmeni ainakin huutamisena, nimittelynä, syrjimisenä, perusteettomana moittimisena ja nyrkin puimisena. Vuosia jatkuneen epäasiallinen menettelyn seurauksena työntekijä oli sairastunut vaikeaan masennukseen. Toimitusjohtaja tuomittiin 60 päiväsakkoon. Yhtiö tuomittiin 25 000 euron yhteisösakkoon. Lisäksi toimitusjohtaja ja yhtiö velvoitettiin maksamaan työntekijälle mm. 5 000 euroa tilapäisestä haitasta, 25 178,41 euroa ansionmenetyksestä, ja oikeudenkäyntikuluja 7 161 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.2.2107) - Uutiset
6.2.2017 15.51
Hovioikeuden tuomio yhtiön velvollisuudesta suorittaa 28-vuotiaana vuonna 1978 työtapaturmassa loukkaantuneelle työntekijälle korvausta työkyvyttömyyden aiheuttamasta ansionmenetyksestäYhtiö velvoitettiin maksamaan A:lle korvausta ansionmenetyksestä vuodesta 1999 alkaen siihen saakka kun hän on täyttänyt 65 vuotta. Valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 8 000 euroa. Asian käsittely oli kestänyt yhteensä noin 8 vuotta. (Vailla lainvoimaa 6.2.2017) - Uutiset
18.10.2016 8.00
Työntekijä jäi kaatuneen 2 000 kiloisen elementin alle - hovioikeuskin katsoi yhtiön toimitusjohtajan syyllistyneen työturvallisuusrikokseen ja hyväksyi tuomitun vahingonkorvauksenKO:n ratkaisun muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei ollut. Käsittelyratkaisussaan HO sen sijaan katsoi, että KO:n olisi tullut viran puolesta ottaa huomioon työntekijän ja työnantajan vahingonkorvausvastuuta ja korvausvelvollisuuden kanavointia koskevat VahL 3 luvun 1 §:n, 4 luvun 1 §:n ja 6 luvun 2 §:n säännökset. Koska KO:n ratkaisusta ei ilmennyt, että KO:ssa olisi käsitelty kysymystä työntekijän ja työnantajan vahingonkorvausvastuusta ja korvausvelvollisuuden kanavoinnista, HO katsoi, että vastaajalla oli hyväksyttävä syy esittää vaatimus vasta HO:ssa. HO tutki vastaajan vaatimuksen. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta tuomitun korvauksen perusteesta ja määrästä samoin kuin korvauksen sovittelun osalta ja katsoi, ettei KO:n ratkaisua ollut korvausvelvollisuuden osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.10.2016)