Ampuma-aserikos
- Uutiset
4.5.2020 15.00
Kivääriä sisätiloissa päihtyneenä käsitellyt syyllistyi ampuma-aserikoksen lisäksi törkeään kuolemantuottamukseeen - uhrin puolisolle ja alaikäiselle lapselle korvausta kärsimyksestäKO:n tuomion mukaan vastaajan huolimattomuus oli ollut törkeää ja tekoa oli myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä törkeänä. Vastaajan syyksi oli luettu syytteen mukainen törkeä kuolemantuottamus. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että vastaaja oli syyllistynyt törkeään kuolemantuottamukseen. KO:n tuomitsemaa rangaistusta (2 v 2 kk) ei ollut aihetta alentaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen A:lle kärsimyksestä, ansionmenetyksestä ja asianosaiskuluista sekä B:lle kärsimyksestä tuomittujen korvausten osalta. (Vailla lainvoimaa 4.5.2020) - Uutiset
18.3.2020 11.25
Hovioikeus: Lupavapaan aseen siirtäminen EU:n jäsenvaltiosta toiseen ei vaadi yksityistä tuontilupaaHovioikeus katsoi, että ampuma-aselain 78 §:n (29.6.2001/601) mukaista yksityistä tuontilupaa koskeva säännös on tarkoitettu koskemaan ainoastaan luvanvaraisia ampuma-aseita ja on tarkoitettu menettelytapasäännökseksi, joka määrittää luvan antavan viranomaisen toimivallan hakijan kotikunnan tai oleskelupaikan perusteella. Tätä tukee sanotun lainkohdan 2 momentti, jonka mukaan lupa voidaan antaa luonnolliselle henkilölle ampuma-aselain 45 §:n 1 momentissa aseluvansaajaa koskevin edellytyksin noudattaen soveltuvin osin mitä 43 ja 44 §:ssä, 55 b §:n 1 momentissa ja 62 §:n 3 momentissa säädetään. Ampuma-aselain 43 §:ssä säädetään aseen hyväksyttävistä käyttötarkoituksista aselupaa myönnettäessä ja 44 §:ssä hankittavaa ampuma-asetta ja aseen osaa koskevista yleisistä edellytyksistä aselupaa myönnettäessä. Edelleen lain 55 b §:n 1 momentissa säädetään kaasusumutinluvan antamisen edellytyksistä ja 62 §:n 3 momentissa erityisen vaarallisten patruunoiden ja ammusten hankkimiseen, valmistamiseen ja hallussapitoon annettavan ampumatarvikeluvan antamisen edellytyksistä. Säännöksessä tai ampuma-aselain 78 §:n esitöissä (HE 110/2000) ei mainita lupavapaita aseita. Tällä perusteella hovioikeus katsoi, että lupavapaan aseen siirtäminen EU:n jäsenvaltiosta toiseen ei vaadi yksityistä tuontilupaa. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 14.25
Hovioikeus oli erimielinen perintöaseita haltuunsa saaneen 73-vuotiaan naisen syyllistymisestä ampuma-aserikokseen / ampuma-aserikkomukseen ja rangaistukseen tuomitsemisestaVastaajan haltuun, vaikkakaan ei hänen omistukseensa, oli jäänyt jo 1990-luvullla hänen isänsä omistamat pistoolit ja hänen avopuolison omistamat metsästysaseet (kivääri ja pienoiskivääri) näiden henkilöiden kuollessa. Vastaaja oli säilyttänyt aseita suojapussissa makuuhuoneen vaatekapin päällä näkymättömissä. Vastaaja oli 2000-luvun alussa ollut aseiden osalta yhteydessä poliisiin poliisin aseidenkeräyskampanjan yhteydessä ja käyttänyt aseitaan poliisilaitoksella. Tällöin häneltä oli otettu poliisin haltuun kaasuase, mutta muut aseet oli annettu vastaajalle takaisin. Poliisi oli parin vuoden päästä tästä toimittanut hänelle hallussapitoluvan FN pistooliin mutta jostain syystä metsästysaseet olivat tuolloin unohtuneet. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
7.2.2020 9.57
Hovioikeuden ratkaisu United Brotherhoodiin liittyvässä rikoskokonaisuudessaHovioikeus pysytti pääosin käräjäoikeuden tuomion. Käräjäoikeuden tavoin myös hovioikeus katsoi, että eräiden valittajien rangaistuksen mittaamisessa tuli soveltaa koventamisperusteena sitä, että rikokset oli tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. - Uutiset
31.12.2019 9.25
Huumausainetilaus postitse – hovioikeus arvioi rikoksen täyttymistä ja rikoksen törkeyttä sekä mittasi rangaistustaAsiassa jäi varteenotettava epäily siitä, että A ja B olisivat laittomasti tuoneet huumausainetta postitse maahan tilaamalla sen internetin kautta ulkomailta. Näin ollen syyte oli tilaamista koskevan väitteen osalta hylättävä. Huumausaineen perilletulo oli A:n ja B:n näkökulmasta uskottavaa ottaen huomioon, että he olivat myös tosiasiallisesti noutaneet postilähetyksen. Vaikka kysymys olikin epätavanomaisen suuresta (946 grammaa amfetamiinia) postin välityksellä lähetetystä huumausaine-erästä, huumausaineen saaminen ilman tullin väliintuloa oli ollut varteenotettava vaihtoehto. Näin ollen rikoksen täyttymistä koskevan vaaran syntymättä jääminen oli johtunut vain satunnaisista syistä. Hovioikeus katsoi riittävällä varmuudella selvitetyksi, että A ja B olivat olleet tahallisuuden edellyttämällä tavalla tietoisia postitse tilatun huumausaineen laadusta ja määrästä. Syyte oli kuitenkin hylättävä myös siltä osin kuin syyttäjä oli väittänyt A:n ja B:n tarkoituksena olleen myydä suurin osa huumausaineesta edelleen ja menettelyllä oli väitetty tavoitellun huomattavaa taloudellista hyötyä. A:n ja B:n syyksi luettiin törkeä huumausainerikos seuraavasti. A ja B olivat 3.–11.4.2019 yrittäneet laittomasti hankkia 946 grammaa pitoisuudeltaan 31 prosenttista amfetamiinia, jonka Tulli oli 3.4.2019 takavarikoinut. Huumausainerikoksen kohteena oli ollut suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta ja huumausainerikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
11.11.2019 11.54
Vierashuoneessa OTT, yliopistonlehtori Tatu Hyttinen: Tahallisuuden täyttyminen vaarallisen esineen hallussapidossa ja ampuma-aserikoksessa (Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisu R 19/572) – hovioikeuden olisi tullut perusteluissaan avata vastaajan selonottovelvollisuutta tarkemminTapauksen rikosoikeudellinen problematiikka tiivistyy käytännössä siihen, kuinka selonottovelvollisuus ja sen laiminlyönti kyetään yhdistämään olosuhdetahallisuuden alarajamalliin eli todennäköisyystahallisuuteen. Kysymys on käytännöstä siitä, että tuomioistuinten pitäisi kyetä loogisesti perustelemaan, kuinka selonottovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan johtaa se, että vastaajan on täytynyt mieltää tietyn seikan käsillä olo varsin todennäköiseksi. Nyt käsiteltävässä tapauksessa hovioikeuden olisi tullut perusteluissaan avata se, kuinka vastaajalle asetetun selonottovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan päätellä, että vastaajan on täytynyt mieltää varsin todennäköiseksi, että jousipatukka ja kaasusumutin ovat autossa. Tapauksesta kirjoittaa OTT, VTM, VT Tatu Hyttinen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
14.10.2019 9.00
Hovioikeus arvioi ampuma-aserikoksen törkeyttä sekä vuokratun varaston arvon menettämisseuraamusta – käräjäoikeuden tuomiota muutettiinAsiassa on riidatonta, että A on pitänyt luvattomasti hallussaan syytteen teonkuvauksessa lueteltua kymmentä ampuma-asetta, kolmea lipasta ja 760 patruunaa. Hovioikeus katsoi, että A:n hallussa oli ollut rikoslain 41 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla suuri määrä ampuma-aseita. Rikosta ei kuitenkaan ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä ottaen huomioon A:n hallussa olleiden aseiden laatu ja ainakin yhden aseen toimintakunnottomuus, aseiden säilyttäminen lukituissa tiloissa sekä se, että merkinantopistoolit eivät olleet hankintahetkellä luvanvaraisia. A:n menettely täytti perusmuotoisen ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön. Syyttäjä oli loppulausunnossaan katsonut, että hovioikeuden tulisi viime kädessä arvioida omaisuuden arvo. Hovioikeus totesi, että omaisuudesta olisi voitu hankkia esimerkiksi kiinteistönvälittäjän arvio ja että omaisuuden arvo olisi joka tapauksessa ollut vaikeuksitta selvitettävissä. Koska tällaista näyttöä ei esitetty, A:ta ei voitu tuomita menettämään valtiolle varastojen arvoa. Vaatimus menettämisseuraamuksesta oli hylättävä ja vakuustakavarikko kumottava. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 7.53
Toisin kuin KKO:n päätökseen vedonnut käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen lievään ampuma-aserikokseen pitäessään hallussaan kaasusumutinta ilman lupaaKoska A:lla ei ollut ampuma-aselaissa edellytettyä kaasusumutinlupaa, hän oli pitänyt kaasusumutinta hallussaan ampuma-aselain vastaisesti. Menettely täytti siten ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
11.6.2019 13.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden uusimmat ratkaisut koskevat muun muassa pysäköintivirhemaksua, takaisinsaantia konkurssipesään, vuokran alennusta ja vuokrasopimuksen purkua, tuomion purkamista, tekijänoikeusrikosta, joukkoliikenteen tarkastusmaksua, aserikosta, välimiesmenettelyn moitetta, lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta, rikoksentekijän luovuttamista, säätiön hallituksen jäsenen erottamista, tuomarin esteellisyyttä, maasta poistamisen edellytyksiä sekä rahanpesurikosta. - Uutiset
14.5.2019 9.23
Hovioikeus: Ampuma-aselain nojalla annettu varoitus ei estänyt tuomitsemasta ampuma-aserikoksestaAsiassa oli riidatonta, että A oli pyytänyt ampuma-aseen ostajaa toimittamaan asealan elinkeinoluvan ja ettei hän ollut sitä koskaan saanut. A oli toiminut vastoin ampuma-aselain säännöksiä toimittaessaan luvanvaraisen ampuma-aseen postitse ostajalle saamatta tältä pyytämäänsä myynnin edellyttämää asealan elinkeinolupaa. A:n käräjäoikeudessa kertomasta ilmeni, että hän oli riidattomasti poikennut elinkeinonharjoittajien välillä noudatettavasta käytännöstä tässä tapauksessa. A tuomittiin ampuma-aserikoksesta sakkorangaistukseen. Aiempi hallinnollisessa menettelyssä poliisin A:lle antama varoitus ei ollut rikosoikeudellisena rangaistuksena pidettävä seuraamus, eikä se siten estänyt syytteen tutkimista A:n väittämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019) - Uutiset
27.3.2019 9.11
Hovioikeus: Starttipistooli oli ampuma-aselain mukaan luvanvarainen aseHovioikeus katsoi, että A:n hallussaan pitämä starttipistooli oli ampuma-aselain mukaan luvanvarainen ase, jonka luvaton hallussapito on rangaistavaa. Menettelyn lainvastaisuus ilmenee riittävän täsmällisesti laista. (Vailla lainvoimaa 27.3.2019) - Uutiset
12.3.2019 10.00
Ampuma-aserikoksista tuomitun rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksiHO hyväksyi käräjäoikeuden rangaistuksen mittaamista koskevat perustelut. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että vastaajalle tuomittu rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. Vastaajan aikaisempi rikollisuus huomioon ottaen ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika oli kuitenkin aiheellista määrätä tavanomaista pidemmäksi. (Vailla lainvoimaa 12.3.2019) - Uutiset
4.2.2019 13.22
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ampuma-aserikoksen törkeäksiA oli ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan Suomi-konepistoolia. Hän oli hankkinut konepistoolin huhtikuussa 2016 vain muutama päivä ennen ampuma-aseiden deaktivointisäännösten muuttumista ja muuntanut sen pian hankkimisen jälkeen toimintakuntoiseksi. A oli lisäksi pitänyt ampuma-aselain vastaisesti hallussaan konepistooliin sopivia patruunoita. Patruunoiden 1.000 kappaleen yhteismäärää oli pidettävä suurena. A oli säilyttänyt sarjatuliasetta ampuma-aselain vastaisesti autotallissa tai pannuhuoneessa eikä lukitussa kaapissa. Kyseisenlainen säilytystapa sisälsi merkittävän riskin siitä, että ase anastetaan ja sitä käytetään toisten ihmisten vahingoittamiseen. Kuten käräjäoikeuskin oli rangaistusseuraamusharkinnassaan todennut, tällaisessa käytössä sarjatuliaseen vahingollisuus on erityisen suuri. A oli käyttänyt konepistoolia kaksi kertaa ampumaradalla, johon oli vapaa pääsy, joten aseen käyttämisestä olisi saattanut aiheutua vaaraa myös muille. A oli pitänyt konepistoolia hallussaan siihen saakka, kunnes poliisi oli löytänyt aseen tämän hallusta ampumaradan läheisyydestä. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että ampuma-aserikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 4.2.2019) - Uutiset
10.1.2019 10.00
Hovioikeus: Useammasta aiemmasta ampuma-aserikoksesta tuomitun rangaistus voitiin määrätä vielä ehdollisenaToisin kuin käräjäoikeus HO päätyi siihen, että vastaajalle nyt tuomittu rangaistus voi vielä olla ehdollinen. Vastaaja tuomittiin 40 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 10.1.2019) - Uutiset
2.7.2018 12.34
Hovioikeus pohti seikkaperäisesti ampuma-aserikoksen täyttymistä kaasuaseen osalta sekä rikoksen törkeyttä, menettämisseuraamusta ja ehdollisen rangaistuksen edellytyksiäHovioikeus katsoi muun muassa kuten käräjäoikeus ja toisin kuin A oli valituksessaan katsonut, että A:lta takavarikoidut aseet ovat ampuma-aselaissa tarkoitettuja luvanvaraisia kaasuaseita. A:n menettelyn ajallinen kesto oli ollut huomattava ja sen kohteena oli ollut kaasuaseiden lisäksi myös luotiaseita ja runsaasti ampumatarvikkeita. Teko osoitti A:n suhtautuneen melkoisen välinpitämättömästi mahdollisuuteen siitä, että hänen markkinoimiaan ampuma-aseita ja -tarpeita voisi päätyä tahoille, jotka väärinkäyttävät niitä. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon ampuma-aserikoksen kvalifiointiperusteet hovioikeus katsoi, että ampuma-aserikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi A:n syyksi jäävistä rikoksista 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistuksen. A:ta ei oltu aikaisemmin rikoksista rekisteröity. Hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena harkittuaan, että A:n tekoa ei tässä tapauksessa voitu pitää luonteeltaan sellaisena, että rikoksen vakavuus edellyttäisi vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että rangaistus voitiin määrätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 2.7.2018) - Uutiset
5.4.2018 12.04
Hovioikeuden tuomio poliisimiehen ampuma-aserikoksesta: ei voitu jättää käräjäoikeuden tavoin rangaistukseen tuomitsemattaKäräjäoikeus oli katsonut Helsingin poliisilaitoksella vanhemman konstaapelin virassa työskentelevän A:n syyllistyneen ampuma-aserikokseen, mutta jättänyt tämän rangaistukseen tuomitsematta. Asiassa oli riidatonta, että poliisimiehenä toimineen A:n hallusta oli takavarikoitu 9 millimetrin väljyinen Glock-merkkinen pistooli, joka ei ollut A:n oma virka-ase. Riidatonta niin ikään oli, ettei A ollut käyttänyt pistoolia virkatehtävissään eikä se siten ollut hänen voimankäyttövälineensä. A:n valituksen johdosta asiassa oli kysymys siitä, oliko hän syyllistynyt ampuma-aseen luvattomaan hallussapitoon pitäessään hallussaan kyseistä pistoolia. Syyttäjän valituksen johdosta asiassa oli kysymys rangaistukseen tuomitsemisesta ja mittaamisesta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei aseen jääminen vuosien ajaksi lainaajan haltuun voi olla sellaista ampuma-aselain 87 §:ssä tarkoitettua lainaamista, joka oikeuttaisi pitämään aseen hallussa lupaa hakematta. Ottaen huomioon lain esitöissä todetun ”lainaamisen” yleiskielen mukaisen sisällön, ampuma-aselain 87 §:ssä on mitä ilmeisimmin tarkoitettu noin kymmenen vuoden kestoista huomattavasti lyhytaikaisempaa hallussapitoa. Näin ollen A:lla ei ollut oikeutta pitää pistoolia hallussaan ilman erillistä hallussapitolupaa ampuma-aselain 87 §:n perusteella. Hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että A:n menettely kokonaisuutena huomioon ottaen asiassa ei ollut käsillä sellaisia rikoslain 6 luvun 12 §:ssä tarkoitettuja olosuhteita, joiden vallitessa A tulisi jättää rangaistukseen tuomitsematta. Oikeudenmukaisena rangaistuksena A:n menettelystä voitiin pitää 60 päivän vankeusrangaistusta, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 5.4.2018) - Uutiset
19.1.2018 15.59
Hovioikeuden ratkaisu ampuma-aserikoksesta maahantuonnin yhteydessäA oli tilannut Saksasta internetin kautta Mauser-merkkisen taskupistoolin, jonka lähetyksen Tulli oli pysäyttänyt. Riidatonta oli, että A:lla ei ollut lupaa ampuma-aseen maahantuontiin ja hän oli selvillä lainsäädännön sisällöstä. Riitaista asiassa oli se, oliko ampuma-ase luvanvarainen vai pysyvästi ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase (deaktivoitu). Mikäli ase oli luvanvarainen, asiassa oli kysymys vielä A:n tahallisuudesta. Poliisihallituksen lausunnon mukaan aseen deaktivointi ei täyttänyt komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2403 vaatimuksia, eikä Suomessa aikaisemmin käytetyn deaktivointiohjeen POHAD no/2010/27 vaatimuksia. Hovioikeudella ei ollut aihetta epäillä lausunnossa esitettyä. Asetta ei ollut siten tehty pysyvästi ampumakelvottomaksi deaktivoimalla ja sitä oli pidettävä luvanvaraisena ampuma-aseena. A oli ollut selvillä rikoksen tunnusmerkistön toteutumisen edellyttävien seikkojen käsilläolosta, eikä hän ollut rikoslain 4 luvun 1 §:n mukaisesti erehtynyt niistä. Asiassa ei ollut myöskään perusteita arvioida, että A olisi rikoslain 4 luvun 2 §:n mukaisesti erehtynyt ilmeisen anteeksiannettavalla tavalla. Hovioikeus katsoi, että A oli menetellyt tahallisesti. A oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan ampuma-aserikokseen. A:n syyllisyydestä ei jäänyt järkevää epäilyä. Ampuma-aserikos täyttyy silloin kun ase tuodaan Suomeen. Sille seikalle, että A ei ollut saanut asetta haltuunsa ja ampuma-aselain 112 a §:n mukaisesti voinut esittää sitä edelleen poliisille, ei voitu siten antaa merkitystä ampuma-aserikoksen syyksilukemisen osalta. A:ta ei siten tullut jättää rangaistukseen tuomitsematta. - Uutiset
19.1.2018 13.10
Hovioikeuden ratkaisu lievän ja perusmuotoisen ampuma-aserikoksen rajanvedostaEsitetyn näytön perusteella A:lla ja B:llä oli ollut yhteinen tarkoitus syytteessä tarkoitetun FN-pistoolin ja siihen kuuluvien patruunoiden piilottamiseen paikalle tulleilta poliisipartioilta. A ja B olivat siten menettelyllään syyllistyneet ampuma-aseen ja siihen kuuluvien patruunoiden luvattomaan hallussapitoon.
Rikoslain 41 luvun 3 §:n mukaan jos ampuma-aserikos, huomioon ottaen rikoksen kohteena olleiden esineiden laatu tai määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä ampuma-aserikoksesta sakkoon.
Kuten käräjäoikeus oli todennut, kysymys oli ollut käsiaseesta, joka on erityisen helppo kätkeä ja jonka hallussapito on tämän vuoksi erityisen tuomittavaa. Tämän vuoksi ampuma-aserikos ei ollut kokonaisuutena arvioituna vähäinen ja A ja B olivat menettelyllään syyllistyneet ampuma-aserikokseen. (Vailla lainvoimaa 19.1.2018) - Uutiset
16.1.2018 13.03
Hovioikeuden ratkaisu komisarion virkavelvollisuuden rikkomisesta, kavalluksesta ja ampuma-aserikoksesta – syyte aseiden kavaltamisesta hylättiinA oli syytteenkin mukaan säilyttänyt haulikkoa ja hirvikivääriä poliisiasemalla työhuoneensa kaapissa. Koska A ei ollut vienyt näitä aseita poliisiaseman ulkopuolelle, hänen ei voitu katsoa siirtäneen niitä pois valtion varallisuuspiiristä. Näin ollen kavallusrikoksen tunnusmerkistö ei täyttynyt haulikon ja hirvikiväärin osalta. Koska A oli sopinut aseiden omistajan K:n kanssa pienoiskiväärin ostamisesta itselleen, pienoiskivääriä ei olisi myöhemminkään ollut luovutettava valtiolle. Tähän nähden A:n ei voitu katsoa kavaltaneen pienoiskivääriä valtiolta. Näillä perusteilla syyte oli kysymyksessä olevan kohdan osalta hylättävä kokonaan. (Vailla lainvoimaa 15.1.2018) - Uutiset
22.12.2017 13.03
Hovioikeuden ratkaisu ampuma-aserikoksesta Uzi-konepistoolin hallussapitoa koskevassa asiassaAmpuminen oli tapahtunut A:n ja B:n kertomuksista ja todisteena esitetystä videotallenteesta ilmenevästi syrjäisellä metsätiellä pimeän aikaan. Aseita oli ollut kaksi, ne oli otettu B:n kuljettaman auton tavaratilasta ja B oli kuvannut tapahtumaa ja antanut neuvoja aseiden käyttöön. B oli kertomansa mukaan ampunut ensin itse ja sitten lipastanut aseet uudelleen ja antanut ne A:lle ja kanssasyytettynä olleelle toiselle henkilölle. Sen jälkeen nämä olivat tiellä vierekkäin seisten ampuneet aseilla tieltä poispäin metsään. A oli kertomansa mukaan ollut tapahtumahetkellä humalassa. A:n humalatila ilmenee myös videotallenteelta. Hovioikeus totesi, että A ei ollut mainituissa olosuhteissa ensinnäkään voinut olettaa, että B:llä olisi ollut lupa kyseisenkaltaisten erityisen vaarallisten ampuma-aseiden hallussapitoon huolimatta siitä, että A oli oman ja B:n kertomuksen mukaan ollut tietoinen tämän hallussa luvallisesti olleista metsästysaseista. B ei ollut myöskään kyennyt edellä kerrotuissa olosuhteissa tehokkaasti valvomaan A:ta aseen käytössä siten, että aseen käyttämisestä ei olisi aiheutunut vaaraa. Mainituista syistä johtuen A:n oli Uzi-konepistoolin haltuunsa B:ltä saadessaan ja ryhtyessään ampumaan sillä katsottava pitäneen sitä ampuma-aselain säännösten vastaisesti luvatta hallussaan. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017)